KÄYTTÖSUUNNITELMIEN SEURANTA 2/2018 Lasten ja nuorten palvelualue

Samankaltaiset tiedostot
KÄYTTÖSUUNNITELMIEN SEURANTA 1/2018 Lasten ja nuorten palvelualue

KÄYTTÖSUUNNITELMIEN SEURANTA TP2018 Lasten ja nuorten palvelualue

KÄYTTÖSUUNNITELMAT 2018 Lasten ja nuorten palvelualue

Koulutulokasinfo. Lukion auditorio

Koulutulokasinfo. Lukion auditorio

Koulutulokasinfo. Lukion auditorio

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

KÄYTTÖSUUNNITELMIEN SEURANTA 2017 Lasten ja nuorten palvelualue

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja. koululaisten aamupäivä-iltapäivätoiminnan. valvonnan vuosisuunnitelma

Johtaminen ja toimintakulttuurin muutos lapsiperheiden palveluissa ja perhekeskuksissa

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

Strategia Koululautakunta

Kehittämispäivä Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Arviointikriteerit, mittarit. Sisäilma- ja rakennetutkimukset. resurssointi. Toteutuneet toimenpiteet

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

Arviointikriteerit, mittarit. Koulukiusaamistapausten lukumäärä

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska)

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Koulutulokasinfo. Lukion auditorio Va. perusopetusjohtaja Arja Korhonen

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS

Koulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä

Toimivaa yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja soten välillä

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Lape-hanke Kangasalla Koontia kokemuksista, toteutuneesta toiminnasta, kehittämisestä ja aikaansaannoksista

Yhteinen lapsi yhteiset käytännöt

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

2 Hyvinvointi talousarvio 2017 ja henkilöstömäärä

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

CASE MIKKELI Kaupungin rooli varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen ohjaus ja valvonta Leila M. Korhonen

Lape-hankkeen tulokset

KAINUUN PERHEKESKUKSET

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

Lape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.

Järvenpään Yhteiskoulu

Opetus- ja kulttuuriministeriön Vaativan erityisen tuen työryhmän kuulumiset

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

Tavoitetaso ja vastuuhenkilöt. Kiusaamistapausten lukumäärän väheneminen / koulujen ja varhaiskasvatuksen

Rovaniemen lapset ja perheet

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

Lapsen paras yhdessä enemmän Miten eroauttamista kehitetään pääkaupunkiseudulla? Riitta Vartio

Ajankohtaista opetushallinnosta

Kouvolan kaupunki Lasten ja nuorten lautakunta. Talouden kuukausiraportti 1 9/2017

Perhekeskustoimintamallin kohtaamispaikka

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Helena Saari perhekeskusvastaava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikallisen työn johtaminen Kuopiossa

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Järvenpää Pöytäkirja 4/ (13) Lasten ja nuorten lautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä pöytäkirjan tarkastaminen

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena kehittämiskokonaisuus

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sivistystoimi Aulis Pitkälä

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

POP perusopetus paremmaksi

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Hyvinvointiareena

Strategia Koululautakunta

Osavuosikatsaus

Järvenpää Pöytäkirja 2/ (16) Lasten ja nuorten lautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä pöytäkirjan tarkastaminen

Talousarvio 2016 Toimenpiteet/suunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi

SÄÄD Ö SK O K O E L M A

Perusopetuksen laadun huoltajakysely Kasvatus- ja sivistystoimi Opetuspalvelut

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Neuvolatyö perhekeskusmallin ytimessä

POP perusopetus paremmaksi

Koulutulokasinfo. Lukion auditorio

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

HYVINVOINNIN ja TERVEYDEN EDISTÄMINEN TEAviisari Osallisuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

HÄMEENKYRÖN KUNNAN ESIOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo

Kotiinpäin Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2011

Sivistys osasto- Sipoo Osavuosikatsaus tammi-elokuu 2015

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

TILINPÄÄTÖS Lasten ja nuorten palvelualue

Erityispedagogiikka päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Ajankohtaisfoorumi Kommenttipuheenvuoro Pirjo Matikainen

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Transkriptio:

