METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELU Seminaari Valuma-alueen vesiensuojelutoimet suunnittelu ja toteutus 25.1.2010 Pyhäjärvi- Instituutti Kauttua Kaisa Heikkinen
Suomen pintavesien ekologinen tila 3.2.2010
Maatalous Metsätalous Vesistöön huuhtoutuu: Typpeä Fosforia Orgaanisia aineita Rautaa Kiintoainetta Turvetuotanto Jokien pohjien liettyminen ja rehevöityminen keskeiset vesiensuojelulliset ongelmat Suomessa
Kuormituksesta aiheutuvien haittojen ilmeneminen Vesistöä kuormittava aine Haitta ilmenee Vaikutus vedenlaatuun ja eliöstöön Kiintoaine Pohjan liettyminen Aiheuttaa muutoksia pohjaeläimistön ja planktonin rakenteeseen Vaikeuttaa kalojen lisääntymistä Veden samentuminen Rajoittaa kalojen ja vesikasvien kasvua Orgaaniset aineet ja rauta Veden värin tummuminen Haittaa kalojen viihtyvyyttä Verkkojen likaantuminen ja mahdollisesti myös myrkkyvaikutuksia pohjaeläimille Makuvirheitä kaloihin Veden humus- ja rautapitoisuuden lisääntyminen Sädesienten lisääntyminen Typpi ja fosfori Rehevöityminen Vaikuttaa koko vesiekosysteemissä: pohjalevät, planktonlevät, korkeampi vesikasvillisuus, pohjaeläimet ja kalat Muutoksia kalaston koostumuksessa Muutokset joen orgaanisen aineen hajotukselle perustuvassa ravintoketjussa ja pohjaeläimistössä
Metsätalouden osuus kokonaiskuormituksesta toimenpideohjelmissa Metsätalous (%) LOS UUS KAS HAM PIR ESA PSA PKA KSU LSU *) PPO /KAI LAP Kok.P < 3 3 2-9 4 4-6 5 4-14 5 4 4-33 4-11 Kok.N < 2 2 2-3 2-3 3-5 2-8 3 4 2-6 *) mukana ei luonnonhuuhtoumaa eikä laskeumaa Siuruanjokeen kohdistuva kokonaistyppikuormitus
EY:n vesien suojelua koskeva vesipolitiikan puitedirektiivi Tavoite: Pintavesien pilaantumisen ja ekologisen tilan heikkenemisen estäminen Pintavesien ennallistaminen ja hyvän tilan saavuttaminen Direktiivi tähtää käytännön vesiensuojelun tehostamiseen siten, että 1. Vesien tilasta hankitaan entistä luotettavampaa tietoa. 2. Päästöjä rajoitetaan parhailla käytettävissä olevilla menetelmillä Direktiivi edellyttää kokonaisvaltaista, valuma-aluepohjaista tapaa vesiensuojeluongelmien ratkaisussa.
Vesienhoitojärjestelmä Arvio vesien tilatavoitteiden saavuttamisesta Väliraportti toimenpiteiden täytäntöönpanosta 2012, 2018, 2024 Vesien tilan seuranta ja luokittelu Ajantasaistetut hoitosuunnitelmat 2015, 2021, 2027 Vesien nykytila Perusselvitykset 2004 Seurannan käynnistäminen 2006 Ensimmäinen luokittelu Toimenpiteet -paineiden vähentäminen -vesien kunnostaminen Ensimmäinen hoitosuunnitelma 2009 -vesien tilatavoitteet -toimenpideohjelma Vesien hyvä tila
Vesienhoitoalueet suunnittelualueita koostuvat yhdestä tai useammasta vesistöalueesta Yhteistyöryhmät Vesienhoitosuunnitelmat - toimenpideohjelmat
Viranomaiset ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalous-ministeriö alueelliset ELY-keskukset valtion ja kuntien viranomaiset Ministeriöiden koordinoima ohjaustoiminta Ympäristöministeriön asettama hankeryhmä vesienhoitosuunnitelmia koskevan toteuttamisohjelman valmistelemiseksi -Sektorikohtaiset tiimit - VHS metsätaloustiimi 2009 Jukka Matinvesi, YM, pj.; Samuli Joensuu, Tapio; Pekka Hynninen PPO; Pertti Manninen ESA; Kaisa Heikkinen, SYKE, siht.
