Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta tehtäväksi päivittää uhanalaisten lintujen luettelo vuoden loppuun mennessä Aiemmin luettelo laadittiin kerran vuosikymmenessä Työryhmän jäseninä toimivat Juha Tiainen, Luke, pj. Markku Mikkola-Roos, Syke, koordinaattori ja työn moottori Antti Below, metsähallitus Aleksi Lehikoinen, Luomus Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi Jorma Pessa, ELY-keskus (Pohjois- Pohjanmaa) Ari Rajasärkkä, metsähallitus Jukka Rintala, Luke Päivi Sirkiä, Luomus Jari Valkama, Luomus Työryhmää avustivat Aili Jukarainen, sihteeri Pekka Rusanen, Syke Juha Honkala, Luomus 1
Tehtävä Useiden riistalajien kantojen heikentyminen uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi vuonna 2010 synnytti tarpeen päivittää tarkastelu aiempaa useammin Halu varmistaa, että metsästysverotus on kestävällä pohjalla Lisäksi linnustomme on jatkuvasti rikastumassa; siinä vaiheessa kun uudet lajit katsotaan vakiintuneiksi, on niidenkin mahdollinen uhanalaisuusstatus arvioitava Julkaisu 15.1.2016 www.ymparisto.fi/punainenlista/ linnutjanisakkaat Uhanalaisuus mitä se on ja miksi arvioidaan? Uhanalaisuus tarkoittaa riskiä hävitä lajistosta tulevaisuudessa Häviämisriskin arviointi perustuu kannan havaittuun vähenemiseen kolmen sukupolven keston mittaisella ajalla (vaihtelee lajista toiseen noin 10 52 vuotta) hyvin pieneen populaatiokokoon levinneisyysalueen laajuuteen ja muutokseen Laji on sitä uhanalaisempi, kuta voimakkaammin sen kanta on vähentynyt tai kuta pienempi sen kanta on Häviämisriskiä voidaan torjua tunnistamalla uhanalaisuuden syyt ja toimimalla niiden poistamiseksi 2
Punainen lista Uhanalaiset lajit muodostavat yhdessä silmälläpidettävien kanssa punaisen listan Silmälläpidettävät lajit eivät aivan täytä uhanalaisuuden kriteerejä, mutta ne voivat ajautua uhanalaisiksi, jos myös niiden hyväksi ei toimita Suokukko, CR Piekana, EN Kuva: Petri Ahlroth Hömötiainen, VU Kuva: Antti Below Kiiruna, NT Arviointikriteerit 1 (IUCN 2 ) Kriteeri A Populaation pieneneminen CR > 90 % (A1) tai 80 % (A2 A4) EN > 70 % (A1) tai 50 % (A2 A4) VU > 50 % (A1) tai 30 % (A2 A4) Vaihtoehdon 1, 2, 3 tai 4 mukaan: A1 Havaittu, arvioitu, päätelty tai epäilty pieneneminen, jos pienenemisen syyt ovat peruttavissa; tai A2 Havaittu, arvioitu, päätelty tai epäilty pieneneminen, kun pienenemisen syyt eivät ole vähentyneet tai peruttavissa; tai A3 Ennustettu tai epäilty pieneneminen tulevaisuudessa ( 100 v); tai A4 Havaittu, arvioitu, päätelty, ennustettu tai epäilty pieneneminen 100 v aikana sisältäen sekä mennyttä että tulevaa ja pienenemisen syyt eivät ole vähentyneet eivätkä peruttavissa. Kriteeri D Hyvin pieni ja rajoittunut populaatio D1 Lisääntymiskykyisten yksilöiden määrä on CR: < 50 EN: < 250 VU: < 1 000 1 Lintujen arvioinnissa käytetyt 2 Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto 3
Aineistot Seurannat alkaneet Maalinnuston vakiolinjaseuranta-aineisto (Luomus) 1975 Suojelualueiden lintulaskenta-aineisto (metsähallitus) 1981 Vesilintujen seuranta-aineisto (Luke ja Luomus) 1986 Saaristolintuaineisto (Luke ja Luomus) 1986 Petolintujen ja pöllöjen seuranta-aineisto (Luomus) 1982 Kanalintujen poikuelaskenta (riistakolmiot; Luke) 1989 Talvilintulaskenta-aineisto (Luomus) 1956/57 Maatalousympäristön pesimälintulaskenta (Luke) 2001 Tiira-havaintotietokanta (BirdLife Suomi) 2006 Faunistinen aineisto (BirdLife Suomi) 1980 Lintudirektiivin maaraportointitulokset 2013 2007 2012 (YM/Syke/Lintutyöryhmä) Analyysi Useimmista lajeista oli käytettävissä pitkäaikaista seuranta-aineistoa, joka oli riittävä kolmen sukupolven mittaiselle analyysille Kannanmuutokset laskettiin käyttäen loglineaarista mallinnusta TRIM-ohjelmistolla Alli, NT (pesimäkanta) LC (talvikanta) Kuva: Markku Mikkola-Roos 4
