Hoitoon liittyvän virtsatieinfektion ja keuhkokuumeen ehkäisy

Samankaltaiset tiedostot
Tartuntatautilaki. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka 1

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA

Uusi tartuntatautilaki

Uusi tartuntatautilaki ja asetus - työntekijöiden rokotukset TEHY Anni Virolainen-Julkunen

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista Anni Virolainen-Julkunen

Tehostettu suunhoito ja hengitysteiden imeminen vuodeosastolla

Omavalvontaseminaari Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille

POTILAAN HYGIENIAOPAS

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet

Tartuntatautilain tavoite on

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys

Asumispalveluyksiköiden hengitystie-epidemioiden hoito kunnassa

Perifeeristen kanyylien infektiot ja niiden ehkäisy

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA

Kirurgian poliklinikka / urologian poliklinikka Infektio-sairaalahygieniayksikkö

Infektioiden torjuntatyön vastuualueet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas

Lääkehoito vanhuspalveluissa

Uusia ohjeita ja TK-projektin palaute

SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOTYÖN TOIMINTONA

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Hengitystiet imetään, kun

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Terveyslautakunta Tja/

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä

HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

Nielemisvaikeus eli dysfagia

Clostridium difficile - infektioiden torjunta

VIRTSATIEINFEKTIOT YLEISIN HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO

KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA

IV-kanyylien käsittely

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISY SOTE-UUDISTUKSESSA Pohjois-Karjalan malli

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

Aseptiikka pientoimenpiteissä Eija Similä, Leikkaussairaanhoitaja, hygieniavastaava Keskusleikkausosasto Oulun yliopistollinen sairaala

Influenssapotilaan eristyskäytännöt

Neurokirurgisen haavan hoito

VÄLINEHUOLLON ERITYISPIIRTEET HAMMASHUOLLOSSA ANITA STARCK TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI, AIKUISKOULUTUS

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (5) Sosiaalilautakunta Sosj/

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

Infektioiden torjunta potilasturvallisuussuunnitelmassa

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA

Terveyskeskusten hoitoon liittyvien infektioiden prevalenssitutkimus keväällä 2017

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

HYVÄT HYGIENIAKÄYTÄNNÖT PÄIVÄKODISSA

Pia Vähäkangas, TtT, Projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus, Asiantuntija THL

Moniresistentit bakteerit

Pientoimenpiteiden aseptiikka

MRSA-näytteenotto. Infektioyksikkö Ohje päivitetty

Tartuntatautilaki 1227/2016

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

Tunnistatko hoitoon liittyvän infektion? hygieniahoitaja Sirpa Pöyry

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA-MRSA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN

Nielemisvaikeus eli dysfagia

Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)

Lääkehoito vanhuspalveluissa Turku. Ruut Virtanen Lääninlääkäri Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala Jyväskylä

KIRJAAMINEN JA TIETOJEN KÄYTTÖ JA HYÖTY ERIKOISSAIRAANHOIDON POLIKLINIKALLA SAIRAANHOITAJAN NÄKÖKULMASTA

Infektio uhka potilasturvallisuudelle

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Trakeostomoidun potilaan ohjaus ja kotiutus. Sairaanhoitaja Seija Tamminen Tyks, Korvaklinikka

Käsihygieniahavainnoinnit väline potilasturvallisuuden edistämiseen

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Koulutusta infektioiden torjunnasta sairaaloiden hygieniayhdyshenkilöille

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, hoidon ja ohjauksen kirjallisen suunnitelman hoitotyön

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö

A Toimintayksikön yleistiedot

MRSA-kantajuuden seuranta

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT

dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

Suun toiminta neurologisissa sairauksissa. Alueellinen suunhoidon koulutuspäivä Puheterapeutti Liisa Hakalahti

Hygieniayhdyshenkilötoiminta Tampereen kaupungilla

Turvalliset työtavat: suojainten käyttö

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA

IKÄÄNTYNEIDEN VAJAARAVITSEMUKSEN KIRJAAMINEN

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Transkriptio:

Hoitoon liittyvän virtsatieinfektion ja keuhkokuumeen ehkäisy Maarit Tanhuanpää Hygieniahoitaja Tampereen yliopistollinen sairaala Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Hoitoon liittyvä infektio Sosiaali- tai terveydenhuollossa toteutetun tutkimuksen tai annetun hoidon aikana syntynyt tai alkunsa saanut infektio. Tartuntatautilaki 1227/2016 Suomessa on vuosittain noin 100 000 hoitoon liittyvää infektiota, joista noin puolet sairaaloissa ja puolet pitkäaikaishoidossa. THL Aiheuttaa kustannuksia ja pitkittää sairaalahoitoa 1

17 Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksikön on torjuttava suunnitelmallisesti hoitoon liittyviä infektioita. Toimet on sovitettava yhteen terveydenhuoltolain 8 :ssä säädettyjen potilasturvallisuutta edistävien toimien kanssa. Toimintayksikön johtajan on seurattava tartuntatautien ja lääkkeille erittäin vastustuskykyisten mikrobien esiintymistä ja huolehdittava tartunnan torjunnasta. Toimintayksikön on huolehdittava potilaiden, asiakkaiden ja henkilökunnan tarkoituksenmukaisesta suojauksesta ja sijoittamisesta sekä mikrobilääkkeiden asianmukaisesta käytöstä. Toimintayksikön johtajan on käytettävä apunaan tartuntatautien torjuntaan perehtyneitä terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja sovitettava toimintansa yhteen kunnan tai kuntayhtymän toteuttamien toimien sekä valtakunnallisten hoitoon liittyvien infektioiden torjuntaohjelmien kanssa. Hoitoon liittyvän infektion syntyyn vaikuttavia tekijöitä Hoidon aikana syntyneen infektion aiheuttava mikrobi saattaa olla peräisin potilaan omasta suolistosta, limakalvolta tai iholta, hoitoympäristöstä, toiselta potilaalta tai henkilökunnalta Mikrobi päätyy toimenpiteiden välityksellä kudoksiin, limakalvoille tai verenkiertoon Hoitoon liittyvä infektio ei automaattisesti tarkoita hoitovirhettä. 2

Yleisimpiä hoitoon liittyviä infektioita ovat: Leikkausalueen infektiot Virtsatieinfektiot Keuhkokuume Sepsis Yleisimmät hoitoon liittyvät infektiot 2018 Tays Keuhkokuume 133 Haavainfektio 285 Virtsatieinfektio 369 Sepsis (sis. kliininen sepsis) 751 0 100 200 300 400 500 600 700 800 Vuonna 2018 Taysissa raportoitiin 2042 hoitoon liittyvää infektiota. Tieto SAI -järjestelmästä. 3

Sairaalasyntyiselle keuhkokuumeelle altistavia tekijöitä Korkea ikä Krooninen keuhkosairaus Alentunut tajunnantaso Aspiraatio Hengityskonehoito Syöpäsairaudet Suuret leikkaukset Virheravitsemus 4

Aspiraatio Arviolta n. 5-15% keuhkokuumeista johtuu aspiraatiosta Syntyy suun- ja nielun alueelta tai vatsasta nousevan materiaalin kulkeutuessa hengitysteihin Potilaalla on yleensä hidastunut tai muuten vaikeutunut nieleminen Taustalla voi olla neurologisia sairauksia tai suun ja kurkun alueen ongelmaa Hiljainen aspiraatio Nielemisvaikeuden tunnistaminen Ruokailun yhteydessä esiintyvä yskiminen Kurkunpään kakistelu Äänen muuttuminen vetiseksi tai limaiseksi Tarve nielaista useamman kerran Pinnisteisyys Nielemisen hitaus ja ruuan pyöriminen suussa pitkään tai jääminen suuhun 5

Aspiraatioriskin vähentäminen Virkeä tajunnan taso ruokaillessa Hyvä istuma-asento Rauhallinen ruokailutilanne Valvottu ruokailu Ruuan ja juoman oikea koostumus Ruokailua helpottavat apuvälineet Hyvä suuhygienia Tärkeää jokaisen potilaan kohdalla Vähentää riskiä sairastua keuhkokuumeeseen Ongelmat suussa voivat johtaa huonoon ravitsemustilaan Tarvittaessa potilasta ohjataan ja autetaan suuhygienian toteuttamisessa 6