Ympäristötavoitteet vesienhoitosuunnitelmissa pinta- ja pohjavesimuodostumien tila ei heikkene ja on viimeistään vuonna 2015 vähintään hyvä poikkeukset, lievennykset ja pidemmät määräajat mahdollisia tietyin edellytyksin 3.2.2010
Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät Ohjauskeinot Tekniset vesiensuojelumenetelmät 3.2.2010
Metsätalouden vesiensuojelun ohjauskeinot Hallinnollis-oikeudelliset Taloudelliset Tiedon lisäämistä välittävät ja parantavat Ohjauskeinot ovat teknisten menetelmien rinnalla tärkeä osa metsätalouden vesiensuojelua.
Metsätalouden hallinnollis-oikeudelliset ohjauskeinot Kansallinen lainsäädäntö Metsälaki (1093/1996) Yhteismetsälaki (109/2003) Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1094/1996) Laki metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta (263/1991) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Luonnonsuojelulaki (1096/1996) Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Vesilaki (264/1961) Laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) Valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2015 Erilaiset ympäristön käyttöön liittyvät suunnittelujärjestelmät Kaavajärjestelmä Luonnonsuojeluohjelmat Ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankkeissa ympäristölupamenettely Yleiset normit ja niiden jälkivalvonta Erilaiset kohdesuojelupäätökset ja lakiperusteinen kohdesuojelu YVA ja SOVA Vesienhoitosuunnitelmat
Metsätalouden taloudelliset ohjauskeinot Perustuvat itseohjautuvuuteen, kannustimiin ja sanktioihin. Havaittu tehokkaaksi metsätalouden ohjausvälineeksi. Metsätalouden taloudellisia ohjauskeinoja ovat: Kestävän metsätalouden rahoituslaki (Kemera) Metsätalouden verotus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (Kemera) Verotonta valtion rahoitustukea yksityismetsänomistajille, tällä hetkellä lähinnä kunnostusojitusten vesiensuojeluun Tuen saaminen metsäojitushankkeisiin edellyttää vesiensuojelusuunnitelman laatimista, suunnitelmia laativat metsäkeskukset Uusi Kemera-laki tullut voimaan 1.1.2009 Täysimääräinen avustus vesiensuojelun hankekohtaiseen suunnitteluun ja toteutukseen Tuki suuntautunee edelleenkin vain kunnostusojitukseen Luonnonhoitohankkeita metsätaloustoimenpiteiden haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi
Metsätalouden vesiensuojelun kustannuksista suuri osa muodostuu juuri vesien suotautumiseen perustuvien ja muiden vastaavantasoisten menetelmien laaja-alaisesta käytöstä ja yleissuunnittelusta. - Uusi Kemera-laki Edistää parhaiden vesiensuojelumenetelmien (pintavalutuskentät, muut suotautumiseen perustuvat menetelmät) käyttöönottoa metsätalouden vesiensuojelussa Hyvät mahdollisuudet nostaa metsätalouden vesiensuojelun suunnittelun tasoa
Metsätalouden tiedolliset ohjauskeinot Tiedonkulkua parantavia ohjauskeinoja ovat Viestintä Neuvonta Koulutus ja kasvatus Vesiensuojeluun liittyvät ohjelmat, suunnitelmat, suositukset ja ohjeet Ympäristöasioiden hallintajärjestelmät Vapaaehtoiset sopimukset, kuten laatustandardit, sertifioinnit ja ympäristömerkinnät Digitaaliset palvelut (paikkatieto) T&K-toiminta
