PÄÄTÖS Nro Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro 999/2019 LSSAVI/713/2017 Annettu julkipanon jälkeen 15.4.2019 ASIA Löyhinkinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen sekä toiminnan aloittamislupa, Kurikka HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä HAKEMUS Vapo Oy on 2.2.2017 aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt Löyhinkinevan tuotannossa olevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttamista Kurikan kaupungissa. Hakemuksen mukainen Löyhinkinevan tuotantoala on 108 ha. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 d) mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus. Ympäristönsuojelulain 89 :n 1 momentin mukaan toiminnanharjoittaja voi hakea ympäristöluvan muuttamista. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 2 momentin 7 c) kohdan nojalla aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat Löyhinkinevan tuotantoalueella on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 9.6.2014 myöntämä ympäristölupa nro 113/2014/1. Lupa on voimassa toistaiseksi. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 142,4 ha. Luvan muuttamisen kannalta keskeiset lupamääräykset ovat: 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 9_2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojien 2 ja 3 kautta Hirvijokeen. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa
2 2. Tuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen täydennyksen liitteenä 2 olevien 23.5.2013 päivättyjen piirustusten mukaisesti sarkaojarakanteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta sekä käsiteltävä ympärivuotisesti kasvillisuuskentillä sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja kasvillisuuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava Iietesyvennykset. Eristysojia kaivettaessa on käytettävä kaivukatkoja ja vedet on johdettava pintavaluntana vesistöön, jos se on mahdollista. 3. Kasvillisuuskenttien KK 1 ja KK 2 puhdistustehon on tuotannon alkamisvuodesta alkaen oltava vähintään seuraava: Kiintoaine 50 % Kokonaisfosfori 50 % Kokonaistyppi 20 % Puhdistusteho lasketaan vuosikeskiarvona ennen kasvillisuuskenttiä ja niiden jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien. 4. Jos kasvillisuuskenttien puhdistustehot eivät tarkkailun perusteella täytä puhdistustehovaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos puhdistustehot ovat seuraavanakin vuonna tehovaatimuksia pienemmät, luvan saajan on toimitettava sitä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä. 5. Jos käsitellyn veden kokonaisfosforipitoisuus on alle 30 µg/l, kokonaistyppipitoisuus alle 800 µg/l tai kiintoainepitoisuus alle 3 mg/l, lupamääräyksessä 3 esitettyä kyseisen parametrin ja käsittelyajan puhdistustehovaatimusta ei tarvitse ottaa huomioon. - - - 14. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.
Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa elinkeino-, Iiikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Liitteen 3 mukaan päästötarkkailu toteutetaan seuraavasti: Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti. Vesinäytteet otetaan laskuojiin 2 ja 3 johdettavista vesistä ennen kasvillisuuskenttiä ja niiden jälkeen. Vesinäytteet otetaan 1.4. 31.12. kahden viikon välein ja 1.1. 31.3. kuukauden välein. Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti 15.4. 15.5.) näytteet otetaan kerran viikossa. Ylivirtaamien ja rankkasateiden aikana tulee ottaa lisänäytteitä. Näytteistä määritetään kiintoaine, COD Mn, Kok.P, Kok.N ja sameus. Lupamääräyksessä 2 mainittujen karttojen perusteella lohkojen 2 4 (yhteensä 88,7 ha) vedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta kasvillisuuskentälle 1 ja edelleen laskuojaan 3. Lohkojen 5 ja 6 vedet ja pääosa lohkon 1 vesistä (yhteensä 49,6 ha) johdetaan laskeutusaltaiden kautta kasvillisuuskentälle 2 ja edelleen laskuojaan 2. Pieni osuus lohkon 1 kuivatusvesistä käsitellään nk. kasvillisuuskaistoilla ja johdetaan laskuojaan 2. 3 Kaavoitus Hakemus luvan muuttamiseksi Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan mukaan tuotantoalue kuuluu turvetuotantovyöhykkeeseen tt-2. Suunnittelumääräyksen mukaan turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Tuotantoalueella, sen läheisyydessä tai purkureittien varrella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa. Hakija esittää, että alueelle rakennetaan uusi kasvillisuuskenttä 2 ympäristöluvan mukaisen kasvillisuuskentän 2 sijaan tuotannosta poistuneelle alueelle lohkolle 5. Kentän pinta-ala on 1,8 ha ja se on 6,3 % valumaalueestaan (28,6 ha). Kasvillisuuskentän 2 valuma-aluetta on pienenetty rajaamalla tuotannosta poistuneita alueita. Uudelta kasvillisuuskentältä 2 kuivatusvedet johdetaan laskuojaan 1. Uutta ojaa kaivetaan noin 300 metriä mittakaivolta 2 laskuojaan 1. Kuivatusvedet johdetaan laskuojassa 1 Äyrännesojaan ja edelleen Hirvijokeen. Hakija esittää, että ympäristöluvan lupamääräykset 3 ja 4 muutetaan kuulumaan seuraavasti:
3. Kasvillisuuskentillä on tuotantovaiheessa saavutettava vähintään seuraavat puhdistustehot tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: Puhdistusteho Lähtevän veden pitoisuus Kiintoaine 50 % 8 mg/l Kokonaisfosfori 30 % 55 µg/l Kokonaistyppi 5 % 1 400 µg/l Puhdistusteho lasketaan vuosikeskiarvoina ennen kasvillisuuskenttiä ja niiden jälkeen mitatuista pitoisuuksista mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. 4. Mikäli päästötarkkailun perusteella kasvillisuuskenttien puhdistusteho ei täytä 3. lupamääräyksessä asetettuja puhdistusvaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli puhdistusteho on seuraavanakin vuonna edellä mainittuja lukuarvoja pienempi, luvan saajan on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa. Lupamääräyksen 5 hakija vaatii poistettavaksi. Hakemus aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta Toiminta Hakija hakee ympäristönsuojelulain 199 :ssä tarkoitettua toiminnan aloittamislupaa sijoittaa ja rakentaa kasvillisuuskenttä 2 muutossuunnitelman mukaiseen uuteen paikkaan ja ottaa kenttä käyttöön sekä johtaa sillä käsitellyt kuivatusvedet päästömääräyksiin haettujen muutosten mukaisesti puhdistettuina laskuojan 2 sijasta laskuojaan 1. Tuotantoalueen sijainti ja yleiskuvaus toiminnasta Löyhinkinevan turvetuotantoalue sijaitsee Kurikan kaupungissa noin 10 km Jalasjärven asutuskeskuksesta kaakkoon. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole luontoarvojen kannalta merkittäviä alueita. Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee noin 9 km tuotantoalueesta lounaaseen. Löyhinkinevan tuotantoalue on kunnostettu tuotantoon 1970-luvun alussa. Tuotanto on alkanut vuonna 1975. Tuotanto jatkuu arviolta 20 25 vuotta. Hakemuksen mukainen tuotantopinta-ala on 108 ha auma-alueineen. Myös auma-alueiden (4,1 ha) turve tuotetaan. Tuotannosta poistunutta aluetta on yhteensä 205,1 ha. 4
