P A A V O pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2008-2011 PAAVO- KEHITTÄJÄVERKOSTON TYÖRYHMÄ 4:N TYÖKOKOUS 28.5.2009 Yhteisöllinen integrointi - asuinaluelähtöiset toimintamallit Muistio työryhmän 4 työskentelystä Työkokous nro II Osallistujat, nimi, organisaatio, sähköpostiosoite Jukka Hampunen, HDL, Helsinki, Puheenjohtaja, jukka.hampunen@hdl.fi Kaijus Varjonen, SOCCA, Helsinki, Fasilitaattori, kaijus.varjonen@hel.fi Mari Randell, Hki/ Taske, mari.randell@hel.fi Pertti Rantanen, Neapo, tampere, pertti.rantanen@neapo.com Päivi Männistö, Hki sosvirasto/ Lähityöhanke, paivi.mannisto@helfi Pekka Kortelainen, Työterapinen yhdistys, Kuopio, pekka.kortelainen@tyoterapinen@inet.fi Kerttu Mäkelä, Oma ovi hanke, Tampere, kerttu.makela@siltavalmennus.fi Heli Alkila, HDL, Helsinki, heli.alkila@hdl.fi Peter Fredriksson, Ympäristöministeriö, Helsinki, peter.fredriksson@ymparisto.fi Seppo Saine, Hki sosvirasto, seppo.saine@hel.fi Aluksi käytiin läpi, mihin muut työryhmät keskittyvät: 1. ryhmässä asunnottomien vastaanottoyksiköt vertailevat työtapojaan pyrkien löytämään moniammatillisen palvelukeskuksen hyviä käytäntöjä 2. ryhmä perehtyy kotiin annettavaan asumisen tukemiseen 3. ryhmä kartoittaa erilaisia osallisuuteen aktivoivia ja yhteisöllisiä malleja, joita asunnottomien palveluissa on käytössä eri paikoissa ja millaisia Peter Fredriksson kertoi muita ajankohtaisia asioita: Paavo ohjelman evaluointia ja arviointia tehdään monitieteisesti ja ohjelmasta tehdään vaikuttavuuden arviointia. Tärkeitä arvioinnin kohteita ovat taloudelliset näytöt, ja taloudellinen vaikuttavuus esimerkiksi asiakastyön suhteen.
Arviointia toteutetaan yhteistyössä Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen kanssa. Puheenjohtaja Jukka Hampunen avasi työryhmän varsinaisen teeman. Tavoitteena on ympäristötyön malli, joka toimii paikkakunnan koosta huolimatta. Jukan tekemä alustava malli liitteenä. Enää ei ole mahdollista, että asunnottomien palveluiden yksikkö perustetaan ilman ympäristöyhteistyötä. Ympäristötyömallia on testattu Helsingin Diakonissalaitoksen ja Hietaniemenkadun palvelukeskuksen yhteistyössä. Tässä kohteessa ympäristötyötä on tehty noin kaksi vuotta. Kommenttina, että jo kaavoitusvaiheessa pitäisi suunnitella asunnottomien yksiköille paikat. Usein uusien kohteiden kohdalla on ongelmia, kun ei ole kaavoja niille. Sen sijaan esimerkiksi kouluille yms. on ollut kohteita kaavoituksissa, mutta asunnottomien palveluita ei ole huomioitu juurikaan. Ympäristötyön malleja ovat Jukka Hampunen ja Vesa Vaittinen jo kuvanneet omissa työpapereissaan. Ympäristötyö on asunnottomien palveluiden osalta äärettömän tärkeää ja herkkää toimintaa. Ympäristötyön tarkempaan avaamiseen ja mallintamiseen tarvitaan lisäresursseja. Tekes hanke voi olla lisäresurssi, joka mahdollistaa mallin loppuunsaattamisen. Helsingissä on toiminut vuoden 2009 alusta alkaen lähityö hanke, joka tavoittaana on lisätä arkiturvalliuutta. projektivastaava Päivi Männistö kertoi hankkeesta. Lähityöntekijöiden työpanosta käytetään asunnottomien palveluiden yksiköissä, esim. Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa, jolloin se nivoutuu osaksi ympäristötyötä. Työryhmässä ehdotettiin tutkimusta lähityöstä nimenomaan asunnottomien palveluiden yksiköihin kohdennettuna. Myös HDL:n Munkkisaaren kohteesta on kuuden vuoden aikana kertynyt dataa ympäristötyöstä. Niistä käy ilmi, mitä prosessissa tapahtuu. Jukka Hampunen korosti avoimuutta, esimerkiksi sitä, että asukaskokouksissa puhutaan häiriöasiat avoimesti asukkaiden kanssa. On tärkeää, että palveluiden asukkaat kokevat olevansa alueen asukkaita ja heillä on myös vastuuta, mitä tarkoittaa asukkaan vastuu. On tärkeää miten yksiköt avautuvat ympäristölle ja miten mennään ympäristöön. Mari Randell toi esille ympäristötyön työkalupakin tarvetta, tarpeeksi yksinkertaista, jota voisivat myös pienet heikommin resurssoidut yksiköt käyttää. Käytiin keskustelua siitä, että voidaanko ympäristötyö aloittaa jo ennen kuin hankkeesta tiedotetaan esim. lehdessä. Ympäristötyötä tulisi myös markkinoida niin, että samalla kun tehdään töitä omia asukkaita varten, huomioidaan ympäristön turvallisuutta muutenkin. Näin alue saa muutakin hyötyä ympäristötyöstä. Esimerkiksi Helsingin kaupungilla on maan käytössä vuorovaikutussuunnitelma. Ympäristötyön prosessi on sellainen, että sen kun alkuun panostaa, niin sen tarve vähenee myöhemmin. Eri alueiden välillä on myös suuria eroja, miten ympäristö suhtautuu. Pekka Kortelainen kertoi Kuopion kokemuksia ympäristötyöstä. Työterapinen yhdistys on tehnyt ympäristötyötä jo vuodesta 1996 lähtien, vaikka sitä ei vielä silloin nimitetty ympäristötyöksi. Yhteistyötä on tehty asukasyhdistyksen kanssa ja järjestetty yhteisiä tapahtumia jne. aktiivisella ympäristötyöllä heidän hankkeisiin on suhtauduttu positiivisesti. Nyt aktiivisen ympäristötyön vaihe on ohi, mutta sitä pitää jatkaa.