KÄYTTÖSUUNNITELMIEN SEURANTA 2/2018 Lasten ja nuorten lautakunta Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää Vaihde (09) 27 191 www.jarvenpaa.fi v1

Yksikkö Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät LANU Esikunta talouspäällikkö Topi Luostarinen Esikunnan perustehtävänä on toimia kahden palvelualueen, Lasten ja nuorten sekä Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueen yhteisenä esikuntana. Esikunta hoitaa palvelualueiden suunnittelu-, tilastointi-, talous- ja hallintopalvelu-tehtäviä sekä huolehtii palvelualueiden asiakirjahallinnosta, viestinnästä ja kuntatason arvioinnista. Lisäksi esikunta huolehtii palvelualueiden kehittämis- ja hallintotehtävistä ja -prosesseista sekä palvelualueen luottamuselinten valmisteluja toimeenpanotehtävistä kaupungin johdon ja konsernipalveluiden johdolla. Talouden suunnittelun ja seurannan varmistaminen sisällön, ohjelmien ja henkilöstön osaamisen osalta Yksiköiden käyttösuunnitelmien oikeellisuus tiliryhmätasolla Yksiköiden käyttösuunnitelmien oikeellisuuden varmistamista on jatkettu yksikkötasolla ja työtä jatketaan edelleen osana uuteen kuntaan valmistautumista. Talouden säännöllinen seuranta toiminnan vuosikellon mukaisesti tilitasolle saakka Taloutta on seurattu säännöllisesti toiminnan vuosikellon mukaisesti tilitasolle saakka. Johdon Kuntari-ohjelman käyttö Kuntari - ohjelman käyttöä on aloitettu johtoryhmätasolla. Koulutuksia on tarkoitus järjestää kaupunkitasolla keskitetysti. Taloudelliset tavoitteet LANU Esikunta TOT 1-8/2018 MKS 2018 MKS 1-8/2018 MKS-TOT 1-8/2018 TOT % TOIMINTATUOTOT 25 067,99 347 354 312 950 287 882 8 % TOIMINTAKULUT -2 371 824,31-3 250 771-2 136 070 235 754 111 % TOIMINTAKATE -2 346 756,32-2 903 417-1 887 538 459 218 124 % 1

Yksikkö Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät Varhaiskasvatuspalvelut varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi 31.3.2018 saakka va. varhaiskasvatusjohtaja Marju Niinisalo 1.4.-31.7.2018 varhaiskasvatusjohtaja Mikko Mäkelä 1.8.2018 alkaen Järvenpään kaupungin Varhaiskasvatuksen tehtävänä on järjestää laadukas ja monipuolinen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palveluverkko alle kouluikäisille lapsille. Vanhempien ja työntekijöiden aktiivinen kasvatuskumppanuus turvaa lapsen ja vanhemmuuden kasvun ja kehityksen. Loppujen (4 kpl) järvenpääläisten yksityisen päiväkotien siirtyminen palvelusetelipäiväkodeiksi 1.8.2018 alkaen. Prosessin eteneminen aikataulussa. Viimeiset neljä järvenpääläistä yksityistä päiväkotia on hyväksytty palvelusetelipäiväkodeiksi 1.8.2018 alkaen. Palvelusetelin käytössä järvenpääläisissä yksityisissä päiväkodeissa viimeistään 1.8.2018 alkaen (tavoite 100 %). Palveluseteli on ollut 1.8.2018 alkaen käytössä kaikissa järvenpääläisissä yksityisissä päiväkodeissa. Uuden varhaiskasvatussuunnitelman mukaisen toimintakulttuurin kehittäminen osallisuutta ja arviointia painottaen. Koko henkilöstön täydennyskoulutukseen osallistuminen (tavoite 100 %) Henkilöstö koulutuksista on toteutunut varhaiskasvatuksen esimiesten koulutus ja kolme lastentarhanopettajien ja varhaiskasvatuksen erityisopettajien koulutusta. Elokuussa on käynnistynyt lastenhoitajien ja erityisavustajien koulutukset. Perhepäivähoitajien koulutukset järjestetään syyskuun aikana. Kehittämisryhmissä laadittujen lasten ja vanhempien osallisuutta lisäävien toimintamallien kehittäminen ja käyttöönottaminen yksiköissä (tavoite 100 %) Varhaiskasvatuksen Osallisuus-työryhmä on toteuttanut 2/2018 MunJäke-kyselyn kautta huoltajille kyselyn vaikutusmahdollisuuksista lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Kyselyn tulokset huomioidaan varhaiskasvatussuunnitelman työtavoissa päiväkodeissa ja keskustelun sisällön avaamiseksi tehtiin huoltajille youtube-video Tervetuloa lapsesi varhaiskasvatuskeskusteluun kaupungin verkkosivuille ja Tenavanettiin tiedoksi huoltajille. Kehittävä palaute -hankkeen menetelmän arviointitulosten hyödyntäminen suunnittelussa ja uuden digitaalisen arvioinnin käyttöönotto ( tavoite 50 %) Yksiköiden esimiehille on järjestetty yksi info-tilaisuus ensimmäisistä alustavista tuloksista. Tuloksia on käyty tarkemmin läpi esimiesten kanssa 23.5.2018 ja niiden tulokset on huomioitu kauden 2018-2019 painopisteitä suunniteltaessa. Esimiehillä järjestetään vielä yksi tilaisuus syksyn 2018 aikana. 2