5 Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Vesienkäsittelyrakenteet Turvetuotanto on alkanut kesällä 2014 kasvillisuuskentän 1 (eli kosteikko 1) valuma-alueella. Kasvillisuuskenttää 2 ei ole rakennettu eikä turvetuotantoa ole aloitettu sen valuma-alueella olevalla tuotantoalueella. Turvetuotantoa ei ole aloitettu myöskään lohkon 1 noin 5 ha:n alueella, jonka vedet on tarkoitus käsitellä noin 1,1 ha:n suuruisilla kasvillisuuskaistoilla (valumaalue kaikkiaan 6,6 ha). Kosteikolta 1 vedet johdetaan laskuojaan 3. Toiminnalle myönnetyn ympäristöluvan mukaan kasvillisuuskentältä 2 vedet johdetaan laskuojaan 2. Hakija on esittänyt nyt kyseessä olevassa hakemuksessa, että ympäristölupapäätöksen mukainen kasvillisuuskenttä 2 korvataan uudella kasvillisuuskentällä 2, mistä vedet johdetaan laskuojaan 1. Kasvillisuuskaistoilta vedet johdetaan laskuojaan 2. Kosteikolla 1 käsitellään toiminnalle myönnetyn ympäristöluvan mukaan vedet lohkoilta 2, 3 ja 4 yhteensä 88,7 ha:n tuotantoalalta. Nykyisin kosteikon 1 valuma-alueella on tuotantoaluetta 75,8 ha. Kosteikon 1 pinta-ala 10,2 ha on 7,9 % sen valuma-alueen pinta-alasta 128 ha. Kosteikko 1 on ollut turvetuotannon aloittamisen jälkeen toiminnassa aluksi vain sulan maan aikaan. Hakemukseen liitetyn Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kosteikon ympärivuotiseksi muuttamista ja tehostamista koskevasta suunnitelmasta antaman lausunnon (Dnro EPOELY/694/07.00/2013, päiväys 9.2.2015) mukaan kosteikon 1 yläpuoliset vanhat laskeutusaltaat LA4 ja LA5 korvataan uudella laskeutusaltaalla LA6. Lisäksi kaivetaan toinen uusi laskeutusallas LA9. Laskeutusaltaat LA6 ja LA9 ovat mitoitusohjeiden mukaisia. Lisäksi kosteikon 1 valuma-alueella on laskeutusallas LA7. Laskeutusaltaista vedet johdetaan kosteikolle 1. Lausunnon mukaan kosteikon 1 puhdistustuloksia parannetaan muun muassa vedenjakoa parantamalla. Hakemukseen liitetyn 6.10.2016 tehtyä määräaikaistarkastusta koskevan tarkastuskertomuksen (EPOELY/2908/2015, 24.10.2016) mukaan kosteikko 1 on muutettu ympärivuotiseksi talvella 2014 2015. Kosteikolle on kylvetty ruokohelpeä keväällä 2015. Vedet johdetaan kosteikolle pumppaamalla. Pumppualtaassa on ollut ohituksen mahdollistava sulkupato. Kosteikon purkupistettä on muutettu vuonna 2015. Kokoojaojiin on asennettu virtaamansäätöpadot vuonna 2016. Tarkastuksella 6.10.2016 on todettu, että tuotantoalueen idän puoleista eristysojaa ei ollut vielä kaivettu. Kasvillisuuskentälle 2 johdetaan toiminnalle myönnetyn ympäristöluvan mukaan vedet lohkoilta 5 ja 6 sekä osalta lohkoa 1 yhteensä 49,6 ha:n alalta. Suunnitellun uuden kasvillisuuskentän 2 valuma-alue on 28,6 ha, mistä tuotantoaluetta on 27,2 ha. Uuden kasvillisuuskentän 2 pinta-ala 1,8 ha on 6,3 % sen valuma-alueen pinta-alasta. Vedet kasvillisuuskentälle 2
johdettaisiin laskeutusaltaasta LA1 pumppausaltaiseen ja sieltä pumppaamalla kasvillisuuskentälle. Uusi kasvillisuuskenttä 2 rakennetaan tuotannosta poistuneelle alueelle. Alue tasataan viettäväksi siten, ettei avovesipintoja muodostu. Kentälle levitetään tuhka, annetaan perustamislannoite ja kylvetään nurmiseos tai ruokohelpi sekä asennetaan mittakaivo. Kenttä otetaan käyttöön, kun se on riittävästi kasvittunut ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hyväksynyt rakenteen käyttöönoton. Kasvillisuuskentälle 2 voidaan asentaa mittakaivo ja siihen jatkuvatoiminen virtaamanmittari. Laskuoja 1 on jo olemassa oleva, mutta se on jäänyt pois käytöstä. Uutta ojaa kaivetaan noin 300 metriä uudelta kasvillisuuskentältä 2 laskuojaan 1. Hakija on ilmoittanut sopivansa ojan kaivusta maanomistajien kanssa. Vesienkäsittelyn teho ja päästöt vesistöön Ennen vuotta 2013 kosteikolta 1 (KK1) on tehty päästötarkkailua 2 4 kertaa vuodessa vuosina 2008, 2009, 2011 ja 2012. Lähtevän veden (n=11) kiintoainepitoisuus on ollut keskimäärin 4,7 mg/l, kokonaistyppipitoisuus keskimäärin 1 640 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuus keskimäärin 51 µg/l. Kosteikolle tulevan veden pitoisuudet (n=7) ovat olleet vastaavasti keskimäärin 7,2 mg/l kiintoainetta, 1 557 µg/l kokonaistyppeä ja 58 µg/l kokonaisfosforia. Hakija on 2.1.2013 vireille tulleessa ympäristölupahakemuksessaan arvioinut, että Löyhinkinevan lohkojen 1, 5 ja 6 (kasvillisuuskenttä 2, 61,6 ha) vuotuiset bruttopäästöt vesistöön ovat 2 428 kg kiintoainetta, 20 kg kokonaisfosforia ja 427 kg kokonaistyppeä. Vastaavasti hakijan arvion mukaan lohkoilta 2, 3 ja 4 (kasvillisuuskenttä 1, 83,1 ha) vuotuiset bruttopäästöt vesistöön ovat 3 276 kg kiintoainetta, 27 kg kokonaisfosforia ja 576 kg kokonaistyppeä. Kosteikon 1 puhdistustehot vuosina 2014 2016 ovat olleet: Kiintoaine Kok.N Kok.P COD Mn 2014 (n=5) 54 % 7 % 20 % -12 % 2015 (n=18) 80 % 8 % 48 % -15 % 2016 (n=25) 68 % 10 % 40 % -9 % Kosteikolle 1 tulevan veden pitoisuuksien keskiarvot ovat olleet: Kiintoaine Kok.P Kok.N 2015 45 mg/l 69 µg/l 1 415 µg/l 2016 21 mg/l 67 µg/l 1 489 µg/l Kosteikolta 1 lähtevän veden pitoisuuksien keskiarvot ovat olleet: Kiintoaine Kok.P Kok.N 2015 8,8 mg/l 47 µg/l 1 273 µg/l 2016 6,8 mg/l 41 µg/l 1 315 µg/l 6
Vuosina 2015 ja 2016 Löyhinkinevan kosteikolla 1 on tehty kuormitustarkkailua ympärivuotisesti. Kosteikon 1 ominaiskuormitus on arvioitu mitattujen pitoisuuksien ja virtaamien perusteella. Kuitenkin, vuonna 2015 kuormituslaskelmissa käytettiin 1.11.2014 12.6.2015 Korvanevan tuotantoalueen valumia. Kosteikon 1 alapuolisella tarkkailupisteellä on ollut 12.6.2015 lähtien käytössä jatkuvatoiminen virtaamamittaus. Kosteikon 1 ominaiskuormitus on arviolta seuraava: Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto g/ha d g O2/ha d g/ha d g O2/ha d Kiintoaine Kok.N Kok.P CODMn Kiintoaine Kok.N Kok.P CODMn KOS1 2015 (n=18) 121 13 0,51 492 110 7,9 0,29 138 2016 (n=25) 154 17 0,62 596 140 10 0,34 148 Keskiarvo 137 15 0,56 544 125 9,1 0,31 143 Löyhinkinevan päästöt vesistöön on arviolta seuraava: Pinta-ala ha Vuosikuormitus, brutto kg Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok.N Kok.P Kiintoaine Kok.N Kok.P KOS1 75,8 3 808 427 15,6 3 462 253 8,7 KOS2 27,2 1 367 153 5,6 1 242 91 3,1 Päästöarvio perustuu kosteikon 1 vuosien 2015 2016 tarkkailutuloksiin. Vuoden 2017 vesistötarkkailuraportin (KVVY Tutkimus Oy) mukaan Löyhinkinevan bruttopäästöjen osuus Hirvijärven alueen (42.081) kiintoainepäästöistä on 2,6 %, kokonaisfosforipäästöistä 1 % ja kokonaistyppipäästöistä 0,7 %. Löyhinginojan valuma-alueen (42.088) osalta osuudet ovat vastaavasti seuraavat: kiintoainepäästöistä 13,2 %, kokonaisfosforipäästöistä 26,8 % ja kokonaistyppipäästöistä 26,3 %. Äyrännesojan valuma-alueen (42.089) osalta osuudet ovat vastaavasti seuraavat: kiintoainepäästöistä 8,5 %, kokonaisfosforipäästöistä 9,5 % ja kokonaistyppipäästöistä 6,1 %. Vesistöalueen kokonaispäästöt on arvioitu ympäristöhallinnon VEMALA-mallilla. Haetun muutoksen vaikutukset päästöihin Löyhinkinevan päästöt vesistöön lupavaatimusten toteutuessa: 7 Pinta-ala ha Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto kg kg Kiintoaine Kok.N Kok.P Kiintoaine Kok.N Kok.P KOS1 75,8 4 302 382 10,2 3 955 209 3,2 KOS2 27,2 1 544 137 3,7 1 419 75 1,2 *Arviossa on oletettu, että ympäristöluvan mukainen vähimmäispuhdistusteho olisi toteutunut kaikilla näytteenottokerroilla vuosina 2015 ja 2016.
