TELMA-TOIMINNAN TOIMINTARAPORTTI 2010. 1. Telma-toiminnan tausta ja tavoitteet



Samankaltaiset tiedostot
Teematyöryhmätapaaminen

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

VAMOS ESPOO Päihdeasiain neuvottelukunta

OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

Byströmin nuorten palvelut

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT!

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä

Yksi ovi monta palvelua! Nuorten matalan kynnyksen keskitetyt ohjaus- ja tukipalvelut

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Nuoren nimi: HETU: Lukkarilan työntekijä: Kunnan sosiaalitoimen edustaja:

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja

Virkailijan nimi: Kallio Riitta Osoite: Valtakatu 16, Rovaniemi Puhelin: Sähköposti:

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma klo Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa

Voimalinja. Voimalinja on kolmivuotinen nuorten työllistymistä ja kouluttautumista tukeva hanke ( ).

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala

Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle

Kuntouttavan arviointijakson tiedonkeruun tuloksia Keski Suomessa

Työllisyyden palvelurekisteri

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

OTE- Kelan kokeilu-uudet ohjautumisen mallit. Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela

VALMA ja TELMA seminaari

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Itä-Suomen Varikko (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli

Etsivä työ osana organisaatiota

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta

Osatyökykyisten TE-palvelut

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä

MARAK Mikkeli THL 1

Kymenlaakson IkäOpastin. IkäOpastin asiakasohjauksen ja Kymenlaakson Muistiluotsin yhteistyö

Ennakkojaksot ja VALMA Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Liite 1 TOIMINTASUUNNITELMA TYÖLLISYYSPALVELUKESKUS 1. LYHYT KUVAUS TOIMINNASTA

Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta. Petri Puroaho

Mallia työhön, työn malleja

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Aktiivinen etsivä nuorisotyö

Palveluasuminen. Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta. Aluetapaaminen Projektijohtaja Eija Kilgast

0 6v. 7 12v v v v v. Yhteensä

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Ykkösklubi on vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

monialayhteistyö nuorten

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Helsingin osuus työmarkkinatuesta

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke

Työllisyyteen ja hyvinvointiin liittyviä hankkeita Kainuussa

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Kelan TYP-toiminta KELA

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa. (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

OHJAUS- JA TUKIKESKUS / ETSIVÄ NUORISOTYÖ K I P I N Ä

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

OSALLISUUS JA TUKI

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /

Yhteinen näky nuorisotyöstä? Reunamerkintöjä nuorisotyön opetussuunnitelmaan Viljami Kinnunen

Transkriptio:

KOKKOLAN KAUPUNKI Liite G KARLEBY STAD työllisyys- ja aktivointi/an 18.2.2011 TELMA-TOIMINNAN TOIMINTARAPORTTI 2010 1. Telma-toiminnan tausta ja tavoitteet Työllisyys- ja aktivointiyksikön Telma-toiminta (Työelämä mahdollisuutena) pohjautuu vuoden 2006 alussa voimaan tulleeseen työmarkkinatukiuudistukseen, jonka mukaisesti kunnat rahoittavat puolet siitä työmarkkinatuesta, jota myönnetään yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneille, aktiivitoimiin osallistumattomille työttömille (passiivituen saajat). Keskeisin Telma-toiminnan tavoite on aktivoida yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneita työttömiä työnhakijoita. Lisäksi tavoitteena on pyrkiä ehkäisemään pitkäaikaistyöttömien nuorten lisääntyvää työttömyyttä. Tavoitteena on myös muodostaa kattava kuva alueen yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden nuorten tilanteesta ja työttömyyden syistä. Telma-toiminnan työhönvalmentajan toimenkuvaan kuuluu kohderyhmän seulominen työmarkkinatukimaksulistalta ja heidän työllistymisen edellytysten kartoittaminen. Kartoituksen pohjalta suunnitellaan yhdessä asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa kulloinkin asiakkaan yksilölliseen tilanteeseen sopivia jatkopolkuja, joita voivat olla esimerkiksi työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu, palkkatuettu työ, työkyvynarviointi, sairasloma, kuntoutustuki, kuntoutukset, kuntouttava työtoiminta jne. Osalla asiakkaista voi olla esimerkiksi tavoitteena saada työelämävalmennuspaikka yrityksestä tai vastaavasti osalla tuetummasta ympäristöstä kuten kokkotyö-säätiön palveluiden piiristä. Toiminnan punaisena lankana korostuukin asiakkaan kannustaminen ja tukeminen kohti yhdessä laadittua työllistymissuunnitelmaa. 2. Asiakkaiden ohjautuminen ja käytännön toiminta Vuoden 2009 ajan Telma-toiminnassa työskenteli kaksi työhönvalmentajaa, joista aikuisten työhönvalmentaja (30-40-vuotiaat) siirtyi kuntouttavan työtoiminnan ohjaajaksi 15.2.2010 alkaen. Telma-toiminnan nuorten työhönvalmentajalla on vuoden 2010 aikana ollut pääasiassa asiakkaana yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneita 29-vuotiaita nuoria. Lisäksi asiakkaina on ollut nuoria aikuisia, jotka ovat täyttäneet 30 vuotta, mutta joiden työmarkkinapolkua on nähty tarpeelliseksi tukea ja viedä yhdessä eteenpäin. Lisäksi työhönvalmentajalla on ollut asiakkaana yli 130 päivää työmarkkinatukea saaneita nuoria, jotka ovat ohjautuneet Telma-toiminnan asiakkaiksi vuoden 2009 aikana. Toiminatavuoden 2010 aikana uusia 130 päivää työmarkkinatukea saaneita nuoria ei ole otettu Telma-toiminnan piiriin, vaan heitä on ohjattu alueella toimivien nuorten projektien asiakkaiksi (esim. nuorten työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö, myötätuuli-hanke jne.). Telma-toiminnan työhönvalmentaja on kutsunut kirjeitse asiakkaita alkuhaastatteluihin luokseen kunkin kuun työmarkkinatuenmaksulistan saatuaan. Myös työ- ja elinkeinotoimisto, työvoimanpalvelukeskus ja perusturva ohjaavat kohderyhmää toiminnan piiriin. Yhteydenotto voi tulla myös asiakkaalta itseltään. Tiivistä yhteistyötä tehdään muiden alueen nuorten toimijoiden kanssa. Telma-alkuhaastattelun aikana on käyty kattavasti läpi asiakkaan koulutus-, työ- ja työharjoitteluhistoria, sen hetkinen elämäntilanne sekä asiakkaan oma toivomus työllistymisensä suhteen. Haastatte-

