Kulttuuri osaksi hyvinvointia hankkeen päätösraportti

Kulttuuri osaksi hyvinvointia hankkeen päätösraportti 11.4.2011 Elisa Heikkilä Projektityöntekijä Meri- Lapin Työhönvalmennus säätiö

Sisällys Sisällys... 2 1 Kulttuuri osaksi työhyvinvointia... 5 1.1 Taustaa... 5 1.2 Alkusuunnitelmia ja ajatuksia... 5 1.2.1 Alkuperäinen määritelmä hankkeen sisällöstä... 6 1.2.2 Omaa pohdintaa hankkeesta... 6 2 Projektin edistyminen... 8 2.1 Yksiköt... 8 2.1.1 TK-Metalli... 11 2.1.2 OK-Tekstiili... 11 2.1.3 Puupaja Kutteri... 14 2.1.4 Monitarmo Syväkangas... 14 2.1.5 Monitarmo kierrätys- ja kotipalvelut... 15 2.2 Asukastuvat... 16 2.2.1 Oklaholman asukastupa... 16 2.2.2 Hillevin asukastupa... 18 2.2.3 Suojalan asukastupa... 21 2.3 Organisoiva henkilökunta... 22 3 Yhteistyössä Kemin kulttuuripalvelutarjoajien kanssa... 23 3.1 Kemin kirjasto... 23 3.2 Kemin taidemuseo... 24 3.3 Kemin historiallinen museo... 24 3.4 Galleria Voima... 24 3.5 Kemin kaupunginteatteri... 24 3.6 Kemin jousikvartetti ja kaupunginorkesteri... 25 3.7 Kemin seurakunta... 25 3.8 Kirjoittajaryhmä Ringi... 25 3.9 Kemin kuvataiteilijat; Anna- Liisa Savukoski virsunen... 26 3.10 Kemin lumilinna... 26 4 Taide ja kulttuuri hyvinvoinnissa selvitystyö... 27 4.1 Internet... 27

4.2 Vierailukohteet ja tutustumiset... 27 4.2.1 Artteli hanke, Oulu... 27 4.2.2 Aineen taidemuseo, Tornio... 28 4.2.3 Valon päivän juhla... 28 4.2.4 Taide Terveys Tavallinen Ihminen seminaari... 28 5 Projektin jatko... 30 5.1 Hankehakemus Lapin taidetoimikunnalle... 30 5.2 Hankehakemus Opetus- ja kulttuuriministeriölle... 31 5.2.1 Yleistä... 31 5.2.2 Nykytilan kuvaus... 32 5.2.3 Kulttuurista hyvinvoimaa hanke... 32 5.2.4 Taustatiedot ja kohderyhmä... 32 5.2.5 Tavoitteet... 33 5.2.6 Hankkeen toimijat... 34 5.2.7 Seuranta... 34 5.2.8 Ajankohta... 35 6 Palaute... 35 7 Lopuksi... 38 7.1 Toiminta... 39 7.2 Loppusanat... 40 Liite 1 Palautelomake... 41 Liite 2 Lehtileike... 43

1 Kulttuuri osaksi työhyvinvointia Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on käynnissä kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämishanke. Hankkeessa laaditaan poikkihallinnollinen kulttuurin hyvinvointivaikutusten toimintaohjelma vuosille 2010 2014. Toimintaohjelma sisältää kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla toteutettavia toimenpiteitä ja seuraavat osa-alueet: kulttuuri osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen toimintojen ja ympäristöjen edistäjänä taide ja kulttuuri osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa työhyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin. (Lähde 19.1.2011 <http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kulttuuripolitiikka/linjaukset_ohjelmat_ja_hankkeet/hyvinvointi/index.html>) Tämän hankkeen sisältämiä varoja on käytetty nuoriin kulttuurialan ammattilaisten palkkaamisiin eri tahoihin, joissa projektin sisältöä voidaan käytännössä kokeilla. 1.1 Taustaa Meri- Lapin Työhönvalmennus säätiö sai vuonna 2010 Lapin taidetoimikunnalta rahoituksen nuoren kulttuurityöntekijän palkkaamiseen hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää ja järjestää työhyvinvointipalveluja taiteen ja kulttuurin keinoin. Säätiö palkkasi puolen vuoden mittaiseen hankkeeseen muotoilija Elisa Heikkilän. Projektityöntekijä aloitti työt säätiöllä 18.10.2010. Kulttuuri osaksi työhyvinvointipalveluja -hankkeen tarkoituksena on tuottaa erilaisia kulttuuri- ja taidekokemuksia työhyvinvoinnin näkökulmasta työpajaympäristöön. Näillä kokemuksilla halutaan tukea ja edistää työkykyä ja -hyvinvointia sekä tutustuttaa henkilökuntaa alueen kulttuuritarjonnan eri muotoihin. Kulttuuri- ja taidetoimintaa järjestetään säätiön eri toimintayksiköissä työskenteleville, työhönvalmennuksessa oleville, säätiön toiminnasta vastaavalle henkilökunnalle sekä säätiön ylläpitämille asukastuville. Kulttuurimuotoihin tutustuminen on pääasiassa konkreettista tekemistä mutta myös vierailevia taiteilijoita sekä käyntejä lähiympäristön kulttuurikohteissa. Kemin Taidemuseolla on samankaltainen hanke ja projektityöntekijät ovat tehneet osaksi yhteistyötä. Kuukausittain on pidetty hankepalavereita joissa on ollut paikalla hanketyöntekijät sekä hallinnon edustajat molemmista organisaatioista. Taidemuseolta on ollut museotoimenjohtaja Kari Silvennoinen ja Meri lapin Työhönvalmennus säätiöltä toimitusjohtaja Hilkka Halonen. Puolen vuoden projekti päättyy 17.4.2011. 1.2 Alkusuunnitelmia ja ajatuksia Kyseessä on pilotointi projekti jossa on tarkoituksena selvittää, miten kulttuuri- ja taidetoiminta tukevat työhyvinvointia Meri lapin Työhönvalmennus säätiöllä. Lisäksi selvitetään, millaisin toimintamuodoin kulttuuritoimintaa on parhainta toteuttaa.

