Rahamarkkinat ja rahapolitiikka Matti Viren 5.3.2019
Pankkitoiminnan perusteita Yksinkertaistettu tase Saamiset Velat Reservit Talletukset Luotot Oma pääoma Talletukset ovat velkaa tallettajille ja oma pääoma sijoittajille (omistajille)
EKP:n tase, saamiset
EKP: tase; velat
Vakavaraisuus =(oma pääoma)/(reservit + luotot) Reservien pito suojaa maksivalmiuden vaihteluita Oman pääoma määrää säädellään kansainvälisten sopimusten puitteissa (Basel I, II ja III) Periteinen vaatimus 8 % pankkien saamisista ( asseteista ), nykyään monimutkaisempi riippuen velkojen riskipitoisuudesta (riskipainotteinen PO vaatimus). Asuntoluotot (muka) vähäriskisiä
Pankkkitoiminnan riskit Korkoriski talletus ja lainakorot erilaisia (erilainen maturiteetti yms.: lainat pitkiä talletukset lyhyitä ) Likviditettiriski Kurssiriski, sijoituskohteiden (ml. Valuuttakurssien) tuottojen vaihtelun seuraukset), pankeilla ei saisi olla suuria avoimia positioita = suojaamattomia riskejä (HOP:n konkurssi 1986)
Pankkitoiminta Suomessa Ensimmäiset pankit: säästöpankit 1822 (Turussa) Ensimmäinen liikepankki SYP 1862 Osuuspankit (ensimmäinen 1902) Postipankki (alkoi postisiirroista 1940) Liikepankeilla setelinanto-oikeus 1800-luvun lopulla (vain SYP käytti sitä 1866-1892) Nyt isoista jäljellä OP Pohjola & Danske (?)
Säädellyn rahan kausi 1930 luvun lama & paha pankkikriisi Talletuskorkojen korkosopimus 1931 1941 antolainauskorkojen säännöstely (aluksi vapaaehtoinen ; 1953 alkaen Suomen Pankin tiukkaa keskikorkosäätelyä Luoton säännöstely kesti aina 1980-alkuun asti; alettiin purkaa 1983/4. Lopullisesti ohin 1980/1990 luvun vaihteessa, jolloin kaikki valuuttasäännöstely purettiin
Suomen Pankki Perustettiin 1811 (hieman valtiokonttorin tapaiseksi laitokseksi, valtiokonttori 1876) Oma raha 1860 hopeakantaan, SP säätyjen pankiksi Ainoaksi maksuvälineeksi 1865 (suurruhtinaskunnassa ei voinut käyttää Venäjän ruplaa ) Kultakantaan 1878 1914 pois kultakannasta, takaisin 1926 ja taas pois 1931. Euroon 1999.
12 Suomen Pankin peruskorko (vuoteen 1998) Vuodesta 1999 alkaen valtion soveltama korko, joka perustuu 12 kuukauden euriborkorkoon peruskorko, kuukauden lopussa 10 8 6 4 2 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Lähteet: Suomen Pankki ja valtiovarainministeriö.
20 Suomen korot ja inflaatio Inflaatio 3 kuukauden heliborkorko 10 vuoden obligaatiokorko 3 kuukauden euribor % 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0-2 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.
Yritysluottojen korko Euroalueella; laskua ja hajontaa (yli maiden) 7 Pankkikorkoja 6 5 4 3 2 1 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 Yritysluotot Kotitalousluotot +/- 1 S.D. +/- 1 S.D.
6 Pankkikorkoja 5 4 3 2 1 0 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 Yritysluotot, Suomi Kotitalouslotot, Suomi
10 Markan reaalinen ja nimellinen dollarikurssi reaalinen dollarikurssi* (vasen asteikko) nimellinen dollarikurssi (vasen asteikko) Markkaa 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 Lähde: Suomen Pankki. *Reaalinen kurssi normeerattu vuoden 1999 nimelliskurssin tasoon, perustuu kulutushintoihin.
140 Suomen vanha valuuttaindeksi ja kilpailukykyindikaattori Suomen suppea reaalinen euromailla täydennetty kilpailukykyindikaattori Vanha reaalinen valuuttaindeksi käännettynä (oikea asteikko) 1999Q1=100 140 130 130 120 120 110 110 100 100 90 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Euroopan keskuspankki ja Suomen Pankki. Markan reaalisen kurssin vahvistuessa (nopea inflaatio, revalvoituminen) käyrä nousee 90
100 Pankkien yleisöluotot ja talletukset Lainat yleisölle Talletukset % BKT: stä 90 80 70 Kahlittu raha 60 50 40 30 20 10 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 20 Lähde: Suomen Pankki.
