TIEDOLLA JOHTAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ

Samankaltaiset tiedostot
HOITOTYÖN KANSALLINEN VERTAISKEHITTÄMINEN

Hoitotyön kirjaamisen kansallisista määrittelyistä

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ

TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTAA JOHDETAAN TIEDOLLA

Tupakasta vieroitus hoitoprosesseissa. XIV Terveydenhuollon laatupäivä Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Sairaanhoidollinen toiminta - Hoitotyö- v Valtuuston info

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.

Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen

KANSALLINEN HOITOTYÖN HANKE

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö

Hoitotyön toimintaohjelma

Hoitoisuusluokittelua 20 vuotta mitä hyötyä? Pia Liljamo erikoissuunnittelija, TtM, sh Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke

Tiedolla johdettu kunta ja tuloksellisuusdialogi Harri Laihonen, Tutkimusjohtaja, FT, KTM

sairaanhoitajat/hoitoisuuskoordinaattorit Minna Kuivalainen ja Minna Riihimäki

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

(Rakenteinen), dokumentoitu tieto toiminnan kehittämisessä ja johtamisessa

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

KANSALLISET LAATUREKISTERIT ASIAKASLÄHTÖISEN TOIMINTAKULTTUURIN AREENANA

FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0

MITÄ KEINOJA KÄSIHYGIENIAN PARANTAMISEEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 3/15/2017 1

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Tilannekuva sote-alueen tiedolla johtamiseen case Siun sote

Sote-tietopaketit Siun sotessa

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa Katriina Laaksonen

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari

FinCC; luokituskokonaisuus. Anneli Ensio Kuopion yliopisto Shiftec tutkimusyksikkö

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa

HOITOTYÖN STRATEGIA Työryhmä


Haasteet asiakas- ja potilasturvallisuudessa

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä Annikki Niiranen 1

Potilasturvallisuus

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

FinCC luokituskokonaisuuden päivitys FinCC seminaari THL, Helsinki

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Käsihygieniahanke. Helena Ojanperä, hygieniahoitaja OYS, infektioiden torjuntayksikkö Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät

Ratkaisu hoitohenkilökunnan optimaaliseen resursointiin

Lapin tietojohtaminen Datasta tieto ja tiedosta hyötyä

RAFAELA-hoitoisuusluokitus ja PCM-raportointi johtamisen välineenä. Kristiina Junttila Erikoissuunnittelija HYKS, Jorvin sairaala

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset

Asiakkaan hoitoisuus ja toimintakyky määrittävät resursointia sosiaalipalveluissa. Kuntamarkkinat Anne Rintala, TtM PSHP

Lasten ja nuorten terveysseuranta Suomessa

Hoitotyön dokumentointi atk:n avulla

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille

Johtaminen ja tiedon toissijainen käyttö

VALTAKUNNALLINEN HOITOTYÖN SÄHKÖISEN DOKUMENTOINNIN KEHITTÄMISHANKE

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

Rakenteisesti kirjatun tiedon hyödyntäminen työn organisoimisessa ja kehittämisessä

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

TERVEYTTÄ TUOTTAVA PERUSHOITO STEPPI HANKE

HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Mittaamisen hyödyt. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori

Hoitotyön kirjaamisen kehittäminen asiantuntijaryhmän suositukset

Hoitotyön toiminnan mallintaminen - käytännön tieto tietojärjestelmiin

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice

Näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen kehittämishankkeiden avulla

Sosiaali- ja terveydenhuollon. yhteisessä verkostossa. Uusimaa2019. tietojohtamisen tulevaisuus

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA

Uusi kansallinen palvelu tehostamaan SoTetutkimusta. Jaana Sinipuro, Projektijohtaja

Valtakunnallisen tiedontuotannon uudistaminen Valtava-hankkeen esittely. Maria Ojaluoma, THL Tuuli Mäkiranta-Laitinen, Kela Petri Huovinen, Valvira

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä?

