Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 5/10/1 Dnro ISAVI/34/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.2.2010 Asia on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston istunnossa 22.12.2009. Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. ASIA Tammilohen kalanviljelylaitoksen ympäristöluvan nro 9/03/1 lupamääräysten tarkistamista ja toiminnan laajentamista koskeva hakemus, Luhanka LUVAN HAKIJA Matti Heikkilä Yhteyshenkilönä toimii Esko Lähde, 19910 Tammijärvi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee Tammilohen kalanviljelylaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista ja toiminnan laajentamista kasvatusmäärää lisäämällä. Laitos sijaitsee Luhangan kunnan Tammijärven ja Luhangan kylissä noin 6 km kunnan keskustasta koilliseen tiloilla Sahinpalsta (RN:o 4:376), Tammikoski (RN:o 1:162), Alamylly (RN:o 12:0), Keskimylly (RN:o 17:0) ja Sahatontti (RN:o 1:87). Laitos ottaa käyttöveden Myllyjärvestä ja laskee sen Tammijoen kautta Päijänteen Tammilahteen. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 31.3.2009 ja sitä on täydennetty 26.5.2009. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukaan kalanviljelylaitoksella on oltava ympäristölupa, kun toimintaa harjoitetaan nyt kysymyksessä olevassa laajuudessa.
Itä-Suomen ympäristölupaviraston 27.2.2003 antaman ympäristölupapäätöksen nro 9/03/01 mukaan luvan hakijan oli tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.3.2009 mennessä. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohdan nojalla ympäristölupavirasto on toimivaltainen viranomainen kalankasvatusta koskevassa lupa-asiassa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Toiminnalle on myönnetty seuraavat veden johtamista ja Myllyjärven säännöstelyä koskevat luvat: a) Itä-Suomen vesioikeus on 6.4.1970 päätöksellään N:o 41/I/70 myöntänyt toistaiseksi voimassa olevan luvan veden johtamiseen Tammijoen vesistön Myllyjärvestä käytettäväksi Tammikosken kalanviljelylaitoksella. Korkein hallinto-oikeus on 3.12.1970 antamallaan päätöksellä pysyttänyt vesioikeuden päätöksen. b) Itä-Suomen vesioikeus on 25.1.1979 päätöksellään N:o 6/Ym I/79 muuttanut päätöksellä N:o 41/I/70 määrättyjä Myllyjärven vedenkorkeuksia ja antanut oikeuden saattaa pysyvästi veden alle Myllyjärven ranta-alueita. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 27.3.1980 pysyttänyt vesioikeuden päätöksen. Toiminnan päästöjä ja muita ympäristövaikutuksia koskien on voimassa Itä-Suomen ympäristölupaviraston 27.2.2003 antama päätös nro 9/03/1, jonka lupaehtojen tarkastamisesta on nyt kysymys. Ympäristöluvassa ovat seuraavat lupamääräykset: "Vesistön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat määräykset 1. Laitoksella saa käyttää kalojen ruokintaan mahdollisimman vähän fosforia sisältävää (P-pitoisuus enintään 1 %) kuivarehua enintään 12 000 kg kiloa vuodessa. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. 2. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti niin, että laitokselta vesistöön joutuva kuormitus on mahdollisimman pieni. Fosforipäästö vesistöön saa olla vuoden 2005 loppuun asti enintään 80 kg vuodessa ja vuodesta 2006 alkaen enintään 60 kg vuodessa. 3. Kertynyt liete on poistettava maa-altaista kasvatuskauden aikana vähintään kerran viikossa. Poistettu liete on käsiteltävä ja sijoitettava niin, että se ei pääse pilaamaan pohjavettä tai valumaan vesistöön. Turvesuodattimen turve on vaihdettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. 2
3 Määräykset muun pilaantumisen ehkäisemiseksi 4. Toiminnasta syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Kuolleet kalat on poistettava altaista mahdollisimman pian. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa ympäristölle. Jätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä tai muuten riittävät edellytykset jätejakeen jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä ja toimitusaika ja -paikka. Kuolleiden kalojen käsittely, kuljetus, varastointi ja kompostointi on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000) säädetyllä tavalla. Häiriö- ja poikkeustilanteet 5. Luvan saajan on ilmoitettava kalanviljelylaitokseen liittyvistä merkittävistä häiriöja poikkeustilanteista Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Luhangan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Tarkkailu- ja valvontamääräykset 6. Luvan saajan on pidettävä ympäristön kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä muun muassa viikoittain käytetyt rehumäärät, rehun fosforipitoisuudet, laitokselle tuodut ja laitokselta poistetut kalamäärät, tiedot mahdollisista kalataudeista ja käytetyistä lääkkeistä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön. Tiedot on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 7. Laitoksen kuormitustarkkailu ja vesistövaikutusten tarkkailu on tehtävä Keski- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailujen tulokset on säilytettävä. Tarkkailujen tulokset, yhteenveto käyttöpäiväkirjan tiedoista ja jätekirjanpidosta on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä tai muutoin sovittuina ajankohtina Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Luhangan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.
8. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava Luhangan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja vakavissa tapauksissa myös Keski-Suomen ympäristökeskukselle sekä Keski-Suomen TE-keskukselle. 9. Kalankasvatuslaitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista on ennen toimenpiteitä ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Luhangan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Istutusvelvoite 10. Luvan saajan on istutettava vuosittain Tammilahteen 2 000 kpl keskimitaltaan vähintään 10 cm:n planktonsiikaa Keski-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikön hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen 11. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella." ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa ei ole kalanviljelylaitoksen alueella aluevarauksia. Osa tilasta Sahatontti sijoittuu kunnanvaltuuston 20.6.2002 hyväksymälle Tammijärven taajaman yleiskaava-alueelle. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Vesistö ja veden laatu Laitos sijaitsee Kymijoen vesistöalueella Suur-Päijänteen alueen Tammijärven Hauhajärven valuma-alueella (14.227), jonka pinta-ala on 76 km 2. Tällä valumaalueella sijaitsee myös Myllyjärvi, josta laitoksella käytettävä vesi otetaan. Myllyjärven yläpuolella on Keskijärvi ja sen yläpuolella Tammijärvi. Laitoksella käytetty vesi johdetaan Päijänteen lähialueella (14.221) sijaitsevaan Päijänteen Tammilahteen Tammijokea pitkin. Laitoksen yläpuolinen Keskijärvi on matala ja kesällä sen lämpötilakerrostuneisuus purkautuu helposti. Vuosina 2007 ja 2008 näytteenoton aikana Keskijärvi ei ole ollut kerrostunut ja veden happitilanne on veden sekoittumisen seurauksena ollut hyvä. Järvi on veden a-klorofyllipitoisuuden perusteella luokiteltavissa reheväksi ja pintaveden kokonaisfosforipitoisuuden perusteella lievästi reheväksi tai reheväksi. 4
