ANALYYSIKÄSIKIRJA 1 ANALYYSIKÄSIKIRJA
ANALYYSIKÄSIKIRJA 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TUOTTOLUVUT... 3 3 JENSENIN MALLI... 3 4 RISKILUVUT... 3 4.1 Volatiliteetti... 3 4.2 Riskiluokka... 4 4.3 Beta... 4 4.4 Tracking Error... 5 5 TEHOKKUUSLUVUT... 5 5.1 Eufex-tehokkuus ja Eufex-luokitus... 5 5.2 Sharpen luku... 5 5.3 Vertailuryhmät...6 5.4 Eufexin omat tunnusluvut... 7 5.5 Alpha... 8 5.6 Information Ratio... 8
ANALYYSIKÄSIKIRJA 3 1 JOHDANTO Tämän käsikirjan tarkoituksena on antaa tarkka kuvaus kaikista niistä tehokkuus-, tuotto- ja riskiluvuista, joita Eufex Pankki Oyj (Eufex) rahastoanalyyseissään käyttää. Käsikirjassa pyritään kertomaan kuinka analyysimittoja tulkitaan sekä esittämään, miten ne lasketaan. Kaikissa Eufexin julkaisemissa tuottoluvuissa sekä analyyseissa on huomioitu rahaston perimät hallinnointipalkkiot. 2 TUOTTOLUVUT Kaikki Eufexin laskemat ja raportoimat tuottoluvut ovat rahasto-osuuden euromääräisiä prosentuaalisia muutoksia. Tuotoissa on toisin sanoen otettu huomioon rahaston osuuden noteerausvaluutan ja euron välisen vaihtokurssin muutos, mikäli rahaston noteerausvaluutta on muu kuin euro. Raportoidut tuotot ovat nettotuottoja, eli tuottoja kaikkien rahaston perimien palkkioiden jälkeen. Tuotoissa on myös huomioitu kaikki rahaston mahdollisesti jakamat voitto-osuudet (tuotto-osuudet) ja mahdolliset jakautumiset (splitit). Pidemmille ajanjaksoille ilmoitetaan sekä kumulatiiviset- että vuositason tuotot (tuotto p.a.). Kumulatiiviset- ja vuositason tuotot lasketaan seuraavasti: Kumulatiivinen tuotto= Rahaston osuuden arvo euroissa hetkellä T+N Rahaston osuuden arvo euroissa hetkellä T 1 Vuositason tuotto=tuotto p.a.=1+kumulatiivinen tuotto!" # $ 1 missä N = Tarkasteltavan tuottoperiodin päivien lukumäärä. 3 JENSENIN MALLI Monet Eufexin raportoimat tunnusluvut saadaan Jensenin klassisesta mallista: Rahaston tuotto riskitön korko=α+β Vertailuindeksin tuotto riskitön korko+ε, missä α = Alpha, β = Beta, ε = Tracking Error. Tässä käsikirjassa emme käy tarkemmin läpi Jensenin mallia, mutta kiinnostuneet voivat löytää siitä helposti tietoa. Mallin parametreihin α, β ja ε palataan myöhemmin tässä käsikirjassa. 4 RISKILUVUT 4.1 Volatiliteetti Rahaston kokonaisriskiä mitataan rahaston viikkotuotoista (keskiviikko-keskiviikko) lasketulla vuosituoton keskihajonnalla, jota kutsutaan volatiliteetiksi. Volatiliteetti siis kertoo, kuinka paljon vaihtelua vuosituotolla on, eli kuinka suuri on kokonaisriski.