Osallistuminen valtakunnallisessa Loisto-varhaiskasvatuksen kehittämisverkoston tapaamisiin (min. 85%) Kevään aikana yksi aluepäälliköistä on osallistunut kahteen Loisto-verkoston alueelliseen tapaamiseen. 24.9. tapaamiseen osallistuvat varhaiskasvatusjohtaja ja yksi aluepäälliköistä. Aktiivisena mukana uusien tilojen suunnittelussa mm. Hyvinvointikampuksen ja Kinnarin koulun sekä Kartanon ja Kyrölän moduulikoulujen käyttöönottaminen elokuussa 2018 Suunnittelun ja käyttöönoton eteneminen aikataulun mukaisesti Etenee sovitun mukaisesti Käyttäjäkokemukset tilojen soveltuvuudesta Käyttäjät ovat olleet aktiivisesti mukana. Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonnan ja ohjauksen kehittäminen säännöllisillä verkostotapaamisilla Kuuma- alueelle Säännölliset Kuuma -alueen yhteyshenkilöiden tapaamiset ja kehittämistyön eteneminen. Tapaamiset ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti. Yhteisen valvontakäsikirjan valmistuminen (kevät 2018) ja käyttöönotto (syksy 2018) Yhteinen valvontakäsikirja valmistuu marraskuussa 2018. Taloudelliset tavoitteet Varhaiskasvatuspalvelut TOT 1-8/2018 MKS 2018 MKS 1-8/2018 MKS-TOT 1-8/2018 TOT % TOIMINTATUOTOT 1 887 500,75 3 676 682 2 060 305 172 804 92 % TOIMINTAKULUT -19 001 698,71-27 261 318-17 865 746 1 135 953 106 % TOIMINTAKATE -17 114 197,96-23 584 636-15 801 161 1 313 037 108 % 3