Näkemyksiä yhteistyön edistämisestä. Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT, PSSHP Kysteri

Tästä eteenpäin Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät

Unelma tiedon hyödyntämisen kokonaisekosysteemistä

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Digityökalujen valmistelu järjestämistehtävää varten

Tiedolla johtamisen kehittäminen. Mikko Huovila STM OHO DITI

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija

Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito

HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMAN KEHITTÄMISKOHTEET

Tietojohtaminen ja sen kehittäminen: tietojohtamisen arviointimalli ja suosituksia maakuntavalmistelun pohjalta

Kuntien ICT tuki - suunnitelma - JUHTA Tommi Oikarinen

Lääkehoidon riskit

Transkriptio:

Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät 23.-24.5.2019 TIEDOLLA JOHTAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ Kristiina Junttila, TtT, dosentti Johtava ylihoitaja, HUS NRC

TAUSTAA JA HISTORIAA 2

Tietoperustainen johtaminen

TIEDOLLA JOHTAMINEN TÄSSÄ ESITYKSESSÄ Prosessit ja käytännöt, joissa organisaatiossa syntyvä, kerättävä ja jaettava muodollinen tieto muutetaan tietämykseksi, joka yhdessä organisaation strategian, tavoitteiden, arvojen, edellytysten (resurssit) ja olemassa olevan viitetiedon (esim. kansallinen ohjaustieto, seurantatieto, tutkimustieto, vertaistieto) kanssa toimii (hoitotyön) johtajien päätöksenteon perustana pyrkimyksenä oppiva (viisas) yksilö / ryhmä / organisaatio. Viisaus (Wisdom) Tietämys (Knowledge) Informaatio (Information) Data 4 Data-Information-Knowledge-Wisdom hierarchy (Ackoff 1989)

KESKEISET KYSYMYKSET Mitä organisaation ja hoitotyön johtajien tulee tietää hoitotyöstä? Missä ja missä muodossa hoitotyötä kuvaavaa tietoa on (vai onko lainkaan)? Miten saattaa tarvittava tieto oikeiden ihmisten käyttöön oikeana aikana? Miten edistää toimintakulttuuria, jossa on sitouduttu oppimiseen, tiedon / osaamisen jakamiseen ja tiedon tuottamiseen? Miten hallita edellä kuvattua kokonaisuutta siten, että edistetään organisaation strategisia tavoitteita sekä lyhyen aikavälin mahdollisuuksia ja uhkia? (mukaillen Frost 2012) 11.10.2016 kristiina.junttila@hus.fi 5

Organisaation strategia, tavoitteet Tietotarpeiden tunnistaminen Tiedon organisointi ja varastointi Tiedon hankinta Tietotuotteiden ja palveluiden kehittäminen Tiedon jakelu Tiedon käyttö Muutokset toiminnassa (Choon tiedonhallinnan prosessimallia mukaillen, ks. myös Laihonen ym. 2013) kristiina.junttila@hus.fi 6

TIEDOLLA JOHTAMISEN KESKIÖSSÄ HOITOTYÖN TULOKSELLISUUS Tuloksellinen: (hyviä) tuloksia, tulosta tuottava, menestyksekäs, hedelmällinen Hyvinvointipalveluiden yläkäsite (Kangasharju 2008) Tehokkuus, suorituskyky (efficiency) Vaikuttavuus (effectiveness) Teho, vaikutus (efficacy) Tuottavuus (productivity) Laatu (quality) Oikea-aikaisuus (timeliness) Turvallisuus (safety) Oikeat asiat tehtiin oikein, tehokkaasti Tehtiin oikeita asioita Saavutettiin se, mitä tavoitettiin Tuotosten ja niiden aikaansaamiseksi käytettyjen panosten suhde Missä määrin lopputuotoksen ominaisuudet vastaavat asiakkaan vaatimuksia ja odotuksia Miten hyvin lopputulos on saatu aikaan asiakkaan vaatimassa ajassa Organisaation ja sen henkilöstön työympäristön turvallisuus Myös: Potilaskeskeisyys Tasapuolisuus (Institute of Medicine 2001, The six domains of health care quality) (OECD 2003, Brax 2007, Kuntaliitto 2011) 7 11.10.2016 kristiina.junttila@hus.fi

