Voimaharjoittelun optimointi ja ohjelmointimallit Tuomas Rytkönen (LitM. Valmennus ja testausoppi. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Jyväskylän yliopisto.) www.tuomasrytkonen.fi www.athletica.fi www.tuomasrytkonen.fi 1
Työnkuvani: kouluttamista, kirjoittamista, konsultoimista, kuntotestaamista ja valmentamista www.tuomasrytkonen.fi Keskusyksikköni: voima, nopeus, kestävyys ja liikkuvuusvalmennusta neljän liikuntabiologin voimin. Päävastuualueeni on toimia Athletican voimailutallin päävalmentajana. Lisäksi tilauskoulutuksia ja konsultointeja. Luomani 8 päiväisen Voimavalmentaja koulutuksen kouluttaminen ympäri Suomea. Ja 7 h Kuntosaliharjoittelun ohjelmoinnin asiantuntija verkkokoulutus. Suomen keihäänheittäjien fysiikkaharjoittelun kehittäminen kouluttajana, konsulttina ja fysiikkavalmentajana. 2
Sisältö Mitä on harjoittelun ohjelmointi? Ohjelmointiterminologian lyhyt oppimäärä Lineaarinen periodisaatio ja sen hyödyntäminen voimaharjoittelussa Epälineaarinen periodisaatio ja sen hyödyntäminen voimaharjoittelussa Blokkiperiodisaatio ja sen hyödyntäminen voimaharjoittelussa Yhteenveto www.tuomasrytkonen.fi 3
Hyvä ohjelmointi on harjoitusmuuttujien tavoitelähtöistä systemaattista hallintaa tulosten maksimoimiseksi Intensiteetti eli harjoituskuorman suuruus Volyymi eli harjoitusmäärä Frekvenssi eli harjoitustiheys Tehtävät liikkeet ja liikevariaatiot Treenien rytmitys Sarjapalautusten kesto Liikkeiden järjestys harjoituksessa www.tuomasrytkonen.fi Liikenopeus 4
Hyvässä ohjelmoinnissa pyritään Perustamaan harjoittelu kuormitusfysiologiseen ja biomekaaniseen lajianalyysiin sekä sen mukaiseen kuntotestaamiseen Rakentamaan yleisominaisuus lajiominaisuusjatkumo yksilön kuntotestatut pääkehityskohteet, harjoittelutausta, harjoitteluresurssit ja elämäntilanne huomioiden Takaamaan pitkän aikavälin nousujohteisuus harjoittelussa luomalla harjoitteluun sopivasti ärsykkeenvaihtelua Muokkaamaan suunnitelmaa tarvittaessa reagoimalla akuutteihin muuttujiin sekä noin 1,5 3 kk välein saatujen kuntotestitulosten valossa Esimerkki yleisvoima lajivoima jatkumosta keihäänheitto: www.tuomasrytkonen.fi 5
Y L E I S V O I M A L A J I V O I M A J A T K U M O MAKSIMIVOIMA OPTIMITEHOALUE NOPEUSVOIMA MAKSIMIVOIMA RESERVI VOIMANTUOTTONOPEUS JA KYKY HYÖDYNTÄÄ ELASTISTA ENERGIAA YLEINEN KYKY TUOTTAA PALJON VOIMAA NOPEASTI KYKY TUOTTAA NOPEASTI PALJON VOIMAA OIKEAAN SUUNTAAN KEIHÄÄNHEITOSSA OPTIMOIDAAN KEIHÄÄN LÄHTÖNOPEUS JA LÄHTÖKULMA LAJI VOIMA Y L E I S V O I M A www.tuomasrytkonen.fi Facebook 6ja Instagram: @atleettinenpartasuu
Yleisvoima lajivoimajatkumo Kohti pääkilpailuja harjoittelun tulisi muuttua liikemalleiltaan lihastyötavoiltaan voimantuottoajoiltaan voimantuottonivelkulmiltaan yhä lajinomaisemmaksi www.tuomasrytkonen.fi 7
Harjoituskaudet Makrosykli = Koko harjoituskausi esimerkiksi seuraaviin kisoihin Mesosykli = muutaman viikon kestoinen harjoitusjakso Mikrosykli = Lyhin treenikierron osa, esim. harjoitusviikko Makrosykli jakaantuu mesosykleihin, mesosykli mikrosykleihin ja mikrosykli yksittäisiin harjoituspäiviin ja harjoituksiin www.tuomasrytkonen.fi Nousujohteista harjoittelua 3:1 mikrosyklijaksotuksella Volyymin hallinta 8
Superkompensaatioon pyrkiminen www.tuomasrytkonen.fi 9
Pitkälle kehittyneelle treenistä treeniin kehittyminen ei ole aina mahdollista, vaan tarvitaan välillä järeämpää jaksottelua www.tuomasrytkonen.fi 10