Kalasto ja kalastus Laitoksen alapuolisen Tammijoen vesi on ollut rehevämpää kuin yläpuolisen Keskijärven, esimerkiksi vuosina 2007 ja 2008 veden kokonaisfosforipitoisuus on eri näytteenoton ajankohtina (3 kpl) ollut 36 81 µg/l. Kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella Tammijoen vesi on selvästi rehevää. Tammijoki laskee Päijänteen Tammilahteen. Tammilahti on pintaveden kokonaisfosforipitoisuuden perusteella arvioituna vähemmän rehevä kuin Tammijoki, ollen lähellä Keskijärven rehevyystasoa. Tammilahden alusvesi on ajoittain ollut täysin hapeton ja alusveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut usein selvästi kohonnut pintaveden pitoisuuteen verrattuna. Vuosien 1994 2008 aikana alusvesi on ollut kymmenenä vuotena näytteenoton ajankohtana hapeton, jolloin alusveden kokonaisfosforin pitoisuus on ollut 140 1 000 µg/l (keskimäärin 520 µg/l). Vuonna 2008 tehdyllä kalastustiedustelulla on selvitetty Tammijoen sekä Päijänteen Tammilahden, Tammiselän ja Pilkanselän kalastusta ja kalastoa. Tammijoella käy vuosittain 6 10 kalastajaa ja Tammilahdessa 15 20 kalastajaa. Tammiselällä ja Pilkanselällä kalastajia on enemmän kuin Tammijoella ja Tammilahdessa. Kalastus tapahtuu verkoilla ja katiskoila, minkä lisäksi Tammiselällä ja Pilkanselällä myös pilkitään. Tammijoella kalastus on pääasiallisesti katiskapyyntiä, ja vain muutama henkilö on kalastanut siellä. Haukikanta on ollut hyvä kaikilla tutkimusalueilla. Tammi- ja Pilkanselällä on ollut kohtalainen muikkukanta. Kuhasaaliit ovat olleet melko pieniä, mutta kanta on ollut kasvussa. Selvitysalueella on esiintynyt myös muun muassa siikaa, lahnaa, pasuria, madetta, ahventa, taimenta ja rapua. Taimen- ja rapukannat ovat olleet erittäin heikkoja saalismäärät pieniä. TOIMINTA, PÄÄSTÖT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Yleiskuvaus toiminnasta ja laitoksen rakenteet Laitoksella tuotetaan 1- ja 2-kesäisiä kirjolohen, siian, karpin ja järvitaimenen poikasia. Laitoksella on omat emokalakannat. Laitoksella ei ole perkaustoimintaa. Kasvatuksessa ei käytetä kemikaaleja. Laitoksen käyttövesi otetaan Myllyjärvestä. Vesi johdetaan laitokselle osin Myllyjärven säännöstelypadolta ja osin Tammikosken voimalaitoksen kautta. Käytetty vesi johdetaan Tammijokeen. Laitoksella on hautomo, poikashalli ja 11 maa-allasta. Tammijoki kulkee laitosalueen läpi ja kolme maa-allasta sijaitsee Tammijoen uomassa. Maa-altaiden yhteenlaskettu pinta-ala on 4 000 m 2 ja yhteistilavuus 9 700 m 3. 5
Vuosina 2003 2008 kalojen lisäkasvu laitoksella on ollut 15 000 16 850 kg ja käytetyn rehun määrä on ollut keskimäärin 12 000 kg vuodessa. Rehukerroin on siten ollut 0,7 0,8. Vuosina 2004 2008 rehua on käytetty eniten lokakuussa, 4 560 5 700 kg/kk. Seuraavaksi eniten rehua on käytetty syyskuussa, 2 100 3 020 kg/kk. Marraskuussa rehua on käytetty 780 2 600 kg/v ja elokuussa 100 1 200 kg/kk. Kasvatuskauden aikana kasvatusaltaista pyritään poistamaan pohjalle kertynyttä lietettä kerran viikossa. Lietteen poistamiseksi altaissa on lietekouru ja/tai lietekaivo. Kolmessa Tammijoessa sijaitsevassa maa-altaassa ei ole lietteenpoistorakenteita. Liete poistetaan altaista imuvaunulla. Liete sijoitetaan nurmikesannolle. 6 Päästöt Hakemuksessa laitokselta vesistöön kohdistuva fosforikuormitus on laskettu sekä kuormitustarkkailun että ainetaseen perusteella. Kuormitustarkkailussa kasvatuskauden kuormitus on laskettu kerran kuukaudessa otettavan viikon kokoomanäytteen perusteella. Kasvatuskauden ulkopuolisen kuormituksen on arvioitu olevan 20 % kasvatuskauden kuormituksesta. Ainetaselaskelmissa poistetun lietteen fosforimääränä on käytetty arvoa 50 g P/liete m 3, ja kalojen kasvuun sitoutuneen fosforin määränä on käytetty 0,4 % laitoksen ilmoittamasta kalojen vuosittaisesta lisäkasvusta. Käytetty rehu on sisältänyt fosforia 1 % rehun painosta. Vuositarkkailun yhteenvetoraporttien mukaan kalojen lisäkasvu ja fosforikuormitus ovat olleet seuraavat: Vuosi Lisäkasvu, kg/v Fosforikuormitus, kg/v, ainetase Fosforikuormitus, kg/v, tarkkailu 2003 15 000 54 40 2004 15 000 54 43 2005 15 750 51 38 2006 15 970 39 27 2007 16 300 29 51 2008 16 850 34 54 Laitoksella on vuosina 2003 2008 poistettu lietettä 130 520 m 3 /v. Lietteen mukana on poistettu fosforia vuosittain arviolta 7 20 kg. Laitoksen ominaiskuormitus on ollut vuosina 2003 2008 ainetaseen perusteella laskettuna 1,8 3,6 g fosforia tuotettua kalakiloa kohti. Kuormitustarkkailun perusteella ominaiskuormitus on ollut samana ajanjaksona 1,7 3,2 g fosforia kalakiloa kohti.
