Lihavuus ja työ Eira Roos Työterveyshuollon erikoislääkäri LL (väit) Helsingin yliopisto Lääkärikeskus Aava
Ylipaino ja lihavuus Suomessa Suurin osa Suomen työikäisestä väestöstä on vähintään ylipainoisia, n 20% lihavia Lähde: THL Finriski-tutkimus
Ylipaino ja lihavuus Suomessa Suurin osa Suomen työikäisestä väestöstä on vähintään ylipainoisia, n 20% lihavia Lähde: THL Finriski-tutkimus
Voiko työ vaikuttaa painoon? Vietämme työssä suuren osan arkipäivän valveillaoloajasta Fyysinen rasitus työssä vaikuttaa energiankulutukseen työpäivän aikana Työaikajärjestelyt vaikuttavat myös vapaa-ajan viettoon sekä palautumiseen Työpaikkaan liittyvät tekijät mahdollistavat tai vaikeuttavat terveiden elämäntapojen toteuttamista
Työolot ja paino Helsinki Health Study: Helsingin kaupungin 40-60- vuotiaat työntekijät Kyselyt vuosina 2000-2002 (response rate 67%) ja 2007 (response rate 83%) N= 7332, n 72% naisia Tutkittu työolojen mukaan lihomista 5-7 vuoden seurannassa Kuva: Työ & terveys 2013, Työterveyskeskus
Lihominen on tavallista. Tutkitut työolot: yötyö, ylityö, työn fyysinen raskaus, altisteinen työ, näyttöpäätetyö, työstressi, väkivallan uhka, kiusatuksi tuleminen Merkittävä painonnousu yleistä keski-ikäisillä työntekijöillä: n. 25% lihoi merkittävästi seurannassa (+5kg) Lihominen yleisempää yötyössä, altisteisessa työssä, sekä työssä jossa esiintyy väkivallan uhkaa, työstressin rooli vähäinen Tulokset vakioitu iän, alkupainon, tupakoinnin, vapaa-ajan liikunnan, alkoholinkäytön, sosioekonomisen aseman, pitkäaikaissairauksien, masennuksen ja ahdistuneisuuden suhteen
Miksi? Energiatasapaino muuttunut Arkiliikunta ê Työn fyysinen rasitus ê Liikuntaharrastukset (vain osalla) é Istuminen é Ruutuaika é Ruoan tarjonta (entä kasvikset!) é
Työolot ja painonnousu miksi? Yötyö: sirkadiaanisen rytmin häiriö, metabolian muutokset, univaje, käyttäytymiseen liittyvät tekijät Altisteinen työ: liittynee työpaikan kultuuriin ja lieveilmiöihin (esim. työpaikkaruokailu) Väkivallan uhka ja stressi: merkitys vähäisempi, taustalla kortisoliaineenvaihdunta, coping, uni?
Lihavuus ja työkyky HHS, n= 4464, 72% naisia Painonmuutos lähtöpainon mukaisesti 5-7 vuoden aikana, tiedot yhdistetty sairauspoissaolorekistereihin n 3 vuoden ajalta jälkimmäisen painotiedon jälkeen Tutkittu poissaolojaksojen määrää 1-3 päivää, 4-14 päivää ja 14+ päivää Tulokset vakioitu iän, sosioekonomisen aseman, työolojen (työaika, fyysinen, psykosos.), tupakoinnin, alkoholinkäytön, vapaa-ajan liikunnan ja fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn suhteen
Lyhyet poissaolot
Pitkät poissaolot
Pysyvä työkyvyttömyys HHS, n= 6542, 72% naisia Painoindeksi alkuvaiheessa, yhdistetty tuleviin työkyvyttömyyseläkepäätöksiin: kaikki tk-eläkkeet, erikseen tules, mt ja muut Seuranta lähes 8 vuotta
Pysyvä työkyvyttömyys Model A ikävakioitu Model B ikä+ sairaudet Model C ikä+toimintakyky Model D ikä+työolot Model E kaikki Annos-vaste suhde Toimintakyvyllä on iso merkitys Tules-eläkkeet, mutta myös MT ja muut
Mitä tarkoittaa? Lihavuus ei ole vain kansanterveysasia vaan myös työkykyasia Normaalipainoisenkin painonnousu lisää sairauspoissaolojen riskiä, suurin riski kuitenkin lihavilla Lihavuus lisää merkittävästi työkyvyttömyyseläkkeen riskiä, annos-vaste suhde Kokonaisterveydentilan kartoitus tärkeää, painonnousu markkeri muistakin ongelmista? Fyysisellä toimintakyvyllä ja työoloilla on merkitystä
