Liite 1, Perusturvalautakunta 10.9.2013 101 PERUSTURVAJOHTAJAN SELVITYS 10.9.2013 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNEUUDISTUS / JÄRJESTÄMISLAIN VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTTI 1. KEURUUN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Keuruun kaupunki järjestää sosiaalipalvelut itse. Toimielimenä on seitsemän jäseninen perusturvalautakunta. Perusturvan sosiaalitoimen kustannukset milj.e ja henkilöstö v. 2012 menot tulot netto henkilöstö hallinto 0,17 0,17 2 sosiaalityö 4,41 0,68 3,73 16,85 työllisyyspalvelut 2,04 0,79 1,25 14,5 vanhuspalvelut 10,53 2,84 7,69 152 yhteensä 17,15 4,31 12,84 185,35 Keuruu myös tuottaa sosiaalipalvelut pääosin itse. Keuruu hankkii virka-ajan ulkopuolisen sosiaalipäivystyksen ja lastensuojelun sijaishuoltoyksikön palvelut Jyväskylän kaupungilta. Jyväskylä on kilpailuttanut Keski-Suomen kuntien toimeksiannosta ammatillisen perhekotitoiminnan sekä lasten ja nuorten laitoshoidon. Päihdehuollon asumispalveluja ja laitoshoitoa sekä vammaisten asumispalveluja hankitaan yksilöllisten tarpeiden mukaan ostopalveluna pääosin yksityisiltä palveluntuottajilta. Vanhuspalveluissa on oman tuotannon lisäksi käytössä palveluseteli, millä tuetaan kotihoitoa ja palveluasumista. Kuluvana vuonna asiakaspalvelujen ostoon on varattu noin 1,8 milj.e ja palveluseteliin 1,1 milj. euroa. Keuruun kaupungin perusterveydenhuollon järjestää Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja tuottaa Keski-Suomen seututerveyskeskus sairaanhoitopiirin liikelaitoksena. Keuruun lisäksi Multia, Petäjävesi, Laukaa, Konnevesi, Toivakka, Joutsa ja Luhanka ovat siirtäneet perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen palvelujen järjestämisvastuun vuoden 2011 alusta sairaanhoitopiirille. Toimieliminä ovat seututerveyskeskuksen järjestämistoimikunta, missä on edustaja kaikista kahdeksasta kunnasta sekä viisijäseninen johtokunta. Perusterveydenhuollon järjestäminen nykymuodossa perustuu Paras-lainsäädännön vaatimuksiin. Tilinpäätöksen mukaan perusterveydenhuollon nettokustannukset milj.e 2012, suoritteet ja Keuruulla työskentelevän henkilöstön vakanssit
nettokust. suoritteet hlöstön vakanssit avohoito 5,57 54118 68 suun 1,12 11939 16 terveydenhoito vuodeosastohoito 2,17 9199 40 yhteensä 8,86 124 päivystys 0,03 eläkevastuut 0,59 yhteensä 9,48 Seututerveyskeskus ostaa sairaanhoitopiiriltä henkilöstö-, talous-, tietohallinto- ja materiaalipalvelut laboratorio- ja röntgenpalvelut lääkehuollon palvelut ja keskitetyt apuvälinepalvelut Lisäksi toimitilojen vuokraus tapahtuu shp:n kautta. Keuruu kuuluu Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin ja erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu on sairaanhoitopiirillä. Tilinpäätöksen mukaan erikoissairaanhoidon nettokustannukset 2012 olivat milj.e Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 11,26 Muut sairaalat 0,06 Mt-hoitokodit 0,65 Esh:n eläkevastuut 0,17 Yhteensä 12,14 Aluetilaston mukaan v. 2011 erikoissairaanhoidon palveluista Keski-Suomen sairaanhoitopiirin omaa toimintaa oli 81,8 %. Ostopalveluna hankittiin mm. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä 0,54 milj.e, Jokilaakson sairaalasta 0,34 milj.e ja Pirkanmaan shp:stä sekä Helsingin ja Uudenmaan shp:sta kummastakin 0,17 milj.euron palvelut. Keuruulla sijaitsee Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ylläpitämä Juurikkaniemen sairaala, missä työskentelee tällä hetkellä noin 80 työntekijää. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri suunnittelee Jyväskylään täysin uutta sairaalaa, jonka on tarkoitus valmistua vuosikymmenen vaihteeseen mennessä. Tilastokeskuksen/THL:n tilaston mukaan v. 2011 sosiaali- ja terveydenhuollon menot olivat sos.toimi perusth erikoissh yht Keuruu 1096 882 1105 3083 Keski-Suomi 1169 674 974 2817 Manner-Suomi (pl Kainuu) 1141 633 1031 2805