Laitoksen fosforikuormitus käytettyä rehukiloa kohti (ainetaseen ja tarkkailun perusteella erikseen laskettuna) on ollut seuraava: Vuosi Rehun kulutus, Fosforikuormitus/rehukilo (g/kg) (kg/v) Ainetase Tarkkailu 2003 12000 4,5 3,4 2004 12000 4,5 3,6 2005 12000 4,2 3,6 2006 12 000 3,3 2,6 2007 12 000 2,4 4,3 2008 12 000 2,8 4,5 Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Tarkkailuraporttien mukaan kalanviljelylaitoksen kuormituksen vaikutus näkyy Tammijoen fosforipitoisuudessa ja Tammilahden perukassa, joka on rehevöitynyt. Tammijoen rehevöityminen on huolestuttanut vuonna 2008 kalastustiedusteluun vastanneita. Myös muun selvitysalueen (Tammilahti, Tammiselkä ja Pilkanselkä) veden laadun huononeminen on huolestuttanut kalastajia. Kalastustiedusteluun vastanneet ovat toivoneet vähempiarvoista kalaa vähennettäväksi esimerkiksi hoitopyynnillä. Paras käyttökelpoinen tekniikka ja käytäntö TARKKAILU Laitoksella käytetään vähäfosforista kuivarehua. Kalojen yliruokintaa vältetään. Kasvatusaltaista poistetaan liete säännöllisesti. Laitoksella on osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö. Hakija seuraa kuormitusta vähentävien taloudellisesti käyttökelpoisten menetelmien kehittymistä ja soveltaa niitä käytäntöön. Laitoksella on useita purkupaikkoja, minkä takia näytteenottoa ei voida tehdä suoraan laitokselta lähtevästä vedestä, vaan näyte otetaan Tammijoesta laitoksen alapuolelta. Hajakuormituksen osuutta arvioidaan laitoksen alapuolelle laskevasta ojasta otettavan näytteen avulla. Kuormitustarkkailua tehdään kasvatuskaudella (touko-lokakuu) kerran kuukaudessa ja kasvatuskauden ulkopuolella kaksi kertaa (joulu- ja maaliskuussa). Kuormitustarkkailussa laitokselta lähtevästä vedestä otetaan automaattisella näytteenottimella vuorokauden kokoomanäyte sekä laitokselle tulevasta vedestä kertanäyte. Nämä näytteet pakastetaan päivittäin. Saaduista vuorokauden kokoomanäytteistä muodostetaan viikon kokoomanäytteet, joista analysoidaan kokonaisfosforipitoisuus. Näytteenottojaksoina mitataan virtaama kerran päivässä. Kuormitustarkkailun näytteet ottaa kalanviljelylaitoksen edustaja. Konsultti yhdistää pakastetut vuorokauden kokoomanäytteet jakson kokoomanäytteeksi virtaamien suh- 7
teessa. Konsultti ottaa lisäksi kuormitustarkkailun vertailunäytteet kaksi kertaa kasvatuskauden aikana ja kerran kasvatuskauden ulkopuolella. Altaista poistetusta lietteestä otetaan kokoomanäyte kerran kasvatuskaudella. Näytteestä analysoidaan kokonaisfosforin ja kiintoaineen pitoisuudet. Vesistötarkkailun näytepisteitä on neljä: Keskijärvellä (laitoksen yläpuoli), Tammijoella, Tammilahdella ja Päijänteellä. Näytteet otetaan joka kolmas vuosi heinä- ja elokuussa ja muulloin elokuussa. HAKIJAN ESITYS TARKISTETUIKSI JA MUUTETTAVIKSI LUPAEHDOIKSI Toiminnan laajentaminen Hakija esittää, että laitoksella käytettävän kuivarehun määrä saa olla noin 29 000 kg vuodessa ja fosforikuormitus noin 150 kg vuodessa. Hakemuksen mukaisella rehumäärällä typpikuormitus on noin 950 kg vuodessa. Lupamääräysten seuraavaksi tarkistamisajankohdaksi esitetään vuotta 2025. Arvio muutoksen aiheuttamista vaikutuksista Hakija arvioi, että toiminnan laajentamisesta aiheutuvalla vesistökuormituksen lisäyksellä ei ole olennaista merkitystä alapuolisen vesistön veden laatuun. Luhangan kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee noin 3,5 km kalanviljelylaitoksen yläpuolella. Puhdistamon 18 vuoden aikaiset päästöt vesistöön, noin 700 tonnia jätettä, ovat tulleet purkuputkesta Tammijärveen. Syksyllä 2006 jätettä alettiin imuroida järven pohjasta. Suurin kärsijä oli kalanviljelylaitos, joka toimi jätevedenpuhdistamona. Tammikosken kalanviljelylaitoksen kohdalla vesi johdetaan usean eri altaan kautta ja virtaama hidastuu, jolloin vedessä oleva kiintoaine, humus, sakkautuu. 2000-luvulla laitoksen tulovesiaukkoihin tuli luonnonkaloja kuolleena. Hakija arvioi, että edellä mainituin syin Tammikosken kalanviljelylaitoksen toiminnan lisäyksellä ei voi olla haitallista vaikutuksia ympäristöön, veden laatuun, virkistyskäyttöön, kalastukseen tai kalastoon. Hakija perustelee toiminnan laajentamista koskevaa esitystään toiminnan ja työpaikkojen turvaamisella. 8 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Luhangan kunnassa 8.7. 24.8.2009 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Hakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu 8.7.2009 Joutsan Seutu -nimisessä lehdessä.
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Keski-Suomen ympäristökeskukselta, Keski- Suomen TE-keskukselta, Luhangan kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta ja Luhangan kunnalta. 9 Lausunnot Keski-Suomen ympäristökeskus lausuu hakemuksesta muun muassa seuraavaa: Kalanviljelylaitokselle otetaan vettä Myllyjärvestä. Vuonna 2008 laitoksen ilmoittama virtaama oli pienimmillään maaliskuussa (110 l/s) ja suurimmillaan joulukuussa (630 l/s), ollen keskimäärin 324 l/s. Vesi poistetaan poikashallista putkella ojaan, joka laskee Tammijoen suvantoaltaaseen. Lisäksi ns. jakoaltaan poistovedet ja poikashallin läheisyydessä sijaitsevan betonialtaan tyhjennysvedet johdetaan suvantoaltaaseen. Neljästä käytössä olevasta maaaltaasta poistovedet johdetaan Tammijokeen suvantoaltaan alapuolelle. Hakemuksen yhteyshenkilön mukaan lietettä poistetaan kasvatuskauden aikana maaaltaista ja poikashallissa olevista lasikuitualtaista kerran viikossa, mikäli lietettä tulee niin paljon, että sitä voidaan poistaa. Lietevettä ei ole käsitelty turvesuodattimessa, vaan se on viety suoraan pellolle. Tarkkailuraportin mukaan lietettä olisi poistettu turvesuodattimelle ja sieltä kesantopellolle. Laitos on ilmoittanut rehunkulutukseksi 12 000 kg vuodessa. Keski-Suomessa kalanviljelylaitosten keskimääräinen rehukerroin on 1. Laitoksen rehukerroin on keskimääräistä selvästi pienempi. Ainetaselaskelmaan sisältyy epätarkkuuksia. Laitos ei ole eritellyt vuosi-ilmoituksissa rehulaatuja ja niiden fosforipitoisuuksia. Päästötarkkailun vesinäytteiden tuloksissa on ollut toistuvasti epäselvyyksiä. Esimerkiksi vuonna 2007 jaksoilla 18.9.2007 24.9.2007 ja 1.10.2007 7.10.2007 tulevan ja lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet samat. Vuonna 2007 otettujen kontrollinäytteiden (2 kpl) tulevan ja lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuuksien ero on ollut huomattavasti suurempi kuin laitoksen ottamissa näytteissä. Koska kokonaisfosforipitoisuuden osalta on esiintynyt ristiriitaisia tuloksia, myös fosforikuormituksen osalta on epäselvyyttä. Ympäristökeskuksen tarkastuskäynnillä 25.8.2009 todettiin, että virtaama mitataan laitokselta lähtevästä vedestä, eli suvantoaltaasta sijaitsevasta padosta sekä neljästä maaaltaassa sijaitsevasta munkista. Aikaisemmin virtaamat mitattiin laitokselle tulevasta vedestä. Virtaamamittauksen luotettavuus tulee antaa konsultin selvitettäväksi. Selvitys virtaamanmittausmenetelmän tarkkuudesta tulee toimittaa ympäristökeskukselle viimeis-