2 lussa keskeisenä korostuu asiakkaan oma kiinnostus erilaisia työtehtäviä ja ammattialaa kohtaan ja täten työharjoittelu- /palkkatuetun työnpaikkaa on lähdetty etsimään niistä yrityksistä, joiden edustamaa alaa kohtaan asiakas itse on ilmaissut kiinnostuksensa. Alkuhaastattelun aikana asiakkaalta on pyydetty vapaaehtoinen suostumus henkilötietojen käsittelyyn eri verkoston toimijoiden kesken, kuten esimerkiksi tietojen vaihtoon työ- ja elinkeinotoimiston ja perusturvan kanssa. Suostumuksen saatuaan työhönvalmentaja on ollut yhteydessä muun muassa työ- ja elinkeinotoimistoon ja kartoittanut taustatiedoiksi tarpeen vaatiessa asiakkaan työelämävalmennusoikeuden sekä palkkatukioikeuden. Alkuhaastattelussa laaditun yksilöllisen suunnitelman mukaisesti on lähdetty etsimään työllistymistä edistävää palvelua asiakkaan ja tämän verkoston kanssa. Esimerkiksi työhönvalmentaja on kartoittanut yrityspuolelta vapaita tuki- tai harjoittelupaikkoja, joissa asiakas on käynyt joko itsenäisesti tai työhönvalmentajan tukemana tutustumassa. Asiakkaita on autettu myös oman koulutusalan löytämisessä ja yhteishaussa hakemisessa. Nuoren verkostoa on tiedotettu koko asiakasprosessin ajan aktiivisesti ja käytetty verkoston tukea hyödyksi, jotta nuori saisi parhaan mahdollisen tuen kohti työllistymistä. Työhönvalmentaja osallistuu myös tarpeen mukaisesti aktivointisuunnitelmien tekemiseen asiakkaan, työ- ja elinkeinotoimiston virkailijan ja perusturvan sosiaalityöntekijän kanssa. Muita Telma-toiminnan verkostoyhteistyötahoja ovat psykiatrian poliklinikka, kokkotyö-säätiö, eri työllistymis- / nuorten hankkeet, a-klinikka ym. Yhteistyötä tehdään myös tiiviisti oman yksikön työntekijöiden kesken (kuntouttava työtoiminta ja palkkatuettu työllistäminen). Tiivistä yhteistyötä on tehty myös alueen yritysten kanssa. Asiakasta tuetaan tarpeen mukaan työllistymistä edistävän palvelun toteutumiseksi ja autetaan yrittäjää muun muassa harjoittelusopimusten ja palkkatukihakemusten täyttämisessä. Koska toiminnassa korostuu asiakaslähtöisyys, ei työhönvalmentaja ole etsinyt työharjoittelu-/ työelämävalmennuspaikkoja varastoon, vaan vasta sitten kun hänellä on ollut tiedossa asiakas, joka etsii kyseiseltä alalta työtä tai harjoittelumahdollisuutta. Mallin on nähty toimivan käytännön työssä. Yrityksistä sekä muilta työnantajatahoilta on sen sijaan oltu yhteydessä työhönvalmentajaan, josko hänellä olisi sopiva nuori työntekijäksi tai työharjoittelijaksi. Näissä tilanteissa työhönvalmentaja on hyödyntänyt omien asiakkaidensa lisäksi alueen muiden hankkeiden asiakastilanteita siten, että sopiva nuori ja sopiva työtehtävä ovat kohdanneet. Asiakkaita on ohjautunut Telma-toimintaan tasaiseen tahtiin, ja ohjautuminen on toiminut koko Telman toiminta-ajan saumattomasti Telma-toiminnassa korostuukin moniammatillinen verkostoyhteistyö. Yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneet nuoret ovat usein olleet useiden eri toimijoiden ja palveluiden piirissä, jolloin on hyvin tärkeää määrittää ne keinot ja prosessit, joissa nuoret ovat jo olleet mukana. Useat nuoret kertovat pettymyksistään sekä itseään että yhteiskuntaa kohtaan, koska omaa ammattia / kiinnostusta vastaavaa työtä ei ole löytynytkään. Kotona on vierähtänyt useampi vuosi ja kynnys lähteä uudelleen palveluiden piiriin on korkea usealle. Työtä tehdään haastavan kohderyhmän parissa, mutta toiminnasta syntyvät tulokset ovat sitä palkitsevimpia.. 3. Toiminnan tulokset TELMA-TOIMINANN SEURANTARAPORTTI 31.12.2010 Työmarkkinatukimaksulistalla yhteensä 31.12.2010 (11.1.2011 laskuun liittyvä liite) 29- vuotiaita nuoria 21 henkilöä (5 naista, 16 miestä). Syntymävuoden mukaan eriteltynä 1981 7

