Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora Enso lopettaa luonnonsuojelullisesti arvokkaiden vanhojen metsien puun ostamisen valtion liikelaitos Metsähallitukselta. Jos haluat tietää, miksi vanhat metsät ovat tärkeitä ja miksi Storaenso on avainasemassa Suomen vanhojen metsien säilyttämisessä, toivomme Sinun lukevan tämän paperin. Tiedät varmaankin, että lajien uhanalaistuminen ja sukupuutto ovat ajankohtaisia ongelmia ja ihmiskunnan suurimpia haasteita. Olet ehkä myös kuullut, että Suomessa metsätalous on lajiston uhanalaistumisen suurin yksittäinen syy. Mutta oletko ajatellut, että yhtenä maailman suurimpiin kuuluvan metsäteollisuusyrityksen osakkeenomistajana sinulla on sekä arvokas mahdollisuus että moraalinen velvollisuus vaikuttaa metsälajistomme tulevaisuuteen? Sinä voit vaikuttaa siihen, minkälaisen metsäluonnon jätämme tuleville sukupolville. Kuvat: Metsähallituksen shakkilauta-avohakkuita Iso Honkavaaran alueella Suomussalmella helmikuussa 2001. Stora Enso ostaa noin puolet Metsähallituksen vuosittain hakkaamasta puusta noin 2 miljoonaa m3. Näiden vanhojen metsien hakkuiden puut menivät Kemiin Veitsiluodon tehtaille.
Nykymaailmassa useimmat puuperäisten tuotteiden ostajat ovat tietoisia raaka-aineen hankintaan liittyvistä ekologisista ongelmista. Monet Stora Enson asiakkaista vaativat kestävästi tuotettua puuta. Stora Enson todellinen sitoutuminen vastuulliseen puunhankintapolitiikkaan on tärkeää, jotta tulevaisuuden markkinaosuudet kehittyisivät positiiviseen suuntaan. Siksi yhtiön ympäristöpolitiikkaan vaikuttaminen on myös Sinun etusi. Suomessa metsälajiston taantumiseen on eniten vaikuttanut luonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisten metsien dramaattinen vähentyminen intensiivisen metsänhoidon seurauksena. Useat metsälajit tarvitsevat elinympäristössään rakenteita, joita talousmetsistä ei löydy. Suomessa on tällä hetkellä 566 uhanalaiseksi luokiteltua metsälajia. Toistaiseksi tiedetään noin 60 metsälajin kuolleen kokonaan sukupuuttoon ja paljon laajemman joukon hävinneen alueellisesti, etenkin maan eteläosista. Jopa tuhansien metsälajien arvoidaan häviävän maastamme lähivuosikymmeninä, jos elinympäristöjen pirstoutuminen jatkuu. Metsätalous on edelleen uhanalaisuuden merkittävin yksittäinen aiheuttaja. Tutkijoiden mukaan metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi vähintään 10% metsämaasta kasvillisuusvyöhykkeittäin ja niiden osa-alueittain pitäisi suojella teolliselta metsänkäytöltä. Tähän tavoitteeseen kuitenkaan ei kuitenkaan tällä hetkellä päästä kuin pohjoisimmassa Lapissa. Alle viisi prosenttia Suomen metsistä voidaan enää luokitella luonnontilaisiksi tai luonnontilaisen kaltaisiksi, ja Etelä- Suomessa luku on alle prosentin. Vain noin puolet Suomen vanhoista luonnontilaisista ja luonnontilaisen kaltaisista metsistä on suojeltuja. Itä- ja Pohjois-Suomen vanhat metsät ovat tärkeitä uhanalaisen ja uhanalaistuvan lajiston tukialueita. Stora Enso on monesti tunnustanut vanhojen metsien hakkuisiin