30 Pankkien luotot yleisölle ja ottolainaus Pankkien luotot yleisölle Pankkien ottolainaus Prosenttimuutos 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Lähde: Suomen Pankki.
200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Asuntojen hinnat ja osakekurssi reaalisina* Asuntojen hintaindeksi, asunnot yhteensä, koko maa NASDAQ OMX Helsinki Pl -yleisindeksi (oikea asteikko) 1990Q1 = 100 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. *Suhteutettu kuluttahintoihin. Näistä enemmän asuntomarkkinat jaksossa 1990Q1 = 100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0
Varallisuushintojen muutosvauhti; Suomi
BIS: Stabiilin rahoituksen vaatimus riski Talletuspankkien anto- ja ottolainauksen suhde, % 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 Talletuspankkien yleisöluottojen suhde talletuksiin, % 80 1975 1985 1995 2005 2015 Lähde: Suomen Pankki. 30189.xls
Asuntojen reaalihinnat ja pankkien anto- ja ottolainauksen suhde Talletuspankkien yleisöluottojen suhde talletuksiin, % Asuntojen reaalihintaindeksi, 1985=100 180 Luotot/talletukset suhde, % Asuntojen reaalihintaindeksi 1985=100 180 160 160 140 140 120 120 100 100 80 80 60 1975 1985 1995 2005 2015 60 Lähde: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. 30189.xls
Huonoina aikoina säästetään! 16 Kotitalouksien säästäminen ja velkaantuminen osuus käytettävissä olevista tuloista, % 140 12 120 8 100 4 80 0 60-4 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 17 Säästämisaste (vasen asteikko) Velkaantumisaste (oikea asteikko) 40 Lähde: Tilastokeskus, VM
Elvyttävää rahapolitiikkaa Seigniorage = rahavero
EKP
EKP jatkuu.
Globaalit finanssitransaktiot
Eurooppaa koskevat finanssitransaktiot
Venezuela Peso/USD, Sebastian Edwards, Left Behind-kirja
Mitkä ovat rahapolitiikan tavoitteet? Hintavakaus Tuotanto/kasvu/työllisyys Rahoitusmarkkinoiden vakaus (pankkiriisien ennaltaehkäisy) Julkisen talouden kriisien hoitaminen ( virallisesti ei)
Taylor -sääntö Nykyään keskuspankki käyttää politiikkainstrumenttina lähinnä ohjauskorkoa eikä raha-aggregaatteja (vertaa tavanomaiseen IS/LM malliin) Keskuspankin korkopolitiikkaa kuvataan usein Taylor-säännöllä: r = r 0 + a( P - P*) + b(y y*) P* = inflatiotavoite, usein 2 % y* = tuotannon tasapainotaso (y-y*) on siten tuotantokuilu, r 0 = korkojen tasapainotaso.
Säännöstä eri versioita Eteenpäin katsova versio Tuotantokuilulle eri vaihtoehtoja Lineaarisuus Muista Fisher yhtälö r = rr + P e, jossa rr reaalikorko
Nominal Interest Rate Lineaarinen vain epälineaarinen sääntö 6 High growth 4 2 Liquidity trap 0-2 -1 0 1 2 3 Inflation Fisher relation Nonlinear Taylor-Type Rule
Tyypillinen uuskeynesiläisen mallin tuloste
RAPO liian löysää maissa, jotka olivat tottuneet korkeaan inflaatioon ja korkoihin, seurauksessa finanssikriisit
Rahapolitiikan vaikutuskanavat Korkokanava I(r), I <0 Pankkiluottojen kasvu & likviditeetin kasvu Valuuttakurssikanava (r- r* = s e ) Vakuuskanava (varallishintojen nousu löysentää luotonsäännöstelyä); muista Gordonin kasvumalli: P = D/(r-g) Kashyap & Stein
Tyypillinen BKT:n korkovaste Suora (ylempi) ja suora & välillinen korkovaikutus (alempi käyrä); eli korot vaikuttava aina sekä suoraan että varallishintojen (asuntohinnat, osakehinnat, valuuttakurssit) kautta! t
Rahapolitiikan indeksit MCI = Montary conditions index: (reaali)korkojen lisäksi huomioidaan (reaalinen)valuuttakurssi FCI Financial conditions index (em. muuttujien lisäksi huomioidaan varallisuushintojen (pörssikurssit & asuntohinnat) muutokset ja mahdolliset muutkin rahoitusmuuttujat (luottokannan kasvu, tuottokäyrän (r L -r S ) kulmakerroin)
Tyypillinen mallitulostus
100000 Elämää kultakannan jälkeen Hintojen kehitys BKT:n hintaindeksi Elinkustannusindeksi LOG 1926 = 100 Rakennuskustannusindeksi Tukkuhintaindeksi 10000 1000 100 10 1 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankki.