1.2.1 Alkuperäinen määritelmä hankkeen sisällöstä Kulttuuri osaksi hyvinvointipalveluja - hankkeeseen palkattavan työntekijän tehtävänä on tuottaa tarvekartoituksen pohjalta erilaisia kulttuuri- ja taidekokemuksia työpajaympäristössä. Kulttuurija taidekokemuksilla halutaan edistää työkykyä ja työhyvinvointia sekä tutustuttaa asiakaskunta alueen kulttuuritarjonnan koko kirjoon. Hankkeen työntekijä tutustuttaa asiakkaat kulttuurin laajaan kirjoon ja kokeilee eri taiteen muotoja asiakasryhmien kanssa. Hankkeen aikaan pyritään löytämään ne kulttuuri- ja taidealat ja niihin liittyvät toimintamuodot, joiden toteuttaminen tukee ja edistää työhyvinvointia sekä työkykyä, ja ovat soveltuvia käytettäväksi työpajaympäristössä. Kuntoutustoimenpiteissä olevien asiakkaiden kanssa tehtävässä työssä hankkeen työntekijä kehittää taide- ja kulttuurialan ryhmämuotoista toimintaa yhdessä kuntoutuksesta vastaavan henkilöstön kanssa. Näin varmistetaan se, että kehitettävät ja kokeilevat taide- ja kulttuurialan työmuodot tukevat asiakkaiden kuntoutumisprosessia. Säätiön asukastupien käyttäjät ovat myös hankkeen työntekijän asiakasryhmää. Asukastupia käyttävät työttömät, lapset ja nuoret sekä maahanmuuttajat. Monikulttuurisuus korostuu asukastuvilla. Työntekijän on mahdollista toteuttaa tarvekartoitus myös asukastuvilla, ja toteuttaa sen pohjalta erilaisia kulttuuritapahtumia asukastuvan käyttäjien kanssa. Säätiölle palkattava hankkeen työntekijä tekee soveltuvin osin yhteistyötä Kemin kaupungin Taidemuseon palkkaaman Kulttuuri osaksi hyvinvointipalveluja hanketyöntekijän kanssa. Alustavasti on myös sovittu Kemin kaupungin Taidemuseon kanssa, että sekä Taidemuseon oman että Meri lapin Työhönvalmennus -säätiön hanketyöntekijöiden työn tueksi perustetaan yhteinen ohjausryhmä. Tämä mahdollistaa myös hankkeen aikana kehitettävien käytäntöjen arvioinnin. 1.2.2 Omaa pohdintaa hankkeesta Jokainen meistä on syntynyt ja elää jonkin kulttuurin piirissä. Tämä kulttuuri on tapoja, tottumuksia, uskomuksia, käytäntöjä, tietoa, taitoa ja toimintoja. Se kaikki on ihmisen kehittämää ja muutettavissa olevaa, jatkuvasti muuttuvaakin. Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen kulttuurinen tausta. Sanalla kulttuuri voidaan eri yhteyksissä tarkoittaa erilaisia asioita. Kulttuuria onkin jaoteltu alaluokkiin tai hierarkioihin, joita on mm. bisneskulttuuri, alkuperäiskansojen kulttuuri, kaupunkikulttuuri ja korkeakulttuuri. Kulttuuri osaksi hyvinvointia projektissa olemme määritelleet kulttuurin olemuksen siten, että kulttuuri käsittää kaikki erilaiset taidemuodot. Näitä ovat esimerkiksi muotoilu ja arkkitehtuuri, kuvataide, näyttämötaide, kirjallisuus ja musiikki. Taiteen monipuolisuus tarjoaa toivottavasti kaikille jotakin. Parasta mitä minä taiteesta tiedän, on hiirenhiljainen keskipäivä jolloin aurinko valonsa heittää taulukankaalle ja minä sekoitan uutta väriä. Jollekin toiselle taide on ihan muuta mutta pääasia on, että kun on kyse taiteesta hyvinvoinnissa, täytyy sen tuottaa hyvää oloa.