3 1982 2 1983 3 1984 5 1985 1 1986 1 1987 1 1988 1 Telma-toimintaan kirjattu 31.12.2010 yhteensä 115 asiakasta, joista 88 yli 500 päivää työmarkkinatukea saanutta asiakasta 29-vuotiaita 66 hlöä (19 naista, 47 miestä) 30-vuotiaita 22 hlöä (7 naista, 15 miestä) 27 yli 130 päivää työmarkkinatukea saanutta asiakasta 29-vuotiaita 26 hlöä (9 naista, 17 miestä) 30-vuotiaita 1 hlö (1 mies) 500 päivää työmarkkinatukea saaneet 130 päivää työmarkkinatukea saaneet Aloittaneita yhteensä 88 hlöä 27 hlöä Toimenpiteissä 43 12 Työ 1 3 Palkkatuettu työ 11 1 Osa-aikatyö 2 Koulutus (2.asteen-/amk-tutkinto) * 7 3 Työvoimakoulutus 3 1 Työelämävalmennus 5 1 Kuntouttava työtoiminta 9 3 Toinen projekti/vapa-palvelu 2 Sairasloma 3 Muu tilanne 16 3 Ei soveltuvaa palvelua tällä hetkellä Päihdeong. 4 Sitoutumattomuus 4 1 Terv. syyt /ei s-loma 1 Työmarkkinoiden ulkopuolella 2 Työtön 5 2 Päättäneitä yhteensä 29 12 Työssäoloehto täyttynyt (8kk työssä)* 12 3 Yrittäjä 1 Koulutus (2.asteen-/amk-tutkinto) * 2 3 Siirtynyt työpajatoiminnan asiakkaaksi 1 Äitiysloma/Kotihoidon tuki 3 5 Muutto paikkakunnalta * 6 Menettänyt tmt-oikeuden 3 Ei soveltuvaa palvelua tarjolla 1

4 Itesnäinen työnhaku 1 * Työssäoloehdon täytyttyä, 8 kuukauden palkkatyössä olon jälkeen asiakkaat kirjataan päättäneiksi * Tutkintoon johtavassa koulutuksessa nuoret kirjataan päättäneiksi vasta toisen lukukauden alettua, jolloin turhilta edestakaisin kirjaamisilta vältytään * Asiakkaan muuttaessa paikkakunnalta häntä ei heti tilastoida päättäneeksi, koska usein nuoret liikkuvat paikkakuntien välillä tullen kuukauden kahden päästä takaisin Kokkolaan. Päättämiskirjaukset tämän osalta tehdään seurantakausittain. Tilastoinnissa huomioitavaa on, että useat nuoret ovat voineet osallistua toimintavuoden 2010 aikana useaan työllistämistä edistävään palveluun sekä esimerkiksi palkkatyöhön.. Tyypillistä on, että nuorille tehdään 1-2kk työharjoittelu / työelämävalmennussopimus, koska työharjoittelu- ja työelämävalmennusoikeutta on kullakin nuorella 12 kk. Näin ollen asiakastilanteen poikkileikkaus 31.12.2010 ei kerro nuoren aiempaa aktivointihistoriaa. Telma-toiminnan aikana säästyneet työmarkkinatukikustannukset 327 807,70 4. Muu toiminta Toimintavuoden 2010 aikana on tiedotettu Telma-toiminnan mahdollisuuksista yhteistyötahoja ja osallistuttu erilaisiin toimintaa tukeviin koulutuksiin ja yhteistyöpalavereihin. Lisäksi Telmatoiminnan työhönvalmentaja on tehnyt aktiivisesti yhteistyötä eri nuorten hankkeiden, nuorisopalveluiden sekä alueen muiden nuorten toimijoiden kanssa. Telma-toiminnan työhönvalmentaja toimii kuntakumppaninana (virtuaaliraha) Kokkolan 4H-yhdistyksen Dynamo-hankkeessa (ESR, Nuorten Akatemia), jonka tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa alle 20-vuotiaille suunnattuja työelämävalmiuksia edistäviä koulutuspaketteja. Työhönvalmentaja koordinoi myös kaupungin kesätyöllistämistä 2011 yhdessä muun työllisyys- ja aktivointiyksikön henkilökunnan kanssa. Työhönvalmentaja on osallistunut Futuurifoorumi-seminaarien suunnitteluun ja käytännön toteutukseen aktiivisesti. Ajatus Futuurifoorumin toteuttamisesta lähti työllisyys ja aktivoinnin ja Pohjanmaan maakuntien päihdetyön osaamiskeskuksen yhteistyöpalaverista. Mukaan seminaarinjärjestelyihin päätettiin pyytää kaupungin nuorisopalvelut. Lisäksi Kokkotyö-säätiön Tsemppiä Finaaliinhanke pyysi saada tulla mukaan seminaarin järjestäjätahoksi. Futuurifoorumi verkostoi alueen nuorten kanssa toimivia työntekijöitä niin koulutus-, sosiaali-, nuoriso- kuin työllisyysorganisaatioista, alueen yrittäjiä ja nuoria pohtimaan yhdessä nuorten työllistymistä, palvelujen toimivuutta ja kehittämistä. Keväällä ja syksyllä 2010 on järjestetty Futuurifoorumi I & II seminaarit ja nyt 8.3.2011 järjestetään Futuurifoorumi III seminaari Kuinka kiinnittää nuoret työmarkkinoille? Lisäksi työhönvalmentaja on osallistunut kuntouttavan työtoiminnan ohjaukseen sekä kuntouttavan työtoiminnan toimintapäivätilitysten tekemiseen/hakemiseen silloin kuin akuuttia tarvetta on esiintynyt, esimerkiksi yksikön henkilökunnan sairaus- ja lomatilanteissa. 5. Toiminnan kehittäminen Telma-toiminta on osoittautunut käytännön työssä tarpeelliseksi vaikeasti työllistyvien nuorten polkuna. Sekä nuorilta että yhteistyöverkostolta saatu palaute on ollut toiminnan tarvetta tukevaa. Toimintaa on muokattu sen mukaisesti mitä kulloinkin esiintyvä tarve on nostanut esiin. On suunniteltu, että toimintavuoden 2011 aikana Telma-toiminnan työhönvalmentaja alkaa tukea myös toimeen-