TIEDOLLA JOHTAMISEN NÄKÖKULMAT Teknisen toteuttamisen näkökulma: Tiedonhallinnan prosessi, jolla varmistetaan, että organisaatiossa oleva / syntyvä tieto saadaan käyttöön Organisaation toimintaan vaikuttamisen näkökulma: Prosessit ja käytännöt, joiden avulla tietoa kerätään, jalostetaan ja hyödynnetään organisaation sisäisessä sekä organisaatioiden välisessä kommunikoinnissa. Jalostetun tiedon avulla pyritään luomaan arvoa ja sitä käytetään hyväksi päätöksenteossa. Prosessi, jossa systemaattisesti hallitaan organisaation tieto- ja osaamisvaroja tavoitteena luoda arvoa ja vastata organisaation strategisiin ja taktisiin tavoitteisiin Tiedon järjestämisen, kuvaamisen ja rakenteiden näkökulma: Prosessi, jolla tietolähteen sisältö järjestetään esim. luokitteluiden ja metatietojen avulla siten, että tieto on helposti löydettävissä (Frost 2012, Koenig 2012, Sitra 2014) 12.10.2016 kristiina.junttila@hus.fi 8

AIHEESEEN LIITTYVÄÄ HISTORIAA LYHYESTI Väitöstutkimuksia hoitotyön luokituksiin ja yhtenäiseen kirjaamiseen liittyen; esim. Turtiainen 1999, Fagerström 2000, Pulkkinen 2000, Ensio 2001, Pyykkö 2004, Junttila 2005, Rauhala 2008, Liljamo 2018, Kinnunen 2013, Rauta 2019, Kuntaliiton Finnhoitoisuus benchmarking 2000-2001 à RAFAELA-järjestelmä (ja kansallinen vertailu) HoiDok-hanke (KASTE) 2005-2007, jossa kehitettiin hoitotyöhön yhtenäinen, rakenteinen tapa kirjata hoitotyön prosessista nousevia ydintietoja Stakes-projekti 2006-2007: Suunnitelma sähköisiä potilasasiakirjoja hyödyntävän benchmarkingjärjestelmän kehittämiseksi hoitotyöhön (Perälä ym. 2007) HoiData-hanke (KASTE) 2007-2009; kansallisesti yhtenäiset hoitotyön tiedot HUS-osahankkeessa määriteltiin hoitotyön johtamisen tietotarpeet erikoissairaanhoidon näkökulmasta (lausunnot pyydettiin kaikista sairaanhoitopiireistä) FinCC-kirjaamisluokituksen ylläpito- ja kehittämistyö (Kuopion yo, THL / Itä-Suomen yliopisto; 2007 à) THL, hoitotyön ja moniammatillisen kirjaamisen asiantuntijaryhmä (11/2011 12/2012) à suositukset hoitotyön kirjaamisen ja hoitokertomuksen jatkokehittämiselle (mm. FinCC) THL, Kansallisesti yhdenmukaisten rakenteisten potilaskertomusten asiantuntijaryhmän (KAYRA) hoitotyön alaryhmä 9

(Perälä ym. 2007) 10

Hoitotyön erilaiset toimintaympäristöt Kansallisesti yhtenäinen hoitotyön kirjaaminen jäsennetty vähintään FinCC-komponentein Kansallisesti yhtenäinen hoitotyön kirjaaminen rakenteistettu tarkalle tasolle (sovitut hoitotyön ilmiöt, potilasryhmät tms.) Hoitotyön tuloksellisuus (raportit, tilastot, benchmarking ) 11 Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 / kristiina.junttila@hus.fi Kansallisesti yhdenmukaisten rakenteisten potilaskertomusten asiantuntijaryhmän (KAYRA) hoitotyön alaryhmä