tään seuraavan vuoden elokuun loppuun mennessä siitä, kun lupa on saanut lainvoiman. Selvityksessä tulee esittää, miten virtaamanmittausta kehitetään, ellei mittaustarkkuus ole riittävä. Tavoitteena on enintään 5 %:n mittausvirhe. Selvityksessä tulee ottaa kantaa suvantoaltaaseen laskevan pelto-ojan virtaaman vaikutuksesta mittaustarkkuuteen. Ympäristökeskus esittää laitoksen fosforikuormitusrajaksi 50 kg P/a ja rehunkäyttömääräksi enintään 10 000 kg/a. Toiminnanharjoittaja tulee lupamääräyksissä velvoittaa esittämään tositteet rehun käytöstä, jotta lupamääräyksiä on mahdollista valvoa. Hakija ei ole esittänyt voimassa olevassa luvassa määrättyjä selvityksiä ympäristökuormituksen vähentämiseksi aikatauluineen. Sen takia kuormitusta tulee vähentää rajoittamalla rehunkäyttömäärää nykyisestä. Vesistötarkkailuraportin mukaan kalanviljelylaitoksen vaikutus näkyy Tammijoen fosforipitoisuudessa ja Tammilahdessa. Vuosina 2002 2008 on yläpuolisen Keskijärven fosforipitoisuus ollut 15 23 µg/l ja a-klorofyllipitoisuus 9,7 13µg/l. Fosforipitoisuus kuvastaa lievää rehevyyttä, mutta a-klorofyllipitoisuus rehevyyttä. Havaintopisteessä Tammijoki 4 fosforipitoisuus on samaan aikaan ollut selvästi korkeampi (25 59 µg/l). Tammilahdessa päällysveden fosforipitoisuus on ollut 17 27 µg/l ja alusveden 86 630 µg/l. Alusveden happipitoisuus on ollut lähes kaikilla näytteenottokerroilla vuosina 2002 2008 huono. Rehun käyttö- ja fosforikuormitusrajan nostoon ei ole edellytyksiä, sillä jo nykyisin vaikutukset ovat selvästi havaittavissa Tammijoessa ja Tammilahdessa. Niiden veden laadun parantaminen edellyttää fosforikuormituksen vähentämistä nykyisestä. Toiminnanharjoittajan on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Lausunnossa on lista kirjattavista asioista. Lisäksi Myllyjärven vedenkorkeudet on havaittava vähintään kerran viikossa padossa olevasta asteikosta ja kirjattava ylös padotusrajan valvontaa varten. Kasvatuskauden ulkopuolella virtaamatiedot tulee kirjata vähintään kerran viikossa. Virtaamatiedot tulee kirjata päiväkirjaan jokaisen virtaamanmittauspisteen kohdalta erikseen. Päivittäiset virtaamatiedot kauden aikana, viikoittaiset kasvatuskauden ulkopuolella ja viikoittaiset Myllyjärven vedenkorkeudet tulee lähettää kuukausittain ympäristökeskukselle seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä. Näytteenotto tulee tehdä seuraavasti: "Kalanviljelylaitokselle tulevasta ja lähtevästä vedestä tulee ottaa automaattisilla näytteenottimilla kasvatuskauden (1.5. 31.10.) aikana 7 vrk:n kokoomanäyte kerran kuukaudessa. Kasvatuskauden ulkopuolella näytteenottojaksoja on kaksi, joista toimen ajoitetaan joulukuulle ja toinen maaliskuulle. Näytteistä määritetään kokonaisfosforipitoisuus. Vuorokauden kokoomanäytteet pakastetaan päivittäin ja niistä muodostetaan viikon kokoomanäytteet, jotka analysoidaan. Näytteenottojaksolla päivittäisestä 10
vesinäytteentotosta vastaa kalanviljelylaitos. Konsultti yhdistää pakastetut vuorokauden kokoomanäytteet jakson kokoomanäytteeksi virtaamien suhteessa. Päästötarkkailua hoitavan konsultin tulee ottaa kontrollinäytteet kerran kuussa kasvatuskauden aikana ja kaksi kertaa kasvatuskauden ulkopuolella sekä tulevasta että lähtevästä vedestä. Konsultin tulee havaita mittapatojen vedenkorkeudet ja virtaamat aina kontrollinäytteiden yhteydessä. Tiheää kontrollinäytteiden ottoa tarvitaan toistaiseksi, koska päästötarkkailussa on ilmennyt epäselvyyttä näytteiden otossa ja virtaamamittausten havaitsemisessa. Kontrollinäytteiden ottoa voidaan vähentää valvontaviranomaisen toimesta, kun päästötarkkailu saadaan luotettavammaksi. Kontrollinäytteistä tutkitaan kokonaisfosforipitoisuus ja fekaalisten kolibakteerien määrä. Poistetusta lietteestä otetaan edustava kokoomanäyte kerran kasvatuskaudella. Näytteestä analysoidaan kuiva-aine- ja kokonaisfosforipitoisuus. Lietevedestä mitataan myös puolen tunnin laskeuma eli laskeutunut lietemäärä (ml/l). Päästötarkkailun näytteenottopaikat ovat seuraavat: laitokselle tulevan veden näyte otetaan Myllyjärvestä maantiesillan kohdalta ja lähtevän veden näyte Tammijoesta, laitoksen alapuolella sijaitsevalta laiturilta." Vesistövaikutuksia tulee tarkkailla neljästä tarkkailupisteestä kaksi kertaa vuodessa, heinä- ja elokuussa. Näytesyvyydet ja tarkkailtavat parametrit on lueteltu lausunnossa. Tarkkailua tulee voida muuttaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Laitoksen vesitysjärjestelmiä tai virtaamanmittausmenetelmää ei saa muuttaa ilman ympäristökeskuksen hyväksyntää. Rehuna tulee käyttää mahdollisimman vähäfosforista rehua. Maa-altaista ja lasikuitualtaista tulee poistaa lietettä kasvatuskauden aikana vähintään kerran viikossa ja muulloin tarvittaessa. Lieteveden suoraan pellolle levittäminen ympäri vuoden ei ole valtioneuvoston asetuksen 931/2000 (ns. nitraattiasetus) mukaan sallittua. Nurmikasvuston pintaan ei kalanviljelylietettä saa levittää 15.9. jälkeen. Liete tulisi levittää pääsääntöisesti keväällä, jotta ravinteet tulisivat hyödynnetyksi peltoviljelyssä. Siten poistettu liete tarvitsee jatkokäsittely- tai varastointipaikan. Lietteenkäsittely tulee selvittää ennen luvan myöntämistä. Lupamääräysten tarkistamishakemus tulee toimittaa lupaviranomaiselle 31.3.2016 mennessä. Hakemukseen tulee liittää asiantuntijan laatima suunnitelma laitoksen saneeraamisesta parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti vesistökuormituksen vähentämiseksi. Keski-Suomen TE-keskus esittää seuraavat vaatimukset: Laitoksen fosforikuormitus saa olla korkeintaan 50 kg vuodessa. 11