liittyvät ongelmat, ja on ottanut merkittäviä askelia ongelmien ratkaisemiseksi Ruotsissa FSC-sertifioimalla metsänsä ja Venäjällä sitoutumalla vanhojen metsien hakkuu- ja ostomoratorioon. Suomessa Stora Enso kuitenkin on osallinen vanhojen metsien tuhoutumiseen. Valtion liikelaitos Metsähallituksen hallinnassa on suurin osa Suomen arvokkaista vanhoista luonnontilaisista ja luonnontilaisen kaltaisista metsistä. Stora Enso on Metsähallituksen suurin puunostaja. Noin 50% Metsähallituksen vuosittain myymästä 4 miljoonasta puukuutiosta menee Stora Enson tehtaille. Stora Enson ympäristöpolitiikan mukaan yhtiö suojelee luonnon monimuotoisuutta, kuten uhanalaisia lajeja ja arvokkaita elinympäristöjä.. Kuitenkin yhtiölle vuosittain noin 2 miljoonaa kuutiota puuta toimittavan Metsähallituksen toiminnassa luonnonsuojelullisesti arvokkaiden metsien hakkuut ovat arkipäivän toimintaa. Metsähallitus ei suojele luonnon monimuotoisuutta, vaan tuhoaa sitä. Laitos hakkaa alueita, jotka se on itse omissa tutkimuksissaan todennut luonnonsuojelullisesti arvokkaiksi. Metsähallituksen alueekologisten suunnitelmien ekologisssa arvioissa myönnetään, että arvokkaiden metsien pirstoutuminen hakkuiden seurauksena jatkuu, ja uhanalaisten lajien elinmahdollisuudet heikkenevät toiminnan seurauksena. Useiden kymmenien hehtaarien avohakkuut jopa Valtioneuvoston vanhojen metsien suojelusta tekemän päätöksen mukaisilla A-alueilla eli alue-ekologisen suunnittelun keinoin säilytettäväksi määrätyillä vanhojen metsien alueilla ovat Metsähallituksen toiminnan arkipäivää. Metsähallituksen hakkuut Pohjois-Suomessa ovat monin paikoin vahingollisia myös poronhoidolle ja matkailulle. Suunnittelumenetelmistä tehdyn tutkimuksen mukaan poromiehet eivät koe olevansa tasavertaisia neuvottelukumppaneita Metsähallituksen kanssa. Muoniossa kunta, matkailuyrittäjät, poromiehet ja luonnonsuojelijat yhdessä vaativat Metsähallituksen päätehakkuiden lopettamista kunnan pohjoisosissa matkailun ja poronhoidon etujen turvaamiseksi. Oheinen lista sisältää esimerkkejä talvella 2000 / 2001 Metsähallituksen hakkaamista ja hakkaamaksi suunnittelemista suojelullisesti arvokkaista metsäalueista. Stora Enso on Metsähallituksen suurin puunostaja. Noin 50% Metsähallituksen vuosittain myymästä 4 miljoonasta puukuutiosta menee Stora Enson tehtaille. Lisätietoja löydät seuraavista internet-osoitteista: www.greenpeace.fi www.pefcwatch.org
Sertifioitu sukupuuttoaalto: esimerkkejä valtion liikelaitos Metsähallituksen hakkuista suojelullisesti arvokkaissa metsissä talvella 2000/2001 Jos tavoitteena on estää vanhan metsän lajiston massasukupuutto, kaikki vielä jäljellä olevat jokseenkin luonnontilaiset metsät tulee jättää teollisen metsätalouden ulkopuolelle. -professori Ilkka Hanski, Helsingin Sanomat 9.1.1999 Vanhojen, luonnontilaisten tai sen kaltaisten metsien määrä tulee vähenemään... pirstoutumisen vaikutukset tulevat tulevaisuudessa näkymään vanhoihin metsiin ja lahopuustoon sitoutuneen lajiston määrän ja lajien vähenemisenä. -Metsähallituksen