Metsätaloushankkeiden vesiensuojelutoimien suunnittelu ja toteutus - Metsäkeskukset ja metsähallitus - Metsätalouden vesiensuojeluohjeistot - Tapio ja Metsähallitus - Laatu- ja ympäristöjärjestelmät ja niihin liittyvä omavalvonta Ympäristönsuojelulain (YSL) 5 :n mukaan "toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista." Tarvitaan edelleen vesiensuojelukoulutusta ja neuvontaa sekä tiedottamista metsäalan toimijoille ja metsänomistajille. Vesienhoitosuunnitelmat ja niiden toimenpideohjelmat voivat olla myös yksi tiedollinen ohjauskeino vesiensuojelussa - nyt meneillään työn ensimmäinen 6-vuotiskausi
Tekniset vesiensuojelumenetelmät Toimenpiteet kuormituksen synnyn vähentämiseksi Ojitus Maan muokkaus Lietekuopat ja taskut Virtaamanhallinta Lannoitus Toimenpiteet kuormituksen pidättämiseksi Suojavyöhykkeet Laskeutusaltaat Pintavalutuskentät 3.2.2010
Toimenpiteet kuormituksen synnyn vähentämiseksi Pyritään mahdollisimman vähäiseen maaperän eroosioon ja vesiä liettävän kiintoaineen kulkeutumiseen Toimenpiteet vähentävät myös vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormitusta Ojitus Ojien kaivua pääkaltevuuden suuntaan vältetään Eri maalajeille suurimmat sallitut ojakaltevuudet Vesiä ei johdeta sarkaojista suoraan vesistöön vaan kokoojaojien kautta Ojituksen oikea ajoitus - Kuivana aikana, ei tulvakausina ja roudan sulamisen aikana Ojituksen jaksotus - Yläpuoliset ojat Alapuoliset ojat Valtaojat Metsäoja Kuva Jouni Näpänkangas. 1998
Vesiensuojelun suunnittelua tukevan aineiston tuottaminen mallintamalla Antti Leinonen E-S MK 2006 Tavoitteena tuottaa tietoa, jota hyödyntämällä kunnostusojituksen vesiensuojelun taso nousee sekä suunnittelun ja toteutuksen kustannustehokkuus paranee
Eroosion määrä/voimakkuus vesimäärän perusteella kohtalainen riski, va alle 10 ha suuri riski, va alla 10 ha kohtalainen riski, va 10-50 ha suuri riski, va alla 10-50 ha kohtalainen riski, va yli ha 50 suuri riski, va yli ha 50 Luokiteltu maaperä ERLUOKKA Turve yli 1m turve 0.4-1 m, Mr SMr soistuma, Mr SMr Mr SMr Ka turve 0.4-1 m, lajittunut tai HMr soistuma, lajittunut tai HMr lajittunut HMr
Toimenpiteet kuormituksen synnyn vähentämiseksi Pyritään mahdollisimman vähäiseen maaperän eroosioon ja vesiä liettävän kiintoaineen kulkeutumiseen Toimenpiteet vähentävät myös vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormitusta Maan muokkaus Muokkausjälkiä ei tehdä rinteen suuntaisesti, katkoja Auraus Juhani Karjalainen, Metsähallitus, 1989 Laikutus Juhani Karjalainen, Metsähallitus, 1994
Toimenpiteet kuormituksen synnyn vähentämiseksi Pyritään mahdollisimman vähäiseen maaperän eroosioon ja vesiä liettävän kiintoaineen kulkeutumiseen Toimenpiteet vähentävät myös vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormitusta Lietekuopat ja -taskut Pidättävät sarkaojissa kulkeutuvaa karkeaa kiintoainetta Merkitys suuri erityisesti ojien kaivuaikana kaivua seuraavana muutamana suuren kiintoainehuuhtouman vuotena Metsätalouden valumavesien puhdistuksessa käytettävä lietekuoppa Juhani Karjalainen, Metsähallitus, 1994
Toimenpiteet kuormituksen synnyn vähentämiseksi Pyritään mahdollisimman vähäiseen maaperän eroosioon ja vesiä liettävän kiintoaineen kulkeutumiseen Toimenpiteet vähentävät myös vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormitusta Virtaamanhallinta Vähentää kiintoaineen ja ravinteiden huuhtoutumista toimenpidealueelta Esimerkki turvetuotannosta