Luvan saajan on istutettava vuosittain Tammilahteen 1 500 kpl keskimitaltaan vähintään 10 cm:n planktonsiikaa. Toiminnanharjoittajan tulee teettää lupakauden lopulla Tammilohen kalankasvatuslaitoksen alapuolisen vesistön kalastusselvitys. TE-keskus perustelee vaatimuksiaan seuraavasti: Vesistötarkkailun mukaan laitoksen kuormitus näkyy Tammijoessa ja Tammilahdessa fosforipitoisuuden ja a-klorofyllimäärän nousuna sekä Tammilahdessa alusveden alhaisena happipitoisuutena. Tammijoessa on erittäin runsaasti vesikasvillisuutta, muun muassa karvalehteä. Veden laatutulosten perusteella vastaanottavan vesistön tila ei kestä kuormituksen lisääntymistä nykyisestä. Kuormituksen lisääntyessä olisi odotettavissa alapuolisen vesistön rehevöitymisen lisääntymistä ja happitilanteen heikkenemistä entisestään. Laitoksen vaikutus näkyy mittaustulosten mukaan edelleen selvästi alapuolisessa vesistössä, vaikka kuormitusrajoja on tiukennettu. Laitoksen alapuolisella näytepisteellä Tammijoki 4 veden kokonaisfosforipitoisuus laski vuonna 1997, mutta on sen jälkeen vaihdellut välillä 25 61 µg/l ollen keskimäärin likimain samalla tasolla viimeisten 10 vuoden ajan. Kalastukselle ja kalataloudelle aiheutuva haitta voidaan kompensoida 1 500 kesänvanhan planktonsiian vuotuisella istuttamisella. Vuonna 2009 tehdyn kalatalousselvityksen mukaan Tammijoen rehevöityminen ja järvialueen veden laadun huononeminen on huolestuttanut vastaajia. Taimen- ja rapukannat ovat olleet huonoja kohdealueella. Joutsan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallitus Luhangan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena lausuu, että laitoksen vuosittaista fosforipäästöä ei tule nostaa. Laitoksen kuormitus lisää Tammilahden rehevöitymistä. Vesistön tilan heikentymisen vuoksi voimassa olevan lupapäätöksen mukaista fosforipäästöä 60 kg vuodessa tulee laskea pysyvästi tasolle 50 kg fosforia vuodessa. Käytettävän kuivarehun määrä saa olla enintään 12 000 kg vuodessa. Lupamääräysten tarkistaminen tulee tehdä viiden vuoden välein. Luhangan kunta lausuu, että lupaa toiminnan jatkamiseksi tai sen laajentamiseksi ei tule antaa ilman laitoksen päästöjen vähentämistä nykyisestä, jotta alapuolisen vesistön tila saadaan palautettua ennalleen tai ainakin sen rehevöitymisen jatkuminen estettyä. Lupaa toiminnan jatkamiseksi nykyisten lupaehtojen mukaisesti ei tule myöntää. Vuoden 2008 velvoitetarkkailun mukaan laitoksen aiheuttama vesistökuormitus on nähtävissä alapuolisessa vesistössä jo nykyisellä kuormituksella. Vuoden 2008 velvoitetarkkailuraportin mukaan ainetaselaskelman ja pitoisuuden mukaan lasketun fosforikuorman ero on melko suuri, mikä saattaa aiheutua esimerkiksi 12
virheellisestä vesimäärän mittauksesta. Laitoksen alapuolisessa vesistössä on tarkkailussa havaittu selvä lisäkuormitus ja vesistön rehevöityminen. Fosforikuormitusta esitetään lisättäväksi nykytilanteeseen verrattuna. Hakemuksessa ei esitetä mitään toimenpiteitä fosforikuormituksen vähentämiseksi. Hakemuksen lisäselvitykset eivät ole riittäviä eikä niiden perusteella voida yksiselitteisesti arvioida mahdollisen toiminnan laajentamisen vaikutuksia purkuvesistön eri osissa. On esitettävä perusteltu arvio toiminnan vaikutuksista alapuolisen vesistön vedenlaatuun, virkistyskäyttöön, kalastoon ja typpikuormituksen suuruuteen. Ympäristölupahakemus ja lisäselvitykset ovat hyvin yleispiirteisiä. Niiden perusteella ei voida arvioida toiminnasta ympäristölle aiheutuvia riskejä. Laajennuksen seurauksena lietteen määrä lisääntyisi. Kesantolevitys ilman käsittelyä ei voi enää tulla kysymykseen. Lisääntyvän lietteen määrän käsittelyä ei ole selvitetty. On selostettava, miten laitoksen käyttämän veden määrä mitataan. Mittausjärjestelmän tulisi olla sellainen, että vesimäärätieto saadaan jatkuvana (hetkellinen virtaama) ja kokonaismääränä vuorokausitasolla, jolloin myös vesistöön johdettavan kuormituksen määrä voidaan laskea tai arvioida tarkasti. 13 Muistutukset 1) AA (Pietarniemi RN:o 4:312) toteaa, että kuormitusta ei tule nostaa nykyisestä tasosta, vaan sitä tulee mahdollisuuksien mukaan pienentää. Tammilahti on soistuvaa, ruohottuvaa aluetta. Lahden tila on huonontunut vuoden 2002 jälkeen. Asukkaat ovat raivanneet rantaheiniä omalla kustannuksellaan. Vesistön tila on huono. Vesistöalueella on kaloista lähinnä särkeä, lahnaa ja pieniä ahvenia. Lahdenpoukamassa veden vaihtuvuus on olematonta. Alueen pistekuormitus on aivan liian suuri. Kalanviljelylaitoksen päästöt saostuvat heti Tammijoen suun jälkeiselle Päijänteen osalle. Tammipohjan alueella esiintyy muistuttajan tietojen mukaan säilymiseltään vaarantunut kovakuoriaislaji isovesiäinen. Kesämökkien ja maanviljelyksen vesistökuormitusta rajoitetaan. Yleisen oikeustajun nimissä ei kalanviljelylaitoksen päästöjen lisäämiseen pidä suostua nykytilanteessa. Muistutuksen liitteenä on valokuvia alapuolisesta vesistöstä sekä valtion ympäristöhallinnon työryhmäraportti vuodelta 2002, jossa käsitellään myös Tammilahden kunnostusmahdollisuuksia. 2) BB (Suviranta RN:o 4:384) sekä CC ja DD (Tamminiemi RN:o 2:231) vastustavat luvan myöntämistä toiminnan laajentamiselle. Lupaehdot on pidettävä ennallaan. Laitoksen päästöjen pienentäminen on vaikuttanut myönteisesti Tammilahden veden laa-
tuun. Soutamalla liikkuminen on helpottunut oleellisesti, joskaan tilanne ei vieläkään ole hyvä. Vesi on kirkastunut ja limoittuminen on vähentynyt. Jos lupa fosforipäästön lisäämiselle myönnetään, niin Tammilahden veden laatu heikkenisi aikaisemmalle huonolle tasolle. Hakijan arvio siitä, että haetulla kuormituksella ei olisi olennaista merkitystä veden laatuun, on tarkoitushakuinen ja se ei perustu näiden kuuden vuoden todelliseen kehitykseen. 3) EE (Lillukka RN:o 1:241) vastustaa kalanviljelylaitoksen päästöjen lisäämistä. Muistuttajan kesäasunto sijaitsee 0,5 1 km:n päässä Tammipohjasta. Oikea suunta olisi pienentää päästöjä. Päästöistä on aiheutunut rannan rehevöitymistä. Päästöjen lisääminen rehevöittää rantoja entisestään ja haittaa muistuttajan kesäasunnon rannan käyttöä. 4) FF (Virtasalmi RN:o 2:80) vastustaa ympäristöluvan myöntämistä kalanviljelylaitokselle. Laitos tulisi sulkea. Tammilahti on matalahko lahti, jonka veden vaihtuvuus on suhteellisen vähäistä. Lahti ei kestä kalanviljelylaitoksen aiheuttamaa kuormitusta. Tammijoki ja joen suisto ovat tuhoutuneet täysin. Karvalehteä ja levää on paljon. Savikkopohjat ovat peittyneet kevyen pölyn ja mudan peittoon. Tammijoessa ei enää ole rapuja. Tammilahden ja Tammijoen luontainen kalasto on vähentynyt. Syvänteiden alusvesi on lähes hapeton. Laitoksen altaista saadaan kerättyä pois pieni osa päästöistä. Muun muassa maanviljelyksen päästöjä vähennetään. Tammilahden rantojen kunnostaminen on kallista. 