8 Arvio Löyhinkinevan päästöistä vesistöön muutoshakemuksessa esitettyjen pitoisuuksien toteutuessa: Pinta-ala ha KOS1 KOS2 75,8 27,2 Vuosikuormitus, brutto kg Kiintoaine Kok.N Kok.P 2 775 996 486 174 19,1 6,8 Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok.N Kok.P 2 428 871 312 112 12,1 4,4 *Arviossa on oletettu, että lähtevän veden laatu olisi vastannut muutoshakemuksen mukaisia enimmäispitoisuusrajoja kaikilla näytteenottokerroilla vuosina 2015 ja 2016: Arvio Löyhinkinevan päästöistä vesistöön muutoshakemuksessa esitettyjen puhdistustehojen toteutuessa: Pinta-ala ha KOS1 KOS1 KOS2 75,8 27,2 Vuosikuormitus, brutto kg Kiintoaine Kok.N Kok.P 4 302 1 544 454 163 11,9 4,3 Vuosikuormitus, netto kg Kiintoaine Kok.N Kok.P 3 955 1 419 281 101 4,9 1,8 *Arviossa on oletettu, että muutoshakemuksen mukainen vähimmäispuhdistusteho olisi toteutunut kaikilla näytteenottokerroilla vuosina 2015 ja 2016: Alapuolinen vesistö ja vaikutukset veden laatuun Vesistö ja sen tila Löyhinkineva sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella Hirvijoen valuma-alueella (42.08) ja siellä tarkemmin Hirvijärven alueella (42.081), Löyhinginojan valuma-alueella (42.088) ja Äyrännesojan valuma-alueella (42.089). Hirvijoen valuma-alueen pinta-ala on 311 km2. Vedet johdetaan - laskuojalla 3 Löyhinginojaan ja edelleen Hirvijokea pitkin Hirvijärveen ja Jalasjokeen. - laskuojalla 2 Paulaojaan ja edelleen Äyrännesojaa pitkin Hirvijokeen. Hakemuksen mukaan kasvillisuuskentän 2 vedet tultaisiin johtamaan laskuojan 2 sijasta laskuojaan 1 ja edelleen Äyrännesojaan. Kasvillisuuskaistojen vedet johdettaisiin edelleen laskuojaan 2. Tuotantoalueelta on Hirvijokeen Äyrännesojaa pitkin noin 4 km ja Löyhinginojaa pitkin noin 4 km. Löyhinkinevan vesistötarkkailun havaintopaikat sijaitsevat Äyrännesojassa, Löyhinginojassa sekä Hirvijoessa. Äyrännesojan ja Löyhinginojan vedet ovat olleet vuosina 2010 2016 laadullisesti hyvin samankaltaisia: ravinteikkaita sekä rauta- ja humuspitoisia. Vuosina 2010 2016 Löyhinginojan veden keskiarvopitoisuudet ovat olleet seuraavat: kiintoaine 5 mg/l, kokonaisfosfori 46 µg/l, kokonaistyppi 1 240 µg/l ja kemiallinen hapenkulutus 49 mg O2/l. Vuonna 2017 pitoisuudet ovat olleet keskimäärin seuraavat (n=3): kiintoaine 7 mg/l, kokonaisfos-
fori 49 µg/l, kokonaistyppi 1 080 µg/l ja kemiallinen hapenkulutus 46 mg O 2/l. Vuosina 2010 2016 Äyrännesojan veden keskiarvopitoisuudet ovat olleet seuraavat: kiintoaine 8,8 mg/l, kokonaisfosfori 75 µg/l, kokonaistyppi 1 144 µg/l ja kemiallinen hapenkulutus 35 mg O 2/l. Vuonna 2017 pitoisuudet ovat olleet keskimäärin seuraavat (n=3): kiintoaine 20 mg/l, kokonaisfosfori 87 µg/l, kokonaistyppi 1 167 µg/l ja kemiallinen hapenkulutus 36 mg O 2/l. Vuosina 2010 2016 Hirvijoen veden keskiarvopitoisuudet ovat olleet seuraavat: kiintoaine 7,6 mg/l, kokonaisfosfori 85 µg/l, kokonaistyppi 1 270 µg/l ja kemiallinen hapenkulutus 35 mg O 2/l. Vuonna 2017 pitoisuudet ovat olleet keskimäärin seuraavat (n=3): kiintoaine 8,8 mg/l, kokonaisfosfori 115 µg/l, kokonaistyppi 1 307 µg/l ja kemiallinen hapenkulutus 32 mg O 2/l. Vuoden 2017 vedenlaaturaportin mukaan (KVVY Tutkimus Oy) Hirvijoen veden vuoden 2017 keskimääräiset pitoisuudet olivat typen osalta tyydyttävää tilaluokkaa vastaavalla tasolla, mutta fosforin osalta huonoa tilaluokkaa vastaavalla tasolla Hirvijärven pinta-ala on noin 96 ha. Järven keskisyvyys on 0,34 m ja suurin syvyys 2,59 m. Hirvijärven vesi on tummaa ja ravinteikasta humusvettä. Myös järven pintavedessä on esiintynyt happivajetta. Vuonna 2017 pintaveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 127 µg/l (n=2) ja a- klorofyllipitoisuus on ollut 27 µg/l. Vuoden 2017 vedenlaaturaportin mukaan (KVVY Tutkimus Oy) aiempien vuosien keskitasoon nähden vuonna 2017 ravinnepitoisuudet olivat hieman alhaisemmat sekä pintavedessä että pohjan lähellä. Pintaveden fosforipitoisuus kuitenkin vastasi loppukesällä erittäin rehevän veden pitoisuustasoa, kuten myös levämäärää kuvaavaa a-klorofyllipitoisuus. Vuoden 2017 vedenlaaturaportin mukaan (KVVY Tutkimus Oy) mukaan Hirvijärven veden elokuun 2017 pitoisuudet olivat typen osalta välttävän ja huonon tilaluokan rajaa vastaavalla tasolla ja fosforin osalta huonoa tilaluokkaa vastaavalla tasolla. Veden a-klorofyllipitoisuus vastasi tyydyttävää tilaa. Kalasto ja kalastus Aluehallintovirastoon 2.1.2013 toimitetun ympäristölupahakemuksen mukaan vuosina 1989 2010 Jalasjokeen on istutettu järvitaimenta, kirjolohta ja harjusta. Hirvijokeen on istutettu kirjolohta. Ympäristölupahakemuksen mukaan Hirvijärven kalastoon kuuluvat muun muassa hauki, ahven ja särkikalat. Hirvijärvi on suosittu virkistyskalastuskohde. Kyrönjoen kalataloudellisessa yhteistarkkailussa vuonna 2014 Löyhinkinevan koealoilta saatiin sähkökoekalastuksessa seuraavat saaliit: - Hirvijoki ennen Löyhinginojan liittymiskohtaa: kivennuoliaisia, taimenia ja kivisimppuja. Kalatiheys oli 10,7 kpl/100 m 2. 9