TYÖRYHMÄN EHDOTUS Kansallisesti yhtenäinen hoitotyön kirjaaminen Lähtee liikkeelle ns. hoitotyösensitiivisistä ilmiöistä Kipu Painehaavat Vajaaravitsemus Kaatumiset / putoamiset Kirjataan kaikissa toimintaympäristöissä samalla lailla à Hoitotyön tuloksellisuus Yhtenäisen kirjaamisen aluetta laajennetaan hoito-/hoitotyön suositusten ym. näytön pohjalta Sittemmin määritelty päivittäismerkinnän tietosisältörakenne 12

HOIVERKE: HOITOTYÖN KANSALLINEN VERTAISKEHITTÄMINEN 13

TAUSTAA /1 Hoitotyön kansallinen kehittäjäverkosto aloitti yhteistyönsä 2013 Vuonna 2012 esitys verkoston perustamisesta hallintoylihoitajille Tapaamiset yleensä 2 kertaa vuodessa, vaihtuvilla paikkakunnilla; lisäksi Skypepalavereja tarvittaessa Ei varsinaista järjestäytymistä; isäntäorganisaatiot vuorollaan toimivat koollekutsujina, puheenjohtajina ja sihteereinä Tapaamisissa käsitelty useita hoitotyössä keskeisiä aihealueita, kuten kirjaamista, henkilöstöresursointia, kivunhoitoa, läheisväkivaltaa, digitalisaatiota, magneettisairaalamallia, Lähinnä kyse ollut tiedon ja käytäntöjen jakamisesta; jakamisväylänä Dropbox Kehittämistyöhön liittyvien aineistojen käytöstä laadittu erillinen sopimus 14

TAUSTAA /2 Vuonna 2018 käynnistyi yhteinen kansallinen tutkimushanke liittyen painehaavoihin Mukana 16 organisaatiota Rajaus: aikuiset potilaat erikoissairaanhoidon somaattisilla vuodeosastoilla, päivystysosastoilla, tehostetun kuntoutuksen osastoilla Alustavat tutkimuskysymykset: Miten painehaavariskin arviointi toteutuu aikuisilla erikoissairaanhoidon somaattisilla potilailla sovituissa hoitoyksiköissä? Mikä on painehaavariski aikuisilla erikoissairaanhoidon somaattisilla potilailla sovituissa hoitoyksiköissä? Kuinka paljon ja minkä tyyppisiä painehaavoja esiintyy ja ilmaantuu sovittujen hoitoyksiköiden aikuisilla somaattisen erikoissairaanhoidon potilailla? Miten painehaavojen ennaltaehkäisevät toimenpiteet toteutuvat sovittujen hoitoyksiköiden hoitotyössä? Mikä on ennaltaehkäisevien toimenpiteiden yhteys painehaavojen esiintyvyyteen ja ilmaantuvuuteen aikuisten somaattisen erikoissairaanhoidon potilailla sovituissa hoitoyksiköissä? Mitkä aikuisten somaattisen erikoissairaanhoidon potilaiden taustatekijät ovat yhteydessä painehaavariskiin sekä painehaavojen esiintymiseen ja ilmaantuvuuteen sovituissa hoitoyksiköissä? Aineiston keruu 2018 ja 2019 15

HOIVERKE-YHTEISTYÖ Yliopistosairaaloiden hoitotyön kehittäjät käynnistivät työnsä syksyllä 2016 yohallintoylihoitajilta saadun tehtäväksi annon pohjalta 28.6.2016 Pirjo Kejonen: Päätimme pyytää, että sinä [Heljä Lundgrén-Laine] VSSHP kehittämisylihoitajan roolissa käynnistäisit yhteistyössä muiden yliopistosairaaloiden kehittämisylihoitajien ja vastaavien kanssa Magneettisairaalan toimintamallin mukaisten mittareiden ( Outcomes ) kansallisen kokoamisen siten, että teidän tekemä esitys käsitellään yo-hallintoylihoitajien kokouksessa Sittemmin verkoston toimintaan liittynyt myös KSSHP Tavoitteena seurata tunnuslukuja, jotka ovat keskeisiä kansainvälisissä akkreditoinneissa (magneettisairaalastatus, JCI-akkreditointi) Yhteinen tunnuslukutuotanto kansainvälisten määrittelyjen mukaisesti à mahdollisuus jatkossa hoitotyön kansainväliseen vertailuun! 16