Yksikkö Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät Perusopetuspalvelut perusopetusjohtaja Arja Korhonen Järvenpään perusopetuksessa opitaan elämässä tarvittavia perustietoja ja -taitoja yhdessä työskennellen ja kasvaen itsetuntoa tukien. Pyrkimyksenä on taata jokaiselle oppilaalle yhtäläinen mahdollisuus kykyjen ja tarpeittensa mukaiseen koulutukseen. Peruskoululaisen kasvua ja oppimista edistetään järjestämällä laadukasta perusopetusta monipuolisissa turvallisissa oppimisympäristöissä. Oppilaan koulupäivää edistää oikea aikainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki sekä iltapäiväja koulun kerhotoiminta. Lisäksi järjestetään erityishuoltona annettavaa vammaisten lasten aamu- ja iltapäivähoitoa sekä koulujen loma-aikojen hoitoa. Järvenpään perusopetuksen opetussuunnitelmien jalkauttaminen opetussuunnitelman käyttöönotto 8. -luokalle ja siihen liittyvät resurssimuutokset kouluittain Otettu käyttöön 1.8.2018 alkaen. Koulukiusaamisen uusi selvittelymalli on käytössä ja sen vaikuttavuutta sekä toimenpiteitä seurataan ja yleistä tietoisuutta lisätään kouluilla kirjattujen uuden mallin mukaisten kiusaamistilanteiden selvittelyjen kokonaismäärää (x kpl) lukukausittain ala- ja yläkouluilla (tavoite: kiusaaminen vähenee) 1.11.2017-2.6.2018 uuden mallin mukaisia selvittelyjä 37 kpl, kesken näistä 3, seurannassa 2 kiusaamista kokeneiden oppilaiden kokemus toimenpiteiden korjaavista vaikutuksista Välinettä selvitetään K-0 hankkeen myötä selvitetyksi kirjattujen kiusaamistapausten määrä osuus (%) (tavoite: kasvaa) 1.11.2017-2.6.2018 uuden mallin mukaisia selvitettyjä 37 kpl, kesken 3 eli selvitettyjä 92%. Aikaisempaa tällaista seurantaa ei ole. järjestetyt tilaisuudet ja vanhempainillat #Läppä oli - vai oli -tapahtuma järjestettiin 26.4.2018. Kouluilla vanhempainiltoja sekä lauantaikoulupäiviä kiusaamisen nollatoleranssi teemalla. Kansakoulunkatu 1 uuden siirtotilan toimiminen väistötiloina Tiloissa työskentelevät oppilaat ja henkilöstö Tilat otettiin käyttöön helmikuussa 2018. Käyttäjäkokemukset tilojen soveltuvuudesta 4

Käyttäjäkokemuksia ei ole systemaattisesti ehditty tilastoimaan. Oppilaiden ja opettajien tuntemus on sisäilmaryhmän tavoitteiden mukainen eli tavanomainen. Kartanon ja Kyrölän moduulikoulujen käyttöönottaminen elokuussa 2018 Tilojen valmistuminen opetuskäyttöön varusteltuna lukuvuoden alkaessa Tilat otettu käyttöön lukuvuoden alussa. Kyrölän koulun viimeistelyt vielä kesken. Käyttäjäkokemukset tilojen soveltuvuudesta (lukukauden päättyessä) Alustava raportointi toimintakertomus Koulun piha- ja liikunta-alueiden järjestelyt Kartanossa vanhan rakennuksen purkaminen vaikuttaa järjestelyihin. Kyrölässä pihojen työstäminen vielä osittain kesken. Myös tuleva vanhan koulun purkaminen vaikuttaa järjestelyihin. Tarkempi raportointi toimintakertomuksessa Taloudelliset tavoitteet Perusopetus TOT 1-8/2018 MKS 2018 MKS 1-8/2018 MKS-TOT 1-8/2018 TOT % TOIMINTATUOTOT 1 080 904,65 1 551 972 1 032 745-48 160 105 % TOIMINTAKULUT -23 408 324,30-31 976 078-21 039 279 2 369 046 111 % TOIMINTAKATE -22 327 419,65-30 424 106-20 005 118 2 322 301 112 % 5