Olen ajatellut että kulttuuri osana työhyvinvointia on toimintaa, jossa työssäkäyvä on itse osallisena tekemässä. Tarkoituksena on, että ihmismieli saa jotakin vastapainoa työkuvioille sekä mahdollisesti uusia kokemuksia ja harrastuksia. Vapaus, hyvältä tuntuva yhdessäolo ja oman luovuuden herätteleminen ovat lopputulosta tärkeämpiä. Mielestäni taide on erinomainen rentoutumismuoto, jossa jokainen saa luoda omia taitoja ja luovuutta hyväksikäyttäen uutta ja ainutlaatuista. Projektin aikana erilaisiin kulttuurimuotoihin tutustuessamme olisi ihanteellista saada eri taiteenalojen ammattilaisia vierailijoiksi. Aihealueen ja omien töiden esittely sekä mahdollisesti työpajan järjestäminen yhdessä ohjaajan kanssa antaisivat selkeän kuvan taidemuodosta. Hankkeen yksi tarkoitus olisi löytää Kemin seudun kulttuuripalvelutarjoajat ja ne yhteistyömuodot, joilla kulttuuri voitaisiin tuoda osaksi työhyvinvointia. Tavoitteena on myös tehdä tutuksi Kemin kulttuuripalveluja. Aktiivinen taide ja kulttuuritoiminta voi olla perinteisempien piirtämisen ja maalaamisen lisäksi muotoilua, graafista suunnittelua ja valokuvausta. Muotoilu ja tuotesuunnittelu on mielestäni kohtalaisen käytännönläheistä ja siksi helpostilähestyttävää kulttuuria. Meri-lapin Työhönvalmennus -säätiön työyksiköissä tehdään käsitöitä tekstiili-, metalli- ja puumateriaaleista. Yksiköissä työskentelevillä on kokemus ja ammattitaito materiaalien käsittelemisestä ja sitä kautta oletan, että muotoilu olisi mielenkiintoinen kulttuurin osa-alue. Käsityöpainotteisella työpaikalla voisi ajatella, että ohjatun suunnittelun jälkeen vain itseä varten tehty tuote olisi työhyvinvointia kohottavaa toimintaa. Muotoilijana minun on toki helpompaa suunnitella ja ohjata kulttuurimuotoa, joka on itselle hyvin tuttu. Kulttuuri osaksi hyvinvointia hankkeella on tietysti päämäärä ja tarkoitus mutta käytännössä tapahtuvan toiminnan suunnittelu on meidän hanketyöntekijöiden työnkuvaa. Täysin uudenlainen toimintamuoto vaatii aikaa ja ideointia sekä kokeilemista siitä, mitä kulttuuri hyvinvoinnissa käytännön asteella voisi olla.

2 Projektin edistyminen Kulttuuri osaksi hyvinvointia hanke on säätiön sisällä uutta ja siksi se hakee paikkaansa ja toimintamalliaan kokeilemisen kautta. Yleinen asennoituminen ja suullinen palaute ovat pääasiassa olleet positiivista. Toisinaan on toimintakertoja jolloin kulttuuritoimintaan osallistujia on ollut vähän tai ei ollenkaan. Kaikki toimintaan osallistuminen on vapaehtoista. Väkimäärän vaihtelevuus on myös luonnollinen viestin siitä että erilaiset kulttuurimuodot kiinnostavat erilaisia ihmisiä. Kulttuuritoiminnassa on kokeilun kautta päädytty siihen että jos yksikään kiinnostuu suunnitellusta toiminnasta, sitä järjestetään. Puolen vuoden aikana on tehty mm. muotoiluprojekteja, kuunneltu äänikirjaa kulttuuriunina, vierailtu museoissa ja järjestetty kulttuurisia aktiviteetteja asukastuvilla. Pääasiassa toiminta on tavoittanut säätiön asiakkaat ja asukastuvilla kävijät. Organisoiva henkilökunta on jäänyt vähemmälle. Haastavinta projektissa on ollut saada ihmisiä mukaan toimintaan ja innostumaan kulttuuri ja taidetoiminnasta. Osallistujien vähäisyyden tai puutteen vuoksi oma työmotivaatio on välillä laskenut ja on tuntunut turhauttavalta järjestää kulttuuri ja taidetoimintaa. Projektin aikana Meri- Lapin Työhönvalmennus säätiön ja Kemin Taidemuseon hanketyöntekijät ovat pitäneet blogia osoitteessa kulttuurihyvinvointi.blogit.fi. Blogi on ollut mielestäni erittäin hyvä dokumentointimuoto ja se on helpottanut yhteyksien luomista kulttuuripalvelutarjoajiin. Lisäksi ainakin minusta olisi mukavaa löytää internetistä vastaavanlaisia blogeja, joista voisi poimia ideoita toimintaan. 2.1 Yksiköt Projektin kokeiluluontoisuuden vuoksi kulttuuritoiminta on hakenut omaa paikkaansa säätiön toiminnassa. Toimintaa on järjestetty niin yksikkökohtaisesti kuin kaikille yhteisestikin. Aluksi oli ajatus että toimintaa on aina yhdelle yksikölle kerrallaan mutta sitten kun osanottajia ei ollutkaan kovin paljoa, niin samalla vaivalla työpajat järjestettiin kaikille yksiköille kerralla. Toiminta on ollut vapaaehtoista eli siihen ei ole pakotettu ketään. Yksiköissä työskentelevät kutsuttiin marraskuussa 2010 joulukonserttiin joka oli illalla. Yksiköistä ei tullut yhtään osallistujaa. Asukastupatyöntekijöistä osallistui neljä mikä olikin mukavaa koska tupatyöntekijöille ei ole mahdollista muuten järjestää omaa toimintaa. Kemin seurakunta tarjosi konsertin meille ilmaiseksi. Kokosin ja laitoin esille Muotoilu -esittelyn metallin ja tekstiilin yhteiseen kahvihuoneeseen. Esittelyssä kerrottiin mitä on muotoilu ja miten sitä tehdään. Tarkoituksena oli että kun muotoilu työpajat alkavat, olisi aihealue edes jonkin verran tuttua. Sama näyttely on ollut esillä myös Monitarmossa. Taukotiloja olisi voinut hyödyntää enemmänkin näyttelyjen pitämistä varten. Kaikille yhteisesti tarjottuja mahdollisuuksia on ollut seuraavanlaisesti: valokuvaustyöpaja, vesivärimaalausta, lyijykynäpiirtämistä, kaksi kertaa Taidemuseo ja Galleria Voima vierailut, historiallinen museo vierailu ja toinen valokuvauskerta ulkoilmassa. Hankkeen loppupuolella kävimme myös katsomassa teatterilla Ihmemaa OZ -näytelmän harjoituksia, teimme taidekierroksen sekä kävimme päiväkahveilla kirjastossa.

