DEMOKRATIAINNOVAATIOT

DEMOKRATIAINNOVAATIOT MODERNIT TALKOOT RAIKASTAVAT EDUSTUKSELLISEN DEMOKRATIAN MIKKELISSÄ Maaliskuu 2014, Soile Kuitunen, valt.tri, kehitysjohtaja

SISÄLTÖ - Onko demokratia rikki? - Miten modernit talkoot korjaavat sen? - Mikkelin ensimmäiset askeleet kohti uutta demokratiaa - Onnistumisia ja harha-askeleita - Ilo ja demokratia

ONKO DEMOKRATIA RIKKI?

MITÄ OIKEIN ON TAPAHTUMASSA Äänestysaktiivisuus laskee Puolueiden paikallistoiminta ei vedä Vaaleihin vaikeaa houkutella ehdokkaita Tekemisen demokratia houkuttelee etenkin nuoria Video: Sitra uusi demokratia http://www.youtube.com/watch?v=0itn_xzqz Tg#t=177

MITEN MODERNIT TALKOOT KORJAAVAT RIKKI MENNEEN DEMOKRATIAN www.ominvoimin.com

EDUSTUKSELLINEN JÄRJESTELMÄ Tapa jakaa valtaa Kilpailu (valta)paikoista Vaihtuvuus Etukäteen määritellyt muodot ja mekanismit, pelisäännöt selvillä ja kaikkien tiedossa

MODERNIT TALKOOT Järjestelmä ei tiedä mitä sinä tarvitset. Pieni pala on tärkeä, jokaisen pienikin panos. Ei tarvita megahanketta maailmaa muuttamaan. Kaikki alkaa jostakin: lauseesta, teosta, viestistä. Joukkojen voima tekee siitä suurta. Sitra: Omin voimin-raportti - http://www.sitra.fi/other-content/omin-voimin-mutta-yhdessa-raportti www.ominvoimin.com

Helsingin Sanomat 22.1.2014 kirjoittaa talkoista otsikolla Vapaaehtoistyössä tehdään nyt tempauksia, sillä moni ei ehdi sitoutua auttamiseen. Lehtijutussa Social Beat -verkoston vetäjä Kirsti Tuomainen toteaa: Moni ei voi eikä halua sitoutua säännölliseen toimintatapaan. Tuomainen jatkaa, ettei vapaaehtoistyön tarvitse aina olla vessapaperirullien askartelua. Apua voi antaa niin että siitä nauttii itsekin. Hesarin jutussa on kuva 1920-luvun henkeen järjestetyistä kahvikutsuista, jotka pidetään Töölön palvelukeskuksessa. Hurmaavaan vaaleanpunaiseen plyymiin ja kerman väriseen 20-luvun hattuun pukeutunut 94-vuotias Eila Salonen poseeraa valokuvaajille. 71-vuotias Rauni Heljo puolestaan järjestää muotokuvallaan yllätyksen lapsilleen. Hänellä on päällään musta vintage-hame ja höyhenellä koristeltu huopahattu. Eila ja Rauni ovat kaksi kahvikutsujen innokasta osallistujaa. Hesarin juttuun on haastateltu myös välittämisyhteisön Siskot ja Simot perustaja Eero Väisänen. Hän sanoo, että tänä päivänä puree matalan kynnyksen vapaaehtoistyö. Ihmiset osallistuvat kevyesti ja keikkaluonteisesti mutta eivät sitoudu kahdenkeskiseen, pitkäkestoiseen toimintaan. Seuravana päivänä 23.1.2014 alueemme päämedia, Länsi-Savo, uutisoi Satamalahden jää sai erinomaisen korvikkeen. Mikkelin Kaihunlahteen saatiin keskiviikkona retkiluistelurata. Kiitos siitä kuuluu Mikkelin Latu ry:lle. Yhdistys päätti tiistaina 21.1.2014, että Kaihunlahteen sopisi oikein hyvin retkiluistelurata. Seuraavana päivänä se oli valmis. Yhdistys aurasi luistinradan ja kaupunki ajoi se viereen hiihtoladun. No onhan tätä ketterää talkooväkeä muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla! Ote käsikirjoituksesta Politiikan viettelemät, Soile Kuitunen.

MINUA ARVELUTTAA Kuka on avun arvoinen? Ja kuka sen määrittelee? Miten kestäviä modernit talkoot ovat? Onko kaikki mahdollista? Mitä jos kaikki menee pieleen?