Yksikkö Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät Kasvun ja oppimisen tuen palvelut perhesosiaalityön johtaja Minna Kairesalo Kasvun ja vanhemmuuden tuen palvelujen tarkoituksena on monialaisen työn menetelmin edistää lasten, nuorten ja heidän perheidensä omia voimavaroja ja hyvinvointia terveysneuvonnan, varhaisen puuttumisen, tuen ja kuntoutuksen keinoin yhdessä kasvuyhteisöjen, nuorisopalvelujen ja perhesosiaalityön kanssa. Lisäksi tehtävänä on vahvistaa lasten ja nuorten mielen hyvinvointia varhaisen avoimen yhteistyön keinoin ja ennaltaehkäistä mielenterveysongelmia, päihteiden käyttöä ja syrjäytymistä prosessimaisesti toteutetun toiminnan avulla Lasten- ja perhepalveluiden muutosohjelman hanketyön mukainen varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen kokeilu toimivaksi ja monialaiseksi, monitoimijaiseksi toimintatavaksi lapsille ja perheille Jampan ja Lepolan alueilla. Kotiin vietävän yhteistyömallin ja varhaisen tuen pilottiin osallistuvien perheiden lukumäärä. Pilottiperheitä on mukana kahdeksan; osa Lepolan (perhekeskus Polle), osa Jampan (perhekeskus Maahinen) neuvolapiireistä. Lähinnä ensisynnyttäjiä tässä vaiheessa. Kotiin vietävän yhteistyömallin ja varhaisen tuen pilotin asiakkaiden kokeman muutoksen mittaamisen valmistelu (valmis 31.12.2018 ) Perhekeskuksen perheterapeutti, neuvolapsykologi sekä pilotin ohjausryhmä ovat valmistelleet työn raportoinnin asiakaspalautetta, joka tällä hetkellä 2-sivuinen lomake. Muut tavat (mm. sähköinen, jatkuva palaute) palautteen keräämiseksi tutkittavana. Asiakaspalautteita on palautunut vähäisessä määrin 4 kpl. Jatkosuunnitelma on keskusteltavana syyskuussa 2018. Ennaltaehkäisevän ja matalan kynnyksen palvelujen vahvistaminen ja eropalveluiden sovinnollisuuden kehittäminen sosiaalihuoltolain, hallitusohjelman ja kaupungin linjausten mukaisesti. Lapsiperheiden kotipalvelun käynnit (tavoite kasvaa) Oman yksikön lapsiperheiden kotipalvelussa on tehty 1-8/2018 1017 käyntiä (vrt. 1025 1-8/2017); laskua 0,7 % edellisen vuoden vastaavan raportointijaksoon verrattuna. Resinan sijaisvälityspalvelusta on ostettu 1-8/2018 19 käyntiä (vrt. 28 1-8/2017) laskua 32 %. Yksityisiltä palveluntuottajilta on ostettu 872 käyntiä 1-8/2018 (vrt. 666 1-8/2017), kasvua 30 %. Kasvua ei ole tapahtunut edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna omassa kotipalvelussa, sen sijaan ostetussa kotipalvelussa kasvua on ollut, jota selittää palvelutarpeen painottuminen iltaan ja viikonloppuihin. Oman kotipalvelun osalta edellisen vuoden hurjaa työmäärän kasvua 2/3 työmäärän kasvua on myös tasattu. 6

MLL ylläpitämistä kumppanuussopimuksen mukaisista toiminnoista perhekahviloissa, isäilloissa ja neuvolan perhevalmennusohjelmassa lastenvalvoja tavattavissa vähintään 4 kertaa vuoden aikana Lastenvalvoja on ollut tammi-elokuussa tavattavissa Perhekeskus Maahisen avoimessa päivätoiminnassa kuusi kertaa ja MLL:n perhekahvilassa kuusi kertaa, kahden tunnin ajan. Neuvolan perhevalmennusohjelmaan osallistumisen osalta on päädytty perheneuvolan työntekijän osallistumiseen lastenvalvojan sijaan, koska mahdollinen kysyntä kohdistuu parisuhdeneuvonnalle. Tästä johtuen paras asiantuntemus on perheneuvolalla. Säännöllisesti asiakkaille toteutettujen eroryhmien määrä heidän toimintaympäristössään. Perheoikeudellisen yksikön ja Miessakit Ry:n yhteistyönä on toteutettu miesten eroryhmä maaliskuussa ja se jatkui kesäkuulle. Perheoikeudellisen yksikön ja perhekeskus Maahisen yhteistyönä suunniteltu lasten eroryhmä 7-10-vuotiaille lapsille peruuntui keväällä perhekeskuksen sisäisestä uudelleen organisoitumisesta ja aikataulullisista syistä. Ryhmä toteutetaan loka-marraskuussa perheoikeudellisen yksikön omana toimintana. Palveluiden oikea-aikaisen kohdentumisen ja voimavarojen taloudellisen käytön varmistaminen osana asiakassegmentointia. Asiakassegmentoinnin valmistelu pärjääjämallin (pärjääjä-, yhteistyö-, tuki- ja huolenpitoasiakkuudet) mukaisesti. Työtä on jatkettu kahden vuoden (2017-2018) tiekartan mukaisesti. Palvelupäälliköille on järjestetty kevään ja syksyn 2018 aikana kolme koulutuksellista kehittämispäivää/puoltapäivää asiakkusstrategiatyön eteenpäinviemiseksi. Työskentelyssä on käyty läpi arvontuotannon teoreettisesta perustaa ymmärryksen luomiseksi, asiakasarvon lisäämisen tekijöitä ja tarkasteltu asiakkaan tekemiä uhrauksia palvelusta tai tuotteesta saatujen hyötyjen suhteena koettuihin kustannuksiin tai haittoihin nähden. Asiakassegmentoinnin toteuttamista on jatkettu pärjääjämallin mukaisesti. Yksiköiden työskentelyyn segmentoinnin läpiviemiseksi on valmisteltu strukturoitu materiaali, joka on koottu kansioihin. Asiakkuusstrategioiden tarkastelu tuotetaan strukturoiduille pohjille. Pärjääjämallin asiakkaiden palveluketjujen kuvaaminen yleisellä tasolla ja palvelutarjooman osa-alueiden määrittely. Pärjääjämallin asiakkaiden palveluketjujen kuvaus yleisellä tasolla on toteutettu pärjääjä-, yhteistyö-, tuki- ja huolenpitoasiakkaiden osalta. Asiakkaan arvolupausten rakentaminen. Uusi kunta on hyväksynyt arvot kaupunkitasoisesti. Palvelulupausten valmistelu on kesken. Taloudelliset tavoitteet Organisaatiomuutoksesta (LANULTK 12.6.2018 23) johtuen avainalueiden välillä on tarvetta määrärahamuutoksiin. Asia esitetään tarkemmin kokouksessa. 7