10 - Sanasluoma ennen Madesluoman liittymäkohtaa: kivennuoliainen, taimen. Kalatiheys oli 1 kpl/100 m2. Löyhinginoja: ei saalista Äyrännesoja: mateita. Kalatiheys oli 7,6 kpl/100 m2. Vuoden 2014 kalataloudellisen yhteistarkkailun tulosten mukaan koealojen ekologiset laatuluokat olivat seuraavat: Hirvijoki ennen Löyhinginjoen liittymiskohtaa hyvä (arvo 0,72), Sanasluoma hyvä (0,67) ja Äyrännesoja tyydyttävä (0,52). Vesienhoitosuunnitelma Kyrönjoen vesistön toimenpideohjelman vuosille 2016 2021 mukaan Hirvijoki ja Jalasjoki kuuluvat keskisuuriin turvemaiden jokiin ja Hirvijärvi mataliin runsashumuksisiin järviin. Vedenlaatuun perustuvan luokittelun perusteella Hirvijoen ekologinen tila on välttävä. Hydrologis-morfologisen luokittelun mukaan Hirvijoen tila on erinomainen. Jalasjoki kuuluu suppeaan aineistoon (vedenlaatu välttävä, kalat tyydyttävä) perustuvassa ekologisessa luokittelussa luokkaan välttävä. Hirvijärven tila on fysikaalis-kemiallisten tekijöiden perusteella huono. Suppeaan aineistoon perustuvan ekologisen luokittelun perusteella Hirvijärven ekologinen tila on tyydyttävä. Löyhinginojaa ja Äyrännesojaa ei ole luokiteltu. Hirvijoki, Jalasjoki ja Hirvijärvi eivät olleet vuonna 2015 hyvässä ekologisessa tilassa ja uuden tavoitteen mukaisesti hyvä ekologinen tila saavutetaan vuoteen 2021 mennessä. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää mm. ravinnekuormituksen vähentämistä ja etenkin fosforin osalta 30 70 %:n leikkausta nykyisiin fosforipitoisuuksiin. Hirvijärveä on kunnostettu muun muassa vesipinta-alaa lisäämällä. Päästöjen vaikutukset veden laatuun Hakijan arvion mukaan Löyhinkinevan kosteikon 1 kuormituksen laskennalliset vesistövaikutukset Löyhinginojaan vuosien 2015 ja 2016 kuormituksella, ympäristöluvan mukaisella kuormituksella ja muutosesityksen mukaisesti ovat seuraavat: Löyhinkineva vaikutus Löyhinginojaan Pitoisuusvaikutukset, netto Pinta-ala ha KOS1 kuormitusarvio 2015-2016 tarkkailun perusteella a =ympäristölupa b= muutosesitys, pitoisuusrajat b= muutosesitys, reduktiot Löyhinginojan keskimääräinen pitoisuus 2010-2016 (n=10) 75,8 75,8 75,8 75,8 Kiintoaine Kok-N Kok-P mg/l µg/l µg/l 1,3 0,9 0,9 1,5 9,6 5,7 11,8 10,6 0,3 0,1 0,5 0,2 5,1 1229 47 Hakijan arvion mukaan kosteikon 2 kuormituksen laskennalliset vesistövaikutukset Äyrännesojaan arvioituna kosteikon 1 vuosien 2015 ja 2016 tarkkailuun perustuvilla ominaiskuormituksilla, ympäristöluvan mukaisella kuormituksella ja muutosesityksen mukaisesti ovat:
11 Löyhinkineva vaikutus Äyrännesojaan Pitoisuusvaikutukset, netto Pinta-ala ha KOS2 kuormitusarvio KOS2 2015-2016 tarkkailun perusteella a =ympäristölupa b= muutosesitys, pitoisuusrajat b= muutosesitys, reduktiot Äyrännesojan keskimääräinen pitoisuus 2010-2016 (n=10) 27,2 27,2 27,2 27,2 Kiintoaine Kok-N Kok-P mg/l µg/l µg/l 0,4 0,4 0,3 0,4 2,8 2,3 3,4 3,1 0,09 0,04 0,13 0,05 9,0 1111 67 Hakijan mukaan laskuojan 1 käyttöönotto (laskuojan 2 sijaan) ei suurenna turvetuotannosta aiheutuvia päästöjä Hirvijokeen, sillä laskuojan pituus ja purkupaikka Hirvijokeen ei muutu. Uusi kasvillisuuskenttä 2 on vastaava käsittelyrakenne kuin voimassa olevassa luvassa määrätty ja se tulee toimimaan vastaavalla tavalla kuin luvassa määrätty olisi toiminut. Hakijalla oli vuonna 2016 Hirvijoen valuma-alueella (311 km2) turvetuotantoa noin 376 ha:n alalla, ja levossa oli noin 68 ha. Tuotantoalueiden päästöt vesistöön olivat keskivirtaamatilanteen mukaan arvioituna lisänneet pitoisuuksia Hirvijärvessä seuraavasti: kokonaisfosfori 1,3 µg/l, kokonaistyppi 31 µg/l ja kiintoaine 0,3 mg/l. Hirvijoen valuma-alueen pienillä 3. jakovaiheen valuma-alueilla kuivatusvesien vaikutukset olivat kohtalaisen suuria kuten Löyhinginojan pienellä (10,48 km2) valuma-alueella, jossa pitoisuuslisäykset olivat seuraavat: kokonaisfosfori 6,2 µg/l, kokonaistyppi 191 µg/l ja kiintoaine 2,6 mg/l. Lupamääräysten muuttamisen perustelut Hakijan mukaan kosteikko 1 on rakennettu asianmukaisesti ja sillä on tehty kaikki ne toimenpiteet, joilla kentän puhdistuskykyä on ollut mahdollista optimoida. Hakijan arvion mukaan kentässä ei todennäköisesti tapahdu sellaista luontaista kehitystä, joka parantaa sen toimintakykyä ja siltä lähtevän veden laatua. Kasvillisuuskenttien toimintakyvystä oleva tietous ja Löyhinkinevan kosteikon 1 tarkkailun tulokset huomioon ottaen hakijan käsityksen mukaan tässä tilanteessa ei ole tarpeen esittää aluehallintovirastolle rakenteen toimintakykyä parantavaa suunnitelmaa. Aluehallintovirasto on jo hyväksynyt kasvillisuuskentät parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisiksi puhdistusmenetelmiksi Löyhinkinevalle. Alueelle ei hakijan mukaan ole mahdollista rakentaa kasvillisuuskenttää tehokkaampaa puhdistusmenetelmää, koska pintavalutusvalutukseen soveltuvaa aluetta ei ole käytettävissä ja koska kemiallinen puhdistus kahdella laskuojalla olevalle, vanhalle tuotannon loppuvaiheessa olevalle tuotantoalueelle ei ole teknistaloudellisesti mahdollinen. Hakijan arvion mukaan Löyhinkinevan kasvillisuuskentille asetettu puhdistustehovaatimus on liian korkea ja mahdoton saavuttaa. Hakijan näkemyksen mukaan puhdistustehoa on tarkasteltava rinnan lähtevän veden ainespitoisuuksien kanssa, koska ympäristövaikutusten kannalta lähtevän veden laatu on kuitenkin ratkaiseva. Hakemuksessaan hakija on vertaillut Löyhin-