RAKENNE-PROSESSI-TULOS -VIITEKEHYS Rakenne Prosessi Tulos Määritelmä: Ympäristö, jossa hoitotyötä toteutetaan ml. resurssit ja organisaation / henkilöstön ominaispiirteet Määritelmä: Hoidon toteuttaminen, ml. diagnosointi, hoito, kuntoutus, preventio ja potilasohjaus Määritelmä: Hoidon lopputulokset, ml. terveydentilassa tapahtuneet tavoitellut ja/tai haitalliset muutokset, jotka voidaan liittää annettuihin terveyspalveluihin Hoitotyösensitiiviset esimerkit: Hoitotyön tekijöiden osaaminen, koulutus; hoitotyön resursointi; hoitotyön toimintamallit; organisaation saavuttamat akkreditoinnit Hoitotyösensitiiviset esimerkit: Potilaiden valvonta/tarkkailu; opetus ja ohjaus; kotiutuksen suunnittelu; hoidon koordinointi; lääkehoidon toteuttaminen Hoitotyösensitiiviset esimerkit: Itsehoito; toimintakyky; sairauteen ja hoitoon liittyvä tieto/ osaaminen; komplikaatiot ja haittatapahtumat; terveyteen liittyvä elämänlaatu 17 (Jones 2016)

KANSALLINEN VIITEKEHYS RAKENNE Organisaation tehtävä ja resurssit, johdon kyky fasilitoida kehittämistä ja muutosta Hoitotyön toteuttamisen rakenteet, kuten organisaation ominaispiirteet (esim. henkilöstörakenne, resurssit, potilaiden ominaispiireet) Potilaille haittaa aiheuttaneet kaatumiset/ putoamiset per 1000 hpv/käyntiä Kyseisellä sairaalajaksolla syntyneet, 2 asteen painehaavat per havainnoidut potilaat Virtsatiekatetriin liittyvät infektiot per 1000 katetripv Keskuslaskimokanyyleihin liittyvät infektiot per 1000 kanyylipv Hoitotyön potilaspalaute Hoitajien työtyytyväisyys Eristäminen muista potilaista Sitominen lepositeillä Yhteydenpidon rajoittaminen Hoidollinen kiinnipitäminen Lääkkeenanto tahdonvastaisesti psyykkisen sairauden vuoksi TULOS Hoidon vaikuttavuus, potilaan kokemus ja turvallisuus, henkilökunnan kokemus ja oppiminen Laadukas potilaan hoitotyö PROSESSI Tavoitteiden toteuttamiseksi luodut prosessit Hoitotyön toteuttamisen prosessit (esim. lääkehoidon ja kivunhoidon toteuttaminen, käsihygienian toteutuminen)

YHTEINEN TUNNUSLUKUTUOTANTO Aloitettu yhteinen tietotuotanto Hoitotyön potilaspalautteella Aineistoa on kerätty yhteisillä väittämillä vuodesta 2017 alkaen. Osallistuneiden yksiköiden määrä on vaihdellut, mutta kasvaa koko ajan. Palaute kerätään viikon otantana neljä kertaa vuodessa. Käytössä on paperilomakkeita, sähköisiä kyselyjä jne. organisaatioiden mahdollisuuksista riippuen. Hoitajien työtyytyväisyys tiedolla Modified Nurse Engagement Survey -kyselyt 2018 ja 2019 (toistuu vuosittain) Varsinaisen vertailun edellytyksenä Yksikköjen tyyppiluokittelu à yksittäistä yksikköä ei voida tunnistaa Vertailun muut mahdolliset rajoitukset Materiaalien luovutus- ja käyttöoikeussopimus (HoiVerKe-sopimus) Todetut haasteet Ainakin alkuvaiheessa, hoitotyön kirjaamiskäytäntöerojen johdosta, aineistoja joudutaan keräämään manuaalisesti, otantoina Tarvitaan tietokanta, johon tiedot siirretään tai syötetään esim. portaalin kautta, ja lisäksi vertailutiedon tuottamisen palvelu 19