5) GG ja HH (RN:o 876:3, tilan Hakapää RN:o 4:291 vesialue) vaativat, että lupaa toiminnan laajentamiselle ei tule myöntää. Jos lupa myönnetään, tulee alapuolisille vesialueille myöntää korvaukset kalastamisen vaikeutumisen ja veden laadun heikkenemisen vuoksi. Ravinnepitoinen vesi lisää leväkasvustoja ja samentaa kalastusvesiä sekä likaa pyydyksiä ja vähentää alapuolisten kalastusvesien käyttöarvoa. Muistuttajat vaativat 200 euroa/ha korvausta kalastusoikeuden vaikeutumisesta. 6) II (Moiskala RN:o 4:293) vaatii, että laitoksen toimilupa evätään välittömästi tai toiminta määrätään lopetettavaksi lyhyellä aikavälillä. Päästöt rehevöittävät rantoja ja vesialueita useiden kilometrien etäisyydelle. Karvalehti on levittäytynyt Tammijoelle ja Tammilahden pohjukkaan. Kalanpyydykset limoittuvat yhdessä yössä. Kaloissa on värimuutoksia ja makuhaittoja. Haitat alkavat tuntua jo kirkonkylän rannoilla. Rantojen omistajille aiheutuu taloudellisia menetyksiä ja virkistyskäyttö loppuu, jos kuormitusta ei saada lopetettua. Haitat lisääntyvät nykyisilläkin lupamäärillä. Muistuttaja on Luhangan jakokunnan yhteisen Myllyveden osakas. 7) JJ ja KK (Tuulentupa RN:o 4:528) vaativat Luhangan jakokunnan yhteisen Myllyveden osakkaina tarkistamaan lupaehtoja siten, että toiminta lopetetaan mahdollisim- 14
man pian. Rehevöityminen alentaa kiinteistön arvoa sekä heikentää virkistyskäyttö- ja kalastusmahdollisuuksia. 8) LL (Kantolanranta RN:o 1:160 ja Marjaranta RN:o 1:252), MM (Kantolan lisämaa RN:o 1:258), NN (Lillukkaniemi RN:o 1:121), OO ja PP (Kivenkolo RN:o 1:264 ja määräala M601 tilasta Lillukka RN:o 1:241), EE ja QQ (Lillukka RN:o 1:241), RR ja SS (Salvia RN:o 3:91), TT (Ristelli RN:o 1:195), UU (Palannesaari RN:o 1:211) ja VV (Rauhaniemi RN:o 1:33) vaativat, että nykyisiä lupamääriä on vähennettävä erittäin oleellisesti. Laajentamishakemus tulee evätä. Kalanviljelylaitos on velvoitettava jo aiheutuneiden haittojen vuoksi kaisliston ja karvalehden harvennustoimiin sekä kalanistutuksiin. Tammilahti on matala ja rehevä. Rehevöityminen, erityisesti kaislan kasvu, on viime vuosina lisääntynyt. Uhkana on vesiväylien umpeenkasvu. Kalanviljelytoiminta on muistuttajien tietojen mukaan ainoa merkityksellinen alueen vesiä kuormittava taho. Pitää selvittää, aiheutuuko lietteen levittämisestä ravinnepäästöjä vesistöön. Rehumäärien pienentämisestä huolimatta veden laadun mittaustuloksissa ei ole havaittavissa myönteistä kehitystä. Kasvuston rehevöityminen on viime vuosina pikemminkin kiihtynyt. Päästöjen vaikutusalue ulottuu Luhangan kirkonkylän rannoille asti. Kuormitus vaikuttaa haitallisesti kalastoon ja kalastukseen. Kaloissa on makuvirheitä. Kiinteistöjen arvo alenee. Rannalla on myös lomamökkien vuokraustoimintaa. Jos lupa toiminnan jatkamiselle myönnetään, tulee päästövesien puhdistamista tehostaa. Velvoitteiden toteuttamista tulee valvoa. Tavoitteena on Tammilahden tilan parantaminen, minkä toteuttamiseksi tulee laatia eri tahojen kesken kattava ohjelma. 9) XX (Kumpu RN:o 4:85 ja Partala RN:o 2:276) esittää, että laitoksen toiminta pitäisi lopettaa välittömästi tai tietyn lyhyen määräajan kuluessa. Kuormituksen aiheuttamat haitat lisääntyvät nykyisilläkin lupamäärillä. Muistuttaja viittaa velvoitetarkkailun tuloksiin. Karvalehden esiintymisalue laajenee. Vedessä on hajuhaittoja. Kalanpyydykset limoittuvat. Kaloissa on värimuutoksia ja makuhaittoja. Rannanomistajille aiheutuu taloudellisia menetyksiä ja virkistyskäyttö loppuu, jos kuormitusta ei saada lopetettua. Kalankasvatuslaitoksen viranomaisvalvonta on vähäistä. 10) YY, ZZ, ÅÅ, ÄÄ, ÖÖ ja AB (Mäkelä RN:o 3:166 ja vesialue RN:o 876:6) vastustavat kalanviljelylaitoksen toiminnan laajentamista. Tulee tutkia, onko syytä tiukentaa päästömääriä, koska alapuolisen vesistön veden laatu on heikentynyt jo nykyisillä päästöillä. On epäselvää, onko hakija noudattanut nykyisiä rajoituksia. Hakemus ei sisällä riittäviä ympäristöselvityksiä, joiden perusteella mahdollisen laajennuksen vaikutuksia voidaan seurata. Luvan myöntäminen ilman riittäviä selvityksiä 15
olisi EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin vastaista. Laitoksen nykyinenkin toiminta selvästi rehevöittävine vaikutuksineen on direktiivin vastaista. Hakija ei ole esittänyt tutkimuksia, jotka tukisivat hakijan väitettä siitä, että toiminnan laajentaminen ei vaikuttaisi alapuolisen veden laatuun. Vuoden 2008 vesistötarkkailussa päinvastoin todetaan alapuolisen vesistön tilan huonontuneen. 11) AC ja AD (Kiviselkä RN:o 1:165) vastustavat kalanviljelylaitoksen laajentamista. Toiminta tulee joko kokonaan lopettaa tai fosforipäästöt pitää pienentää lähelle 0- tasoa. Vesi on tummunut ja samentunut. Mustatsyvänsaarien lähistöllä soutaminen on hankaloitunut vahvan ruohoston ja kaislikon takia. Tammijoki on pahasti rehevöitynyt ja Tammilahti on rehevöitynyt lähes umpeen. Verkot ja veneet limoittuvat. Rehevöityminen uhkaa vesialueen virkistys- ja lomailukäyttöä ja alentaa ranta-alueiden arvoa, mikä tulisi saattaa Hepohuhdasta tontteja aikoville tiedoksi. 12) AE (Halkoniemi RN:o 2:238), AF (Mattila RN:o 2:347), AG (Olavila RN:o 2:348), AH ja AI (Korhola RN:o 2:349) sekä AJ ja AK (Oravala RN:o 2:350) vastustavat hakemuksen mukaista kalanviljelylaitoksen lupaehtojen muuttamista. Rehevöityminen ja kasvillisuuden lisääntyminen haittaavat vesistön virkistys- ja talouskäyttöä. Ravinnekuormitus samentaa vettä ja limoittaa muun muassa pyydyksiä. Kaislikon ja muiden vesikasvien leviäminen jatkuu muistuttajien kiinteistöjen rannoilla. Muistuttajien kiinteistöt sijaitsevat 1,5 2,5 km:n etäisyydellä Tammilahden pohjukasta. Laitoksella ei aiota ottaa käyttöön uusia vesistön pilaantumista ehkäiseviä järjestelyjä. Hakijan väite, ettei kuormituksen moninkertaisella lisäyksellä olisi olennaista merkitystä vesistön veden laatuun, ei ole uskottava. 13) AL (Vihersalo RN:o 1:142), AM (Lanssi RN:o 1:73), AN ja AO vaativat laitoksen toiminnan lopettamista. Jos jatkolupa myönnetään, tulee siinä annettavien rajoitusten vaikutusten oltava nähtävissä myös vesistön tilaa seurattaessa. Lupien lisääminen ei voi olla mahdollista. Mahdollisen luvan on oltava määräaikainen, korkeintaan viideksi vuodeksi kerrallaan myönnetty. Lupaan tulee sisältyä velvoitteet vesistön tilan selvittämisestä. Hakemus ei sisällä edellisessä luvassa tehtäväksi määrättyä selvitystä toimista ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Hakemuksen tarkkailuun ja ainetaselaskelmiin perustuvat kuormitusarvot ovat osin vaihtaneet paikkaa. Hakemuksen mukaan hankkeella ei ole vaikutuksia luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin eikä rakennettuun ympäristöön, vaikka velvoitetarkkailujen perusteella kalanviljelylaitoksen vaikutus näkyy Tammijoen fosforipitoisuudessa ja Tammilahden perukassa, joka on rehevöitynyt. Näytepisteen Tammijoki 4 fosforipitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittävää laskua, vaikka laitoksen fosforikuormitus on laskenut vuoden 2001 jälkeen. Näytepisteen Tammilahti 1 alusveden kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet huomattavasti kohonneita, alusvesi on ollut hapetonta eikä pintaveden fosforipitoisuuksissa ole tapahtunut 16