Keuruun terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot v. 2011 olivat: 2 599 e/asukas, indeksi 124 (koko maa 100), tarvekerroin1,3 (koko maa 1) ja tarvevakioidut menot indeksi 98 (koko maa 100). Keuruulla kuten koko maassa on ollut ajoittain pulaa lääkäreistä, hammaslääkäreistä, sairaanhoitajista ja sosiaalityöntekijöistä. Lääkärivajetta on paikattu ostopalveluilla ja sosiaalityöntekijöiden tilalle on määräajaksi palkattu sosionomeja. Paikallinen lähihoitajakoulutus on turvannut lähihoitajien saatavuutta, sijaisten etsintä kuitenkin työllistää esimiehiä. 2. VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen keskeisiä tavoitteita Väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen Yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen koko maassa Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen Mahdollisimman laaja integraatio, sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus Järjestämisvastuuta keskitetään, lähipalvelut varmistetaan Aiemmat ehdotukset ja linjaukset Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistaminen. Peruslinjauksia valmistelevan työryhmän loppuraportti 7/2011 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011 Hallituksen linjaus 5.6.2012 kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta vahvojen peruskuntien muodostamiseksi Hallituksen 5.6.2012 hyväksymä palvelurakennemalli jatkovalmistelua varten Palvelurakennetyöryhmän väliraportti 17/2012 Sosiaali- ja terveyspoliittisen ministeriryhmän esitys sosiaalija terveydenhuollon palvelurakennetta koskeviksi linjauksiksi 15.11.2012 Selvityshenkilöiden toimeksiantoa täydentävät linjaukset 13.12.2012 Palvelurakennetyöryhmän loppuraportti 30/2012 Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi 19.3.2013, Raportteja ja muistioita 7/2013 Hallituksen kunta - sote -koordinaatioryhmän linjaukset 8.5.2013 Hallituksen esitys 53/2013, 23.5.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti 27.6.2012, Raportteja ja muistioita 15/2013
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportin pääesitykset - sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu jää kunnille. - palvelut järjestetään pääsääntöisesti alueellisesti joko sote-alueen tai osaksi perustason alueiden toimesta - sote-alue muodostuu maakuntien keskuskaupunkien pohjalta (vastuukunta) tai tietyin edellytyksin muun vähintään noin 50 000 asukkaan kunnan pohjalle, sote-alue järjestää laajan perus- ja erityistason palvelut, myös kuntayhtymämalli on mahdollinen tietyin edellytyksin - sote-alueen vastuukunnan työssäkäyntialueen ulkopuolella olevalla vähintään noin 20 000-50 000 asukkaan kunnalla on oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen, se voi toimia myös perustason alueen vastuukuntana työssäkäyntialueensa tai toiminnalliseen kokonaisuuteensa kuuluvien alle 20 000 asukkaan kuntien kanssa - perustason sosiaali- ja terveyspalveluja ovat palvelut, joita terveyskeskus ja sosiaalitoimi järjestävät nykyisin, perustasolle eivät kuulu erikoissairaanhoito ja ympärivuorokautiset päivystykset ml.turvakodit, perustasolla on kuitenkin tietyin edellytyksin STM:n luvalla oikeus järjestää peruserikoissairaanhoidon palveluja - jos kunnan asukasluku on pienempi kuin vähintään noin 20 000 asukasta, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestävät sote-alue tai perustason alue ja sote-alue. - vastuukunnan toimielimeen nimeävät muut kunnat ja perustason alueet edustajansa, valinnassa tulee ottaa huomioon alueen kuntien poliittiset voimasuhteet, äänimäärä toimielimessä määräytyy kuntien ja alueiden asukasluvun mukaan - toimielin päättää sille vahvistetun talousarvion rajoissa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, vastuukunnan valtuustolla tai hallituksella ei ole otto-oikeutta yhteisen toimielimen päätöksiin - lähtökohtaisesti sote-alueen kunnat voivat sopia keskenään, miten toiminta rahoitetaan, perälautana väestön ikärakenteella ja sairastavuudella painotettu kapitaatiomalli parhaana vaihtoehtona, kun tavoitellaan alueellisesti yhtenäistä, selkeää, yhteisvastuullista, yhdenvertaista ja oikeudenmukaista koko alueen yhtenäiseen suunnitteluun ja kehittämiseen perustuvaa kokonaisuutta - suurten kustannusten tasausjärjestelmä ei käytetä, elleivät kunnat halua siitä sopia - koska perustason alue hankkisi vain osan palveluista sote-alueelta olisi pohjana tuotantokustannuksiin perustuva suoritehinta - eräistä sote-alueen yhteisistä tehtävistä vastattaisiin kapitaatiopohjalta - uuden erityisvastuualueen tehtävä olisi sote-alueiden toiminnan koordinaatio ja ohjaus sekä näihin liittyvät tukitoiminnot (yhdenvertaisuuden turvaaminen, päällekkäisyyksien, kilpavarustelun sekä palveluvajeiden välttäminen ja voimavarojen tarkoituksenmukainen ohjaus, tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen alueellinen koordinaatio ja erikseen säädettävät viranomaistehtävät) - ervalla on itsenäinen, lakiin perusturva päätösvalta