ANALYYSIKÄSIKIRJA 4 Mitä voimakkaammin rahaston arvo laskee ja nousee, sitä suurempi on volatiliteetti. Numeerinen tulkinta volatiliteetille on se, että rahaston vuosituotto osuu 68% todennäköisyydellä maksimissaan yhden volatiliteetin päähän tuoton odotusarvosta. Esimerkiksi jos vuosituoton odotusarvo on 15% ja volatiliteetti 30%, rahaston vuosituotto osuu n. kahtena vuotena kolmesta todennäköisyydellä 45% ja -15% välille. Volatiliteetti saadaan laskettua käyttäen apuna (otos)keskihajonnan laskukaavaa: KeskihajontaTuotto=+ 4-56 Tuotto - KESKIARVOTuotto 3, 7 1 missä 7 = havaittujen viikkotuottojen (ke-ke) lukumäärä, Tuotto - = Yksi havaittu viikkotuotto ja KESKIARVOTuotto = Rahaston 52 viikon viikkotuottojen keskiarvo. Varsinainen volatiliteetti saadaan skaalaamalla viikkotuottojen keskihajonta vuositasolle hyödyntäen oletusta viikkotuottojen riippumattomuudesta. 4.2 Riskiluokka Eufexin oma riskiluokka kuvaa rahaston riskiä suhteessa muihin Eufexin tietokannan rahastoihin. 10% suurimman volatiliteetin omaavaa rahastoa saavat riskiluokan 10, 10% järjestyksessä pienimmän volatiliteetin omaavaa rahastoa riskiluokan 1 ja muut riskiluokat määräytyvät vastaavasti desiileittäin (kymmenyksittäin). 4.3 Beta Rahaston tuoton riippuvuutta vertailuindeksinsä tuotosta mitataan Beta-luvulla. Eufex käyttää vertailuindeksinä omia, vertailuryhmiin perustuvia indeksejä. Beta-luku saadaan estimoitua Jensenin mallista (ks. Luku 2). Beta on herkkyysparametri, jonka arvot saavat seuraavan tulkinnan: Mikäli Beta = 0,5, indeksin tuottaessa 5% rahasto tuottaa keskimäärin 2,5%. Eufex laskee rahastoille Beta-lukuja seuraavia yleisesti käytettyjä korkoja, valuuttoja ja indeksejä vastaan: Aasia Eurooppa USA USA:n dollari Japanin jeni Ruotsin kruunu Korko (DJ 1800 ASIA/PAC) (DJ STOXX) (S&P 500 Index) (USD/EUR) (JPY/EUR) (SEK/EUR) (Euribor 12 kk) Rahastoanalyyseissään Eufex tekee rahastoille myös riippuvuusanalyysin. Tämän analyysin tarkoituksena on selvittää, mikä sijoitustyyli selittää vahvimmin rahaston menestyksen. Näissä laskuissa on otettu huomioon rahastojen herkkyys suhteessa seuraavia sijoitustyylejä vastaan (suluissa se indeksi, jota vastaan herkkyys on laskettu):
ANALYYSIKÄSIKIRJA 5 Arvoyhtiöt Kasvuyhtiöt Suuryhtiöt Pienyhtiöt (MSCI World Value) (MSCI World Growth) (MSCI World) (MSCI World Small Cap) Faktori- ja tyyliriippuvuusanalyysit näytetään vain, jos niiden tilastollinen merkitsevyys on yli 50%. 4.4 Tracking Error Trackin Error kuvaa rahaston tuottojen poikkeamista vertailuindeksin tuotoista. Mitä suurempi Tracking Error on, sitä enemmän salkun sisältö eroaa indeksin laskentaan käytetyistä painoista, eli sitä suurempi on salkunhoitajan aktiivisuus. Eufex käyttää vertailuindeksinä omaan vertailuryhmittelyynsä perustuvaa indeksiä. Trackin Error ε saadaan Jensenin mallista (ks. Luku 2). 5 TEHOKKUUSLUVUT Eufexin rahastoanalyysien oleellisimpiin mittoihin kuuluvat tehokkuusluvut, joilla mitataan salkunhoidon onnistumista. Tehokkuuslukuihin vaikuttavat rahaston saavuttama tuotto ja se riski, jolla kyseinen tuotto on saavutettu. Tehokkuuslukujen laskemisessa käytetään hyväksi Eufexin luomaa vertailuryhmäjärjestelmää. Analyysit tehdään aina sillä osuussarjalla, joka on saatavilla Eufexin verkkopalvelussa. Tämä on lähes aina osuussarja, johon myös piensijoittajalla on mahdollisuus päästä mukaan, sillä sen minimimerkintäsumma on kaikista alhaisin. 5.1 Eufex-tehokkuus ja Eufex-luokitus Eufex-tehokkuus ja Eufex-luokitus kuvaavat rahaston menestystä (=salkunhoitajan onnistumista) suhteessa kaikkiin Eufexin seuraamiin rahastoihin. Määritellään ensin muutama yleisesti käytetty tunnusluku, joita käytetään hyväksi Eufexin omien tunnuslukujen laskennassa. 5.2 Sharpen luku Sharpen luku on yleisesti käytetty portfolion tehokkuutta mittaava tunnusluku. Sharpen luku saadaan kaavasta Sharpen luku = Tuotto Riskitön korko KeskihajontaTuotto missä Tuotto = Rahaston 1 vuoden tuotto, Riskitön korko = Euribor 3kk tuotto uudelleen sijoitettuna 0,6% (p.a.), Keskihajonta(Tuotto) = Rahaston vuosituoton keskihajonta laskettuna 52:lla viikkotuotolla eli volatiliteetti. 3kk Euriborista vähennetään 0,6% (p.a.), sillä sijoittajan on käytännössä lähes mahdoton saada riskitön korko, joka vastaisi markkinakorkoa. Sijoittajan riskitön korko on täten käytännössä aina hiukan markkinakorkoa alhaisempi.