Elinkustannusten kasvu Huiput: 1917 = 94%, 1918 = 241%, 1919 = -11%, 1945 = 40%, 1946 = 60% 40 % -muutos edellisestä vuodesta 30 20 10 0-10 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 Lähde: Tilastokeskus.
250 Ansio- ja hintaindeksien kehitys Ansiotasoindeksi Kuluttajahintaindeksi 1990 = 100 225 200 175 150 125 100 75 50 25 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Tilastokeskus.
20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 Suomen kuluttajahinnat Kuluttajahintaindeksi Pohjainflaatioondikaattori Suomen kuluttajahinnat EU:n yhdenmukaistetun indeksin mukaan Prosenttimuutos 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähteet: Tilastokeskus ja Eurostat.
Suomessa aina vähän liikaa
Öljyn hinta Raakaöljyn reaalinen barrelihinta euroina (vasen asteikko) Raakaöljyn barrelihinta dollareina vuodesta 1970 (vasen asteikko) Raakaöljyn barrelihinta dollareina (oikea asteikko) 2010 = 100 120 Barrelihinta 3 100 2,5 80 2 60 1,5 40 1 20 0,5 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Lähde: Suomen Pankki. Reaalinen eurohinta on laskettu Suomen markan historian perusteella. 0
Raakaöljyn reaalihinta (Texas) 1945-2017: öljyn hinnan nousu lama
Tietoa Finanssivalvonnasta (FIVA) Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat mm. pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Valvottavat rahoittavat toimintamme 95- prosenttisesti, ja jäljelle jäävä viisi prosenttia rahoituksesta tulee Suomen Pankilta. Finanssivalvonta toimii hallinnollisesti Suomen Pankin yhteydessä, mutta on päätöksenteossaan itsenäinen. Palveluksessamme työskentelee noin 200 henkeä. Toimipaikkamme sijaitsee Helsingissä. Toimintamme tavoitteena on finanssimarkkinoiden vakauden edellyttämä luotto-, vakuutus- ja eläkelaitosten ja muiden valvottavien vakaa toiminta. Finanssivalvonnan johtokunta puheenjohtaja Marja Nykänen, Suomen Pankin johtokunnan jäsen (Suomen Pankki) Finanssivalvonnan johtoryhmä Anneli Tuominen, johtaja
0,00 10,00 20,00 30,00 40,00 50,00 60,00 1920 1922 1924 1926 1928 1930 1932 1934 1936 1938 1940 1942 1944 1946 1948 1950 1952 1954 1956 1958 1960 1962 1964 1966 1968 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Pankkikriisimaiden osuus maailmalla Kriisit toistuvat!
Pankkien oman pääoman määrä suhteessa kaikkiin saataviin, & Jorda et al
Pankkien velkojen jakauma yli ajan; Non-core liabilities ovat muita varainhankinnan muotoja kuin talletukset
Luottotappiot (LT) = Konkurssitodennäköisyys (PD) kertaa Tappioprosentti (Loss given default = LGD ) kertaa Velkaantuneisuus (L) Kaavana LT = PD*LGD*L
Luotto- ja takauskanta, erääntyneet ja järjestämättömät saamiset sekä arvonalentumistappiot sektoreittain ja toimialoittain 31.12.2016, euroa Kaikki sektorit yhteensä Lainat ja muut saamiset 202 605 103 405 Käyttämättömät luottojärjestelyt 41 030 758 077 Takaukset ja muut sitoumukset 36 158 469 011 Erääntyneet luotot > 30 päivää <= 60 päivää 417 207 736 Erääntyneet luotot > 60 päivää <= 90 päivää 213 717 646 Järjestämättömät saamiset <90 päivää 2 238 599 053 90-180 päivää 333 306 220 180-360 päivää 341 806 153 > vuosi 1 221 658 138 Arvonalennustappiot, netto 154 848 968
.24.20 Hoitamattomat luotot/lainat Luottotappiot/lainat.020.016.16.012.12.008.08.004.04.000.00 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 16 -.004
Lainat (nyt) kotitalouksilla
Valuuttalainat ovat aina myrkyllisiä: Suomi, Islanti
Järjestämättömät saamiset; Suomi. Kotitaloudet kasvattaneet osuuttaan
50000 Konkurssit Suomessa 8000 45000 40000 35000 Henkilö lkm Yritysten lkm 7000 6000 30000 5000 25000 4000 20000 3000 15000 10000 2000 5000 1000 0 0