MIKKELIN ASKELEITA KOHTI UUTTA DEMOKRATIAA

Yhteiskehittely Palvelutuotanto Tiedottaminen Innovointi Aito käyttäjälähtöisyys Mikkelin kaupungin menestystekijä. Palvelujen käyttö Käyttäjä- kokemukset

KENEN KAUPUNKI Kaupunki ei ole yritys jolta tilataan palveluita. Kaupunki on me (Pekka Sauri) Ideax vuorovaikutteinen kuntasuunnittelu

LEIKKIALUE TORILLA - KEHITTÄMISPROJEKTINA Kansalaisten kohtaamispaikka: leikkipaikka Mikkelin torilla Aikataulu: 6/2010-6/2011 Tuloksina leikkipaikan prototyyppi toistettava kehittämisen prosessi ja palvelumalli

PROJEKTIN TAVOITE JA OSAPUOLET Punaisena lankana projektissa oli kehitetty tavoitteellisen yhteiskehittämisen prosessi Konkreettinen lopputulos: suunnitelmaehdotus leikkipaikaksi torille Monistettava toimintatapa erilaisiin kehityskohteisiin osana avoimempaa päätöksentekoa Osapuolet projektissa Mikkelin kaupunki - kehitysjohtaja ja kaupunkisuunnittelu, paikalliset yhdistykset, nuorten työpaja, kuntalaiset Tieto, projektin omistaja, fasilitointi, tekninen arkkitehtuuri Lapin yliopisto, palvelumuotoilu VTT Proform-hanke, palvelukehityksen johtaminen

OSALLISUUDEN HAASTEET Koska olin jo useita osallisuuskokeiluja tehnyt, tiesin että asiaan liittyi myös ongelmia, jotka pitäisi ratkoa ennen hankkeeseen ryhtymistä. Näitä olivat ainakin: - luottamushenkilöiden mukaan saaminen ja sitoutuminen (vähintään se ettei hankkeen toteuttamista estettäisi), - avoimuus suunnittelussa ja tiedon jakamisessa, - vuorovaikutuksen fasilitointi, sekä - eri tahojen roolien ja vastuiden kirkastaminen - konkretia, kokonaiskuva ja tavoitteet.

CITY 2020 Mikke ry:n johdolla on valmisteltu Mikkelin keskustan uutta kehittämissuunnitelmaa keskustan turvallisuuden ja viihtyisyyden sekä kivijalkakauppojen menestymisen turvaamiseksi. Mukana on ollut yrityksiä ja kuntalaisia. Miten laadittu suunnitelma vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja missä vaiheessa? Kuka omistaa keskustan suunnittelun, kuka voi määrätä miten keskustan elinvoima turvataan?

ODOTUSTEN HALLINTA Vuorovaikutteisessa kuntasuunnittelussa käy helposti niin ettei ideoinnilla ole rajoja. Lukuisat reunaehdot kuitenkin määrittelevät kaupunkitilojen käyttöä raha, turvallisuus, tilan rajallisuus jne. Kaupunkisuunnittelu on arvokasta professioiden johtamaa työtä. Sopiiko sitä sotkea epäammattilaisilla? Voiko kaupunkitilalla leikitellä?

Yhteiskunnallinen voitto Mikä sitten on käyttäjälähtöisen kehittämisen yhteiskunnallinen voitto? Se voisi olla: Lopputuotteen ohella myös matkanteon arvokkuudella on merkityksensä. Juhla-aukio, paraatiaukio ja kaupan käynnin alati muuttuva tori saa avoimella tavalla kehiteltynä toivottavasti leikkipaikkahahmon, joka on yleisesti hyväksytty ja keskustan yleissuunnitelmaan istuva. Että sitä ei pilkattaisi niin tyhmästi kuin esim. Suurta spiraaliamme joka sekin on minusta hieno! Virkamiehistölle haaste on ottaa entistä rohkeammin persoonallinen, omanääninen ote ympäristön kehittämiseen mukaan lähteneiden kanssa. Meidäthän on virkavuosien varrella koulutettu kuten kiinalaiset jos siellä hotellivieras kysyi että minkälainen on sää, niin nämä vielä kymmenisen vuotta sitten kokoontuivat neuvottelemaan, että mitä tuolle nyt vastattaisiin. Uskaltaisimmeko luottaa ihan itsemme ja omiin taitoihimme, kun asetumme vuoropuheluun tavantallaajan kanssa? Lievennykseksi totean, että myös kunnon konsulteille olen huomannut tämän olevan vaikeaa: yleensä ei koskaan haluta vastata ehdottomasti ensimmäisellä kerralla J - semmoista iterointia tämä elämässä selviäminen on. Kaikille. Mikkelileikkii.fi prosessin kaunis tarina voisi olla: Kun puhurit puhaltavat, älä rakenna tuulensuojia vaan tuulimyllyjä. Arja Hartikainen, Mikkelin kaupungin arkkitehti