ANALYYSIKÄSIKIRJA 6 5.3 Vertailuryhmät Rahastojen vertailemisessa on erittäin tärkeää käyttää oikeudenmukaisia vertailukohtia, eli vertailuryhmiä. Eufexin analyyseissä käytetyt vertailuryhmät ovat markkinoiden tarkimmat ja niitä on kehitelty jo yli 10 vuotta. Tarkkojen vertailuryhmien käyttö on tärkeää, jotta analyysin lopputulos kertoo salkunhoidon menestyksestä, eikä siitä, miten alla olevat markkinat ovat kehittyneet suhteessa toisiinsa. Jos verrataan esim. Suomeen sijoittavaa osakerahastoa Kiinaan sijoittavaan vastaavaan, ei voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä salkunhoitajien onnistumisesta suoraan tuottoja vertaamalla, sillä esimerkin tilanteessa markkinoiden vaihtelut vaikuttavat suurimmalta osin tuottoeroihin, eivät salkunhoitajien päätökset. Eufexin käytössä on nykyään jo yli 200 vertailuryhmää, mikä kertoo vertailuryhmittelyn hienovaraisuudesta. Eufexin vertailuryhmät perustuvat rahaston säännöissä ja rahastoyhtiön ilmoittamassa sijoituspolitiikassa esiintyviin salkunhoitajaa sitoviin sijoitusrajoituksiin. Eufexin asiantuntijat käyvät säännöllisesti läpi rahastojen sijoituspolitiikat siltä varalta, että niissä on tapahtunut muutoksia ja tekevät muutokset myös Eufexin omaan vertailuryhmittelyyn, mikäli se on tarpeen. Rahastot sijoitetaan vertailuryhmiin seuraavien kriteerien perusteella. 1. Rahastotyyppi Ensimmäinen ryhmittelykriteeri on rahaston tyyppi. Kyseessä tässä kohtaa on esim. osake-, korko-, yhdistelmä- tai raaka-ainerahasto. 2. Sektori/toimiala Toinen ryhmittelykriteeri on sektori tai toimiala, jolle rahasto sijoittaa. Eufex ryhmittelee rahastot eri sektoreihin pääsääntöisesti GICS:in (Global Industry Classification Standard) mukaan. Osakerahastojen kohdalla sektoreita ovat mm. rahoitus-, energia- ja IT-ala. Eufexin vertailuryhmissä on tämän lisäksi otettu huomioon myös tietyille toimialoille sijoittavat rahastot, joita ei löydy GICS-järjestelmästä. Tällaisia toimialoja ovat mm. puhtaampi energia ja infrastruktuuri. Korkorahastojen kohdalla sektorilla tarkoitetaan korkosijoitusten keskimääräistä duraatiota, eli ajallisella etäisyydellä painotettua lainan takaisinmaksuaikaa. Mitä pidempi on duraatio, sitä suurempi korkoriski rahastolla on. Eufexin ryhmittelyssä duraatio on jaoteltu neljän portaan mukaan: lyhyt, keskipitkä, pitkä ja erittäin pitkä. Lyhyellä duraatiolla tarkoitetaan keskimääräistä takaisinmaksuaikaa, joka on alle vuoden. Keskipitkässä tämä on 1-3 vuotta, pitkässä yli 3 vuotta ja erittäin pitkässä yli 15 vuotta. 3. Maantieteellinen alue Vertailuryhmittelyn kolmantena kriteerinä on se maantieteellinen alue, jolle rahasto sijoittaa, esim. Eurooppa tai Japani. Korkorahastojen kohdalla maantieteellisellä alueella tarkoitetaan sitä valuuttaa, jossa rahaston korkopaperit ovat pääsääntöisesti noteerattuja. Jos rahastolla on korkosijoituksia monessa eri valuutassa, voi maantieteelliseksi alueeksi tulla esim. maailma, kehittyvät markkinat tai Aasia. 4. Sijoitustyyli
ANALYYSIKÄSIKIRJA 7 Neljäs kriteeri, jota Eufex vertailuryhmittelyssään käyttää, on rahaston sijoitustyyli. Sijoitustyyli voi osakerahastojen kohdalla olla esim. pien-, suur-, arvo- tai kasvuyhtiöt. Korkorahastojen kohdalla sijoitustyylillä tarkoitetaan rahaston sisältämien korkopapereiden luottokelpoisuutta. Luottokelpoisuus on määritelty neljän portaan mukaan: korkea, korkea/hyvä, hyvä/alhainen ja alhainen. Korkean luottokelpoisuuden rahastot sisältävät pääsääntöisesti vain korkeimman luottokelpoisuuden omaavia valtionobligaatioita. Korkea/hyvä ryhmään sijoitataan ne rahastot, jotka sallivat mukaan myös