MITÄ JATKOSSA? Olemassa ja keräyksessä olevien tietojen vertailu in-house-periaatteella THL Kansalliset laaturekisterit hanke Jatkotoimet 2019-2020, ml. pilottirekisteritoiminnan laajentaminen ja syventäminen, esim.: Hoitotyösensitiivinen laatu laaturekistereissä työryhmä; työ käynnistymässä HoiVerKe-verkoston laajentaminen Yo-hallintoylihoitajat laativat yhteisen tiedotteen erva-alueilleen Laajennus erikoissairaanhoidon ulkopuolelle? 20

21

CASE HUS 22

HUS-HISTORIAA LYHYESTI RAFAELA-hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttöönotto vuodesta 2001 Vuoden 2018 lopussa 189 yksikköä käytön piirissä PCM, Patient Care Manager HUSin ja (silloisen) Datawell Oy:n yhteishanke (noin 2002-03), jossa kehitettiin tietojärjestelmää hoitotyön johtamisen apuvälineeksi tavoitteena palvella varsinkin kliinisen toiminnan analysointia ja resursointia Potilas: demografiset tiedot; hoitoprosessi (aikaleimat) lähetteen käsittelystä epikriisin lähettämiseen; osastohoitojaksokohtaiset tiedot (esim. dg-, tp-, drg-, Hilmo-tiedot); hoitopäiväkohtaiset tiedot (esim. läsnäolot, hoitoisuustiedot) Osasto: saapuneet, lähteneet, toimenpiteessä olevat potilaat; vuodepaikkatiedot; osaston polikliininen toiminta (volyymit); kuormitustiedot; hoitoisuustiedot (päivittäin/kuukausittain/viikonpäivittäin/ ) à hoitotyön tuottavuustiedot Työaika: suunnitellut ja toteutuneet työtunnit; läsnä oleva henkilökunta; suunnitellut ja toteutuneet poissaolot; työajan käyttö (esim. sisäinen koulutus, kehittämistyö); henkilökuntarakenne (vakinaiset, keikkalaiset, osa-aikaiset) Sittemmin hoitoisuustietojen raportointi siirretty HUS Totaliin 23

ESIMERKKI: POTILASVIRTOJEN OHJAAMINEN Hoitoisuustietoja voidaan myös käyttää moniammatillisessa toiminnan suunnittelussa; tässä yhden osastoryhmän 20 yleisintä Drg-ryhmää ja niiden hoitojaksokohtainen hoitoisuus 12.10.2016 24 kristiina.junttila@hus.fi

ESIMERKKI: RESURSSIEN OHJAAMINEN / YKSIKÖN HOITOISUUS KUUKAUSITTAIN Hoitoisuustietojen valossa yksikkö on selkeästi aliresursoitu (optimaalisella alueella olevien kalenteripäivien osuus tulisi olla noin 70 %) 12.10.2016 25 kristiina.junttila@hus.fi

Hoitotyön keskim. kustannukset ( ) DRG-ryhmittäin (tässä: sappirakon poisto vatsaontelon tähystyksessä, ei kompl.) 0 100 200 300 400 500 600 700 1 2 3 4 5 6 Pot. kohdistuva hoitotyö PCM / hoitojakso Hoitotyön sairauspoissaolot PCM / hoitojakso Muu hoitotyö PCM / hoitojakso Muut poissaolot PCM / hoitojakso 13.10.2016 26 kristiina.junttila@hus.fi

