VALMENNUKSEN LINJAUS

Samankaltaiset tiedostot
FORTUNA VALMENNUKSEN LINJAUS

VALMENNUKSEN LINJAUS

AHMAT URHEILUTOIMINNAN LINJAUS

LAJITAI- DOT. Luistelu eteen ja taakse -luistelupotku. Kaarreluistelu. Pysähtyminen

EVU Ikävuodet / Teema Luistelu koulu 3-6v G-Juniori F-Juniori E-Juniori

LAJITEKNIIKOIDEN OPETUSJÄRJESTYS G-E2 JUNIORIT

Urheilutoimintalinjaus. Valmennuspäällikkö Niklas Lundman

Hockey Club Nokia ry

Tappara Taidon ja pelaamisen opetussuunnitelma

D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS

HARJOITUSKIRJA Nro Kausi

URHEILUTOIMINTA. Helsingin Jääkiekkoklubin (HJK) urheilutoiminnan linjaus on luotu antamaan suuntaa ja ohjaamaan joukkueiden toimintaa.

URHEILUTOIMINNAN LINJAUS

Pelin kautta opettaminen

Valmennuksen kokonaissuunnitelma Koitossa

PELINOPEUDEN JÄÄKIEKKOVALMENTAJAKERHO. KEHITTÄMINEN- KOULUTUSPÄIVÄT Suomen Urheiluopisto, Vierumäki

PELIKAANIT F-JUNIORIT

KARHU-KISSAT. Pojasta Pelimieheksi

URHEILU- TOIMINNAN LINJAUS

Pelinopettaminen. Juniori KalPa ry PELAAMINEN PELAAMISTA TUKEVAT LAJITEKNIIKAT

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v)

Liiketaitoharjoittelu. Jussi Räikkä , Salo

E08-IKÄLUOKKA KAUSISUUNNITELMA

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA!

Valmennuslinja. Kultsujuniorit

AC Kajaani valmennuslinja 2017

URHEILUTOIMINTALINJAUS IFK Grankulla Hockey

3. Leijonakiekkokoulun. oppimistavoitteet

IFK GRANKULLA ISHOCKEY

Luistelu/kiekkokoulu 3-7vuotiaat

JÄÄHARJOITTELUN LUOKITTELU JA SUUNNITTELU

JÄÄHARJOITTELUN LUOKITTELU JA SUUNNITTELU LTV Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1

HARJOITUSKIRJA Nro Kausi

JUNNUBandy syksyn 2015 jäätreenit (halli) - PAINOPISTE LUISTELUMOTORIIKASSA -

Taitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan

Rohkeus pelata. Mika Marttila

LUISTELU Liikkuva koulu seminaari

KAUDEN TOIMINNAN SUUNNITTELU Suomen Jääkiekkoliitto / Kalle Väliaho 1

94 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN

Kurra Hockey ry. Valmennuksen linjaukset Kausi

E2-D Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1

Pelin kautta oppiminen

MVLT Maalivahtipelin perusteet Suomen Jääkiekkoliitto /

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT perusluistelu - liu ut

Suomi-USA yhteistyö Suomen Jääkiekkoliitto / USA yhteistyö 1

KANSAINVÄLINEN JÄÄKIEKON KEHITYSKESKUS. HYÖKKÄYSPELAAMINEN KOULUTUSPÄIVÄT Suomen Urheiluopisto, Vierumäki

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS

Jarmo Keränen

LKP/URHO D 02/03 KAUSI

Lasten liikunta ja urheilu

Henkilökohtaiset lajitaidot:

D VALMENTAJAKOULUTUS

SUOMI KIEKON PAINOPISTEET

JÄÄPALLOILIJAN HARJOITUSPÄIVÄKIRJA

Kauden painopisteet Jokipojat kausi

Pelitilanteiden määrät jääkiekko-ottelussa

Valmennuksen kehityskortit

NUORTEN VALMENTAJAPÄIVÄT

Kilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena. Martti Iivonen

SUOMALAINEN MAALIVAHTIPELI Suomen Jääkiekkoliitto / Hannu Nykvist 1

1. Tasapainoilu takaperin (rimat: 3 cm, 4,5 cm ja 6 cm) 2. Esteen yli kinkkaus 3. Sivuttaishyppely 4. Sivuttaissiirtyminen.