Lineaarinen periodisaatio Volyymi laskee ja intensiteetti kasvaa Intensiteetti /teho /liikenopeusprogressiota siis tuetaan volyymin pienentämisellä Lineaarinen periodisaatio soveltuu Perus ja maksimivoimakausien taitteeseen Maksimivoimakausille ja nopeusvoimakausille Kun intensiteetti / teho / liikenopeus halutaan ajaa huippuunsa Huippukunnon virittämiseen Huippukunnon herkistelyyn lineaarinen periodisaatio on paras: tiputetaan 1 2 viikon aikana harjoitusmäärä noin puoleen, mutta pidetään intensiteetti korkealla www.tuomasrytkonen.fi 11
Tönkkölineaarinen periodisaatio www.tuomasrytkonen.fi Facebook ja Instagram: @atleettinenpartasuu 12
Lineaarisen periodisoinnin hyödyt www.tuomasrytkonen.fi Facebook ja Instagram: @atleettinenpartasuu + Herkistelyvaiheessa paras ohjelmointimalli + Parin kuntohuipun rakentaminen vuoteen onnistuu hyvin + Maksimi ja nopeusvoimakausilla on välillä hyvä tukea intensiteetti /tehontuotto /liikenopeusprogressiota volyymin laskulla 13
Lineaarisen periodisoinnin haitat Pitkät 8 30 toiston sarjat peruskuntokaudella ovat nopeus ja teholajien urheilijoille turhia: vievät lihaslaatua hitaampaan suuntaan, eivätkä kehitä maksimaalista ja nopeaa lihasten hermostollista käskyttämistä, eivätkä ole optimaalisia kehittämään tuki ja sidekudosten kykyä välittää voimaa Lihasmassaa voidaan rakentaa tuloksekkaasti 3 8 toiston sarjoilla samalla kehittäen tehokkaasti liikehermoston kykyä käskyttää lihaksia, lihaslaatua maksimivoiman (ja pitkiä sarjoja paremmin voimantuottonopeudenkin) näkökulmasta sekä tuki ja sidekudosten kykyä välittää voimaa Yhdellä harjoitusjaksolla keskitytään yhden ominaisuuden suhteen vain yhteen adaptoitumismekanismiin ja muiden osa alueiden heikkenemistä pääsee tapahtumaan (Esim. neuraalisen käskytyksen heikkeneminen pitkien sarjojen perusvoimakaudella) tosin ylläpitomaksimi ja nopeusvoimasarjoilla homma voidaan osittain ehkäistä samoin rakentamalla perusvoimakausi 3 8 toiston sarjojen varaan 8 30 toiston sarjojen sijasta Urheilija on huippukunnossa vain pari kertaa vuodessa www.tuomasrytkonen.fi Facebook ja Instagram: @atleettinenpartasuu 14
Lineaarinen esimerkki maksimivoiman hankintaan (blokkiperiodisaation vivahtein) Mesosykli painottaen 6 8 toiston sarjoja Ylläpitävänä vähän 1 3 toiston sarjoja Esim. 110 130 toistoa per lihasryhmä viikossa Mesosykli painottaen 3 6 toiston sarjoja Esim. 90 110 toistoa per lihasryhmä viikossa Mesosykli painottaen 1 3 toiston sarjoja Ylläpitävänä vähän 6 8 toiston sarjoja Esim. 70 90 toistoa per lihasryhmä viikossa Volyymi laskee. Intensiteetti kasvaa. www.tuomasrytkonen.fi 15
Lineaarinen esimerkki nopeusvoiman hankintaan (blokkiperiodisaation vivahtein) Lihasmassakausi painottaen 5 8 toiston sarjoja Iso osa sarjoista klustereina Ylläpitävänä mukana nopeusvoimaharjoittelua Maksimivoimakausi painottaen 1 5 toiston sarjoja Ylläpitävänä mukana nopeusvoimaharjoittelua Nopeusvoimakausi painottaen nopeusvoimaharjoittelua Ylläpitävänä mukana maksimivoimaharjoittelua Volyymi laskee. Intensiteetti / teho / liikenopeus kasvaa. www.tuomasrytkonen.fi 16
Käänteislineaarinen periodisaatio kestovoimaan (blokkiperiodisaation vivahtein) Maksimivoimakausi painottaen 1 5 toiston sarjoja Lihasmassakausi painottaen 6 12 toiston sarjoja Mukana maksimivoiman ylläpitosarjat kerran viikossa Kestovoimakausi painottaen 15+ toiston sarjoja Mukana maksimivoiman ylläpitosarjat kerran viikossa Intensiteetti laskee. Volyymi kasvaa. www.tuomasrytkonen.fi 17