Toimenpiteet kuormituksen synnyn vähentämiseksi Pyritään mahdollisimman vähäiseen vesistöihin kohdistuvaan ravinnekuormitukseen Lannoitus 3 keskeistä menetelmää (Tapio) Ennakkosuunnittelu Töiden huolellinen toteutus Pintavalutukseen perustuvat vesiensuojelumenetelmät Rajoituksia Typpi- ja fosforilannoituksia ei tehdä tärkeillä pohjavesialueilla Karujen soiden NPK-lannoituksista tulisi pidättyä Ohjeita lannoitteiden levittämiselle mm. Tapion oppaassa Metsätalouden vesiensuojelu
Toimenpiteet kuormituksen pidättämiseksi Pyritään mahdollisimman vähäiseen vesistöihin kohdistuvaan kiintoaine- ja ravinnekuormitukseen Suojavyöhykkeet Pintakasvillisuus pidättää kiintoainetta ja sitoo ravinteita Ravinteita pidättyy myös maaperään Suojavyöhyke metsätalousalueella Juhani Karjalainen, Metsähallitus, 1991
Toimenpiteet kuormituksen pidättämiseksi Pyritään mahdollisimman vähäiseen vesistöihin kohdistuvaan kiintoaine- ja ravinnekuormitukseen Laskeutusaltaat Vähentävät valumavedestä kiintoainetta ja siihen sitoutuneita ravinteita Laskeutusallas Metsätalouden valumavesien puhdistuksessa Jari Määttä, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
Toimenpiteet kuormituksen pidättämiseksi Pyritään mahdollisimman vähäiseen vesistöihin kohdistuvaan kiintoaine- ja ravinnekuormitukseen Pintavalutuskentät Vähentävät valumavedestä kiintoainetta ja siihen sitoutuneita ravinteita sekä myös liukoisia ravinteita Pintavalutuskenttä metsätalouden valumavesien puhdistuksessa Juhani karjalainen, Metsähallitus, 1992
Suolle rakennettu vesiensuojelukosteikko eli pintavalutuskenttä Distribution ditch Sampling plot Measuring weir Water sampling point 0 m 100 RIVER HAMARINJOKI Vesi johdetaan pinnaltaan luonnontilaiselle suoalueelle Vesi puhdistuu suon ekosysteemille luontaisten fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena Ilmakuva Kompsasuon pintavalutuskentästä
Keskimääräiset Kompsasuon pintavalutuskentällä kesällä ja syksyllä saavutetut poistumat (%). Vuonna 2002 pintavalutuskenttä oli ollut käytössä 16 vuotta. Poistumat on laskettu kentälle tulevien ja sieltä lähtevien ainemäärien perusteella. Vedenlaatumuuttuja Vuosi 1987-1996 2002 Kiintoaine 48 31 COD Mn 18 16 Kok.N 53 52 Epäorgaaninen N 69 78 NH 4 -N 84 94 NO 3 -N 50 57 Kok.P 51 47 PO 4 -P 55 47 Kok.Fe 35 49 Liukoinen orgaaninen Fe 43 52
Pintavalutuskentät ja muut vesiensuojelukosteikot Ilmakuva Kompsasuon pohjoisesta pintavalutuskentästä Hovin maatalouskosteikko Vihdissä
Turvetuotannon valumavesien ympärivuotinen käsittely TUKOS Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2009 31.12.2011
TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Tavoitteena on kehittää turvetuotannolle uusia valumavesien käsittelymenetelmiä. Selvitetään, millaisin edellytyksin ojitetulle suoalueelle voidaan rakentaa turvetuotannon valumavesiä tehokkaasti puhdistava vesiensuojelukosteikko Tutkitaan, miten vesiensuojelukosteikon toimintaa voidaan parantaa sorptiomateriaalien tai muiden pidättymistä tehostavien ratkaisujen, kuten veden alumiinilisäyksen avulla Kehitetään pumppaus- ja vedenjakoratkaisuja ympärivuotiseen vesien käsittelyyn Laaditaan menetelmille mitoitus- ja suunnitteluohjeet Edistetään menetelmien käyttöä vuorovaikutteisen suunnittelun avulla