korkeaa luottokelpoisuutta hiukan heikomman luottokelpoisuuden omaavia korkopapereita, kuten julkisyhteisöjen-, kuntien-, rahoituslaitosten- tai erittäin vakavaraisten yritysten velkapapereita. Hyvä/alhainen ryhmään kuuluvat ne rahastot, jotka sijoittavat pääsääntöisesti hyvän luottoluokituksen saaneiden yritysten velkapapereihin (ns. Investment Grade). Ryhmä alhainen kuuluu sen sijaan niille rahastoille, joiden sijoitusstrategiaan kuuluu sijoittaminen alemman luottoluokituksen saaneisiin velkakirjoihin (ns. High Yield). Ne korkorahastot, jotka pyrkivät aktiivisesti markkinatilanteen mukaan siirtymään eri luottokelpoisuusluokista toisiin, löytyvät ryhmästä dynaaminen. Luottokelpoisuuden lisäksi muita sijoitustyylejä, joita Eufex käyttää luokittelussaan, ovat esimerkiksi vaihtovelkakirjalainat ja inflaatiosuojattu korko. Yhdistelmärahastojen kohdalla sijoitustyyli muodostuu sen mukaan, miten rahasto ns. normaalitilanteessa allokoi rahoja osakkeisiin ja korkopapereihin. Jos osakepaino pidetään normaalitilanteessa alle 37,5%, sijoitetaan rahasto ryhmään maltillinen. Jos osakepaino on yli 62,5%, kuuluu rahasto ryhmään aggressiivinen. Ne rahastot, jotka ilmoittavat normaalitilanteen osakepainonsa olevan 37,5% ja 62,5% välissä, ryhmitellään ryhmään neutraali. Hedge-rahastojen kohdalla ryhmittely tapahtuu aina rahaston sijoitusstrategian mukaan. Näitä ovat mm. long/short equity, fixed income arbitrage, global macro sekä managed futures. Eufexin käyttämät tarkat vertailuryhmät ja niiden nimet löytyvät Eufexin Verkkopalvelusta ja PROPalvelusta osoitteesta eufex.fi. 5.4 Eufexin omat tunnusluvut Nyt olemme valmiita määrittelemään yleistä tehokkuusmittaa Sharpen lukua sekä Eufexin rahastoluokittelua hyödyntävän vertailuluvun, Eufex-tehokkuuden: Eufex tehokkuus= Sharpen luku KESKIARVOSharpen luku, KESKIHAJONTASharpen luku missä Sharpen luku = kyseessä olevan rahaston vuoden tuottohistorialla laskettu Sharpen luku, KESKIARVO(Sharpen luku) = vertailuryhmän rahastojen vuoden tuottohistorialla laskettujen Sharpen lukujen keskiarvo ja KESKIHAJONTA(Sharpen luku) = vertailuryhmän vuoden tuottohistorialla laskettujen Sharpen lukujen keskihajonta. Näin ollen Eufex-tehokkuus on vertailuryhmittäin normitettu Sharpen luku.
ANALYYSIKÄSIKIRJA 8 Eufex-luokitus määräytyy suoraan Eufex-tehokkuuden perusteella. Eufex-luokituksen 10 saa ne rahastot, joiden standardinormaalijakauman kertymäfunktion arvo Eufex-tehokkuuden määräämässä pisteessä on yli 0,9 ja luokituksen 1 saa ne rahastot, joiden vastaava luku on alle 0,1. Samoin määräytyy luokitukset 2-9. Suuressa rahastovalikoimassa näin syntyvä luokitus antaa 10 noin saman suuruista tehokkuusluokkaa. Eufex-tehokkuus, ja siten myös Eufex-luokitus lasketaan vain rahastoille, joiden vertailuryhmässä on vähintään 5 vähintään 1 vuoden tuottohistorian omaavaa rahastoa. 5.5 Alpha Alpha kuvaa rahaston riskikorjattua ylituottoa (% p.a.) suhteessa rahaston vertailuindeksiin. Kyseessä on siis rahaston salkunhoitajan sijoituskohdevalintakykyä mittaava tunnusluku. Positiivinen Alpha tarkoittaa ylituottoa ja negatiivinen alituottoa. Eufex käyttää vertailuindeksinä laskemaansa omaa vertailuindeksiä, joka pohjautuu Eufexin omaan vertailuryhmittelyyn. 5.6 Information Ratio Information Ratio kuvaa rahaston Alphaa suhteessa rahaston Tracking Erroriin, eli riskikorjatun ylituoton suhdetta salkunhoitajan aktiiviriskiin. Suurempi Information Ratio lukema indikoi keskimääräistä parempaa tehokkuutta ja pienempi lukema huonompaa tehokkuutta. Information Ratio lasketaan seuraavasti: Information Ratio = =>?@A BCADEFGH ICCJC.