12 kinevan kosteikolta 1 lähteneen veden pitoisuuksia ja kosteikon puhdistustehoja Länsi-Suomen vastaavilta kasvillisuuskentiltä lähteneiden vesien keskimääräisiin pitoisuuksiin ja puhdistustehoihin ja todennut kokonaisfosforin ainespitoisuuden olleen Löyhinkinevalla verrokkikohteisiin nähden selvästi parempi, kokonaistypen likimäärin samalla tasolla ja kiintoaineen hieman heikompi kuin verrokkikohteilla. Hakijan arvion mukaan päästömääräysten muuttaminen hakemuksen mukaisella tavalla ei johda kuormituksen lisääntymiseen Löyhinkinevan turvetuotantoalueelta. Koska Löyhinkinevalle rakennettava kasvillisuuskenttä 2 tulisi hakijan mukaan toimimaan likimäärin saman tehoisesti kuin kosteikko 1, haetaan lupamääräysten muuttamista molempien rakenteiden osalta. Mahdolliset pienet erot kenttien puhdistustehoissa ja lähtevän veden ainespitoisuuksissa sekä varmuusmarginaalit on otettu huomioon muutosesityksessä. Hakijan mukaan puhdistustehoa ja lähtevän veden enimmäispitoisuutta koskevat määräykset on vallitsevassa lupakäytännössä asetettu toisilleen vaihtoehtoisina. Lupamääräys 5 ei hakijan mukaan sovellu vaadittujen päästömääräysten toteutumisen seurannalle. Esitetyt pitoisuusrajat ovat lähtevän veden enimmäispitoisuusrajoja, jotka lasketaan ja ilmoitetaan kalenterivuoden tarkkailun tulosten keskiarvoina. Hakijan mukaan käsittelyvaatimukset on esitetty sellaisissa tasoissa, jotka käytettävällä ja toimintakunnossa pidettävällä rakenteella on mahdollista saavuttaa. Mikäli käsittelyvaatimukset eivät jonain vuonna täyty, ehdotetun lupamääräyksen 4 mukaisesti hakija voi tarkistaa rakenteet ja tehdä niihin tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä, jotka voivat olla lähinnä rakenteiden hienosäätöä. Mikäli rakenteissa ei ole korjattavaa ja seuraavanakaan vuonna käsittelyvaatimukset eivät täyty, harkittavaksi hakijan mukaan tulee uuden rakenteen rakentaminen entisten tilalle tai rinnalle. Koska kosteikko ja kasvillisuuskenttä ovat toimivia rakenteita kuivatusvesien puhdistuksessa, on niille asetettavat puhdistusvaatimukset hakijan mukaan asetettava rakenteille soveltuvina ja kohtuullisina sekä erityisesti pintavalutusta alempina. Hakijan arvion mukaan Löyhinkinevan tuotantoalueen vesienkäsittelyn tehon muutokset eivät vaikuta heikentävästi vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitetyn purkuvesistön (Hirvijoki) hyvän tilan saavuttamiseen. Kasvillisuuskentän 2 sekä laskuojan paikan muuttamisella ei arvioida olevan vesistökuormituksen määrää suurentavia vaikutuksia. Toiminnan aloittamisluvan perustelut Hakijan mukaan toiminnan aloittamislupa voidaan myöntää, koska kuivatusvesien suunniteltu puhdistusrakenne ja toimintavarmuus on sama kuin voimassa olevassa luvassa on määrätty. Kasvillisuuskentältä 2 lähtevä kuormitus ei tule suurentumaan voimassa olevassa luvassa sallitusta.
HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Kasvillisuuskentän 2 valuma-alueen turvetuotannolla on muilta osin lainvoimainen ympäristölupa. Toiminnan aloittamislupa ei tee mahdollista muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakija esittää vakuudeksi 2 000 euroa. Hakija on täydentänyt hakemustaan 8.9.2017, 18.10.2017 ja 21.11.2017. Tiedot on kuvattu tarkemmin Hakemuksen sisältö -osassa. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Kurikan kaupungissa 5.12.2017 4.1.2018 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutus ja keskeisimmät hakemusasiakirjat on julkaistu internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa ja kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 4.12.2017 JP-Kunnallissanomat -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Kurikan kaupungilta sekä Kurikan kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta. 13 Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut, että määräaikaistarkastuksella 6.10.2016 kasvillisuuskentän rakenteessa ei ole todettu puutteita. Sen sijaan määräaikaistarkastuksella on todettu puutteita eristysojituksessa. Tuotantoalueen itäreunan eristysojitus on hakijan mukaan valmistunut tammikuussa 2017. Eritysojitus on jäänyt edelleen osittain puutteelliseksi lohkon 3 auma-alueiden kohdalta. Löyhinkinevan reduktiot ovat olleet vuosina 2015 ja 2016 hieman korkeammat ja lähtevän veden pitoisuudet matalammat kuin muutoshakemuksessa esitetyt arvot. Puhdistustavoitteiden ja -määräysten tulee olla vesiensuojelullisesti perusteltuja. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää vesiensuojelurakenteiden huolellista suunnittelua ja toteuttamista sekä tarkkailua ja kunnossapitoa sekä etenkin ääritilanteisiin, kuten rankkasateisiin varautumista. Kasvillisuuskenttä tulee rakentaa ympäristöluvan mukaisesti ympärivuotiseksi. Se tule rakentaa valmiiksi ja siinä on oltava riittävä kasvillisuus sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyntä ennen tuotantotoiminnan aloittamista valuma-alueella. Toiminnalle voidaan myöntää ympäristönsuojelulain 199 :n mukainen aloittamislupa muutoksenhausta huolimatta ympäristölupamääräyksiä noudattaen, koska kyse on vanhasta tuotantoalueesta.