MIKKELIN KOKEILUJA kaupungin tavoitteet on meidän

STRATEGIA ON YHTEINEN TARINA Perinteinen tapa - Lähtee kunnan hallinnosta, päättäjistä ja virkamiehistä - Helposti abstrakti ja etäällä arjesta - Ei ota huomioon kunnan ainutlaatuista identiteettiä - mikä tekee meistä meidät - Lopputulos itse paperi Uusi tapa - Lähtee kuntalaisista ja yhteisöistä - On konkreettinen ja arkikielinen - Nojaa identiteettiin, siihen mikä tekee meistä meidät - Prosessi, kaupungin tarina, johon kaikki osallistuvat ja joka elää ajassa

STRATEGIA ON ARVIOINTIA AVOIMESTI YHDESSÄ yhteisöllinen prosessi rakentaa Mikkelin kilpailukykyä Kerätään kuntalaisten ratkaisuesitykset siitä miten hyvinvointia voidaan parantaa Mikkelissä. Mahdollisuus seurata strategian toteutumista ja tuoda omia näkemyksiä jatkuvaan strategiatyöhön Valtuutettu kysyy, kuntalainen vastaa porinapajassa Visualisoitu strategia osoittaa värein onnistumiset Kaupungin henkilöstö Lautakunnat, nuorisovaltuusto, aluejohtokunnat, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto Kauppakamari, seudun yrittäjä- Ryhmien näkemykset strategialuonnokseen Kaikilla mahdollisuus osallistua järjestö, Mikkelin ammattikorkeakoulu, maakuntaliitto, Ely-keskus. Kerätään ryhmien näkemykset minunmikkelini.fi- sivustolle Kuka tahansa voi kommentoida visualisoitua strategialuonnosta ja ryhmien näkemyksiä minunmikkelini-fi -sivustolla

Kuntalaisten kuulemisessa ja osallistamisessa kyse ei ole poliittisesta päätöksenteosta vaan poliittisen päätöksenteon tukemisesta ja tiedon sekä erilaisten näkökantojen tuottamisesta poliittisen päätöksenteon tueksi. Avoin kansalaiskeskustelu luo kuntalaisten välistä luottamusta sekä vahvistaa demokratiaa. Länsi-Savo 13.3.2013

TAIDEKONTISSA Valtuutettu kysyy, kuntalainen vastaa Minkä koet ongelmaksi/mahdollisuudeksi mikkeliläisten, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvoinnissa - Kuuleminen - Osallisuus - Näkyväksi tekeminen, informointi 20.3.2014

MIKKELIN KOKEILUJA mustasukkainen poliitikko

KUKA ON KUNTALAISEN TULKKI Valtuutetut on valittu edustamaan kuntalaisia Voiko viranhaltija mennä suoraan kuntalaisten tykö sopimaan asioista Voiko valtuutettu suoraan sopia kuntalaisten kanssa asioista Kuka määrittelee osallisuuden rajat ja kriteerit?

Hei >>> Hei, samalla lailla kalkkeutunut olen minäkin kuin M. Valtuutetut tapaavat ihmisiä omissa tilaisuuksissaan omilla tai puolueidensa kustannuksilla. Kaupungin virkakoneiston ja sitä kautta kulujen maksattaminen verotuloista on vähän kyseenalaista. Varsinkin, kun tilaisuudet ovat olleet päiväaikaan, jolloin monilla työssäkäyvillä valtuutetuilla on ollut mahdotonta osallistua niihin. Edustuksellinen demokratia toimii siten, että kuntalaiset ovat äänestäneet haluamansa henkilöt tekemään päätöksiä heidän parhaakseen. Päätöksentekoa ohjaa valtuuston yhdessä hyväksymä strategia. Erilaiset toriparlamentit ovat hyviä tilaisuuksia saada suoraa palautetta ajankohtaisista asioista, mutta pitkäjänteinen kaupungin asioiden hoito vaatii sitoutumista tehtyihin päätöksiin.

