Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Forskningscentralen för de inhemska språken

Transkriptio

1 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Forskningscentralen för de inhemska språken Helsinki Opetus- ja kulttuuriministeriölle Asia: Hallituksen esitysluonnos laiksi Kotimaisten kielten keskuksesta Dnro OKM/32/010/2011 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) esittää hallituksen esitysluonnoksesta laiksi ja asetukseksi Kotimaisten kielten keskuksesta seuraavan lausunnon. Lausunnossa keskitymme Kotuksen asemaan valtionhallinnossa ja sen tehtäviin. Perusteluosaa koskevia muutos- ja korjausehdotuksia esitämme lausunnon liitteessä. Ehdotuksessa korostetaan, että Kotuksen keskeinen tehtävä on tukea perustuslain 17 :ssä turvattua kansalaisten oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin. Tämä tehtävä on tärkeä sekä yksilöiden että eri kieliryhmien kannalta, ei vähiten kansalliskielten elinvoimaisuuden säilyttämiseksi nykymaailmassa, ja tähän työhön tarvitaan tutkimukseen pohjaavaa kielenkäytön asiantuntemusta. LAKILUONNOS Organisatorinen asema ja nimi ( 1) Hallituksen esityksessä Eduskunnalle laiksi Kotimaisten kielten keskuksesta esitetään, että laitos on edelleen opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluva valtion virasto. Pidämme tätä ehdotusta perusteltuna, onhan Kotus Suomessa ainoa kieliasioihin keskittyvä valtion laitos. Kielentutkimusta, kielenhuoltoa, sanakirja- ja/tai aineistotyötä tehdään kansallisissa laitoksissa monissa Euroopan maissa, ja on luonnollista, että juuri Suomessa, jonka kielipolitiikka ja kieliasioita hoitavat elimet ovat olleet monien maiden mallina, on tällainen erillinen laitos. Lakiluonnoksessa ehdotetaan, että laitoksen uusi nimi olisi Kotimaisten kielten keskus Centralen för de inhemska språken. Nimiehdotuksen taustalla lienee se, että Kotuksen rooli muuttuu tutkimuslaitoksesta asiantuntijalaitoksen suuntaan ja Kotuksesta siirtyy vuoden 2012 alussa yliopistoihin 11 perustutkimuksen piiriin kuuluvaa virkaa. Kotus keskittyy muuttuneessa roolissaan kielenhuoltoon, sanakirjatyöhön ja aineistotyöhön sekä näihin liittyvään tutkimukseen. Tällä tavoin Kotus toteuttaa valtionhallinnon linjauksia, joiden mukaan perustutkimus sijoittuu yliopistoihin. Vaikka työnjakoa yliopistojen kanssa ollaankin näin tarkentamassa, tutkimuksellinen ote on edelleen Kotuksen työn perusta, joten tältä kannalta entisen nimen säilyttäminen voisi olla perusteltua. Nimenmuutos aiheuttaa aina myös hämmennystä asiakkaissa ja vaatii jonkin verran lisätyötä ja varoja.