Muistutukset ja mielipiteet 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on ilmoittanut, ettei se lausu asiasta. 3) Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on lausunnossaan todennut, että Hirvijoen ja Jalasjoen tilat ovat välttäviä, Hirvijärven tila on luokiteltu huonoksi ja Jalasjärven välttäväksi. Hirvijärvi on kunnostettu vuosina 2010 2012. Hirvijärven vesi on ruskeaa ja ravinteikasta. Hirvijärvellä arvioidaan olevan ulkoisen kuormituksen lisäksi sisäistä kuormitusta. Suurin järven kuormittaja on maatalous ja muita merkittäviä kuormittajia ovat karjatalous, haja- ja loma-asutus, metsätalous ja turvetuotanto. Puhdistustason alentaminen ei edusta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupaviranomaisen tulisi kiinnittää huomiota siihen, onko puhdistustehon parantamiseksi tehty kaikki mahdolliset toimenpiteet. Kasvillisuuskentän toimintatehon puutteelliseksi toteamisen jälkeen on todettu, että luvanhaltija hakee aluehallintovirastolta lupamääräysten kohtuullistamista. Olemassa olevassa ympäristöluvassa nimenomaan vaaditaan toimenpiteitä puhdistustason parantamiseksi, mutta nyt haetaan puhdistustason alentamista. Hakijan esittämä päästöraja-arvo kokonaistypelle tuntuu pieneltä, kun verrataan sitä alueella muihin myönnettyihin ympäristölupiin, joissa on sama puhdistusmenetelmä. Uusille turvetuotantoalueille suositellaan ympärivuotisesti toimivia pintavalutuskenttiä ja/tai kemiallista käsittelyä. Kasvillisuuskenttiä suositellaan käyttämään lähinnä tuotannosta poistuvien alueiden vesienkäsittelyn tehostamiseen silloin, kun pintavalutuskenttää ei ole mahdollista rakentaa. Löyhinkinevalla kasvillisuuskenttää 2 ei ole vielä otettu käyttöön eikä valuma-aluetta turvetuotantoon. Lupamuutosta käsiteltäessä tulee harkita edustaako esitetty kasvillisuuskenttä enää parasta käyttökelpoista tekniikkaa, vai tuleeko tälle tuotantoalueelle harkita jotain muuta vesienpuhdistusmenetelmää. Turvetuotannon vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot on pidettävä jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. 4) Metsäyhtymä Ojanen, Ventelä, Ventelä-Nilsson (Rinta-Ventelä 164-401-13-166) on muistutuksessaan todennut, että Vapo Oy on vaatinut muistuttajalta ketjutettuja vuokrasopimuksia, jotka vaikuttavat alueen päästöihin. Vapon käyttöönsä haluamalla alueella ei ole enää nostettavaa turvetta. Muistuttajalla ja Vapo Oy:llä on ollut pitkäkestoinen vuokrasopimus alueesta, mutta nyt muistuttaja ei aio vuokrata Vapo Oy:lle enää mitään. Muistuttaja voi myöntää tienkäyttöoikeuden Löyhingintieltä Kärmessaaren eteläpuolitse mutkitellen aina Rinta-Ventelän tilan rajan yli lännessä viideksi vuodeksi. 14
Muistuttajan kiinteistön länsirajalle tulee hakijan kustannuksella kaivaa rajaa pitkin oja niin, että raja erottuu ja turvekoneet eivät äestä taimikoita nurin. 15 Hakijan vastine Hakija on 19.1.2018 saapuneessa vastineessaan uudistanut asiassa aikaisemmin lausumansa sekä vastineenaan todennut seuraavaa: 1) Vastineessaan Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoon hakija toteaa perustelleensa päästömääräysten muutosvaatimukset asianmukaisesti. Muutosvaatimus pitää sisällään luonnonolosuhde- ja muita vastaavia vaihteluja vastaan niin sanottua varmuusmarginaalia, joka ei ole toteutuvaa kuormitusta eikä näy vesistö- tai muuna vastaavana vaikutuksena. Kovin tarkkaan määräyksiä ei voida asettaa toteutuneen eli tarkkailujen tulosten mukaisina, koska seurauksena eri syistä johtuvien vaihteluiden johdosta olisi hyvin todennäköisesti jatkuva tai toistuva muutoshakemusasioiden vireilläolo ja käsittely. Muuton hakijalla ei ole huomauttamista lausunnosta. 3) Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa esitetyt väittämät puutteellisuuksista ja muusta vastaavasta sekä hakemuksen tekemisen syiden johtumisesta sellaisista seikoista eivät ole hyväksyttäviä. Muutoshakemus perustuu todelliseen tilanteeseen ja toiminnan jatkamisen kannalta päästömääräysten muuttaminen on ehdoton edellytys. Hakija ei varsinaisesti hae puhdistustason alentamista, vaan päästömääräysten säätämistä siihen, mihin käytettävillä menetelmillä on Löyhinkinevalle mahdollista päästä. Tuotantoalueittain ja myös menetelmittäin puhdistustuloksissa ja lähtevän veden laaduissa on eroja, mikä selviää, kun tarkastelee esimerkiksi viimeisintä vuoden 2016 ominaiskuormitusselvitystä. Asiat eivät siis ole yhteismitallisia, kuten virheellisesti luullaan. Vesistö- ja muiden vastaavien vaikutusten kannalta muutoshakemuksen hyväksymisellä ei ole sanottavaa merkitystä. Lisäksi kuormittava tuotantoala on pienempi kuin voimassa olevan luvan mukainen. Myös toisen pääpuhdistusmenetelmän sijaintipaikan vaihtamiselle on hakijan mukaan esitetty hyväksyttävä ja perusteltu syy. Koska kysymys on ympäristöluvassa jo parhaiksi käyttökelpoisiksi rakenteiksi hyväksytyistä menetelmistä ja koska hakemus ei koske hyväksyttyjä menetelmiä heikompitehoisten menetelmien käyttöönottamista, ei lausunnon vaatimus hakijan mukaan ole aiheellinen. Kunnossapitoa koskeva määräys on jo voimassa olevassa luvassa, eikä siihen haeta muutosta. 4) Metsäyhtymän Ojanen, Ventelä, Ventelä-Nilsson muistutuksessa ei hakijan mukaan käsitellä asioita, jotka mitenkään liittyisivät muutoshakemukseen. Hallinta- ja kulkuoikeusasiat eivät kuulu käsiteltäviksi tässä yhteydessä ja hakijan käsityksen mukaan ne ovat vielä kunnossa. MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston antaman lupapäätöksen nro 113/2014/1 perusteena olleet asiakirjat.
16 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluvan muuttaminen Aluehallintovirasto muuttaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 9.6.2014 päätöksellä nro 113/2014/1 myönnetyn Löyhinkinevan ympäristöluvan lupamääräyksiä 1, 2, 3, 4 ja 14. Aluehallintovirasto kumoaa lupamääräyksen 5. Muutetut lupamääräykset kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti: 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava aluehallintovirastoon 8.9.2017 toimitetun hakemuksen täydennyksen liitteenä 2 olevan kartan (Vesien johtaminen A3 MK 1:50 000, muutos 28.8.2017) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan 1 kautta Äyrännesojaan, laskuojan 2 kautta Paulaojaan ja laskuojan 3 kautta Löyhinginojaan. 2. Tuotantoalueen vedet on johdettava aluehallintovirastoon 8.9.2017 toimitetun hakemuksen täydennyksen liitteenä 1 olevan kartan (tuotantoalueet, A3 MK 1:12 000, päiväys 19.9.2012, muutos 28.8.2017) mukaisesti sarkaojarakanteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta sekä käsiteltävä ympärivuotisesti kosteikolla KOS1, kasvillisuuskaistoilla ja kasvillisuuskentällä KK2 sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Kasvillisuuskentälle KK2 on kylvettävä/istutettava kasvillisuutta, esimerkiksi ruokohelpeä tai pajua. Kasvillisuuskenttää KK2 ei saa ottaa käyttöön ennen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyntää. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava Iietesyvennykset. Uusia eristysojia kaivettaessa on käytettävä kaivukatkoja ja vedet on johdettava pintavaluntana vesistöön, jos se on mahdollista. Luvan haltijan tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 1.9.2019 mennessä selvitys tuotantoalueen eristysojituksesta.