MIKKELIN KOKEILUJA rikastavaa vuorovaikutusta Mikkeli-foorumeilla

Mikkeli-foorumit Rikastava vuorovaikutus Ei päätöksentekoa Poliitikot tulevat koska he voivat näin monipuolistaa omaa näkemystään Kenelläkään ei ole auktoriteettiasemaa Tarvitaan fasilitoija

Ensimmäinen foorumi pidettiin rennosti Mikkelin torilla. Sen aiheena olivat seniorit. Nostimme esille voimaranäkökulmaa. Paikalla oli paneeli. Paneelin teemana oli vuosi 2029, jolloin suurin osa paneelin jäsenistä oli seniori-iässä miten Mikkelin tulisi valmistautua seniorikaupungiksi kreisiyttäkin tarvitaan? Aktiiviset kansalaiset toteuttivat pienimuotoisen mielenosoituksen ( Tasa-arvon puolesta missä valta luuraa ). Tilaisuus päättyi teatteriryhmä Kutkutuksen pienoisnäytelmään Kuka meitä hoitaa?. Toisessa foorumissa käsiteltiin omaishoitoa. Ohjelmaan kuului tällöinkin teatteriesitys; teatteri toi selvästi kaivattua draaman kaarta tilaisuuksiimme. Teatteriryhmä Virtapiirin esitys Ajatuksia omaishoidosta kuvitti omaishoidon arkea ja palvelun hakemisen solmukohtia. Paneeli, jossa oli mukana myös omaishoitaja (Elli Kiljala), onnistui käynnistämään yleisökeskustelun. Keskustelulle varattu aika ylitettiin, mutta silti kahvitauon jälkeisissä ryhmätöissä saatiin konkreettisia tuloksia. Foorumi oli menestys. Ihmiset olivat innokkaita ja innostuneita. Posket punoittivat. Mukana oli myös luottamushenkilöitä jotka nyökyttelivät tällaista keskustelua ja vapaampaa ideointia Mikkeliin tarvitaan. Kolmas foorumi käsitteli maaseudun kehittämistä. Siis tekemisen demokratiaa maaseutuympäristössä. Aihe oli omaishoitoa ja senioreja selvästi abstraktimpi ja siten vaikeampi osallistujille. Pohdimme pienryhmissä miten osallisuutta maaseudulla saataisiin lisää, ja mitä kukin taho, organisaatio tai yksilö olisi valmis itse tekemään hyvinvoinnin ja elinvoiman eteen. Voisiko maaseudulle syntyä uudenlaista yrittäjyyttä, lähiruokaan ja lähituotantoon, virkistäytymiseen ja hyvinvointiin liittyen? Tulokset kirjattiin ylös.

KYTKENTÄ PÄÄTÖKSENTEKOON? Osallistumisella ei oikein ole mieltä, jos ei tiedetä kokonaisuutta eli kokonaishyvää, mitä sen avulla yhteiskunnassa pitäisi saavuttaa. Jos lähdetään kysymyksestä, mitä on yhteisöllinen hyvä, ja miten se saavutetaan, saadaan osallistumiselle toinen sisältö kuin lähdettäessä kysymyksestä, mitä on toiseus tai syrjäytyminen ja tämän vahvistaminen

AIKAA, TAITOJA, EUROJA Yhden foorumin suunnittelu vei meiltä vähintään kaksi viikkoa. Sitä varten keskusteltiin vähintään 10 henkilön kanssa, järjestettiin epämuodollinen suunnittelukokous, ja lopulta työstettiin foorumin runko. Karkeasti arvioiden yhden foorumin suunnittelu vei työaikaa vähintään 30 tuntia. Foorumi tarvitsee vetäjän. Jonkun pitää fasilitoida ja johtaa puhetta: siis jakaa puheenvuoroja, huolehtia aikataulusta, kirjata puhetta ylös, tulkita, innostaa, vetää keskustelua yhteen ja osata lopettaa tilaisuus. Fasilitointitaidot ovat eri asia kuin virkamiehen asiantuntijataidot substanssialueella. Fasilitointitaitoja ei ainakaan 1990-luvulla opetettu yliopistossa. Kunnan viranhaltijoilta ei pääsääntöisesti edellytetä kykyä fasilitoida kuntalaisvuoropuhelua. Ei auta, että kirjaa ideoita, vaan pitää myös työstää niitä foorumien jälkeen, ja varmistaa, että parhaimmat löytävät tiensä eteenpäin. Foorumien uskottavuuden kannalta tärkeää on, että tuloksia myös seurataan ja niistä kerrotaan tapahtuiko mitään ja jos niin mitä? Foorumin järjestäminen vaatii rahaa tilavuokraan, fasilitaattorin ja suunnittelijoiden palkkoihin, aineistojen dokumentointiin, kuvaamiseen, kahveihin ja tarjottaviin.