Riskeistä huolimatta Lihavuus on henkilökohtainen ja yksityinen asia Lihavuuteen liittyy syyllistämistä, epätasa-arvoista kohtelua sekä ennakkoluuloja Lihavuuden hoito on haasteellista, yksilön vaikutusmahdollisuudet omaan painoonsa rajalliset Lihavuuden ehkäisy ja lihavuuteen liittyvien riskien ehkäisy keskeistä
THL Kansallinen lihavuusohjelma
Työterveyshuollon toiminta Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto Työpaikkaselvitykset Terveyden edistäminen Terveystarkastukset Paino ja sen muutokset, muut tekijät (uni, alko, tupakka) Ohjaus Työkykyongelmiss a varhainen Varhainen tuki Työkykyselvitykset Kuntoutukseen ohjaus Ryhmätoiminta tunnistaminen Työn muokkausmahdollisuuksien selvittäminen Työkykyä edistävä sairaanhoito Sairausvastaanotto Lihavuuden, lihavuuden liitännäissairauksien ja muiden työkykyyn vaikuttavien tilojen tehokas hoito Ryhmätoiminta
Työpaikkaselvitykset - Istumatyön terveyshaitat - Terveyden edistäminen työyhteisössä Kuvat Googlen toimistoista
Piano stairs Odenplan Tukholma
Mitä tehdä? Työpaikoille suunnatuilla interventioilla voidaan vaikuttaa työntekijöiden painoon ja liikuntatottumuksiin Tehokkaimpia ovat ohjelmat, jotka ovat strukturoituja ja joissa on laaja viitekehys, kattaen sekä ravitsemukseen että liikuntaan liittyviä tekijöitä Schröer S. et al: Evidence-based lifestyle interventions in the workplace--an overview. Occup Med (Lond). 2014 Jan;64(1):8-12 Anderson LM et al: The effectiveness of worksite nutrition and physical activity interventions for controlling employee overweight and obesity: a systematic review. Am J Prev Med. 2009 Oct;37(4):340-57
Mutta riittääkö se? Tuore hollantilainen RCT, jossa n 300 rakennustyöntekijää: Interventiolla voitiin vaikuttaa painoon, mutta ei sairauspoissaolohin (lyhyt seuranta 6-12kk). Tutkijoiden johtopäätös: Jotta sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa tulisi interventio-ohjelmiin ottaa mukaan myös työyhteisöön ja työn organisointiin liittyviä osia Viester L et al. : The effect of a health promotion intervention for construction workers on work-related outcomes: results from a randomized controlled trial. Int Arch Occup Environ Health. 2014 Dec 7.
Terveyden edistäminen työpaikoilla Vastuu työpaikalla, sekä johdolla että työntekijöillä, tuki työterveyshuollosta Työpaikkakohtaiset omaksi koetut ratkaisut Työn sujuminen työhyvinvoinnin pohjana Terveellinen työpaikkaruokailu Terveelliset kokoustarjoilut Liikkuvien työtapojen kehittäminen Istumisen vähentäminen Työmatkaliikunnan mahdollistaminen Savuttomuus Terveet työajat erityisesti vuorotyössä Liikunnan ja stressinhallinnan tukeminen Yritykselle: Työn tuottavuus kasvaa Työntekijälle: Hyvinvointi lisääntyy
Lopuksi Vähiten leimaavat: Epäterve (Unhealthy) paino Korkea BMI/painoindeksi Eniten motivoivat: Ylipaino Epäterve paino Eniten leimaavat: Läski Sairaalloinen lihavuus Vähiten motivoivat Sairaalloinen lihavuus Pulska Läski Puhl, Peterson et al, Int J Obesity 2012Fighting obesity or obese persons? Public perceptions of obesity-related health messages.
What not to do? What TO do? Päättömien mahakuvien käyttö Vähättelevä kielenkäyttö Yksilön syyllistäminen Stereotypioiden toisto Vitsit lihavuudesta Lihavuuden liittäminen luonteenpiirteisiin Kuvituksessa kokonaiset ja asialliset kuvat ihmisistä Huomion kohdistaminen terveyskäyttäytymiseen enemmän kuin lihavuuteen Selkeät tavoitteet, jotka eivät välttämättä liity painoon Asiallinen kielenkäyttö