Valokuvaustyöpaja järjestettiin tiistaina 22.2 ja keskiviikkona 23.2.2011, molempina päivinä kello 9-11. Osallistujia työpajassa oli kahdeksan henkilöä ja työpajan veti hanketyöntekijä. Työpajasta ilmoitettiin kaikissa muissa yksiköissä paitsi Monitarmossa koska sillä rajattiin osallistujamäärää. Työpajan aluksi käytiin läpi erilaisia kuvaustekniikoita ja kameran säätöjä, sitten kuvattiin harjoituksina näitä asioita. Toisena päivänä katseltiin erilaisia valokuvia joihin päivittäin törmäämme, kuten uutis- ja mainoskuvia. Keskustelimme myös kuvamanipulaatiosta ja nähtävillä oli kuvaesimerkkejä siitä. Valokuvaustehtävänä oli ottaa kuvasarja jonka nimi oli Tämä talo. Tarkoituksena oli siis ottaa 5-10 kuvan kuvasarja talosta jossa olimme. Sitten katsoimme kuvat ja ihmettelimme, miten erilaisia kuvauskohteita ihmiset löysivät samasta talosta. Lopuksi esiteltiin kaksi kuvankäsittelyohjelmaa jotka saa internetistä ladata koneelle ilmaiseksi. Toinen, ehkäpä helpompi ja yksinkertaisempi on paint.net ja toinen on Gimp. Jälkimmäiseen saa suomenkielisenä. 8.maaliskuuta 2011 pidettiin maalauskerta hanketyöntekijän järjestämänä. Työpajasta informoitiin jokaista yksikköä mutta sinne ei tullut yhtään osallistujaa. Myöhemmin kolme henkilöä harmitteli että ei ollut tullut paikalle. Olin etsinyt ja tehnyt malleja harjoituksista joita vesivärien kanssa voitaisiin tehdä ja näin opetella värien käyttöä. 9.maaliskuuta 2011 oli tarjolla lyijykynäpiirustuskerta jolloin paikalle tuli kaksi henkilöä. Kumpikaan heistä ei halunnut tehdä piirustusharjoituksia joita olin suunnitellut tehtäväksi joten piirsimme vapaamuotoisesti. Neuvoin ja opastin osallistujia esimerkiksi varjostusten tekemisessä. Kierrätysmuovista tuotteeksi työpaja. Paikalla kuusi henkilöä joista osaa oli lievästi painostettu osallistumaan. Perjantai 18.3.2011 oli varattu suunnitteluun mutta osallistujat eivät olleet kovin innostuneita eikä ideoita meinannut syntyä. Katseltiin esimerkkejä joita olin internetistä löytänyt ja tulostanut. Materiaalina olivat muovipussit ja muut muovikääreet joita kerääntyy helposti joka talouteen. Annoin myös vapaat kädet suunnitella tuotteita muista kierrätysmateriaaleista, kuten metallista. Suunnittelukerta olisi tarvinnut tarkemman ohjelman työvaiheista, tällainen vapaamuotoinen paperille piirtäminen ei näyttänyt toimivan kovin hyvin.

Maanantaina 21.3 jatkoimme työpajaa, perjantain osallistujista oli karsiutunut puolet pois. Muovipusseja sulatettiin yhteen silittämällä niitä leivinpaperin välissä silitysraudalla. Kokeilun tuloksena saimme aikaan tällaisia taskuja. Kun myös sisälle laitetaan leivinpaperia, niin muovit eivät pääse sulamaan yhteen mutta reunat sulavat ja kiinnittyvät toisiinsa. 22.3.2011 klo 9 meillä oli valokuvausta ulkona. Paikalle ilmestyi vain yksi osallistuja. Tapasimme merenrannassa ja valokuvasimme reilun tunnin verran keväistä kaupunkia.