HUS-HISTORIAA LYHYESTI Ns. hoitotyösensitiiviset hoidon tulokset kehittämisen keskiössä vuodesta 2012 Yhtenäiset toimintamallit kirjattu HUSin strategisiin tavoitteisiin jo 2012 à raportointi valtuustolle Hoidon vertailtavan laadun seuranta Never Events kehittämisrahoitus Raportointi käynnistynyt vaiheittain 2014 alkaen Magneettisairaala-akkreditointi yksi HUSin kärkihankkeista à hoitotyösensitiivisten tunnuslukujen tuottaminen entistä tärkeämpää HUS-lupaus potilaalle: Annamme laadukasta, turvallista ja vaikuttavaa hoitoa 27

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Painehaavojen ehkäisy HUS strategiaan ja hoitotyön toimintasuunnitelmaan Työryhmän nimeäminen Estä painehaava toimintamalli Prevalenssi Rakenteinen kirjaaminen HUS Total raportointi Prevalenssi x 3 Koulutukset Verkkokoulutuksen kehittäminen Verkkokoulutuksen käyttöönotto Seuranta osaksi päivittäisjohtamista Magneettisairaalahankkeeseen liittyvä kuukausittainen tietotuotanto Koko HUSin prevalenssi 11/2017 Potilaan huoneentaulu Kansallinen prevalenssi 11/2018 PHUSmittarin validointi käynnistyy Kehittämisen keskiöön painehaavojen ehkäisy tehoosastoilla Kaatumisten ehkäisy HUS strategiaan ja hoitotyön toimintasuunnitelmaan Työryhmän nimeäminen FRATmittarin 28 pilotti Toimintamallin kehittäminen Koulutus Toimintamallin käyttöönotto Prevalenssi Rakenteinen kirjaaminen HUS Total raportointi Verkkokoulutuksen kehittäminen ja käyttöönotto Toiminnan vakiinnuttaminen Seuranta osaksi päivittäisjohtamista Lasten riskimittarin selvitystyö Magneettisairaalahankkeeseen liittyvä kuukausittainen tietotuotanto Potilaan huoneentaulu Konenäkö kaatumisten ehkäisyssä Hyvä kierre Hyvä kierre jatkuu Tulossa: kaatumisten ehkäisy osioksi Terveyskylään (kansallinen yhteistyö)

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Kivun hoito HUS strategiaan ja hoitotyön toimintasuunnitelmaan Työryhmän nimeäminen HUSkipumittarin kehittäminen ja jalkautus Rakenteinen kirjaaminen HUS-Total tunnuslukujen määrittelytyö aloitettu HUS Total tunnuslukujen määrittelytyö jatkuu Kivun hoidon polku koulutustapahtuma Kuukausittainen care bundle (toteutuu vaihtelevasti) Potilaan huoneentaulu Ensimmäiset HUS Total raportit (lapset ja aikuiset) Kivun hoidon polku koulutus HUSlaajuisesti HUS-laajuinen care bundle Ravitsemus HUS ravitsemushoidon asiantuntijatyöryhmä NRS 2002 pilotointi Hoitotyön toimintasuunnitelmaan 29 NRS 2012 pilotointi Sähköinen mittari Seminaari Prevalenssi HUS-Total - raportointi Toimintamallien implementointi STRONGkids mittari Verkkokoulutus Kansallinen seminaari Käyttöönotot Kansallinen seminaari Prevalenssi 9/2017 Potilaan huoneentaulu Potilasohjeet Yhtenäinen toimintamalli juliste Kansallinen seminaari

POTILAAN HUONEENTAULU 30 kristiina.junttila@hus.fi

2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Infektiot (CLABSI, CAUTI) Rakenteinen kirjaaminen määritelty (katetripäivät) Magneettisairaalahankkeeseen liittyvä kuukausittainen tietotuotanto Katetripäivien sähköisen kirjaamisen validointi Kuukausittainen manuaalinen tietotuotanto jatkuu Kuukausittainen manuaalinen tietotuotanto jatkuu Hoitotyön potilaspalaute Kehittäminen aloitettu Magneettisairaalahankkeeseen liittyvä tietotuotanto (1 vk joka 3. kk) (myös kansallisesti) Tietotuotanto laajenee Tietotuotanto laajenee Hoitajien työtyytyväisyys 31 Nurse Engagement Survey, n = 1828 Nurse Engagement Survey, n = 1752 Selvitetty ANCCkelpoisuutta ja kansallista käyttöoikeutta Kansallinen aineistonkeruu Kansallinen aineistonkeruu