3. Kosteikolla KOS1 ja kasvillisuuskentällä KK2 on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna vähintään seuraavat puhdistustehot tai enintään seuraavat lähtevän veden pitoisuudet: Puhdistusteho Lähtevän veden % pitoisuus Kiintoaine 50 % 8 mg/l Kokonaisfosfori 50 % 45 µg/l Kokonaistyppi 20 % 1 350 µg/l Käsittelyvaatimukset on saavutettava kosteikolla KOS1 viimeistään vuoden 2022 alusta lähtien ja kasvillisuuskentällä KK2 rakenteen kolmannen toimintavuoden alusta lähtien. Puhdistusteho lasketaan laskeutusaltaan jälkeen ennen kosteikkoa KOS1/kasvillisuuskenttää KK2 ja niiden jälkeen määritettyjen pitoisuuksien vuosikeskiarvoista häiriötilanteet mukaan lukien. 4. Jos kosteikolla KOS1 tai kasvillisuuskentällä KK2 ei tarkkailun perusteella saavuteta lupamääräyksessä 3 asetettuja käsittelyvaatimuksia, luvan haltijan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin vesienkäsittelyn parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos lupamääräyksessä 3 asetettuja käsittelyvaatimuksia ei saavuteta kahtena seuraavanakaan vuonna, luvan haltijan on toimitettava sitä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä. - - - 14. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava päätöksen nro 113/2014/1 liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti siten muutettuna, että päästöja tehontarkkailua tehdään ottamalla vesinäytteet laskuojiin 3 ja 1 johdettavista vesistä ennen kosteikkoa KOS1 ja kasvillisuuskenttää KK2 ja niiden jälkeen. Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti kosteikolta KOS1 ja kasvillisuuskentältä KK2. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. - - - Muilta osin on edelleen voimassa, mitä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä nro 113/2014/1 on päätetty. 17
18 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan muuttamisen perustelut Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan rakentaa uusi kasvillisuuskenttä KK2 hakemuksen mukaiseen paikkaan lohkolle 5. Aluehallintovirasto hylkää hakijan pyynnön saada aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta siltä osin kuin on kyse tuotantoalueen vesien johtamisesta uudelle kasvillisuuskentälle KK2 ja edelleen laskuojaan 1. Luvan haltijan on asetettava 1 000 euron suuruinen takaus, vakuutus tai pantattu talletus Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen eduksi ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Löyhinkinevan turvetuotantoalueen kasvillisuuskentille KK1 ja KK2 on 9.6.2014 ympäristöluvassa nro 113/2014/1 asetettu puhdistustehot, joiden perusteella on varmistuttu, että toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista tuotantoalueen olosuhteissa. Luvan haltija on nyt vaatinut, että puhdistustehovaatimuksille asetetaan vaihtoehtoiset pitoisuusraja-arvot ja että kokonaisfosforin ja kokonaistypen puhdistustehon raja-arvoja alennetaan. Luvan haltija on myös hakenut lupaa sijoittaa kasvillisuuskenttä KK2 uuteen paikkaan ja johtaa vedet kasvillisuuskentältä KK2 laskuojaan 1 nykyisen laskuojan 2 sijasta. Hakemuksessa ei ole esitetty toimenpiteitä vesienkäsittelyn tehostamiseksi. Ympäristöluvassa määrättyä kasvillisuuskenttää KK2 ei ole vielä rakennettu, eikä turvetuotantoa sen valuma-alueella ole vielä aloitettu. Kosteikon KOS1 (entinen kasvillisuuskenttä KK1) valuma-alueella turvetuotanto on aloitettu vuonna 2014. Löyhinkinevan tuotantoalueen pinta-ala on noin 108 ha. Hakemuksen mukaan vedet käsitellään noin 76 ha:n alalta olemassa olevalla kosteikolla KOS1, noin 5 ha:n alalta kasvillisuuskaistoilla ja noin 27 ha:n alalta kasvillisuuskentällä KK2. Tuotantoalue sijoittuu Kyrönjoen vesistöalueelle ja siellä Hirvijoen valumaalueelle (42.08). Tuotantoalueen vedet johdetaan kosteikolta KOS1 laskuojaan 3 ja edelleen Löyhinginojaa pitkin Hirvijokeen. Kasvillisuuskentältä KK2 vedet johdetaan laskuojaan 1 ja edelleen Äyrännesojaa pitkin Hirvijokeen. Hirvijoki laskee Hirvijärveen. Tuotantoalueelta on Hirvijokeen sekä Äyrännesojaa että Löyhinginojaa pitkin noin 4 km. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa tuotantoalue sijoittuu turvetuotantovyöhykkeeseen tt-2. Suunnittelumääräyksen mukaan turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai
sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa. Vesienhoidon suunnittelussa Hirvijoki on luokiteltu välttävään ekologiseen tilaan ja Hirvijärvi tyydyttävään ekologiseen tilaan. Vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan hyvän tilan saavuttaminen edellyttää muun muassa ravinnekuormituksen vähentämistä ja etenkin fosforin osalta 30 70 %:n leikkausta nykyisiin fosforipitoisuuksiin. Löyhinginojan ja Äyrännesojan pintavesityyppiä tai ekologista tilaa ei ole määritetty.. Hirvijärvi on matala järvi. Järvi on suosittu virkistyskalastuskohde. Hirvijärveä on kunnostettu. Kalataloudellisen yhteistarkkailuraportin mukaan Hirvijoessa esiintyy muun muassa taimenta. Kosteikolla KOS1 on tehty ympärivuotista päästötarkkailua vuodesta 2015 lähtien. Kosteikko KOS1 ei ole saavuttanut toiminnalle myönnetyssä ympäristöluvassa asetettuja kokonaisfosforin (50 %) ja kokonaistypen (20 %) puhdistustehoja. Kokonaisfosforin puhdistusteho on ollut 48 % (vuonna 2015) ja 40 % (vuonna 2016). Kokonaistypen puhdistusteho on ollut 8 % (vuonna 2015) ja 10 % (vuonna 2016). Kiintoaineen osalta puhdistusteho on ollut vuonna 2015 80 % ja vuonna 2016 68 % eli molempina vuosina ympäristöluvassa asetettu 50 %:n puhdistusteho on saavutettu. Löyhinkinevan kosteikon KOS1 valuma-alueelta (75,8 ha) turvetuotannon bruttopäästöt vesistöön on vuosien 2015 ja 2016 päästötarkkailun perusteella ollut keskimäärin seuraava: kokonaisfosfori 15,6 kg, kokonaistyppi 427 kg ja kiintoaine 3 808 kg. Jos ympäristöluvassa asetetut käsittelyvaatimukset olisi saavutettu, päästö olisi ollut kokonaisfosforia 10 kg, kokonaistyppeä 382 kg ja kiintoainetta 4 302 kg. Jos muutoshakemuksessa esitetyt pitoisuudet toteutuisivat, Löyhinkinevan bruttopäästö kosteikon KOS1 valuma-alueelta olisi hakemuksen mukaan kokonaisfosforia 19,1 kg, kokonaistyppeä 486 kg ja kiintoainetta 2 775 kg. Aluehallintovirasto arvioi, että käsittelyvaatimuksia ei voida lieventää kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta hakijan esittämällä tavalla. Erityisesti hakijan esittämä kokonaisfosforin pitoisuuden raja-arvo mahdollistaisi päästöjen selkeän suurenemisen nykyisiin päästöihin verrattuna. Aluehallintovirasto on kuitenkin osittain hyväksynyt luvanhaltijan vaatimuksen asettamalla kosteikon KOS1 ja kasvillisuuskentän KK2 vähimmäispuhdistusteholle vaihtoehtoiset enimmäispitoisuusraja-arvot. Asetetut pitoisuuden raja-arvot ovat kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta hiukan tiukempia kuin hakija on esittänyt. Kiintoaineen osalta aluehallintovirasto on hyväkysynyt hakijan esittämän pitoisuuden raja-arvon. Asetetut käsitellyn veden pitoisuuden raja-arvot ovat tasolla, mistä ei aiheudu alapuolisen vesistön (Äyrännesoja, Löyhinginoja, Hirvijoki) merkittävää pilaantumista tai sen vaaraa. Puhdistustehon raja-arvoja ei ole pienennetty, sillä niillä varmistetaan osaltaan, että Löyhinkinevan vesienkäsit- 19