merkittävää laskua viime vuosina. Näytepisteellä Päijänne 636 kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet 14 16 µg/l pintavedessä ja alusvedessä enimmillään 35 µg/l. Tammijoen ja Tammilahden tila huononee jatkuvasti. Aiemmissa ympäristöluvissa asetetut päästöjen rajoitukset eivät ole vaikuttaneet havaittavasti tilanteeseen. Vesi on sameaa ja siinä on kalan ja mudan haju. Kasvillisuus, erityisesti karvalehti, haittaa vesillä liikkumista. Muistuttajat ovat joutuneet ruoppaamaan omaa rantaansa. 14) AP ja AQ (RN:o 876:18, tilan Ylä-Honkala RN:o 2:405 vesialue) vastustavat luvan myöntämistä toiminnan laajentamiselle. Alapuolisen vesistön tila tulee tutkia ja nykyistä lupaa tulee jatkaa vain, jos tutkimuksissa todetaan vesistön tila hyväksi. Tammilahden veden laatu on silmämääräisestikin arvioituna heikentynyt huomattavasti viimeisten 5 10 vuoden aikana. Rantojen rehevöityminen ja veden likaantuminen haittaavat vesistön virkistyskäyttöä. Esimerkiksi verkot limoittuvat ja uidessa pohjasta irtoava lika tarttuu ihoon. 15) AR (Norola RN:o 2:311) vastustaa luvan myöntämistä toiminnan laajentamiselle. Alapuolisen vesistön tila tule tutkia ja nykyistä lupaa tulee jatkaa vain, jos tutkimuksissa todetaan vesistön tila hyväksi. Tammipohja on rehevöitynyt viimeisen 5 10 vuoden aikana. Rannan likaisuus haittaa sen virkistyskäyttöä ja alentaa mökin ja tontin rahallista arvoa. 16) AS (Suvela RN:o 2:406) vastustaa luvan myöntämistä toiminnan laajentamiselle. Alapuolisen vesistön tila tule tutkia ennen kuin olemassa oleva lupa tarkistetaan. Tammipohja on rehevöitynyt viimeisten 5 10 vuoden aikana. Vesien ja rannan likaisuus alentaa maan rahallista arvoa ja käyttöarvoa. 17) AT (Näkäräinen RN:o 2:500 ja Päkäräinen RN:o 2:343), AU, AV ja AX (Vanha- Karkea RN:o 2:475 ja Vesi-Karkea RN:o 2:344), AU ja AV (Hörhä-Vanhonen RN:o 2:436), AZ ja AÅ (Vanhapaju RN:o 2:341), AÄ (Koivurinne RN:o 2:124) ja AÖ (Sipilä RN:o 2:87) vaativat, että toiminnan laajentamista koskeva hakemus tulee hylätä. Myös nykyinen lupa tulee peruuttaa, jos fosfori- ja muita päästöjä ei saada poistettua uusia tekniikoita hyväksikäyttäen. Luvan hakijan tulee osallistua Tammijoen ja Tammipohjan puhdistamiseen jo aiheutuneista ympäristöhaitoista. Laitoksen päästöt näkyvät Tammilahden suurena rehevöitymisenä, joka on laajentunut Tammiselän rannoille kilometrien päähän. Tammilahden vedessä on kalan hajua ja verkot limoittuvat. Tammilahdessa esiintyy karvalehteä haitallisesti. Esimerkiksi maatalouden harjoittajilla on tiukat ympäristöehdot vesien suojelemiseksi. 18) BA (Tuulentupa RN:o 4:527) vaatii Luhangan jakokunnan yhteisen Myllyveden osakkaana lupaehtojen tarkistamista siten, että kalanviljely lopetetaan mahdollisimman pian. Rantojen ja vesialueiden rehevöityminen alentaa kiinteistön arvoa sekä vähentää alueiden virkistyskäyttö- ja kalastusmahdollisuuksia. 17
Mielipide 18 HAKIJAN SELITYS BC vastustaa lupaehtojen löysäämistä. Laitoksen alapuolinen Tammijoki on pahoin täyttynyt karvalehdestä. Hakijan nykyinenkin lupa tulisi ottaa uuteen tarkasteluun, koska on nähtävissä rehevöitymisen selvää laajenemista Tammilahdella. Keski-Suomen ympäristökeskus: Rehukertoimet ovat erisuuruisia eri laitoksilla johtuen monista seikoista. Luvan hakijan laitoksella rehukerroin on ehkä valtakunnallisesti keskitasoa parempi. Ainetaselaskelman on tehnyt konsultti, eikä siinä ole mitään epäselvyyksiä. Päästötarkkailun tulosten epäillyt epäselvyydet selittyvät inhimillisillä erehdyksillä. Ympäristökeskuksen esittämät vuotuista rehun määrää ja fosforipäästöä koskevat rajausvaatimukset eivät ole perusteltuja. Tammipohjan rehevöityminen ja osittainen hapettomuus ei voi olla yksinomaan kalanviljelyn syytä. Tammipohja on ollut puun varastointipaikkana noin 100 vuotta, minkä seurauksena puunkuorta ja uppopuita on uponnut pohjalle. Luonnonkalat viihtyvät laitoksen alapuolisessa Tammijoessa, mikä osoittaa, että Tammipohjan ajoittainen hapen puute aiheutuu muista tekijöistä. Virtaamamittaukset voidaan todeta Polenin kaavaa käyttäen, tarkkuudeksi riittää kuukauden keskivirtaama. Päivittäiset virtaamamittaukset eivät ole tarkoituksenmukaisia, koska päivittäiset virtaaman vaihtelut ovat pieniä. Raportoinniksi riittää vuosiraportti, näin säästytään kaksinkertaiselta raportoinnilta. Ympäristökeskuksen esittämä päästötarkkailu ei ole tarkoituksenmukainen eikä yhteneväinen muiden saman vesistön toimijoiden kanssa. Päästötarkkailu on myös taloudellisesti mahdotonta. Hakija esittää, että päästötarkkailussa vesinäytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa ja kasvukauden ulkopuolella ei ollenkaan. Lietettä voidaan valtioneuvoston asetuksessa 931/2000 säädetyn mukaisesti levittää syksyllä 15.11. sakka ja levitys voidaan aloittaa keväällä 1.4. Hakija esittää, että vuotuinen rehun käyttömäärä on noin 29 000 kg ja fosforikuormitus noin 150 kg. Luvan voimassaoloa hakija esittää vuoteen 2025 saakka, tai luvan tulee olla voimassa toistaiseksi. Muut ympäristökeskuksen esittämät vaatimukset hakija esittää jätettäväksi huomioimatta. Keski-Suomen TE-keskus: Hakija esittää TE-keskuksen vaatimuksesta poiketen fosforikuormitusrajaksi noin 150 kg vuodessa. Jos lupa myönnetään hakijan esityksen mukaisena, ei hakijalla ole huomautettavaa TE-keskuksen esittämän kalatalousvelvoitteen ja kalataloudellisen tarkkailuvelvoitteen osalta. Muussa tapauksessa luvassa ei tule määrätä kalatalousvelvoitteesta tai kalataloudellisesta tarkkailuvelvoitteesta.