Yksilökeskeinen valmennusfilosofia. - Kokonaisvaltainen valmennus

Valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä

Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua

3. JUNIORIVALMENNUKSEN TAVOITTEET

B-Juniorit. Pelaajien roolittaminen, voiton tavoittelu Itseohjautuvuus lajitaitojen kehittämiseen

K3 ryhmä VIHDIN TAITOLUISTELIJAT RY

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

YKSILÖN TEKNIS-TAKTISET VALMIUDET JA PELIN OPPIMINEN PELITILANNEROOLI AJATTELU

Testit 1,2,3,4 ja 5 suoritetaan elokuussa ja tarvittaessa myös huhti-toukokuussa

Sininen Nopea Katse Vaihto Punainen Kesto

PELAAJAA VARTEN, SYÖTTÄMISEN TAITOA OPETTAEN, PELIN PARHAAKSI

PELAAJAPOLKU E1 - D2

Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa

Supermikrojen harjoittelun periaatteet ja perustelut Osa 1: Periaatteet

3 / 35 [HAPP 3vs2->3vs3->2vs3->3vs2 karvaaminen, kiekon riistäminen ja hyökkäysvalmius] ref# 3127

Mitä peli kertoo? Marko Viitanen, SPL


Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle!

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v)

Rangers Ahmat pojat -04

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

OHJAAJAKOULUTUS OSIO 2

TAMPERE UNITED G6. KAUSISUUNNITELMA Tutustu palloon, rakastu lajiin

Valmennuksen linjaus Valkeakosken Kiekko-Ahma. Päivitetty /JNy

GIRLS HOCKEY DAY-OPAS

Valmennuksen linjaus Valkeakosken Kiekko-Ahma. Päivitetty /JNy Päivitetty / MV

PELAAJAPOLKU FORTUNA RY. Fortuna ry

JÄÄHARJOITTELUN PAINOPISTEET IKÄKAUSITTAIN. MV-Valmennus Kiekko-Vantaa Itä

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

Harjoittelun suunnittelu ja arviointi

Alla olevat viisi kohtaa linjaavat toimintatapojamme, jotka tulisi näkyä joukkueidemme toiminnassa kauden aikana:

ORGANISOINNIN PERUSTEET Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1

P97 seututaitokoulu 8/ (1h,45min)

Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet

Toiminnan järjestäminen JyPK:n juniorijoukkueissa. 5v5 joukkueet (6-9v)

Vihdin Taitoluistelijat ry

MAALINTEKO- KOULUTUSPÄIVÄT Suomen Urheiluopisto, Vierumäki

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

Transkriptio:

VALMENNUKSEN LINJAUS Valmennuksen linjauksen on tarkoitus olla suuntaa antava ja valmentajien työtä helpottava apuväline. Linjauksessa pyritään hahmottamaan, mitä taitoja pelaajien edellytetään hallitsevan siirryttäessä seuraavaan ikäluokkaan. Valmennuksen linjauksen avulla valmentajat voivat helpommin rakentaa jaksokohtaisia suunnitelmiaan ja yksilön kehittämisen kohteita. Perustaitojen osaaminen luo pohjan lajikohtaisten taitojen oppimiselle. Liikunnallisten ja jääkiekollisten perustaitojen oppiminen on monivuotinen projekti. Taidon opettaminen ja sen oppiminen vaatii aina suuren määrän laadukkaita toistoja. Liikunnallisten herkkyyskausien aikana pelaajat sisäistävät opetettavat asiat helpommin. Nämä liikunnalliset herkkyyskaudet tuleekin huomioida joukkueiden päivittäisessä harjoittelussa ja pelaajille tulee antaa ohjeita omatoimiseen harjoitteluun, mitkä myös tukevat liikunnallisia herkkyyskausia. Vallalla olevaan liikunnalliseen herkkyyskauteen vaikuttaa pelaajan biologinen ikä ja kehitys. Näin ollen kaikki iältään saman ikäiset pelaajat eivät ole samassa kehitysvaiheessa, mikä tuleekin huomioida mahdollisena eriyttämisenä harjoittelussa. Biologisesta iästä tai herkkyyskaudesta riippumatta kaikkien pelaajien yksilökohtaisia taitoja tulisi kehittää mahdollisimman tehokkaasti. Taitavat yksilöt ovat perustana hyvälle joukkueelle ja hyvästä joukkueesta erottuu aina hyviä yksilöitä.