Yksikkö Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät Perhesosiaalityö perhesosiaalityön johtaja Minna Kairesalo Perhesosiaalityön avainalue sisältää perhetyön, lastensuojelun, perhetukikeskus Auerkulman, lastenvalvojatyön, ennaltaehkäisevät eropalvelut sekä sosiaalipäivystyksen palvelut. Perhesosiaalityön tehtävänä on auttaa lasta ja hänen perhettään heidän toimintaympäristössään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä tuottaa intensiivistä tukea sitä tarvitseville lapsille ja perheille. Lastenvalvoja valvoo lasten oikeuksien toteutumista vanhempien erotilanteessa vahvistamalla vanhempien keskinäisiä huolto-, tapaamis- ja elatussopimuksia. Hyvinkään ja Kuuma-kuntien yhteinen seudullinen sosiaalipäivystys työskentelee virka-ajan ulkopuolella yhteistyössä poliisin ja terveydenhuollon kanssa. Kuntalaisten osallisuuden vahvistaminen ja asiakkaan kokeman muutoksen tarkastelu. Kunnan tuottaman ammatillisen tukihenkilötyön asiakkaiden kokema muutos lapsen/nuoren hyvinvoinnissa ja itsetuntemuksen vahvistumisessa eri osa-alueilla (Asteikko 5-1 siten että 5) erittäin hyvään suuntaan < 1) tilanne huonontunut. koettu muutos parantunut ) Raportointi tilinpäätöksen yhteydessä. Kunnan tuottaman jälkihuollon ohjauksen asiakkaiden kokema muutos nuoren itsenäistymisen valmiuksien saavuttamiseksi eri osa-alueilla (asteikko 5-1; tavoite koettu muutos parantunut ) Raportointi tilinpäätöksen yhteydessä. Erotilanteen sovinnollisuutta edistäviä palveluja on kehitetty niitä monimuotoistamalla ja lisäämällä tietoa yhteistyökumppaneille hallituksen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman suuntaisesti. Säännöllisesti viranomaisille toteutettujen eroinfojen määrä. Eroinfoja viranomaisille on toteutettu tarpeen mukaan vuosittain, viimeksi Keravalle ja Tuusulaan loppuvuonna 2017. Tammi-elokuussa ei eroinfoja ole ollut.. Säännöllisesti asiakkaille toteutettujen eroryhmien määrä heidän toimintaympäristössään. Perheoikeudellisen yksikön ja Miessakit Ry:n yhteistyönä on toteutettu miesten eroryhmä maaliskuussa ja se jatkui kesäkuulle. Perheoikeudellisen yksikön ja perhekeskus Maahisen yhteistyönä suunniteltu lasten eroryhmä 7-10-vuotiaille lapsille peruuntui keväällä perhekeskuksen sisäisestä uudelleen organisoitumisesta ja aikataulullisista syistä. Ryhmä toteutetaan loka-marraskuussa perheoikeudellisen yksikön omana toimintana.. 8