2.1.1 TK-Metalli TK-Metalli on metallityöhön perustuva toimintayksikkö. Toimintaan kuuluu hitsaustyöt, korjausja koneistustyöt, kalustemaalaukset. Syksyllä 2010 aloittelimme muotoilu- projektia mutta se jäi kesken metalliryhmän ajanpuutteen vuoksi. Keväämmällä yritin järjestää uudestaan mutta meillä ei ollut vapaata luokkatilaa alakerrassa. Metallissa on yksi pyörätuolilla kulkeva henkilö jonka vuoksi toimita pitää olla sellaisessa paikassa että myös hän pääsee halutessaan osallistumaan, yläkertaan ei ole hissiä. Työhyvinvoinnin osalta kokeiltiin kulttuuripäiväunia. Unet ovat 30 minuuttia kestävä hetki keskellä työpäivää jolloin kuunnellaan esimerkiksi musiikkia tai äänikirjaa. Kuuntelemisen lisäksi on lupa ja mahdollisuus nukahtaa. Kulttuuriuni kerralla järjestin TK-metallin kahvitauolle Karjalahdenkadun kahvihuoneeseen tietokoneen ja kaiuttimet. Tarkoituksena oli kuunnella vanhoja radiolähetyksiä sota-ajan jouluista mutta kun laitoin lähetyksen kuulumaan, kaikki metallin työntekijät ohjaajia lukuun ottamatta lähtivät pois. Metallista on yksittäisiä henkilöitä osallistunut muovi työpajaan, teatteri vierailulle ja kirjastokahveille. 2.1.2 OK-Tekstiili OK-tekstiili on ompeluun ja kudontaan perustuva toimintayksikkö jossa valmistetaan mm. käsinvalmistettuja sisustus- ja lahjatuotteita. Kulttuuri osaksi hyvinvointia hankkeen toiminta alkoi OK-tekstiilin naisten kanssa pienimuotoisella muotoilu projektilla. Kokosin PowerPoint esityksen kulttuurihankkeen tarkoituksesta ja erikseen vielä ensimmäisestä toimintakerrasta: muotoilusta. Tämä esittely vei tunnin ja muuten aikaa varattiin suunnittelulle kolme kertaa kaksi tuntia, tuotteen valmistus ja kaksi kertaa kaksi tuntia valokuvaukseen ja tuotetarinoille. Hienosti läpiviety muotoiluprojekti! Projektin kulku oli seuraavanlainen: luonnostelu, tiedonhaku, ideointi, kuvakollaasit, tuotekuvat, käyttötilannekuvaukset, toteutus, valokuvaus ja tuotetarinat. Aloitimme muotoiluprojektin tekstiilipuolen työntekijöiden kanssa siten, että jokainen sai ideoida itselleen tuotteen jonka haluaa valmistaa. Aihe oli vapaa, käytettävissä olivat kaikki varaston materiaalit mutta toteutuksen aikarajoitukseksi määriteltiin noin 4 tuntia. Ensiksi ideoitiin ja luonnosteltiin paperille, sitten haettiin tietoa ja kuvia internetissä ja koottiin kuvista kuvakollaasi. Toinen kuvakollaasi tehtiin tuotteen käyttäjäryhmästä, tunnelmasta ja muotokielestä. Sitten piirrettiin tuotteen tulevia käyttötilanteita käyttöympäristössä ja lopuksi vielä tehtiin yksi tarkempi tuotekuva piirtäen, maalaten ja värittäen. Tuloksena pienimuotoisesta projektistamme oli huovutettuja heijastimia, joulukortteja ja porkkanoita, virkattuja pupuja, kaulaliina ja vauvan tumput.

Myöhemmin valmiit tuotteet valokuvattiin. Aluksi kävimme läpi erilaisia mainos- ja tuotekuvia ja analysoimme niitä yhdessä. Sitten valokuvasimme sekä tuotteet erikseen että tekijöidensä kanssa. Pidimme vielä kirjoituskerran jolloin teimme tuotetarinoita, mielikuvituksellisia kertomuksia tuotteiden käytöstä. Kuusi mukana ollutta naista tykkäsivät toiminnasta ja kokivat sen työhyvinvointia edistäväksi. Kirjoituskerran lopuksi kirjoitimme vielä jouluisia haiku runoja joita luettiin ääneen. Kulttuuriunet eivät saaneet suosiota. Kuuntelimme TK-metallin tavoin sota-ajan joulun radiolähetyksiä kahvihuoneessa. Paikallaolijat joivat kahvia, juttelivat ja lukivat lehtiä. Tekstiilille oli oma vierailu Taidemuseoon ja Galleria Voimaan. Lisäksi tarjolla oli mahdollisuus lähteä mukaan historialliseen museoon jonne tulikin väkeä. Tekstiililäisille ehdotettiin myös kirjoittamista ulkopuolisen ohjaajan kanssa mutta se ei herättänyt kiinnostusta.

Kokosimme torstaina 10.2.2011 kuvakollaasit - hyvän mielen taulut - unelmien aarrekartat. Tarkoituksena on kerätä kuvia unelmista, eli asioista joita haluaa elämässään saavuttaa tai meidän tapauksessa myös asioita joista nauttii jo nyt. Kuvat kootaan isolle paperille ja kollaasi asetetaan näkyvälle paikalle. Sitten vain odotetaan että unelmat toteutuvat! Helppoa! Tuo taiteilukerta oli erittäin mukava ja rentouttava, kaikki näyttivät nauttivat tilanteesta ja antoivat palautetta että oli mukavaa ja rentouttavaa. Paikalla oli viisi tekstiilipuolen asiakasta. Aikaa meillä oli kaksi tuntia. Naiset toivoivat enemmänkin kulttuuri ja taidetoimintaa mutta todellisuudessa he eivät kuitenkaan osallistuneet järjestettyyn toimintaan kovin aktiivisesti tuon jälkeen vaikka mahdollisuuksia annettiin.