Epälineaarinen periodisaatio Samalla harjoitusjaksolla painotetaan eri treeneissä eri pituisia sarjoja Maksimivoiman hankintaan sopii 1 8 toiston sarjojen aaltoiluttaminen Lihasmassaharjoitteluun sopii 4 15 ( 30) toiston sarjojen aaltoiluttaminen Aloittelija voi aaltoiluttaa laajempaa toisto ja ominaisuusskaalaa Kovempikuntoisen täytyy rajata aaltoilutusskaala tarkemmin www.tuomasrytkonen.fi 18
Epälineaarinen periodisaatio nopeusvoimassa Samalla harjoitusjaksolla harjoitellaan eri kuormitusalueilla ja eri kohdissa voima nopeusjatkumoa www.tuomasrytkonen.fi Facebook ja Instagram: @atleettinenpartasuu 19
Epälineaarisen periodisoinnin hyödyt ja haitat + Urheilija on jatkuvasti lähellä huippukuntoaan eikä mikään ominaisuus repsahda missään vaiheessa + Treeni vaihtelee treenistä toiseen ja ohjelmointimalli jo itsessään luo ärsykkeenvaihtelua + Sopii laajalla painotusskaalalla tosi hyvin aloittelijoille + Tarkemmin rajatut muunnelmat toimivat hyvin myös kokeneemmille Liian laajalla painotusskaalalla mikään ominaisuus ei kehity keskitasolta huipputasolle asti, koska yhtä ominaisuutta treenataan niin harvoin (ärsyke toistuu liian harvoin kovatasoisen kehittymiseksi) Huomioi painotusskaalan suuruudessa kehitysastejatkumo! Keho ei adaptoidu maksimaalisesti ärsykkeelle, jos erilaisia adaptoitumisärsykkeitä on liikaa yhtä aikaa (Esim. kestovoima ja maksimi /nopeusvoima: kehittymisen katto tulee vastaan muita systeemejä nopeammin). Toisaalta maksimi, nopeus ja teholajien urheilijoiden ei muutenkaan pitäisi tehdä isoja määriä kestovoimaharjoittelua. www.tuomasrytkonen.fi Facebook ja Instagram: @atleettinenpartasuu 20
Epälineaarinen esimerkki lihasmassan hankintaan DUP (daily undulating periodization) Ma: Painotetaan mekaanisen kuormituksen intensiteettiä 4 8 toiston sarjoilla To: Painotetaan mekaanisen kuormituksen volyymia ja metabolista stressiä 10 15 toiston sarjoilla www.tuomasrytkonen.fi 21
Epälineaarinen esimerkki lihasmassan hankintaan WUP (weekly undulating periodization) Viikko 1: Painotetaan mekaanista kuormituksen volyymia 4 6 toiston sarjoilla Viikko 2: Painotetaan mekaanisen kuormituksen volyymia ja metabolista stressiä 12 15 toiston sarjoilla Viikko 3: Painotetaan peruslihasmassatreeniä 6 12 toiston sarjoilla Huom.! Viikoittain aaltoilevaa epälineaarista periodisaatiota tulee käyttää vähintään pari kuukautta, jotta samoissa treeneissä päästään tekemään progressiivista voimaharjoittelua! www.tuomasrytkonen.fi 22
Epälineaarinen esimerkki maksimivoiman hankintaan (DUP) Kolme 1 jakoista treeniä viikkoon pääliikkeille: Ma: Pääliikkeissä 1 2 toiston sarjoja Ke: Pääliikkeissä 3 4 toiston sarjoja Pe: Pääliikkeissä 5 6 toiston sarjoja www.tuomasrytkonen.fi 23
Epälineaarinen esimerkki nopeusvoiman hankintaan (DUP) Ma: Nopeusvoimaa Ti: Maksimivoimaa To: Nopeusvoimaa Pe: Hermostollishypertrofinen treeni www.tuomasrytkonen.fi 24
Blokkiperiodisaatio ja hyödyt / haitat Jaetaan harjoittelu muutaman viikon jaksoihin Yhdellä jaksolla pyritään kehittämään 1 2 ominaisuutta ja ylläpitämään muita + Vältytään haittavaikutuksilta (esim. liika kestävyystekeminen haittaa maksimivoiman kehittymistä) + Kokenutkin harjoittelija saa kehittyäkseen riittävän volyymin kehitettäville ominaisuuksille palautumiskapasiteetin puitteissa hyvä periodisaatiomalli kokeneemmille treenaajille www.tuomasrytkonen.fi 25