MLL ylläpitämistä kumppanuussopimuksen mukaisista toiminnoista perhekahviloissa, isäilloissa ja neuvolan perhevalmennusohjelmassa lastenvalvoja tavattavissa vähintään 4 kertaa vuoden aikana. Lastenvalvoja on ollut tammi-elokuussa tavattavissa Perhekeskus Maahisen avoimessa päivätoiminnassa kuusi kertaa ja MLL:n perhekahvilassa kuusi kertaa, kahden tunnin ajan. Neuvolan perhevalmennusohjelmaan osallistumisen osalta on päädytty perheneuvolan työntekijän osallistumiseen lastenvalvojan sijaan, koska mahdollinen kysyntä kohdistuu parisuhdeneuvonnalle. Tästä johtuen paras asiantuntemus on perheneuvolalla Keski-uudenmaan sosiaalipäivystyksen palvelutasoa ja tavoitettavuutta parannetaan asiakaslähtöisemmäksi avaamalla suora asiakaslinjan yhteydenotoille sosiaalihuoltolain ja yhteispäivystyspalveluiden uudistustyön lähtökohtien mukaisesti. Asiakaslinjaan tehtyjen yhteydenottojen kokonaismäärä. Asiakaslinjaan on tehty yhteydenottoja 574 kappaletta (asiakas ollut soittajana 389 kertaa). Yhteydenottojen ja asiakastapaamisten määrä yöaikaan. Tapahtumia yöaikaan on ollut 764 kappaletta. Asiakaslinjaan tehtyjen suorien asiakaskontaktien määrä ja verrattuna vuoden 2017 tasoon. Vuonna 2017 asiakaslinjaan tehtyjen yhteydenottojen määrä raportointijaksolla 1-8 kuukausilta on ollut 232 yhteydenottoa, nousua vuoteen 2018 147% (574kpl), asiakassoittajana vuonna 2017 198 kertaa, nousua vuoteen 2018 96% (389kpl) Palveluiden oikea-aikaisen kohdentumisen ja voimavarojen taloudellisen käytön varmistaminen osana asiakassegmentointia Asiakassegmentoinnin valmistelu pärjääjämallin (pärjääjä-, yhteistyö-, tuki- ja huolenpitoasiakkuudet) mukaisesti. Työtä on jatkettu kahden vuoden (2017-2018) tiekartan mukaisesti. Palvelupäälliköille on järjestetty kevään ja syksyn 2018 aikana kolme koulutuksellista kehittämispäivää/puoltapäivää asiakkusstrategiatyön eteenpäinviemiseksi. Työskentelyssä on käyty läpi arvontuotannon teoreettisesta perustaa ymmärryksen luomiseksi, asiakasarvon lisäämisen tekijöitä ja tarkasteltu asiakkaan tekemiä uhrauksia palvelusta tai tuotteesta saatujen hyötyjen suhteena koettuihin kustannuksiin tai haittoihin nähden. Asiakassegmentoinnin toteuttamista on jatkettu pärjääjämallin mukaisesti. Yksiköiden työskentelyyn segmentoinnin läpiviemiseksi on valmisteltu strukturoitu materiaali, joka on koottu kansioihin. Asiakkuusstrategioiden tarkastelu tuotetaan strukturoiduille pohjille 9

Pärjääjämallin asiakkaiden palveluketjujen kuvaaminen yleisellä tasolla ja palvelutarjooman osa-alueiden määrittely. Pärjääjämallin asiakkaiden palveluketjujen kuvaus yleisellä tasolla on toteutettu pärjääjä-, yhteistyö-, tuki- ja huolenpitoasiakkaiden osalta. Asiakkaan arvolupausten rakentaminen. Uusi kunta on hyväksynyt arvot kaupunkitasoisesti. Palvelulupausten valmistelu on kesken. Taloudelliset tavoitteet Organisaatiomuutoksesta (LANULTK 12.6.2018 23) johtuen avainalueiden välillä on tarvetta määrärahamuutoksiin. Asia esitetään tarkemmin kokouksessa. 10