Hyryn alue-ekologinen suunnitelma, 24.2.1999 Vanhat, luonnontilaisen kaltaiset metsät tulevat vähenemään nykytilanteesta. Tämä vaikuttaa välittömästi vanhoista metsistä riippuvaisen lajiston elinmahdollisuuksiin: vanhojen metsien lajiston elinympäristö vähenee edelleen alueella metsien pirstoutumisen vuoksi. -Metsähallituksen Vepsän alue-ekologinen suunnitelma, 16.5.2000 Susijärvi, Taivalkoski Metsäalue, jonka suojelua Metsähallitus ja alueellinen ympäristökeskus yhdessä esittivät Natura-ohjelmassa. Natura-tietolomakkeen mukaan Susijärven alue on kuusivaltaista runsaslehtipuustoista metsää, jossa kuusella on lahojatkumo. Se on topografialtaan hyvin vaihtelevaa, muodostaen siten pienilmastoltaan edullisia paikkoja. Lehtipuusto on pääosin järeää ja erityisesti raidan runsaus on silmiinpistävää. Alueelta on löytynyt myös edustava vanhaan metsään sitoutunut jäkälälajisto.. Metsähallituksen vanhojen metsien inventointiaineistojen mukaan alueella on mm. maisemallisesti arvokkaita metsiä, lampia, suppia, harjuja, puroja ja lähteikköä. Alue ei luontoarvoistaan huolimatta päätynyt Suomen lopulliseen Natura-ehdotukseen. Metsähallitus ei omaehtoisesti rauhoittanut tätä suojeltavaksi esittämäänsä maisemallisesti ja suojelullisesti kiistatta arvokkasta aluetta, vaan päätti hakata sen vuonna 2001. Noin 45 hehtaarin avohakkuut 8 palassa aloitettiin helmikuun lopulla 2001. Avohakkuut pirstovat alueen pahasti. Avohakkuita tehdään sellaisilla metsäkuvioilla, jotka inventointien mukaan ovat...selkeästi suojelunarvoista ykkösluokan aarniometsää.. Hakkuissa säästetään lähinnä pienialaisia välikaistaleita. Alueen halki kulkee Päätalo-retkeilyreitti, jonka varressa tehdään nyt avohakkuita. Stora Enson ympäristöpolitiikan mukaan suojelemme luonnon monimuotoisuutta... emme osta puuta suojelualueelta tai suojeltavaksi suunnitellulta alueelta.. Ostaako Stora Enso Susijärven puut? Kuvat: Metsähallituksen hakkuita Susijärvellä maaliskuussa 2001. Susijärvi oli ympäristöviranomaisten ja Metsähallituksen mukaan luonnonsuojelullisesti arvokasta metsää. Silti se hakattiin. Ostaako Stora Enso alueelta hakatun koivukuidun?
Rumparinmaa, Taivalkoski Yhtenäisen vanhan metsän alueen keskelle tehtiin neljä avohakkuuta, yhteispinta-alaltaan 35-40 hehtaaria talvella 2000/2001. Metsähallituksen vanhojen metsien inventointiaineistojen mukaan..vanhan metsän kohde on laajalla alueella ainoa valtion mailla säilynyt vähääkään yhtenäinen... kokonaisuus,... jo itsessään suojelunarvoinen.... Kohde pirstottiin täysin. Alue-ekologisen suunnitelman mukaan alue kokonaisuudessaan on muu luontokohde, ja osa myös avohakatuista alueista on merkitty koodilla vanha metsä. Latvavaara - Kortevaaran alue, Taivalkoski Latvavaaran ja Kortevaaran alueilta on talvella 2000/2001 avohakattu useita kymmeniä hehtaaria vanhoja metsiä. Kuvat Pöleikön alueelta, jossa vanhojen metsien inventointiaineistojen mukaan:...leimaa-antavaa puustolle on männyn erirakenteisuus.... haapaa paikallisesti jopa 10% elävästä puustosta.... huomattavan