Työpaja 29.5.2018 YHTEISÖJEN KAUPUNKI Kohtaamiset, verkostot, yhteisölliset tilat ja toimijat KAUPUNKISOSIAALITYÖLLÄ KOHTI VAIKUTTAVAA KOTOUTUMISTA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA JA LAHDESSA 2017-2018 (KAUKO) Diak: Aija Kettunen, Marianne Nylund & Aino-Elina Pesonen HY: Ilse Julkunen, Erja Saurama, Maria Tapola-Haapala, Päivi Heino & Anna Nurmi
KAUPUNKISOSIAALITYÖLLÄ KOHTI VAIKUTTAVAA KOTOUTUMISTA Kaupunkisosiaalityön viitekehys Lähtökohtana maahan muuttaneiden ja työntekijöiden käsitykset ja kokemukset kotoutumista edistävistä ja vaikeuttavista asioista Peilaus tutkimuskirjallisuuteen Konkretisoidaan yhdessä työpajoissa kehittämisen mahdollisuuksia ja ehdotuksia Vuonna 2017 haastattelut 24 haastattelua; 38 haastateltua työtekijää, 40 haastateltua maahan muuttanutta Vuonna 2018 työpajat 1. Alustavat tulokset ja yhteinen työskentely alkaa: kehittämiskohteita 2. Palvelujen kehittämistarpeita mm. työmuodot, saavutettavuus, nivelvaiheet 3. Kohtaamiset, verkostot - kaksisuuntainen kotoutuminen 4. Väestösuhteet, kotoutumisen seuranta ja arviointi (18.9.2018) 5. Työpajojen anti ja suositukset (27.11.2018)
Yhteisöjen kaupunki Kukaan ei voi kotoutua uuteen yhteiskuntaan tai yhteisöön yksin kaksi-/monisuuntainen vuorovaikutus kantaväestöön ja muihin ryhmiin Kotoutumista ja hyvinvointia sekä maahan muuttaneille että koko yhteisölle (kantaväestö & muuttaneet) monilla toimijoilla erilaisia rooleja Ajatusten virittämistä yhteiseen työskentelyyn Yhdistävät ja sitovat verkostot maahan muuttaneiden kotoutumisessa; Aija Kettunen Polkuja yhdeksi meistä; Dora Puhakka Kaupunkisosiaalityö kirjallisuuden valossa; Karolina Asén Eri toimijat yhteisöjä rakentamassa; Marianne Nylund Yhteinen työskentely (teemat ohjelman kääntöpuolella)
Yhdistävät ja sitovat verkostot - sosiaaliset sillat ja sosiaaliset siteet kotoutumisessa Aija Kettunen
Haastatteluissa Suomalaiset ystävät ja tuttavat edistävät kotoutumista, mm. Tietoa tavallisesta elämästä: miten täällä ollaan, eletään ja toimitaan Opitaan kieltä (paljon) paremmin Tietoa mm. työn ja asunnon löytämiseksi ja apua käytännön asioissa Hyväksytyksi tuleminen, turvallisuus Perhe ja läheiset tärkein tuen antaja
on rakenteellista ja kulttuurista kotoutumista, on myös vuorovaikutuksellista kotoutumista, jota voidaan tukea Sosiaalisen pääoman viitekehys jäsentää vuorovaikutuksellista kotoutumista Vuorovaikutus ja verkostot luottamus, normit yhteenkuuluvuus useisiin verkostoihin suvaitsevaisuus ja hyvät väestösuhteet (radikalisoitumisen ehkäisy)
Ager & Strang (2008) Kotoutumisen käsitteellinen viitekehys KEINOT JA TULOKSET TYÖ ASUMINEN KOULUTUS TERVEYS SOSIAALINEN VUORO- VAIKUTUS SOSIAALISET SILLAT Yhdistävät verkostot kantaväestöön ja muihin ryhmiin SOSIAALISET SITEET Sitovat verkostot läheisiin ja omaan lähiryhmään SOSIAALISET LINKIT Liittävät vertikaaliset verkostot (palvelu)järjestelmään MAHDOLLIS-TAJAT KIELI JA OSAAMINEN TURVALLISUUS JA JATKUVUUS PERUSTA OLESKELUN STATUS JA OIKEUDET Lähde: Ager, Alastair & Strang, Alison (2008) Understanding Integration: A Conpetual Framework. Journal of Refugee Studies Vol 21, No2 Käännös: Rajamäki, Varpu (2017) Hyvä alku Pohjanmaalla. Kotoutuminen uudessa maakunnassa seminaari 21.9.2017. Kotona Suomessa hanke