Tutkimustahot: Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Suomen ympäristökeskus, Oulun toimipaikka Yritystahot/turvetuottajat: Vapo Oy Turveruukki Oy Suomen turvetuottajat ry. Kuopion energia Oy Muut yhteistyötahot: Oulun kaupunki Jyväskylän energia Pohjois-Pohjanmaan liitto Keski-Suomen liitto Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Rahoittaja 2009-2011 (%) 1. EAKR 297500 85 2. Kuntarahoitus *) 52500 15 Yhteensä 1.+2. 350000 100 3. Liitot **) 20000 4. Jyväskylän energia 10000 5. Turvetuottajat ***) 20000 RAHOITUS YHTEENSÄ 400000
Esimerkki kosteikkojen käytön hyödyllisyydestä Mahdollisuudet vähentää hajakuormitusta suolle rakennetuilla kosteikoilla (pintavalutuskentillä) Siuruanjoen valuma-alueella Pohjois-Suomessa Agriculture (14,1%) Forestry (28,9%) Peat production (3%) Scattered settlement (0,8%) Natural leaching (48,4%) Others (4,8%)
Pintavalutuskentän perustamiseen sopiva suoalue (mustat pisteet) Siuruanjoen valuma-alueella. Areas of peatland potentially suitable for the construction of wetlands, and their proportion of the total area in the sub-basins of the River Siuruanjoki Potential reduction of total loading with the constructed wetlands Peatland area potentially suitable for wetland Tot.P (%) Tot.N (%) Sub-basin construction No. (km2) (km2) (%) 61.41 642 32,2 5 36 29 61.42 284 16,8 6 35 27 61.43 377 21,6 6 30 24 61.44 199 12,8 6 36 24 61.45 100 13,8 14 34 28 61.46 213 13,5 6 33 29 61.47 280 16,5 6 31 25 61.48 169 6,9 4 36 26 61.49 124 12,7 10 35 25 Total 2388 146,8 6 35 27
EU:n Vesipolitiikan puitedirektiivin toteuttaminen perustuu kokonaisvaltaiseen valuma-alueiden tarkasteluun Valuma-alue = maa-alue jolta vedet virtaavat yhteen vesistöön Kokonaisvaltainen valuma-alueiden tarkastelu: - Vesiensuojelulliset ongelmat valumaalueella voidaan parhaiten ratkaista niiden lähteellä ja kokonaisvaltaisella tavalla - Vesistön tila on riippuvainen sen valuma-alueella tapahtuvasta maaperän ja muiden luonnontuotteiden kestävästä käytöstä maan, ilman ja veden välillä on lukuisia monimutkaisia vuorovaikutuksia Kokonaisvaltainen tarkastelu on välttämätöntä
Jokivaluma-alue on alueen maaperän ja jokiuomaston muodostama kokonaisuus - Eri aineita, kuten orgaanisia aineita ja ravinteita, huuhtoutuu jokiuomaan jatkuvasti valuma-alueen maaekosysteemeistä. Jokiuomassa nämä aineet kulkeutuvat virtaavan veden mukana alaspäin. Jokieliöstö on riippuvainen näistä jokeen huuhtoutuvista aineista. Valuma-alueen MAAEKOSYSTEEMIT -Puut, pensaat, makrofyytit DETRITUS -Kuollut partikkelimainen orgaaninen aine DETRITUSRAVINTOKETJU joessa - Sienet, bakteerit - Pohjaeläimet - Kalat Valuma-alueen MAAPERÄ - Biogeokemialliset prosessit RAVINTEET - N JA P JOEN KASVILLISUUS - Levät - Makrofyytit SIENET, BAKTEERIT
Miten kokonaisvaltainen valuma-alueiden tarkastelu näkyy yleisellä tasolla vesiensuojelun tavoitteiden asettelussa? 3.2.2010
Joen ekologisen nykytilan arviointi Joen tavoitetilan määrittäminen Kuormituksen lähteet, määrä, laatu ja vaikutukset Joen hoidolle asetettavien ympäristötavoitteiden määrittäminen Vesiensuojelutoimenpiteiden suunnittelu Toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta
Kokonaisvaltaisessa valuma-alueen tarkastelussa otetaan huomioon kaikki joen tilaan vaikuttava kuormitus ja myös luonnonhuuhtouma Siuruanjokeen kohdistuva Kok.N-kuormitus
KUORMITUKSEN VAIKUTUSALUE The concept of nutrient spiralling, (Newbold et al. 1981) Kuormituksen kumulatiivinen kerääntyminen Tietyn kuormituslähteen vaikutusalue on koko jokiuoma sen alapuolella Vaikutusalue 1 Vaikutusalue 2
Miten metsätalouden vesiensuojelua tulisi kehittää vastaamaan kokonaisvaltaisen valuma-aluetason vesiensuojelun asettamat haasteet? Näkökohtia, joita sisältyy VHS metsätaloustiimin ehdotukseen metsätalouden vesiensuojelun rahoitusjärjestelmien kehittämiseksi
Vesiensuojelun suunnittelun kehittäminen valuma-aluetasolla Kokonaisvaltainen valuma-aluetason suunnittelu tärkeää erityisesti kuormituksen vähentämisessä käytettävien teknisten toimenpiteiden suunnittelussa - Metsätalouden vesiensuojelu on yksi osa hajakuormituksen vesiensuojelua Valuma-aluetason suunnittelu tulisi saada hankekohtaisen suunnittelun rinnalle yhdeksi tärkeäksi vesiensuojelun suunnittelun osaksi - aluksi tehostettua vesiensuojelun suunnittelua vaativilla ongelma-alueilla - myöhemmin vesiensuojelun suunnittelussa laajemminkin Valuma-aluetason suunnittelu edellyttää vielä myös kehittämistoimintaa Vesiensuojelun kokonaisvaltaiseen valuma-aluetason suunnitteluun tulisi pidemmällä aikavälillä voida ohjata varoja sekä metsäkeskuksissa että alueellisissa ympäristöviranomaisissa Ensi vaiheessa olemassa olevia budjettivaroja/uutta tukea tulisi suunnata erityisesti metsätalouden pintavalutuskenttien ja vesiensuojelukosteikkojen valuma-aluetasoisen yleissuunnittelun kehittämiseen ja käyttöön ottoon Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelmia tulisi aluksi tehdä ainakin metsätalouden vesiensuojelun kannalta keskeisillä alueilla, erityisesti kunnostusojitustoiminnan painopistealueilla
Hajakuormituksen eri sektoreiden vesiensuojelun tukitoimet olisi myös tärkeää sovittaa yhteen Nykyisin kukin taho toimii omalla alueellaan toisistaan tietämättä Vesiensuojelun valuma-aluetason suunnittelun kehittäminen Mahdollisuudet eri sektoreiden tukitoimien yhteensovittamiseen Esimerkiksi maaseudun kehittämisohjelman tarjoamien mahdollisuuksien käyttöä metsätalouden vesiensuojelussa tulisi kehittää. Aluksi tätä tukea voitaisiin suunnata mm. kokonaisvaltaiseen valuma-aluetason suunnitteluun. Luonnonhoitohankkeista Kemera-lain perusteella toteutettavien luonnonhoitohankkeiden kohteena on useimmiten pienvaluma-alue, jossa on useita kuormituslähteitä arvokkaita kokemuksia valumaaluetason vesiensuojelun suunnittelulle Luonnonhoitohankkeiden metsätalouden vesiensuojelulle antamat mahdollisuudet tulisi turvata ja niitä tulisi edelleen kehittää Lisäksi luonnonhoitohankkeiden toteuttamista tulisi ohjeistaa siten, että ne voisivat muodostaa yhden tärkeän osan koko valuma-alueella tehtäviä, VPD:n tavoitteita toteuttavia vesiensuojelutoimia Vesienhoitosuunnitelmissa lisätoimenpidekokonaisuutena esitetty "Tehostettu vesiensuojelusuunnittelu" sisältää erillisinä suunnitteluhankkeina toteutettavat luonnonhoitohankkeet sekä muun valuma-aluekohtaisen suunnittelun
KIITOS 3.2.2010