LOPUKSI: MIKSI TÄTÄ TEHDÄÄN? 32

HOITOTYÖN TIEDOLLA JOHTAMISEN TUKI Tavoitteet 33 Kuvata hoitotyön osuus potilasturvallisuuden toteutumisessa ja hoidon tuloksissa Edistää laadun varmistamista kliinisessä hoitotyössä Edistää toimijoiden vastuullisuutta Kuvata hoitotyön resurssitietoja (määrä, käyttö) Tehdä hoitotyön vertaisarviointi ja hyvin käytänteiden jakaminen mahdolliseksi Tunnistaa laadun poikkeamat tutkimuksen, koulutuksen ja perehdytyksen tueksi (Needleman ym. 2007)

LÄHTEET Ackoff RL. 1989. From Data to Wisdom. Journal of Applied Systems Analysis, 16, 3-9. Brax SA. 2007. Palvelut ja tuottavuus. Tekes, Teknologiakatsaus 204/2007. Miktor, Helsinki. Frost A. 2012. Knowledge Management Definition. KMT An Educational KM Site. http://www.knowledge-management-tools.net/knowledgemanagement-definition.html Institute of Medicine. Crossing the Quality Chasm: A New Health System for the 21st Century. Washington, D.C: National Academy Press; 2001. Jones T. 2016. Outcome Measurement in Nursing: Imperatives, Ideals, History, and Challenges. OJIN: The Online Journal of Issues in Nursing 21(2), Manuscript 1. http://www.nursingworld.org/mainmenucategories/anamarketplace/anaperiodicals/ojin/tableofcontents/vol-21-2016/no2-may- 2016/Outcome-Measurement-in-Nursing.html#Jones11 Kangasharju A. 2008. Tuottavuus osana tuloksellisuutta. Kuntaliiton verkkojulkaisu. Kuntaliitto, Helsinki. http://www.vatt.fi/file/personal/kangasharju/tuottavuus%20osana%20tuloksellisuutta.pdf Koenig ME. 2012. What is KM? Knowledge Management Explained. http://www.kmworld.com/articles/editorial/what-is-.../what-is-km-knowledge- Management-Explained-82405.aspx Kuntaliitto 2011. Terveydenhuollon laatuopas. Verkkojulkaisu. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. http://docplayer.fi/1852367-terveydenhuollonlaatuopas.html Laihonen H, Hannula M, Helander N, Ilvonen I, Jussila J, Kukko M, Kärkkäinen H, Lönnqvist A, Myllärniemi J, Pekkola S, Virtanen P, Vuori V & Yliniemi T. 2013. Tietojohtaminen. Tampereen teknillinen yliopisto, tiedonhallinnan ja logistiikan laitos. Juvenes Print, Tampere. Needleman J, Kurtzman ET & Kizer KW. 2007. Performance Measurement of Nursing Care - State of the Science and the Current Consensus. Medical Care Research and Review. Supplement to Vol 64 Number 2, 10S-43S. OECD 2003. Glossary of Key Terms in Evaluation and Results Based Management. http://www.oecd.org/dac/2754804.pdf Porter ME, Larsson S & Lee TH. Standardizing Patient Outcomes Measurement. N Engl J Med 2016; 374:504-506. DOI: 10.1056/NEJMp1511701. Perälä M-L, Junttila K & Toljamo M. 2007. Benchmarking-järjestelmän kehittäminen hoitotyöhön. Stakes, työpapereita 19/2007. Valopaino, Helsinki. Sitra 2014. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tietojohtamisen käsikirja. Erweko, Helsinki. 34