PERUSTAITOJEN HARJOITTELU painotettavat ominaisuudet Ikäluokittain Merkit: A = alustava O = pääopetusvaihe X = kertausta, vaikeuttamista I LUISTELU F E D C B 1. Eteenpäinluistelu O O X X X 2. Taaksepäinluistelu O O X X X 3. Kaarreluistelu O O O X X 4. Pysähdys O O X X X 5. Lähtö A/O O X X 6. Vauhtikäännökset A/O O/X X X 7. Käännökset A/O O/X X X 8. Rytminmuutos A/O O X 9. Teränkäyttö A/O O X X II SYÖTTÖ F E D C B 10. Vetosyöttö O O X X X 11. Rannesyöttö A/O O X X 12. Rystysyöttö O O X X X 13. Lättysyöttö A O X X 14. Jättösyöttö A/O X X 15. Laidan kautta syöttö A O/X X X 16. Syöttäminen O O X X X 17. Syötön vastaanotto O O X X X III LAUKAUS F E D C B 18. Vetolaukaus O O X X X 19. Rannelaukaus A/O O X X 20. Rystylaukaus O O X X X 21. Lyöntilaukaus A O X X 22. Ohjaus A/O O X 23. Rebound A/O O X 24. Syötöstä laukaus A/O O X IV HARHAUTUS F E D C B 25. Vartaloharhautus A/O O X X 26. Mailaharhautus A/O O X X 27. Valelaukaus, -syöttö O O X

V KIEKONKÄSITTELY F E D C B 28. Kiekon hallinta O O X X X 29. Kiekon kuljetus O O X X X 30. Ranteiden käyttö A/O O X X 30. Kiekon suojaaminen O X X VI KONTAKTIT F E D C B 31. Kiilaaminen A/O O/X X X 32. Vartalotaklaus A O X 33. Laitataklaus A O X 34. Blokki A O O 35. Heittäytyminen O X VII PERUSPELITILANTEET F E D C B 36. 1-0 O O X X X 37. 1-1 A/O O X X 38. 2-1 A O O X 39. 2-2 A O X X 40. 3-2 A/O O X 41. 5-4 YV A/O O 42. 4-5 AV A/O O VIII HENKILÖKOHTAINEN TAKTIIKKA F E D C B 43. Liikkuminen pelin sisällä A O O 44. Karvaus O O 46. Aloitukset O O 47. Avaus O O 48. Siniviivan ylitys O O 49. Puolustusalueen täyttö O O IX JOUKKUETAKTIIKKA F E D C B 50. Karvauspelaaminen A/O O 51. Puolustusalueen pelaaminen A/O O 52. Hyökkäykseen lähdöt A/O O 53. Keskialueen pelaaminen A/O O 54. Suorahyökkäys A/O O 55. Hyökkäysalueen pelaaminen A/O O 56. Viisikon yhteydet A/O O