tely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista tuotantoalueen olosuhteissa. Kasvillisuuskenttää KK2 ei ole vielä rakennettu, joten sinne tulevan veden laatua ei voida tietää. Aluehallintovirasto on kuitenkin arvioinut, että kasvillisuuskentälle KK2 voidaan asettaa samat käsitellyn veden pitoisuuden raja-arvot kuin kosteikolle KOS1 on asetettu, sillä kosteikolle KOS1 tulevan ja käsitellyn veden laadusta on runsaasti tietoja vuosilta 2015 ja 2016. Myös alapuolisen vesistön veden laadusta on runsaasti tarkkailutietoja. Pitoisuuden raja-arvoja asetettaessa on aluehallintovirasto ottanut huomioon Löyhinkinevan tuotantoalueen alapuolisen vesistön tilan ja sille vesienhoidossa asetetut tilatavoitteet sekä tuotantoalueen suhteellisen suuren pinta-alan. Tuotanto jatkuu Löyhinkinevalla yli 20 vuotta. Hirvijoen ja Hirvijärven hyvää ekologista tilaa ei ole saavutettu. Alapuolinen vesistö on veden laadultaan rehevää ja Hirvijärvellä on todettu leväkukintoja. Sekä Hirvijärvellä että Hirvijoella on kalataloudellista merkitystä. Hirvijärven rannalla on asutusta ja sitä on jo kunnostettu. Nyt asetetut pitoisuuden raja-arvot ovat tasolla, mitkä kosteikolla KOS1 on saavutettu vuonna 2016, mutta ei vuonna 2015. Käsittelyvaatimukset tulevat kosteikon KOS1 osalta voimaan vasta vuoden 2022 alusta lähtien ja siten luvan haltijalla on aikaa tarvittaessa tehostaa vesienkäsittelyä nykyisestä. Lisäksi aluehallintovirasto toteaa, että vuonna 2015 kosteikolla KOS1 toteutetut toimenpiteet ovat voineet vaikuttaa kosteikon toimintaa heikentävästi vuosina 2015 ja 2016, joten on mahdollista, että kosteikon käsittelytulos paranee ilman lisätehostamistoimenpiteitäkin. Puhdistusteholle vaihtoehtoiset pitoisuusraja-arvot mahdollistavat sen, että käsittelyvaatimuksien saavuttamista voidaan edistää kosteikolla/kasvillisuuskentällä tehtävien toimien lisäksi myös tehostamalla kosteikon/kasvillisuuskentän yläpuolista vesienkäsittelyä. Mikäli lupamääräyksessä 3 asetettuja käsittelyvaatimuksia ei päästötarkkailun perusteella saavuteta, tulee vesienkäsittelyä tehostaa. Jatkuvatoimisesta virtaamanmittauksesta oli määrätty jo toiminnalle myönnetyn ympäristöluvan tarkkailuliitteessä (liite 3). Aluehallintovirasto arvioi, että Löyhinkinevan turvetuotannosta ei toiminnalle myönnetyn ympäristöluvan ja tämän päätöksen mukaisesti toteutettuna yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan haltija on ilmoittanut sopivansa uuden ojan kaivusta maanomistajien kanssa. Siten tässä päätöksessä ei ole ollut tarpeen antaa oikeutta johtaa 20
vesiä toisen maalla olevaan ojaan tai päättää käyttöoikeuden myöntämisestä tai määrätä korvauksia aiheutuvista menetyksistä. Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Lupamääräysten perustelut VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSEEN Lupa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta on myönnetty kasvillisuuskentän KK2 rakentamiseen. Kasvillisuuskentän toiminnan vakiinnuttamiseksi kasvillisuuskentän rakentaminen on tarpeen hyvissä ajoin ennen kuivatusvesien sinne johtamista. Lupaa turvetuotannon kuivatusvesien johtamiseen kasvillisuuskentälle KK2 muutoksenhausta huolimatta ei ole myönnetty. Kasvillisuuskentän KK2 rakenteiden tulee olla vakiintuneet ennen vesien sinne johtamista. Lisäksi tällä päätöksellä on muutettu vesienkäsittelyvaatimuksia toiminnalle 9.6.2014 myönnetyssä ympäristöluvassa edellytettyyn verrattuna. Aluehallintovirasto on arvioinut, että tämän päätöksen mukaisesti toteutettuna turvetuotannon päästöt eivät ole merkittäviä. Päästöt ja niiden vaikutukset vesistössä jatkuvat kuitenkin pitkään, vaikka päätös kumottaisiin ja täytäntöönpano keskeytettäisiin muutoksenhaun takia. Tämä tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi. Aluehallintovirasto arvioi siten, että ympäristönsuojelulain 199 :n mukaiset edellytykset tuotantoalueen kuivatusvesien kasvillisuuskentälle KK2 johtamisen osalta puuttuvat. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kasvillisuuskentän riittävä kasvittuminen ennen vesien sinne johtamisen aloittamista parantaa kasvillisuuskentän käsittelytehoa. Tämän vuoksi vesien johtamisen kasvillisuuskentälle saadaan aloittaa vasta, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hyväksynyt vesien johtamisen aloittamisen. Lupamääräyksen 2 eristysojitusta koskevalla selvitysvelvoitteella varmistetaan, että tuotantoalueen ympärillä on eristysojat. Vesienkäsittelyn toimivuuteen liittyy epävarmuustekijöitä. Lupamääräyksellä 4 varmistetaan, että vesienkäsittely toimii lupamääräysten mukaisesti. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen vaatimukset on otettu huomioon ratkaisusta ja sen perusteluista ilmenevästi. Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen vaatimus on otettu huomioon ratkaisusta ja sen perusteluista ilmenevästi. Puhdistustehon raja-arvoja ei ole muutettu ja siten niiden avulla voidaan osaltaan varmistaa, että vesienkäsittely on Löyhinkinevan tuotantoalueen olosuhteissa parhaan 21
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Puhdistustehon raja-arvoille vaihtoehtoiset pitoisuusraja-arvot on asetettu tasolle, mistä aluehallintoviraston arvion mukaan ei aiheudu alapuolisen vesistön merkittävän pilaantumisen vaaraa. Kosteikolla KOS1 ei ole vielä säännöllisesti saavutettu asetettuja pitoisuuden raja-arvoja ja siksi pitoisuuden raja-arvot tulevat voimaan vasta vuoden 2022 alusta lähtien. Jos asetettuja käsittelyvaatimuksia ei saavuteta, tulee vesienkäsittelyä tehostaa. Metsäyhtymä Ojanen, Ventelä, Ventelä-Nilssonin ojitusta koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksessä 2. Lupamääräyksen mukaan tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa. Siten, jos eristysojia ei vielä ole kaivettu, niin ne tulee kaivaa. Lupamääräyksen toteutuksen varmistamiseksi luvan haltijan tulee toimittaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys eristysojituksesta 1.9.2019 mennessä. Muiden vaatimusten osalta aluehallintovirasto toteaa, että ympäristöluvassa ei voida ottaa kantaa sopimusoikeudellisiin asioihin, esim. tieoikeuksiin. Uuden kasvillisuuskentän KK2 sijoittaminen ja rakentaminen voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Muilta osin toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 70 :n 2 momentin mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 49, 51, 52 1 momentti 1) kohta ja 3 momentti, 89, 96 ja 199 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on 4 233 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1353/2016) liitteen maksutaulukon mukaan yli 50 150 hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 14 110 euroa. Lupamääräysten muuttamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 30 % taulukon mukaisesta maksusta. 22
23 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Vapo Oy Kurikan kaupunki Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kurikan kaupungin terveydensuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousviranomainen Suomen ympäristökeskus MUUTOKSENHAKU Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto sekä niille, jotka ovat esittäneet muistutuksia, vaatimuksia ja mielipiteitä. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla, internetissä ja lehdessä Päätöksen antamisesta ilmoitetaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa. Lisäksi tieto päätöksestä julkaistaan Kurikan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Tieto päätöksestä julkaistaan JP-Kunnallissanomat -nimisessä lehdessä. Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta Asian ovat ratkaisseet ympäristöylitarkastaja Johanna Ojala ja ympäristöneuvos Satu Ahola. Asian on esitellyt ympäristöneuvos Satu Ahola. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan viimeisellä sivulla.
VALITUSOSOITUS Liite 1 Valitusviranomainen Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallintooikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 15.5.2019. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: postiosoite: puhelin: faksi: sähköposti: aukioloaika: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs PL 204, 65101 Vaasa 029 56 42780 029 56 42760 vaasa.hao@oikeus.fi klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.
Liite 2 Tuotantoalueen kartta