2 2 (5) Mikäli nimi päätetään muuttaa, voisi nimi olla suomeksi Kotimaisten kielten keskus ja ruotsiksi Institutet för de inhemska språken. Sana centralen on yksinään käytettynä erittäin harvinainen viranomaisten nimissä. Yhdyssanojen perusosana se on tavallisempi, mutta ruotsin kielen huolto ei suosittele sitä, koska ruotsinkielinen sana yhdistetään esimerkiksi terveyskeskukseen (hälsovårdscentral), ja siksi sitä ei voi suositella muissa yhteyksissä. Koska Kotuksella on paljon pohjoismaista yhteistyötä ja koska suomenruotsi halutaan pitää samankaltaisena kuin ruotsinruotsi, on tärkeää, että uusi nimi on käyttökelpoinen kaikissa yhteyksissä. Tehtävät ( 3) Koska Kotuksen hallussa on kansallisesti merkittävät kieliaineistot ja -arkistot ja sen keskeisenä tehtävänä on ollut niiden ylläpitäminen ja kehittäminen, myös uudessa laissa on syytä mainita aineistotyö yhtenä Kotuksen tehtävänä. Kotuksen tehtävänä on mainittu erikseen neuvonta, joka luonnollisesti on tärkeä osa Kotuksen toimintaa. Neuvonta voidaan ymmärtää suppeasti kielenhuollon neuvontana. Jos neuvonnalla tarkoitetaan laajempaa kielitiedon välittämistä, johon kuuluu neuvonta, julkaisutoiminta ja muu kielitiedon jakaminen, parempi ilmaus olisi kielitiedon välittäminen. Ehdotamme, että 3. pykälän 1. momentti muotoillaan näin: Kotuksen tehtävänä on suomen ja ruotsin kielen huolto, sanakirja- ja aineistotyö, näihin tehtäviin liittyvä tutkimus sekä kielitiedon välittäminen ja asiantuntijapalvelut. Pykälän toisessa momentissa esitetään, että Kotus koordinoi saamen kielen, viittomakielen ja romanikielen huoltoa. Kun näiden kielten tehtävät siirtyvät yliopistoihin ja Kuurojen Liittoon eikä näiden kielten asiantuntijoita Kotuksessa vuodesta 2012 lähtien enää ole, Kotuksen mahdollisuus koordinoida vähemmistökielten huoltoa rajoittuu lähinnä yleisten kielenhuoltoa koskevien periaatteiden tarkasteluun sekä yhteydenpitoon kielipoliittisissa kysymyksissä. Tarkemmat säännökset ( 9) Lakiehdotuksen 9. pykälässä todetaan, että tarvittaessa organisaatiosta annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Koska ruotsin kieli on de facto vähemmistökieli niin suomalaisessa yhteiskunnassa kuin Kotuksessakin, voitaisiin sen asema laitoksen organisatorisena osana taata laissa tai asetuksessa. Esitämme, että lakiin lisätään pykälä, jossa säädetään, että Kotuksen organisaatiossa ruotsinkielisillä toiminnoilla on oma yksikkö. Tällainen säännös on Kotusta koskevassa voimassa olevassa laissa. ASETUSLUONNOS 1. Johtajan ja henkilöstön kelpoisuusvaatimukset Pykälän ensimmäisessä momentissa on esitetty johtajaa koskeva kelpoisuusvaatimus. Tämä on nykyisessäkin asetuksessa ja tarkoituksenmukainen. Toisessa momentissa on esitetty henkilöstöä koskevia kelpoisuusvaatimuksia, joita nykyasetuksessa ei ole. Koska Kotuksen henkilöstön koulutustaso on tähänkin asti pystytty pitämään varsin korkeana eikä henkilöstölle ole säädetty kelpoisuusvaatimuksia muissakaan vastaavissa laitoksissa, esitämme, että toinen momentti poistetaan.

3 3 (5) 4. Kielilautakuntien jäsenten valinta Asetusluonnoksessa esitetään nykykäytännön mukaisesti, että kielilautakunnissa on enintään seitsemän jäsentä. Jotta voisimme hyödyntää sidosryhmien asiantuntemusta mahdollisimman kattavasti, ehdotamme, että enimmäismäärä on kahdeksan jäsentä. Ehdotamme myös, että vähemmistökielten kielilautakuntien jäsenten kohdalla ei mainita erikseen, että yksi jäsen olisi Kotuksen työntekijä. Tämä harkinta olisi hyvä jättää Kotuksen johtajan tehtäväksi. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Pirkko Nuolijärvi johtaja Ritva Paananen suunnittelupäällikkö