MERKINTÄ Luhangan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen: Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Joutsan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, ja lausunto on ristiriidassa lausunnonantajan omien toimintaperiaatteiden kanssa. Kalankasvatuksella on suuri yhteiskunnallinen merkitys ravinto-opillisesti arvokkaan ravinnon tuottajana ja tätä kautta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Hakijan mukaan lausuntoa ei tule käyttää lupaprosessin päätöksenteossa. Luhangan kunta: Kunta on kyseessä olevassa vesistössä suurin ongelmien tuottaja jätevedenpuhdistamollaan. Lausunto ei sisällä mitään uutta ja kaikki vaatimukset tulee hylätä. Muistutukset: Lähes kaikki muistutukset ovat mielipiteitä, joita ei ole perusteltu kestävin argumentein. Laitoksen toiminta ei ole rehevöittänyt vesistöä. Vesistön fosforipitoisuuden nousu on vähäistä. Alapuoliseen vesistöön tulee paljon yksilöimätöntä hajakuormitusta. Kaikki vaatimukset ympäristöluvan epäämiseksi tulee hylätä. Liete viedään 5,5 ha:n peltoalueelle, joka on nurmikesantoa ja laidunta. Pinta-ala on riittävä lietteen sijoituspaikaksi. Myös Tammilahden tila on lupautunut ottamaan lietettä vastaan, ja ympäristökeskus on tietoinen asiasta. Kuormitustarkkailu on nykyisellään riittävä. Koska analysointia ei voi tehdä laitoksella, on luotettava laboratorioiden kykyyn analysoida näytteet. Hakija viittaa lisäksi perusteluina kalanviljelyn toimintaedellytyksistä valtioneuvoston periaatepäätökseen "Kansallinen vesiviljelyohjelma 2015". Asiaa käsiteltäessä ovat olleet esillä Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 9/03/1 27.2.2003 perusteena olleet asiakirjat. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Toiminnan laajentaminen Ympäristölupavirasto hylkää toiminnan laajentamista koskevan hakemuksen. 19 Lupamääräysten tarkistaminen Ympäristölupavirasto tarkistaa Luhangan kunnassa sijaitsevan Tammilohen kalanviljelylaitoksen toimintaan Matti Heikkilälle 27.2.2003 päätöksellä nro 9/03/1 myönnetyn toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan.
20 LUPAMÄÄRÄYKSET Kalastolle ja kalastukselle aiheutuva ilmeinen vahinko alapuolisessa vesistössä määrätään hyvitettäväksi kalatalousvelvoitteella. Muuta hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden tule aiheutumaan. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. Laitoksella on hautomo, poikashalli ja 11 maa-allasta. Maa-altaiden yhteenlaskettu pinta-ala on 4 000 m 2 ja yhteistilavuus 9 700 m 3. Laitoksen käyttövesi otetaan Myllyjärvestä. Vesi johdetaan laitokselle osin Myllyjärven säännöstelypadolta ja osin Tammikosken voimalaitoksen kautta. Laitoksen kasvatustilojen sijainti ja vesityksen järjestäminen ilmenevät hakemuksen täydennyksen liitteestä asemapiirros 1:1 000, 5.5.2009. Vesistön pilaantumisen ehkäiseminen Jätteet ja varastointi 1. Laitosta on hoidettava huolellisesti ja asianmukaisesti siten, että vesistöön joutuva kuormitus on mahdollisimman pieni. Kalojen liikaruokintaa on vältettävä ja rehusta on poistettava pöly ennen ruokintaa. 2. Laitoksella kalojen ruokintaan käytettävä kuivarehu saa vuodesta 2011 alkaen sisältää fosforia enintään 100 kg vuodessa. Käytettävien rehujen määrä ja niiden fosforipitoisuus on merkittävä laitoksen käyttöpäiväkirjaan. 3. Laitoksen fosforipäästö vesistöön saa vuodesta 2011 alkaen olla kokonaisfosforina enintään 50 kg vuodessa. Fosforipäästö lasketaan kuormitustarkkailun perusteella. Lisäksi on laskettava fosforipäästö käytetyn rehun fosforimäärän ja kalojen lisäkasvuun sitoutuneen fosforimäärän erotuksena. Kasvatetussa kalassa on 0,4 % fosforia. 4. Maa-altaista on poistettava liete tuotantoaikana vähintään kerran viikossa ja tuotantoajan ulkopuolella tarvittaessa. 5. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti. Jätteiden varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua vaaraa ympäristölle eikä roskaantumista. Jätteet on toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi jätteen tai ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine. Jätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai muuten riittävät edellytykset jätejakeen jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Kuolleet kalat on poistettava altaista mahdollisimman pian. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee niiden määrä, laatu ja alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka.
6. Kasvatusaltaista poistetulle lietteelle on rakennettava jatkokäsittely- tai varastointipaikka 30.9.2010 mennessä. Suunnitelma lietteen käsittelystä ja käsittelyn edellyttämistä rakenteista on toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Altaista poistettu liete on käsiteltävä tai toimitettava hyötykäyttöön siten, että käsittelystä ei aiheudu pohjaveden pilaantumista tai valumia vesistöön. Jos lietettä käytetään pelloilla maanparannusaineena tai lannoitteena, tulee ottaa huomioon lannoitevalmistelain (539/2006) määräykset. Lietettä ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan. Häiriö- ja poikkeustilanteet 7. Luvan saajan on ilmoitettava toiminnan merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Luhangan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden edellyttämä tarkkailu on järjestettävä ja niiden syyt on selvitettävä välittömästi. Havaitut viat on korjattava viipymättä. 8. Laitoksella ilmenevistä kalataudeista ja hoitotoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava eläintautilainsäädännön sekä sen nojalla annettujen määräysten mukaisesti. Tarkkailu- ja raportointimääräykset 9. Luvan saajan on pidettävä ympäristön kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä muun muassa viikoittain käytetyt rehumäärät, rehun fosforipitoisuudet, laitokselle tuodut ja laitokselta poistetut kalamäärät, tiedot mahdollisista kalataudeista ja käytetyistä lääkkeistä, tiedot kasvatusaltaiden lietteen poistosta ja käsittelystä, laitoksella tehdyt huoltotoimenpiteet sekä häiriötilanteet ja niiden vaikutukset ympäristöön. Käyttöpäiväkirja on säilytettävä laitoksella ja esitettävä pyydettäessä valvontaviranomaiselle. Luvan saajan on mitattava virtaama jokaisesta virtaamanmittauspisteestä kasvatuskaudella päivittäin ja kasvatuskauden ulkopuolella viikoittain. Mittaustulokset on merkittävä päiväkirjaan. Kuormitustarkkailu on tehtävä seuraavasti: Laitokselta lähtevästä vedestä otetaan automaattisella näytteenottimella 7 vrk:n kokoomanäytteet. Laitokselle tulevasta vedestä otetaan kertanäytteet päivittäin kunakin havaintojaksona. Vuorokauden kokoomanäytteet pakastetaan päivittäin ja niistä muodostetaan viikon kokoomanäytteet, joista määritetään kokonaisfosforipitoisuus. Kasvatuskaudella (1.5. 31.10.) kokoomanäytteet otetaan kerran kuukaudessa. Kasvatuskauden ulkopuolella näytteenottojaksoja on kaksi, joulukuussa ja maaliskuussa. 21