HARJOITUKSEN RAKENNE Nuorten harjoittelussa tärkeintä on muodostaa harjoitteluympäristö ja ilmapiiri, missä harjoittelu on mielekästä ja innostavaa. Harjoituksissa tulee olla selkeä teema, jotka kulkee mukana läpi harjoituksen. Silloin pystymme tekemään joukkueharjoituksissa mahdollisimman suuren määrän toistoja tiettyä harjoitettavaa asiaa. Esimerkkiharjoituksen rakenne (60min): 1. Alkulämmittely / luistelu (10-15min) Opetus- ja viihteellinen harjoitus 2. Opetusosio, 2 harjoitetta (15-20min) Kierto- ja yhteistoiminnallinen harjoitus 3. Nopeus- tai kamppailuosio (10-15min) 4. Peli (10-15 min) Pelitilanneharjoittelu + peli eri muodoissa Jääharjoituksen yhteyteen olisi hyvä tehdä oheisharjoitus, joko ennen tai jälkeen jään. Oheisharjoituksen teema voi hyvin tukea jääharjoittelua, jolloin saamme lisää harjoitusta harjoitettavalle ominaisuudelle. Opetustilanteissa pelaajat ovat erilaisia ja hahmottavat opetuksen eri tavoin. Valmennuksen suuri haaste on saada pelaajat ymmärtämään asiat haluamallaan tavalla. Pyri valmentajana ohjaustilanteissa antamaan ohjeet selkeästi ja ymmärrettävästi. Nuorempien lasten kanssa mielikuvien käyttäminen voi helpottaa hahmottamista. Palautteenannossa, kohdista palaute selkeästi ydinkohtiin ja tärkeimpiin asioihin. Anna palaute selkeästi siihen asiaan minkä haluat eniten parantuvan. Pelkät käskyt ja vaatimukset eivät aina tuota parasta tulosta, vaan pelaajan henkilökohtainen ohjeistaminen ja palautteenanto voivat olla huomattavasti tehokkaampia oppimisen kannalta.

TAIDON OPETTAMINEN Taidon opettaminen on kokonaisuutena pitkä prosessi, mikä vaatii paljon aikaa ja kärsivällisyyttä. Taidon oppimiseen tarvitaan suuri määrä toistoja ennen kuin taidot alkavat muotoutua automaatioiksi. Automaatioiksi kehittyneitä pelitaitoja pelaajat pystyvät käyttämään eri pelitilanteissa luontevasti ja vaivattomasti. Taidon opettamisen vaiheet: 1. Hahmottamisvaihe (hahmotetaan suoritus) 2. Karkeamotorinen vaihe (suoritus onnistuu, mutta tulee vielä paljon virheitä) 3. Hienomotorinen vaihe (suoristuu alkaa hioutumaan oikeaksi kokonaisuudeksi) 4. Automaatiovaihe (suoritus onnistuu jo luonnostaan, virheet harvinaisia) Taidon opettamisessa on erityisen tärkeää huomioida pelaajien koordinatiiviset edellytykset. Koordinatiiviset edellytykset jaetaan seitsemään osa-alueeseen eri kykyjen mukaan. Koordinaatio asioiden osaaminen on osa monipuolisuutta ja helpottaa taitojen oppimista myös jäällä. Monipuolisuus on kaikissa urheilulajeissa taitojen oppimisen perusta, jolla pyritään vaikuttamaan yleisen koordinaatiokyvyn kehittämiseen. Koordinatiiviset edellytykset: 1. Reaktiokyky kyky reagoida muuttuviin ja vaihteleviin ärsykkeisiin 2. Suuntautumiskyky kyky hahmottaa omaa kehoa eri asennoissa ja tilanteissa 3. Tasapainokyky kyky säilyttää tasapaino eri tilanteissa ja asennoissa 4. Rytmittämiskyky kyky muuttaa liikkeen rytmiä, eri rytmi käsillä ja jaloilla 5. Yhdistelykyky kyky yhdistää kaksi eri liikettä yhdeksi kokonaisuudeksi esim. käsien ja jalkojen liikkeet 6. Erottelukyky kyky erottaa yksittäisiä liikkeitä kokonaissuorituksesta 7. Sopeuttamiskyky kyky sopeuttaa osaamiaan liikkeitä eri olotiloissa