Kuntarakennelain selvitysvelvollisuus Kuntarakennelain (1698/2009) mukaan kunnan tulee selvittää yhdessä muiden kuntien kanssa kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävän uuden kunnan muodostamista, jos yksikin laissa säädetyistä selvitysperusteista osoittaa selvityksen tarvetta. Selvitysperusteet ovat palveluperuste, työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenneperuste sekä talousperuste. Lain 4 c :n mukaan kunnan, jossa on alle 20 000 asukasta tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä palveluperusteella alueella, jossa on 1) palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon 2) erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta vähintään noin 20 000 asukasta. 3) perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin 50. Edellä esitettyyn perustuu Keuruun selvitysvelvollisuus. Jos kunta katsoo tarkoituksenmukaiseksi tehdä selvityksen muulla kuin selvitysperusteiden osoittamalla alueella, sen tulee hakea valtiovarainministeriöltä poikkeusta selvitysalueesta. Liite 1, Selvitysperusteiden tarkastelua Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Etelä-Pohjanmaa Petäjävesi on määrätty mukaan Jyväskylän esityksestä tehtävään erityiseen kuntajakoselvitykseen, Keuruu ja Multia eivät ole selvityksessä mukana. Laajennettu kiireettömän hoidon hoitopaikan valinta Terveydenhuoltolain 48 :n mukaan kuntalaisella on vuoden 2014 alusta mahdollisuus kerran vuodessa valita terveyskeskus ja terveysasema, minkä palveluja käyttää. Jos lääkäri tai hammaslääkäri arvioi, että henkilö tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluja, henkilö voi valita hoidon antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön. Hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Voimassa ollut terveysaseman valintaoikeus terveyskeskuksen sisällä tai erikoissairaanhoidon palvelujen valintaoikeus erva-alueelta ei ole tuonut merkittäviä siirtymiä palvelujen käyttöön. Mitä valintavapauden laajennus merkitsee, on vaikea arvioida.
3. KEURUUN LINJAUKSIA Keuruun kaupunginvaltuusto on Keuruu 2017 Kunta- ja palvelustrategiassa linjannut: "Keuruun kaupunki on toiminnalliseen kokonaisuuteen perustuva vahva ja elinvoimainen peruskunta, joka muodostuu työssäkäynti- ja palvelualueestaan. Keuruu tekee vahvaa ja tiivistä yhteistyötä naapureidensa kanssa. Keuruun pinta-ala voi tulevaisuudessa olla nykyistä suurempi." Vastauksessaan valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön 4.3.2013 Keuruun kaupunginvaltuusto on todennut mm. "Keuruu pystyy järjestämään lakisääteiset kuntapalvelut lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa. Keuruu haluaa lisätä kuntayhteistyötä alueella Keuruu, Multia, Petäjävesi, Mänttä-Vilppula, Virrat ja Ähtäri. Kunnat sopivat keskenään yhteistyön laajuuden asteikolla nykyinen tilanne - kuntaliitos." Sosiaali- ja terveydenhuollosta on todettu: Kuntien omistamat laajan väestöpohjan organisaatiot (nykyiset sairaanhoitopiirit) järjestävät tulevaisuudessakin kuntien yhteistä terveydenhuoltoa (mm. päivystys, synnytykset, syöpähoidot, pääosa leikkaustoiminnasta). Sosiaalitoimen tehtävistä laajan väestöpohjan järjestettäväksi voidaan siirtää isyyden selvittäminen, lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen sekä elatukseen liittyvät sopimukset, sosiaalipäivystys ja lastensuojelun sijaishuollon tuki. Perusterveydenhuollon järjestäminen on pystyttävä organisoimaan usealla eri tavalla: kunta, vastuukunta, alue (ilman väestöpohja-rajoja). Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kiinteä yhteistyö on tärkeää. Sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon tulee tehdä saumatonta yhteistyötä. Keuruu voi jatkossakin järjestää sosiaalitoimen lähipalvelut riippumatta kunnan tulevasta asukasluvusta. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon esitetyt 20 000 asukkaan ja 50 000 100 000 asukkaan sote-alueet sekä erva-alueet eivät ole tarpeellisia hallintoportaita. Julkisen terveydenhuollon tuotannossa pitää olla vain yksi valtakunnallinen tietojärjestelmä. Neuvotteluja lähikuntien kanssa Keuruun kaupungin edustajat ovat käyneet useita neuvotteluja viime vuosina naapurikuntien edustajien kanssa. Viimeksi on neuvoteltu 14.8.2013 Virtojen, 19.8.2013 Ähtärin, 27.8.2013 Multian ja 29.8.2013 Mänttä-Vilppulan edustajien kanssa.