Blokkiperiodisaation hyödyt ja haitat + Jokaista ominaisuutta päästään aina kehittämään uudelle tasolle parhaalta mahdolliselta lähtötasolta eli se ei ole heikentynyt muita ominaisuuksia kehitettäessä merkittävästi + Ylläpitävä treenimäärä on niin pientä, että se ei juuri heikennä kehitettävän ominaisuuden kehittämistä + Erityisen kätevä, kun kehitettäviä ominaisuuksia on monta Aloittelijalla on paljon siirtovaikutusta ominaisuudesta toiseen ja yksittäinen ominaisuus kehittyy pienelläkin harjoitusmäärällä blokkiperiodisaatio usein turha aloittelijoille www.tuomasrytkonen.fi Facebook ja Instagram: @atleettinenpartasuu 26
Esimerkki maksimivoima www.tuomasrytkonen.fi 27
Esimerkki nopeusvoima www.tuomasrytkonen.fi 28
Esimerkki kestovoima www.tuomasrytkonen.fi 29
Esimerkki lihasmassa www.tuomasrytkonen.fi 30
Kausisuunnitelman teko Kausijako eri ominaisuuksia painottaviin ja ylläpitäviin kausiin yleisvoima lajivoimajatkumon rakentamiseksi Meso ja mikrosyklirytmitys Käytettyjen sarjapituuksien painotukset Käytettyjen liikenopeuksien painotukset Käytetyt progressiomallit Käytetyt liikevariaatiot Volyymin hallinta Kehitysvolyymit Ylläpitovolyymit Jakoisuus ja frekvenssimanipulaatiot www.tuomasrytkonen.fi 31
Esim. 3 kk periodisaatiorunko maksimivoimaan kokeneelle maksimivoiman hankkijalle 1. kk: Perusvoimakausi Viikkovolyymi per lihasryhmä 130 160 toistoa Yhdistetty volyymi ja intensiteettiprogressio 2 jakoinen ohjelmointi, 6 treeniä viikossa Lihasryhmäkohtainen treenitiheys 3xVK Pääliikkeissä 3 6 ja tukiliikkeissä 4 8 toiston sarjoja Sarjapalautukset 3 5 min Viikkorytmitys keskikova kova kova helppo Intensiteettiprogressio V2 V1 V0 V0 V3 2. kk: Hybridikausi Liikevariaatiot vaihtuvat Viikkovolyymi per lihasryhmä 120 toistoa Intensiteettiprogressio tasavolyymilla 1+2 jakoinen ohjelmointi, 5 treeniä viikossa Lihasryhmäkohtainen treenitiheys 4xVK Epälineaarisesti pääliikkeissä 1 6 ja tukiliikkeissä 3 8 toiston sarjoja Sarjapalautukset 3 5 min Viikkorytmitys keskikova kova kova helppo Intensiteettiprogressio V2 V1 V0 V0 V3 3. kk: Maksimivoimakausi Liikevariaatiot vaihtuvat Viikkovolyymi per lihasryhmä 70 100 toistoa Lineaarisesti volyymi tippuu ja intensiteetti kasvaa 4x1 jakoinen ohjelmointi + 1 tukiliikepäivä Lihasryhmäkohtainen treenitiheys 4 5xVK Pääliikkeissä 1 3 ja tukiliikkeissä 4 6 toiston sarjoja Mukana voimanopeusharjoittelua Sarjapalautukset 3 5 min Viikkorytmitys keskikova kova kova helppo Intensiteettiprogressio V2 V1 V0 V0 V3 TAI varat melko samat, mutta sarjojen toistomäärä lyhenee Lisäksi liikevariaatioiden valinta eri harjoitusjaksojen eri harjoituksiin, esim. www.tuomasrytkonen.fi 32
Yhteenveto Eri ohjelmointimallit ovat työkaluja, joilla hallita ohjelmointimuuttujia Todella monimuuttujainen ohjelmointi on parhaimmillaan kokonaistutkimusnäyttöä, kovia tuloksia tuottanutta käytännön valmennuskokemusta ja luovuutta yhdistelevä projekti Eri ohjelmointimalleja voi yhdistellä Muista aina Nousujohteisuus Yhdistetty intensiteetti /teho /liikenopeus ja volyymiprogressio Intensiteetti /teho /liikenopeusprogressio tasavolyymilla Intensiteetti /teho /liikenopeusprogressio, jota tuetaan volyymin laskulla Volyymiprogressio tasaintensiteetillä Volyymiprogressio, jota tuetaan intensiteetin laskulla Tavoitelähtöisyys Ärsykkeenvaihtelu 4 8 viikon välein Yksilöllisyys www.tuomasrytkonen.fi 33
Kiitos! Voimaharjoittelun käsikirjasta löytyy kasapäin lähteinä review katsauksia, meta analyyseja, yksittäisiä tutkimusartikkeleita sekä edellisiin perustuvia kirjoja. Kiitos! Luennon valokuvat pääosin: Milla Vahtila www.tuomasrytkonen.fi 34