Kuopio on keskisuuri kaupunki ja sieltä on hyviä kokemuksia ja esimerkkejä. Ryhmän työsuunnitelma: Ympäristötyön mallin kehittäminen Tekes hankkeen yhdeksi tavoitteeksi. Kysymys on ympäristötyön näkyväksi tekemisestä, jolla voidaan myös ulospäin näyttää, että siihen on resurssoitu. Tavoite 16.10 mennessä: Tehdään alustava versio ympäristötyön mallista, joka toimii kaupungin koosta huolimatta. Kerätään kokemuksia hyvistä käytännöistä ja tekijöistä, joita ympäristötyössä pitää ottaa huomioon. Tuodaan erilaisia tapausesimerkkejä ympäristötyöstä. Samalla voidaan tuoda esiin resurssitarvetta, jota ympäristötyöhön pitää suunnata. Seuraava kokoontuminen: Keskiviikko 2.9.2009 klo 13-16, paikkana Helsingin Diakonissalaitos, Alppikatu 2, Helsinki, ilmoittautumiset: jukka.hampunen@hdl.fi Ryhmän tehtäväksianto: Kartoitetaan hyvin toimineita käytäntöjä ja kokemuksia onnistuneesta asuinaluelähtöisestä toiminnasta kaijus.varjonen@hel.fi viimeistään 15.8.2009. 1. Mikä on edustamasi taho ja oma tehtäväsi? 2. Mikä on henkilökuntarakenteenne? 3. Kuinka paljon asiakkaita teillä on? 4. Kartoititteko etukäteen asuinaluetta, jonne yksikkönne perustettiin? 5.a) Teettekö yhteistyötä asuinalueellanne muiden toimijoiden kanssa? 5.b) Jos teette, niin mainitse tärkeimpiä yhteistyökumppaneita? 5.c) Onko yhteydenpitonne säännöllistä? 5.d) Teettekö viranomaisyhteistyötä, jos teette, niin millaista? 6. Onko teihin oltu yhteydessä asuinalueelta? Jos on, niin miten olette reagoineet tuleviin viesteihin ja yhteydenottoihin. 7. Jalkaudutteko lähialueelle? Jos kyllä, niin kerro siitä lyhyesti 8. Keskusteletteko asukkaiden kanssa siitä, miten lähiympäristö tulisi huomioida? 9. Pohdi, onko toiminnastanne ollut mielestäsi negatiivisia vaikutuksia asuinalueelle. 10. Entä onko mielestäsi toiminnastanne ollut positiivisia vaikutuksia asuinalueelle?
Lopuksi vielä Helsingin lähityöhankkeen esittely: Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Lähityöhanke Lähityöhanke on vuoden 2009 alussa sosiaalivirastossa toimintansa aloittanut arkiturvallisuuden parantamiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn keskittyvä projekti. Sosiaalialan työntekijät jalkautuvat turvattomiksi koetuille alueille ja pyrkivät puuttumaan havaittuihin häiriöihin ja ongelmiin välittömästi. Heidät tunnistaa sosiaaliviraston takeista. yksi osa työtä on kuulla kaupunkilaisia ja viedä heidän tekemistään arkiturvallisuuteen liittyvistä ilmoituksista tietoa muille kaupungin hallintokunnille. Ilmoittajalle pyritään myös antamaan palautetta siitä, mitä vaikutusta hänen ilmoituksellaan on ollut. Tavoitteena on saada kaupunkilaiset näkemään, että jokaisella on mahdollisuus itse vaikuttaa kaupungin viihtyvyyteen ja turvallisuuteen. Työmenetelmät: o kaduille ja ostoskeskuksiin jalkautuminen, siellä näkyminen ja havaittuihin häiriöihin puuttuminen välittömästi keskustelemalla ja sovittelemalla o arkiturvallisuutta koskevien ilmoitusten vieminen eri viranomaisille (tiedot saadaan havainnoimalla, keskustelemalla kadulla, sähköpostitse tai puhelimitse); palautteen vieminen takaisin ilmoittajalle o erityisryhmien asumisyksiköiden ympäristössä tehtävä työ (asunnottomien palvelukeskus, tukikodit, turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset) o eri verkostoihin mukaan meneminen ja niissä turvallisuusajattelun herättelykohdealueet: Itä-Helsinki: Mellunkylän, Myllypuron ja Vartiokylän peruspiirit, Kulosaaren tukikodin ympäristötyö Pohjois-Helsinki: Viikki, Pukinmäki, Malmi, Tapulikaupunki Etelä-Helsinki: Kallio, asunnottomien palvelukeskuksen ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten ympäristötyö Yhteystiedot: Päivi Männistö Projektivastaava
Lähityöhanke PL 7440 00099 Helsingin kaupunki puh. 09-310 24319 e-mail: paivi.mannisto@hel.fi