Tarkastelujakson pituus: kolme sukupolvea Päivitetyt tiedot keskimääräisistä suku polven pituuksista Tarkastelujakso muuttui lähes kaikilla lajeilla merkittävästi, yhdeksällä se lyheni, 13:lla pysyi samana ja 226:lla piteni Pisimmät tarkastelujaksot kotkilla, 50 52 vuotta Punasotka, EN Kuva: Antti Below Kolmen sukupolven keston muutos 0,6 0,8 5 0,9 1,1 46 1,2 1,5 113 1,6 2,0 69 2,1 2,5 15 > 2-kertaiset muutokset: lapasotka, tunturipöllö, punasotka, harmaasorsa, tukkasotka, alli, sarvipöllö, suopöllö, harmaahaikara, jouhisorsa, nokikana, pikkusirri, lapinsirri, isokuovi, käki Uhanalaisarvioinnin tulos Arviointi Arvioitujen lajien määrä Uhanalaisten lajien määrä Uhanalaisten osuus % Punaisen listan lajeja Punaisen osuus % 2010 241 59 24 89 37 245 87 36 110 45 Arviointi CR EN VU NT LC NA 2010 11 12 36 30 152 8 249 13 36 38 23 135 4 249 5
Muutokset viiden vuoden takaiseen Arviointi Arviointi 2010 RE CR EN VU NT LC NA yhteensä CR 0 10 3 0 0 0 0 13 EN 0 1 6 18 5 4 2 36 VU 0 0 3 14 9 10 2 38 NT 0 0 0 4 5 14 0 23 LC 0 0 0 0 11 124 0 135 NA 0 0 0 0 0 0 4 4 yhteensä 2010 0 11 12 36 30 152 8 249 Arviointi Muutokset viiden vuoden takaiseen Arviointi 2010 Aiempaa uhanalaisempia lajeja 67 RE CR EN VU NT LC NA yhteensä CR 0 10 3 0 0 0 0 13 EN 0 1 6 18 5 4 2 36 VU 0 0 3 14 9 10 2 38 NT 0 0 0 4 5 14 0 23 LC 0 0 0 0 11 124 0 135 NA 0 0 0 0 0 0 4 4 yhteensä Uhanalaisuus lieventynyt: 19 lajia 2010 0 11 12 36 30 152 8 249 6
Muutosten syyt CR EN VU NT LC NA Yhteensä Ei muutosta 10 6 14 6 125 4 164 Aito muutos 3 19 21 17 8-69 Tiedon lisääntyminen - 1 - - - - 1 Muuttunut tulkinta - 8 1-2 - 11 Uusi laji - 2 2 - - - 4 Kaikki lajit 13 36 38 23 135 4 249 Suurin osa muutoksista aitoja Osa luokkamuutoksista johtui tulkinnan muutoksista, joista merkittävin on se, että käyttöön on saatu uudet aiempaa realistisemmat lajikohtaiset keskimääräiset sukupolvien pituustiedot Metsästettävien vesilintujen uhanalaisuus 2010 2000 Metsähanhi VU NT NT Merihanhi LC LC LC Kanadanhanhi NA NA NE Haapana VU LC LC Tavi LC LC LC Sinisorsa LC LC LC Jouhisorsa EN VU LC Heinätavi EN VU LC Lapasorsa LC LC LC 2010 2000 Punasotka EN VU LC Tukkasotka EN VU LC Haahka VU NT LC Alli NT LC LC Telkkä LC LC LC Tukkakoskelo EN NT LC Isokoskelo VU NT LC Nokikana EN LC LC Isokoskelo, VU 7
Metsästettävien kanalintujen uhanalaisuus 2010 2000 Pyy LC LC LC Riekko VU NT LC Kiiruna NT LC LC Teeri LC NT NT Metso LC NT NT Peltopyy LC LC NT Fasaani NA NA NE Lehtokurppa LC LC LC Riekko, VU Pääelinympäristötyypeittäin Pääelinympäristöluokka Osuus (%) pääelinympäristön lajeista Uhanalaiset Punainen lista Kulttuuriympäristö 42 33 45 Kalliot 2 100 100 Metsä 82 13 20 Rannat 27 59 63 Suo 23 30 57 Avotunturi 17 71 88 Itämeri 21 43 48 Sisävedet 35 46 51 Yhteensä 249 35 44 8
Uhanalaisuuden syyt Uhanalaisuuden syy Talvehtimisalueilla ja muuttoreittien varrella vaikuttavat tekijät 31 Satunnaistekijät 22 Pyynti ja metsästys 22 Häirintä 14 Metsien muutokset 11 Avoimien alueiden sulkeutuminen 11 Muiden lajien vaikutus (kilpailu, taudit) 10 Kemiallinen saastuminen 8 Ilmaston muutos 6 Maatalousympäristön (peltomaiden) muutos 5 Ojitus ja turpeenotto 5 Vesirakentaminen 5 Keräily 5 Muu tunnettu syy 15 Tuntematon 6 Keskenään verrattavat luvut 37 Tukkasotka, EN Kuva: Markku Mikkola-Roos 9