2.1.3 Puupaja Kutteri Puupaja Kutterissa valmistetaan puutuotteita. Yritykset voivat tilata Kutterista erilaisia alihankintatöitä. Puupaja Kutterin kanssa toteutettiin edellä esiteltyjen kaltainen muotoiluprojektin joka sisälsi luonnostelua, tiedonhakua, ideointia, kuvakollaasit, tuotekuvat, käyttötilannekuvaukset, pienoismallit ja toteutuksen. Kutterin ohjaaja oli painostanut asiakkaita osallistumaan toimintaan ja se aiheutti hieman närää osallistujien keskuudessa mutta toisaalta se sai sellaisia ihmisiä innostumaan asiasta jotka eivät olisi omaehtoisesti tulleet paikalle. Tuotesuunnitteluun varattiin aikaa kolme kahden tunnin pätkää ja ryhmiä oli kaksi. Toiset osallistujista tekivät mielellään kaikki työvaiheet mutta toisia osallistujia sai enemmän houkutella ja kannustaa tekemiseen. Kulttuuriunien aikana kuuntelimme Onni Palasteen Rukajärven sissit äänikirjan. Satutunnit olivat kohtuullisen suosittuja loppuun asti. Kuunnelma oli hieman liian pitkä ja luulen että osittain sen vuoksi osallistujia karsiutui pois. Noin puolen tunnin kuuntelukertoja kertyi 17. Ajankohta oli yleisimmin ruokailun jälkeen eli klo 11:30 ja paikka Kutterin taukotila. Osallistujia oli 3-10. Kutterille järjestettiin oma vierailu Kemin Historialliseen museoon jonne tuli kolme henkilöä. Samat kolme olivat mukana yhteisellä taidemuseo vierailulla. Myöhemmin järjestin vierailut yhteisesti useammalle yksikölle kerrallaan. Kutterista on ollut osallistujia lähes kaikissa järjestetyissä kulttuurisissa vierailuissa. Ohjaajan aktiivisuus ja mukanaolo on osaltaan kannustanut asiakkaita osallistumaan. 2.1.4 Monitarmo Syväkangas Monitarmo Syväkangas on Monitarmon liitännäisyksikkö, jossa kunnostetaan kierrätystavaraa, muun muassa huonekaluja. Muita enemmän syrjässä olevassa yksikössä on ollut kulttuuritoimintaa kohtaan kiinnostunut ilmapiiri. Toimintaa olisi haluttu enemmän paikanpäälle ja siellä järjestettyihin muotoilutyöpajaan ja kulttuuriunille olikin osallistujia hyvin. Kulttuuriunet saivat hyvän vastaanoton Syväkankaalla. Kuuntelimme unien aikana Antti Tuurin Talvisota kuunnelman ja äänikirjan kuuntelemiseen kului 12 noin puolen tunnin kertaa. Kuuntelukerrat järjestettiin Syväkankaan yksikön taukotilassa, useimmiten klo 9:00 alkaen, aamukahvitauolla mikä oli heille hyvä aika.

Muotoilu -projektin aikana työntekijät saivat suunnitella vanhasta tuotteesta uuden ja toteuttaa sen. Osallistujia oli seitsemän. Innostusta haettiin muun muassa kontista jossa on vanhoja, kunnostusta kaipaavia huonekaluja. Suunnittelutyö vietiin läpi samoin kuin OK-tekstiiliin kanssa. Alun perin oli tarkoitus että valmiit tuotteet valokuvataan mutta kuvauskerta jäi pitämättä koska valmiit tuotteet oli ehditty jo viedä koteihin. Valokuvausta oli kuitenkin kyselty ja se olisi ollut mukava, ohjaajan olisi vain pitänyt osata järjestää aikataulullisesti kuvaus heti silloin kuin tuotteet olivat valmiita. Yhteisesti järjestettyyn valokuvaustyöpajaan osallistui Syväkankaalta 4 henkilöä. Palautteessa Syväkankaalta olevat henkilöt mainitsivat että olisi mukavaa jos kulttuuritoimintaa järjestettäisiin yksikössä koska sieltä on pitkä matka tulla keskustaan tai muihin yksiköihin. Syväkankaalla on vain huonosti tiloja toiminnan järjestämiseen. Syväkankaalta on osallistuttu heikosti vierailuihin joita on tehty kulttuurikohteisiin. Teatteri oli kuitenkin kohde joka sai liikkeelle Syväkankaan työntekijöitäkin. 2.1.5 Monitarmo kierrätys- ja kotipalvelut Monitarmon kierrätys ja kotipalvelut toimipiste sijaitsee asemakadulla. Monitarmo tarjoaa kotiapua kuten siivousta, pihatöitä ja muuttoapua. Asemakadulla sijaitsee kierrätyspiste ja kirpputori. Monitarmon taukotilassa pidettiin joulun molemmin puolin kulttuuriunia, joissa kuunneltiin Antti Tuurin Talvisotaa. Kiinnostus unia kohtaan oli vaihtelevaa, osanottajia oli 2-15 henkilöä. Monitarmon työntekijöille on tarjottu kulttuuritoimintaa samoin kuin muillekin yksiköille. Työntekijöiden kiinnostus on ollut vähäisempää kuin muissa yksiköissä mutta myöhemmin henkilökunnan painostuksesta osallistujamäärä Monitarmon osalta lisääntyi. Monitarmosta on oltu mukana mm. Taidemuseon ja Historiallisen museon vierailuilla, Galleria Voimassa, Teatterilla, Kirjastossa sekä järjestämissäni valokuvauksen ja piirustuksen työpajoissa.