Voimavarat, turva Yhteiset normit, arvot, luottamus, vastavuoroisuus Sosiaalisen pääoman tutkimus: Verkostot hyvinvointi Yhteisöllinen hyvinvointi Yksilöllinen hyvinvointi Sitovat verkostot Yhdistävät verkostot - sillat
Sitovat verkostot sosiaaliset siteet (bonding) - välttämättömiä jokaisen hyvinvoinnille Vahvat siteet ja luottamus omaan lähiyhteisöön/ryhmään: oma perhe, kulttuuri, uskonto Apua, tukea, turvaa, identiteettiä: Hyväksyntää ilman selityksiä yksilöllisiä hyvinvointia, (mielen)terveyttä, voimavaroja itseluottamusta integroitua/liittyä Entä jos ei ole läheistä tai omaa lähiyhteisöä? Mutta Jos vahvat siteet vain omiin ja vähän yhteyksiä muihin eristäytymistä, alhainen luottamus, suvaitsemattomuus lisääntyvät tarvitaan myös yhteyksiä muihin
Yhdistävät verkostot - sosiaaliset sillat (bridging) Yhteydet kantaväestön ja maahan muuttaneiden sekä muiden ryhmien välillä - Esim. kohtaamiset (ystävällisyys), tapahtumat, paikat (tervetullut), yhteinen tekeminen arjessa ja harrastuksissa (tasa-arvoisuus) Edellyttää kaksisuuntaisuutta Hyväksymisen kokemus kokemus kuulumisesta MYÖS uusiin erilaisiin yhteisöihin Hyötyä kotoutujille kanavia tietoon ja resursseihin: työnantajiin, koulutukseen, asumiseen, palveluihin Tietoa elämästä, tavoista, sosiaalisista normeista miten täällä eletään
Yhdistävistä (bridging) verkostoista hyötyä yhteisöille Sosiaalinen koheesio ja moninaisuus Ennakkoluulot vähenevät, turvallisuuden tunne ja keskinäinen luottamus vahvistuvat Hyväksytään erilaisuutta ja (riittävät) yhteiset arvot ja normit, Syntyy laajempaa identiteettiä, yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä Yhteisöjen etu tukea yhdistäviä verkostoja Miten kannustetaan ja tuetaan yhdistäviä verkostoja yhteyksiä erilaisten ihmisten ja ryhmien välillä?
Yhteydet järjestelmään (linking) myös tärkeitä yhteisöille työntekijöiden ja viranomaisten toiminta viestii yhteisöstä ja yhteiskunnasta maahan muuttaneille luottamus järjestelmään yleisempi luottamus yhteisöön/yhteiskuntaan
Kiitos!
Lähteitä Ager, A., & Strang, A. (2008). Understanding integration: A conceptual framework. Journal of refugee studies, 21(2), 166-191. Kirjallisuuskatsauksia Bagnall, AM., South, J., Martino, S Di., Pilkington, G., Mitchell, B., Newton, R. (2017). Systematic scoping review of reviews of evidence for what works to boost social relations and its relationship to community wellbeing. The What Works Centre for Wellbeing. https://whatworkswellbeing.org/product/socialrelations-and-wellbeing-scoping-review/ Frieling, M. (2018). The Start of a Conversation on the Value of New Zealand s Social Capital. February 2018. New Zeland Government. https://treasury.govt.nz/sites/default/files/2018-02/dp18-04.pdf Kindler, M., Ratcheva, V., & Piechowska, M. (2015). Social networks, social capital and migrant integration at local level. European literature review. In IRiS Working Paper Series No. 6/2015. https://www.birmingham.ac.uk/documents/collegesocial-sciences/social-policy/iris/2015/working-paper-series/iris-wp-6-2015.pdf