MIKKELIN KOKEILUJA Lisää valtaa alueille

Kuntarakenteen uudistustyöhön liittyen on julkisuudessa puhuttu lähidemokratian kehittämisessä. Lähidemokratian esillä olleet mallit ovat olleet varsin perinteisiä, monissa maissa jo käytössä olevia edustuksellisen demokratian rakenteita: kuntien sisäisiä vaalipiirejä tai kylä- /kaupunginosavaltuustoja (Futura 2012).

DELIBERATIIVINEN DEMOKRATIAKOKEILU Avoin hakuilmoitus kehittämistyöstä kiinnostuneille Raati mikkeliläiset pienoiskoossa Tuloksena julkilausuma Lausuma luovutettiin politiikoille kehitysjohtajalle

NEUVOTTELEVA DEMOKRATIA Hankalissa yhteiskuntapoliittisissa kysymyksissä juuret teknologiakysymyksissä Deliberatiivisen demokratian yhdistäminen perinteiseen päätöksentekoon haaste vakiintuneet muodot puuttuvat Johtaako mihinkään?

ONNISTUMISIA JA HARHA-ASKELEITA

MIKSI OLEMME LEIKKINEET DEMOKRATIALLA JA TEHNEET KOKEILUJA. KOLME ARVOA Demokratian arvo kuntalaisten osallisuuteen haetaan uusia keinoja Talousarvo kuntalaisten osallisuutta haetaan myös palveluiden tuottamiseen Kokeilevuusarvo rohkea tapa toteuttaa muutosta Osallisuushyötyjä Hyvinvointihyötyjä Taloushyötyjä

KYSE EI OLE TÄYDENTÄVYYDESTÄ VAAN yhteensovittamisesta Mikä tila annetaan minkä tilan tekemisen demokratia ottaa Koko tekemisen ja toiminnan viitekehys määrittyy uudella tavalla Kieli, käsitteet Toiminnan muodot, välineet Asiantuntijuus Ihmisten väliset suhteet hierarkia jne Ilo ja innostus

EDUSTUKSELLISEN JA TEKEMISEN DEMOKRATIAN TUNNUSPIIRTEITÄ KOKEMUKSIIMME PERUSTUEN Kestävää Muotosidonnaista Asemavaltuutusvaltaa Hierarkioita Ennakoitavaa ja ennustettavaa Projektimaista Muodoista vapaata Suostutteluvaltaa, tulosvaltaa (ken saa tuloksia vakuuttaa) Ei hierarkioita Arvaamatonta, kehkeytyvää, kokeilevaa Iloista, energistä

ILO JA DEMOKRATIA

ILO JA DEMOKRATIA Kun riitely alkaa, luovat ihmiset kaikkoavat Missä on ilo demokratiasta? Keskustelukulttuuria leimaavat ristiriidat ja vastakkainasettelut. Erityisesti nuorten kohdalla tämä näyttää olevan ongelma. Tekemisen demokratiassa teot ratkaisevat. Ihmiset tulevat mukaan kun saavat vaikuttaa ja tehdä. Harva voimaantuu nihilismistä ja toisten syyllistämisestä. Itseään ja toisia arvostava, läsnäoleva saa enemmän aikaan.

ILO JA LEIKKI Viime ajat olen pohtinut: voiko demokratialla leikitellä? Voidaanko demokratiaa ja osallisuutta avata ja avartaa leikittelemällä sen muodoilla ja kokeilemalla? Kokeiluissa ei voi epäonnistua. Niillä voi selvittää mikä toimii ja mikä ei.

KIITOS! Lisätietoja: kehitysjohtaja Soile Kuitunen (soile.kuitunen@mikkeli.fi)