2.2 Asukastuvat Meri-lapin Työhönvalmennus-säätiön kolmessa eri osoitteessa toimivat asukastuvat ovat kaikille avoinna olevia paikkoja, joissa voi tavata tuttuja, rupatella, pelata pelejä ja lukea päivän lehden. Asukastuvat täydentävät Kemin kaupungin nuoriso- ja sosiaalitoimen tarjoamia palveluja. Toiminnan tarkoituksena on tarjota turvallisia vaihtoehtoja vapaa-ajan vietolle sekä enenevässä määrin erilaisia tukipalveluja ja ammattimaisen tuen saantia alueen ihmisten käyttöön. Asukastuvista ollaan kehittämässä entistä toimivampia tuki-, motivointi-, harrastus- ja yhteisöllisiä "keskuksia" vastaamaan kunkin lähiön erityistarpeita. Tarkoituksena on myös osaltaan hidastaa ja ehkäistä esim. syrjäytymistä ja päihdeongelmien syntymistä tai kasvamista. Kulttuuri- ja taidetoiminnan järjestäminen säätiön asukastuvilla on yksi osa Kulttuuri osaksi hyvinvointia hankkeessa. Toiminta on hakenut muotoaan puolen vuoden ajan ja kehittämisen varaa olisi vieläkin. Aluksi suunnitelmat olivat liian tarkkoja, syvällisiä ja suuritöisiä mutta huomattuani tupien toiminnan ja mahdollisuudet, karsiutui taidetoiminta ehkä liiankin yksinkertaiseksi. Asukastupakäynnit jaotin alun perin siten että teen tupakäyntejä aina parillisina viikkoina eli kahden viikon välein, sovittuina päivinä. Hankkeen loppuajasta lisäsin käynnit joka viikolle. On ollut kaikin puolin helpottavaa kun jo aluksi sovittiin tietty päivä ja kellonaika toiminnalle. Toinen minua helpottava asia on ollut se, että tupatyöntekijät ovat olleet tukemassa, kannustamassa ja myös itse mukana järjestämässäni toiminnassa. Se on kannustanut ja rohkaissut asiakkaita osallistumaan toimintaan. Asukastuvilla käynnit ovat mukavaa vaihtelua yksiköissä työskentelylle ja sitä paitsi käyntini ovat tuoneet piristystä tupien arkipäiviin. Lisäksi on saatu hienoja taideteoksia ilahduttamaan tupien yleisilmettä. 2.2.1 Oklaholman asukastupa Parillisen viikon torstaisin olen ollut klo 13 16 ja myöhemmin aukioloaikojen muuttuessa klo 14 17/18 Oklaholman asukastuvalla jossa olen järjestänyt kulttuuri- ja taidetoimintaa. Tuvan kävijät ovat lähinnä 20 30 -vuotiaita maahanmuuttajamiehiä ja tuvan toiminta on aktiivista. Kävijöissä on paljon Irakista tulleita kurdeja. Asiakkaat tulevat tuvalle pelaamaan biljardia, käyttämään tietokoneita, pelaamaan korttia sekä vain oleilemaan. Kävijät ovat lähitalojen asukkaita eli pääasiassa maahanmuuttajia joilla ei vielä ole turvapaikkaa. Toiset heistä puhuvat sujuvaa suomea, toiset englantia mutta onpa joukossa niitäkin jotka eivät puhu kumpaakaan kieltä. Joskus yritin sanaselityspeli Aliaksen pelaamista mutta kukaan asiakkaista ei osaa niin hyvää suomea että pelaaminen onnistuisi. Jo se, että on ja juttelee näiden maahanmuutajien kanssa, on heille tärkeää ja riittävää. Taidetoiminta on saanut parhaiten osanottajia ja innostusta Oklaholmankadun asukastuvalla. Aluksi ajattelin että toteutamme yhdessä tilataideteoksen jossa taustalla on lakana ja kanaverkko, lisänä maalauksia ja muovailtuja/maalattuja eläinhahmoja. Ajatus oli sama joka toteutettiin Hillevin asukastuvalla onnistuneesti, aihe vain oli eri: maalaismaisema/kylä. Teos ei kuitenkaan onnistunut ehkä siksi että ideaa ei ymmärretty ja seinä täyttyi erilaisista piirustuksista ja taiteesta joka ei kuitenkaan kohdannut teemaamme. Siksi teos kanaverkkoineen ei näyttänyt hyvältä ja teoksen runko otettiin pois. Seinä on kuitenkin saanut vakituisen paikkansa teostemme näytteilleasetukseen.

Toisinaan olemme pitäneet pelikertoja jolloin olemme vain pelanneet ja oleilleet. Aluksi huomasin että on helpompaa saada ihmisiä mukaan jos pääsee heidän kanssaan edes vähän tutuksi, esimerkiksi juttelemalla ja pelaamalla. Olen opettanut heille suomalaisia korttipelejä ja he vuorostaan minulle heidän pelejään. Osa kävijöistä ei halua osallistua taiteilutoimintaan mutta ovat innokkaita pelaamaan. Taidetoiminnassa olen aina itse myös tekijänä siinä missä muutkin. Myös se, että muut tupatyöntekijät osallistuvat toimintaan, saa asiakkaatkin helpommin tulemaan taiteilemaan. Joulun alla askartelimme joulukortteja. Tekotapa oli vapaa, pohjana valmiita kartonkipohjia ja lisänä Hillevin asukastuvalta tuotuja askartelutarvikkeita. Useamman kerran olemme pitäneet vapaita taiteilukertoja, jolloin vien mukanani puuvärejä ja maalaustarvikkeita sekä paperia. Tuotokset voivat olla aihealueiltaan mitä vain. Tämä toimintamuoto on ollut pidettyä ja osallistujia on ollut enemmän kuin yleensä. Taideteokset pääsevät aina näytteille tuvan seinille. Useat vapaamuotoiset taiteilut kuvaavat jotakin taiteilijan kotimaasta mikä herättää keskustelua heidän kulttuureistaan. Olisi ollut mielenkiintoista tehdä heidän kanssaan joku isompi taide projekti jossa maahanmuuttajat olisivat taiteilleet maahanmuuttajaelämän vaiheita ja tuntemuksia. Taiteiluista olisi voinut saada aikaan näyttelyn esimerkiksi kirjastolle. Teimme yhdellä kerralla kuvakollaasit eli unelmataulut. Leikasimme lehdistä kuvia ja liimasimme niitä paperille. Osallistujat pitivät tästä toiminnasta paljon.