Taustatietoja lähikunnista Seuraavassa eräitä taustatietoja lähikunnista: Väkiluku 31.12.2012 ja tilastokeskuksen väestöennuste 2020, 2025, 2030 ja 2040 2012 2020 2025 2030 2040 Jyväskylä 133482 142654 147132 151041 156575 Jämsä 22354 20814 20210 19720 18831 Keuruu 10488 10035 9886 9756 9476 Multia 1816 1619 1536 1477 1397 Mänttä-Vilp 11122 10480 10227 10042 9682 pula Petäjävesi 4095 4543 4772 4924 5107 Virrat 7384 6916 6746 6634 6430 Ähtäri 6363 5854 5676 5529 5286 Väestöllisen huoltosuhde 2012 ja ennuste 2020, 2025, 2030 ja 2040. V. 2012 koko maa 54,3 ja Keski-Suomi 56,0 Väestöllinen huoltosuhde on alle 15 -vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde 15-64 vuotiaiden määrään. 2012 2020 2025 2030 2040 Jyväskylä 46,1 55,0 58,0 60,0 59,3 Jämsä 65,7 83,1 92,6 99,7 99,6 Keuruu 67,9 90,3 99,0 103,3 99,5 Multia 82,0 101,4 110,7 114,1 108,8 Mänttä-Vilp 69,4 92,1 102,5 106,3 106,5 pula Petäjävesi 66,7 79,0 80,6 82,4 80,1 Virrat 72,7 94,5 102,1 109,3 105,7 Ähtäri 65,4 87,9 98,0 104,3 100,0 Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi 2011, koko maa 100 2011 Jyväskylä 99,9 Jämsä 105,4 Keuruu 111,2 Multia 117,0 Mänttä-Vilppula 108,4 Petäjävesi 108,8 Virrat 103,0 Ähtäri 112,8
Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset e/asukas 2011, ilman päivähoitoa ja ympäristöterveydenhoitoa sos.toim perusth erikoissh yht i Jyväskylä 1067 561 956 2584 Jämsä 1443 840 960 3243 Keuruu 1096 882 1105 3083 Multia 2284 788 894 3966 Mänttä-Vilp 1295 953 1213 3461 pula Petäjävesi 826 783 898 2507 Virrat 1094 893 1081 3068 Ähtäri 1277 925 1089 3291 Jämsä kuuluu Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin ja pääosan perusterveydenhuollon ja Jokilaakson sairaalan palveluista tuottaa Jokilaakson Terveys Oy. Mänttä-Vilppula kuuluu Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin ja perustason sote-palvelut tuottaa tällä hetkellä Mäntänvuoren Terveys Oy lukuun ottamatta lastensuojelua, toimeentulotukea ja vammaispalvelua. Perustason sote-palvelut kilpailutetaan. Tampereen yliopistollinen sairaala vastaa Mäntän sairaalassa tuotettavasta erikoissairaanhoidosta. Sairaalassa on poliklinikkatoimintaa (sisätaudit, kirurgia, naistentaudit), sisätautiosasto 18 ss sekä laboratorio- ja kuvantamispalvelut. Virrat järjestää nykyisin myös Ruoveden sote-palvelut. Ähtärissä sijaitsee Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ylläpitämä Ähtärin sairaala.