4 4 (5) Liite Perusteluja koskevia lisäys- ja korjausehdotuksia Yleisperustelut 1. Nykytila 1.1 Lainsäädäntö ja käytäntö Perustelumuistion Kotuksen kansainvälisen toimintaympäristön kuvaukseen (s. 8 9) on syytä lisätä nimistönhuollon yhteistyö YK:n kanssa esimerkiksi näin: Kotus osallistuu säännöllisesti YK:n talousja sosiaalineuvoston (ECOSOC) alaisen pysyvän paikannimiasiantuntijaryhmän UNGEGNin (United nations on Geographical Names) ja sen pohjoismaisen jaoston työryhmien toimintaan yhdessä Maanmittauslaitoksen kanssa paikannimien standardoinnin edistämiseksi sekä kansallisesti että kansainvälisesti. 3. Esityksen vaikutukset 3.1 Taloudelliset vaikutukset Helsingin yliopistoon siirtyvien virkojen luettelosta (s. 12, luku 3.1 toinen kappale) ovat jääneet pois romanikielen virat. Helsingin yliopistoa koskevan kohdan voisi siten kirjoittaa seuraavasti: Helsingin yliopistoon siirtyisi kaksi suomen kielen perustutkimukseen liittyvää viranhaltijaa, kaksi romanikielen viranhaltijaa ja kaksi suomalais-ugrilaisten kielten tutkimustehtäviin liittyvää tehtävää, joiden haltijat eläköityvät vuoden 2011 aikana. Lisäksi Helsingin yliopistoon siirtyisi suomalais-ugrilaisen kokoelman mukana kirjastonhoitajan virka, josta viranhaltija on eläköitynyt vuoden 2011 aikana. Yleisperustelujen kohdassa (s. 13) on esitetty kirjaston suomalais-ugrilaisen kokoelman nidemääräksi Oikea määrä on kuitenkin pienempi: nidettä. 3.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan ja yhteiskunnalliset vaikutukset Ehdotamme, että luvun kolmanneksi kappaleeksi lisätään seuraavaa: Saamen kielen, romanikielen ja viittomakielen virkojen siirtoa koskevassa yhteydessä turvataan kielenja nimistönhuollon tehtävien hoito yliopistoissa ja Kuurojen Liitossa, kun Kotuksessa ei enää hoideta vähemmistökielten asiantuntijatehtäviä. Nimistönhuollon kohdalla Kotuksen tärkeä tehtävä edelleen on suomen-, ruotsin- ja saamenkielisen karttanimistön tarkistuksen koordinointi, koska tähän työhön tarvitaan laajoja kokoelmia. Muuta Kuurojen Liiton kirjoitusasu vaihtelee. Oikea asu on Kuurojen Liitto (korjaus esim. sivuille 7, 11, 12 ja 13).

5 5 (5) Yksityiskohtaiset perustelut Kiinnitämme huomiota yhteen 2. pykälän (s. 14) yksityiskohtaisten perustelujen muotoiluun, jonka voi tulkita liittävän Kotuksen toiminnan hallintolain velvoitteisiin. Perusteluissa käytetään muotoilua selkeä ja ymmärrettävä kielen käyttö tai kielten hyvä ja selkeä käyttö. Selkeän ja ymmärrettävän rinnalle voisi lisätä hallintolain 9. pykälän kolmannen määritteen asiallinen, jolloin Kotuksen kielenhuolto kiinnittyisi entistä tiiviimmin hallintolain edellyttämiin velvoitteisiin. Yksityiskohtaisissa perusteluissa 3. pykälässä (s. 15) kuvataan kielenhuollon toimintaa varsin seikkaperäisesti. Kun kuvaus on näin yksityiskohtainen, olisi työvälineitä koskevassa kohdassa syytä mainita myös sähköiset palvelut seuraavaan tapaan: Työvälineitä ovat kielenhuollon tiedotuslehdet, oppaat, sähköiset palvelut, ohjailevat artikkelit, sanakirjat ja luennot. Lisäksi nimistönhuoltoa voisi täsmentää seuraavaan tapaan: Nimistönhuollossa karttanimistön tarkistus on tärkeä tehtävä, koska nimistön oikeellisuus vaikuttaa suoraan yhteiskunnan toimivuuteen, esimerkiksi viranomaisten toimintaan. Perusteluissa todetaan aiheellisesti, että tehtävien hoitaminen edellyttää aineistojen ja arkistojen ylläpitämistä ja kehittämistä. Tämän lisäksi on syytä kirjata perusteluihin myös Kotuksen sanakirjatyö, jotta kaikki Kotuksen tehtävät tulevat perusteluissa esille. Ehdotamme, että 3. pykälän (s. 15) perusteluissa mainitaan: Kotus laatii nykykieltä kuvaavia ja normittavia sanakirjoja, kuten Kielitoimiston sanakirjaa, sekä kielen kehitystä ja variaatiota koskevia sanakirjoja, kuten suomen murteiden ja Suomen ruotsalaismurteiden sanakirjoja.