Paperiorigameja on hauskaa tehdä niin pienten kuin isojenkin kanssa. Origamiohjeita löytyy internetistä mutta kannattaa olla tarkkana sen suhteen minkä tasoisia origamit ovat, osa niistä nimittäin ovat hyvinkin vaikeita. Yhtenä torstaina asukastuvalla teimme veneitä, lintuja, lentokoneita, pandakarhuja ja omia taideteoksia. Osa origameista sai värin tai kuvioinnin pintaansa. Linnut laitettiin lentämään kattoon, veneet seilaamaan kartta julisteen merelle. Olen kokenut että taidetoiminta Oklaholman asukastuvalla on ollut tarpeellista ja maahanmuuttajakävijöitä ilahduttavaa toimintaa. Taustallaan osalla heistä on vaikeitakin elämäntilanteita ja taiteen avulla niitä, samoin kuin kaikkia muita kokemuksia ja tunnetiloja on helpompaa käsitellä. Piirrokset ja taide usein herättävät keskustelua sisällöstä ja vaikka niistä ei minulle puhuttaisikaan, huomaan heidän keskustelevan niistä omalla kielellään. 2.2.2 Hillevin asukastupa Hillevinkadun asukastuvan kävijät ovat pääasiassa maahanmuuttajaperheiden lapsia. Tuvalla käy päivän aikana noin 2-12 lasta jotka ovat iältään 3-12 -vuotiaita. Kouluikäiset pojat tulevat pelaamaan tuvalle tietokonetta ja tytöt piirtämään ja pelaamaan korttipelejä. Pojat saa usein kyllä houkuteltua mukaan tekemään vaikkakin he mielellään istuvat koneella. Taidetoiminnan suunnittelussa olen pyrkinyt huomioimaan että tuvalla käy sekä tyttöjä että poikia hyvinkin eri ikäluokista. Lisäksi toiminnan pitää olla sellaista että kaikki voivat osallistua ajankohdasta riippumatta kun lapset tulevat tuvalle eri aikoina. Kulttuuri ja taidetoimintaa on järjestetty Hillveinkadun asukastuvalla aina parillisen viikon keskiviikkoisin klo 13 16. Olen merkinnyt tuon

päivän aina tuvan kalenteriin että ainakin tupatyöntekijät tietävät milloin paikalle menen. Tuvalla on paljon hyviä tarvikkeita askarteluun, näitä voi hyödyntää myös muiden tupien toiminnassa. Toisinaan tuvalle ei tule lapsia kovin montaa, olipa yksi kerta jolloin tuli vain yksi joka sekin halusi pelata vain tietokonetta. Viidakko tilataideteos Tarkoituksena suunnitella isompi teos jota voidaan jatkaa ja muokata myöhemminkin. Teos voi sisältää piirustuksia, maalauksia, muovailuja, silkkipaperilintuja ja mitä vain ikinä keksiikään. Teosta voidaan tehdä myös silloin kuin kulttuurityöntekijä ei ole paikalla. Aluksi viritettiin seinälle kanaverkko, noin kaksi metriä. Kiinnityksen kanssa meinasi tulla ongelmia kun ei ollut millä kiinnittää ja mihin. Toiseen reunaan ripustin lakanakankaan jolle maalattiin vesiväreillä. Pitkään paikalla oli vain yksi lapsi jonka kanssa muovailimme eläimiä ja maalasimme. Yläosa on taivasta, väliosa viidakkoa ja alaosa vettä. Vettä aloitimme siten että vesivärjäsin paperia josta revin suikaleita joita sitten pujottelin kanaverkkoon. Tilataideteosta on myöhemmin jatkettu piirtämällä, maalauksilla ja paperilinnuilla. Muovailtuja eläimiä on maalattu vesiväreillä ja tusseilla. Muovailumassa on Krea merkkistä ja sitä saa esimerkiksi Prismasta hintaan 4,90. Pidän tästä massasta koska se kuivuu nopeasti huoneilmassa mutta muovatessa sitä voi pehmentää vedellä.

Lippujonon teimme itsenäisyyspäivää edeltävällä kerralla. Leikkasin valmiiksi lippujen kokoisia pahveja. Kaikki saivat tehdä sellaisia lippuja kuin halusivat, vaikka pääasiassa olivatkin Suomen liput ja kotimaiden liput. Kiinnitin liput lankaan ompelemalla ja väliin laitoin kaapista löytyneitä puuhelmiä. Lopuksi lippunaru laitettiin liehumaan keskelle tupaa. Liput tehtiin kaksipuolisiksi. Joulun alla vietettiin pikkujouluja mehun, piparkakkujen ja karkkien merkeissä sekä tietysti jouluisia askarteluja tehden. Teimme styroksi kartioista tonttuja liimaamalla päälle punaista huopaa ja vanua parraksi. Narusta leikattiin hiukset ja huovasta edelleen tonttulakki. Teimme myös joulukortteja joiden aihe oli vapaa, käytössä oli jouluisia tarroja, silmiä, tähtiä, huopaa, askarteluhedelmiä ja kukkia. Muutamina kertoina olemme vain pelailleet erilaisia pelejä kuten huojuvaa tornia, erilaisia korttipelejä, palapelejä ja muistipelejä. Tai sitten olemme ensin tehneet jotakin taidetoimintaa ja loppuaika on käytetty pelaamiseen. Ystävänpäivän aikaan teimme ystävänpäiväkortteja. Nauhoja, naruja, huopasydämiä, pahvia ja piirustuksia, siinäpä olivat meidän ainekset ystävänpäivälle 2011.