Suunhoito Kirjataan hoitosuunnitelmaan Riittävään suun hoitoon kuuluu päivittäinen mekaaninen puhdistus aamuin ja illoin Hampaat/proteesi pestään pehmeällä harjalla ja suu huuhdotaan Suussa mahdollisesti oleva karsta tai muu erite poistetaan vanu- tai vaahtomuovitikkuja apuna käyttäen jonka jälkeen potilas huuhtoo suun Pesun yhteydessä suun kunto tarkistetaan, suuontelo ja kieli puhdistetaan, tarvittaessa kostutetaan Janojuomana suositaan vettä Päivittäisessä hoidossa huomioidan Yksilöllisen liikunta- ja toimintakyvyn ylläpitäminen parantaa keuhkotuuletusta tehostaa liman irtoamista lisää suorituskykyä, kohentaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa vähentää riskiä sairastua keuhkokuumeeseen 7

Asentohoito helpottaa hengitystä estää aspiraatiota tehostaa liman irtoamista Kivunhoito helpottaa yskimistä mahdollistaa liikkumisen ja tehostaa kuntoutumista Hoitoon liittyvä virtsatieinfektio Sairaalahoidossa syntyneeseen virtsatieinfektioon liittyy usein virtsakatetrin käyttö. Ikä ja yleissairaudet lisäävät riskiä Inkontinenssi Urosepsiksen kehittyminen on todennäköisempää katetriperäisessä virtsatieinfektiossa 8

Katetriperäiseen virtsatieinfektioon vaikuttavia tekijöitä Katetroinnin kesto Katetrointimenetelmä Katetrin hoidon laatu Potilaan infektioherkkyys Sukupuoli Katetriperäisen virtsatieinfektion ehkäiseminen Katetroinnin tarve harkittava tarkkaan Mahdollisimman lyhyt katetrihoito Aseptiikka katetroidessa Hygieniasta huolehtiminen myös katetrihoidon aikana Kestokatetrin käsittely Suljettu systeemi Potilaan ohjaaminen Katetrihoidon kirjaaminen ja arviointi 9

Aseptiikka vaipanvaihdossa Vaippa pitää vaihtaa riittävän usein, etenkin jos potilas on tuhriva Toimitaan aseptisen työjärjestyksen mukaisesti Vaihdon yhteydessä huomioitava käsihygienia ja suojakäsineiden vaihto Milloin virtsanäyte? Virtsanäytteen ottaminen tulee harkita tarkoin. Viljelynäyte kannattaa ottaa vain selkeästi oireilevalta potilaalta, jolloin suositellaan otettavaksi samalla U- solut. Oireettomaan bakteriuriaan ei aloiteta antibioottia ilman perusteltua syytä (esim. ennen urologista toimenpidettä, raskaana oleva) Huolimattomasti otettu näyte voi antaa väärää informaatiota aiheuttajabakteerista ja johtaa turhaan mikrobilääkitykseen 10

Virtsanäytteen ottaminen Onnistuuko omatoiminen virtsanäytteen ottaminen? Virtsanäyte suositellaan otettavaksi herkästi kertakateroimalla Virtsanäytteen ottaminen katetrista Katetri suljetaan noin kahdeksi tunniksi Näyte otetaan steriilisti neulalla ja ruiskulla tai neulattomasti virtsankeräyspussin letkussa olevasta näytteenottokohdasta. Näytteenottokohdan puuttuessa, se otetaan samalla tekniikalla suoraan katetrista. Katetria ja keräyspussia ei irroteta toisistaan Luotettavin näyte saadaan katetrin vaihdon yhteydessä uudesta katetrista 11

Näytteenotto Virtsankeräyspussi neulattomalla näytteenottoportilla. Hoitoon liittyvän infektion ehkäiseminen Arviolta 20% hoitoon liittyvistä infektioista olisi estettävissä hoitotyön keinoin, Hyvä käsihygienia Suojainten käytön hallitseminen Tarkoituksen mukaiset työtavat ja hoitovälineiden käsittely = Tavanomaiset varotoimet! Potilaan ohjaus ja kannustaminen noudattamaan ohjeita 12

Kiitos 13