järeää (30-50 cm) kelomaapuuta... palojälkiä on runsaasti.... Hämeenvaara, Taivalkoski Metsähallitus on suunnitellut arvokkaalle vanhan metsän alueelle 70-80 hehtaarin avohakkuut. Laitoksen omien vanhojen metsien inventointien mukaan.. pääosa Hämeenvaaran metsistä on säilynyt luonnontilaisen kaltaisina... kohde sisältää huomattavan paljon lehti- ja lahopuustoltaan hyvin arvokasta aarniometsää... Alueelta on useita havaintoja vanhojen metsien lajeista ja uhanalaisista lajeista. Suurin avohakkuuala, noin 20 hehtaaria, tehdään alueelle, josta inventointiaineistojen mukaan..muodostuu hieno ja monivivahteinen... kokonaisuus....lehtipuustoa on poikkeuksellisen runsaasti kaikki lahoasteet ovat maapuustossa edustettuina maapuuta on monin paikoin erittäin runsaasti... Kuivajärven Karsikkojärvi, Suomussalmi Yli 60 hehtaarin avohakkuut kaikkien suomalaisten luonnonsuojelujärjestöjen arvokkaina pitämissä vanhoissa metsissä aloitettiin syksyllä 2000 ja niitä jatkettiin helmikuussa 2001. Kuivajärven kyläläiset ovat esittäneet aluetta liitettäväksi Kalevala-puistoon maisema-alueena. Hakkuiden jälkeen alueelle jää hyvin niukasti vanhaa metsää. Katso kuvaa: tämä on Metsähallituksen hakkuutyyliä maisema-alueella. Puut ostettiin Stora Enson Kemin tehtaille.
Suojeluohjelmien toteutuksesta ja alue-ekologiasta huolimatta vanhan metsän lajien elinympäristön määrä kokonaisuudessaan vähenee tulevaisuudessa alle arvoitujen kriittisten kynnysten... -Metsähallituksen Näljängän alue-ekologinen suunnitelma 7.2.2000 Saarijärvi, Suomussalmi Metsähallitus hakkasi Saarijärven vanhan metsän maaliskuussa 2001. Avosuon keskellä sijaitseva 20 hehtaarin kangas avohakattiin lähes kokonaan reunojaan myöten. Alue oli luonnonsuojelullisesti arvokasta vanhaa metsää, jossa oli mm. erittäin runsaasti satojen vuosien ikäisiä keloja ja palonjälkisiä aihkipuita. Puut ostettiin Stora Enson Kemin tehtaille. Raatevaara-Alannesuo, Suomussalmi A-alue, josta alue-ekologisessa suunnitelmassa suojeltu noin puolet. Metsähallituksen alue-ekologisen suunnitelman mukaan:...alueella on ns. klassisia aarniometsiä, joissa lahopuusto on edustavaa, metsän rakenne monilatvuksinen ja ylitiheä. Lehtipuusto on runsasta, ja järeää haapaa on edustavasti...havaintoja liito-oravasta.. Alueelta avohakattiin yli 25 hehtaaria maaliskuussa 2001. Petronsydänmaa, Hyrynsalmi Metsähallitus avohakkasi yli 10 hehtaaria vanhaa luonnontilaisen kaltaista metsää kaikkien suomalaisten luonnonsuojelujärjestöjen arvokkaana pitämältä alueelta joulukuussa 2000. Hakkuu ulotettiin paikoin luonnontilaisen vesistön välittömään läheisyyteen. Hakkuualueelta kaadettiin keloja ja palovikaisia puita. Stora Enso osti. Alue-ekologisen suunnitelman mukaan kyseisellä alueella Vanhojen, luonnontilaisten tai sen kaltaisten metsien määrä tulee vähenemään... pirstoutumisen vaikutukset tulevat tulevaisuudessa näkymään vanhoihin metsiin ja lahopuustoon sitoutuneen lajiston määrän ja lajien vähenemisenä. Kaisaniemenkatu 1 G 173 00100 Helsinki http://www.greenpeace.fi