KÄYTTÖSUUNNITELMIEN SUORITTEET VARHAISKASVATUSPALVELUT varhaiskasvatuspalveluissa olevia lapsia TP 2017 KS 2018 kaikki lapset varhaiskasvatuksessa määrä ja %-osuus ikäluokasta 2 277 67 % 2 256 65 % 2 188 63 % alle kolme vuotiaat, määrä ja %-osuus varhaiskasvatuksessa olevista 456 20 % 460 20 % 502 23 % yli kolmevuotiaat, määrä ja %-osuus varhaiskasvatuksessa olevista 1 821 80 % 1796 80 % 1 686 77 % kunnallisessa päiväkodissa yhteensä lapset määrä ja %-osuus vakasta 1 684 74 % 1 650 73 % 1 640 75 % alle kolme vuotiaat, määrä ja %-osuus kunnallisessa pk:ssa olevista 275 16 % 330 20 % 323 20 % yli kolmevuotiaat, määrä ja %-osuus kunnallisessa pk:ssa olevista 1 409 84 % 1 320 80 % 1 317 80 % yksityisissä päiväkodeissa määrä ja %-osuus vakasta 445 20 % 488 22 % 457 21 % alle kolme vuotiaat, määrä ja %-osuus yks. pk:ssa olevista 120 27 % 145 30 % 132 29 % yli kolmevuotiaat, määrä ja %-osuus yks. pk:ssa olevista 325 73 % 343 70 % 325 71 % kunnallisessa perhepäivähoidossa olevia määrä ja %-osuus vakasta 58 3 % 65 3 % 58 3 % alle kolme vuotiaat, määrä ja %-osuus kunnallisessa pph:ssa olevista 27 47 % 26 40 % 30 52 % yli kolmevuotiaat, määrä ja %-osuus kunnallisessa pph:ssa olevista 31 53 % 39 60 % 28 48 % yksityisessa perhepäivähoidossa lapsia määrä ja %-osuus vakasta 57 3 % 53 2 % 33 2 % alle kolme vuotiaat, määrä ja %-osuus yks. pph:ssa olevista 27 47 % 21 40 % 17 52 % yli kolmevuotiaat, määrä ja %-osuus yks. pph:ssa olevista 30 53 % 32 60 % 16 48 % palveluseteliä käyttävät lapset yksityisellä sektorilla olevista 271 61 % 450 92 % 429 94 % alle kolme vuotiaat, määrä ja % osuus palvelusetelillä olevista 96 35 % 135 30 % 127 30 % yli kolmevuotiaat,määrä ja % osuus palvelusetelillä olevista 175 65 % 315 70 % 302 70 % Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa 33 40 28 alle kolme vuotiaat, määrä ja % osuus ruotsinkielisessa olevista 7 20 % 20 % 5 18 % yli kolmevuotiaat,määrä ja % osuus ruotsinkielisessä olevista 26 80 % 80 % 23 82 % PERUSOPETUSPALVELUT oppilaita yhteensä 4 264 4 333 4 397 Yleis- ja erityisopetuksen oppilaat 4 250 4 303 Valmistavan opetuksen oppilaat 14 30 PERHESOSIAALITYÖ Yhteydenottojen ja lastensuojeluilmoitusten määrä 1 396 1 400 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä, 104 110 joista omaan laitokseen sijoitettujen määrä 47 28 Perhekuntotuksen kuntoutusvuorokaudet (laitos), 708 900 joista Auerkulmassa tuotetut kuntoutusvuorokaudet 128 360 Tuetun asumisen asumisvuorokaudet 5 861 5 900 Jälkihuollon ohjauksen asiakkaiden määrä, 71 60 joista kaupungin oman työn osuus 38 44 Perhetyön yksilökäyntien määrä 2 191 1 800 Sosiaalipäivystyksen suoritteet, 18 516 21 000 joista Järvenpään suoritteiden määrä 2 997 3 600 Perheoikeudellisen yksikön suoritteet, 4 015 4 015 joista Järvenpään suoritteiden määrä 1 824 1 821 KS-tot 1.1.-31.8.2018 11