5 tulotuella olevia nuoria hankkimaan takaisin menettämänsä työmarkkinatukioikeuden. Työmarkkinatukioikeuden palauttamiseksi henkilön täytyy osallistua 5 kuukauden ajan työharjoitteluun, työelämävalmennukseen, työvoimakoulutukseen tai työhön. Tällä keinoin pystytään pienentämään kunnalle syntyviä toimeentulotukimenoja. Asiakkaiden ohjautumisen Telma-toimintaan alkuhaastatteluun kutsuttuna, on nähty haasteelliseksi, koska asiakkaan taustasta ei ole tällöin tietoa (vrt. aggressiiviset asiakkaat). Asiakkaiden ohjautumista Telma-toimintaan on päätetty kehittää toimintavuoden 2011 aikana siten, että työ- ja elinkeinotoimisto, työvoiman palvelukeskus sekä kaupungin perusturvan sosiaalityöntekijät arvioivat kunkin asiakkaan kohdalla hyötyykö tämä Telma-toiminnan tarjoamista työllistymisen tukemista edistävistä palveluista ja jatko-ohjaa asiakkaan toimintaan. Samoin jatko-ohjausta ollaan tarjoamassa myös niille asiakkaille, jotka ovat siirtymässä kuntouttavasta työtoiminnasta kohti työelämävalmennusta/palkkatuettua työtä. Työmarkkinatuen vastikkeellisuutta on korostettava ja motivoitava asiakkaita toimenpiteisiin jatkossakin. Yhdenmukaisen kirjaamisjärjestelmän kehittäminen on aloitettu ja sitä tulee jatkokehittää edelleen. Samoin tulisi systemaattisesti kehittää arviointia Telma-toiminnan vaikuttavuudesta. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota asiakkaiden elämäntilanteellisiin vaikutuksiin työmarkkinatukimenojen pienenemisen ohella. Työmarkkinatukimenoja seurataan säännöllisesti. Kolmen kuukauden välein toiminnasta raportoidaan yksikön vetäjälle. Lisäksi vuosittain laaditaan laajempi toimintaraportti.