Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch?



Samankaltaiset tiedostot
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Dialogin missiona on parempi työelämä

Menestyksen porkkanoita


Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari Tampereella

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

S O S I A A L I S E N T Y Y L I N P R O F I I L I

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Leirikirjan omistajan muotokuva:

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Yhteisöllinen johtaminen ja pedagoginen synkronointi

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

PU:NC Participants United: New Citizens

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

Lions Clubs International

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään?

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.

Tule sellaisena kuin olet. 1. Suvaitsevaisuus ja armo

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

Saa mitä haluat -valmennus

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.

5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Aktiivinen omistaja KEURUU. Sakari Oikarinen Toimitusjohtaja Confidentum Oy


1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

Tervetuloa Työnvälitykseen

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

Heikki Salomaa Minustako auttajaksi?

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Luontainen tyylisi. vuorovaikutustilanteissa Juha. Malliraportti

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä

Ehyeksi aikuiseksi osa askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Viimeiseksi opetuslapsen huippujutuksi määrittelemme: Riippuvaisuus on vaikeaa, koska emme näe sinua Jumala. Auta meitä löytämään sinut joka päivä.

Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

Miksi johtavat ajatukset?

En pysty ajattelemaan mitään muuta kuin diabetestani. Diabetes pelottaa minua. Tarvitsen enemmän apua. En tarkoita syödä niin paljon sokeria kuin syön

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Yrityksen juoksevat asiat. Lyhyt keskustelu nykyisen yrityskulttuurin vahvuuksista ja heikkouksista.

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

KIPINÄÄ, LIEKKIÄ JA ROIHUA INNOSTUS JA INNOSTAMINEN YHDISTYSTOIMINNASSA

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Työnilo ja läsnäolon taito klo Henry ry, Tampere.

Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015

Rotary Youth Leadership Awards

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Kuraattorityön helmet ja helvetit

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

Saarijärven elinkeinostrategia.

Jalkapallojaoston tiedote 6/2013

Coaching-ohjelma 2013

Transkriptio:

Mark Glickman on työskennellyt Fountain Housen koulutuskoordinaattorina ja sen jälkeen San Diegossa Kaliforniassa. Aion käsitellä erästä myyttiä siitä, kuinka toimimme Klubitalona ja kuinka meidän pitäisi toimia. Tähän asiaan olen törmännyt jo kauan sitten Fountain Housen jäsenenä ja sen jälkeen henkilökuntaan kuuluvana, monissa keskusteluissa Fountain Housen koulutusryhmissä ja Klubitalovierailuillani ympäri maata. Ajatus on suunnilleen se, että jos haluamme auttaa jäseniä heidän voimaantumisessaan, henkilökunnan kannattaa auttaa jäseniä tulemaan tietoisiksi mahdollisuuksistaan, mutta sitten jättäytyä taka-alalle ja välttää aktiivista mukanaoloa. Tämän teorian kannattajat uskovat, että jäsenet kyllä jollain tavalla onnistuvat, jos vain yrittävät selviytyä tehtävistään omatoimisesti. Ikävä kyllä, tällöin jätetään käyttämättä henkilöstön valtavat mahdollisuudet vaikuttaa yhteiseen ympäristöömme. Ihmisiä ei paranna ja vahvista se, että joku vetäytyy heidän luotaan. Heitä vahvistaa se, että heitä aina pyytää auttamaan ja kykyjään käyttämään joku, joka tuntee heidät ja arvostaa heitä. Henkilökunnan yritys voimaannuttaa jäseniä eristäytymällä sen sijaan johtaa molemminpuoliseen vieraantumiseen. Vaarana on, että henkilökunta jakelee töitä turvallisen pöytänsä takaa ja pitää itseään esimiehinä eikä aktiivisina klubitaloyhteisön jäseninä. Klubitalon työntekijöiden on jatkuvasti taisteltava jäsenten laitostumisen aiheuttamaa häpeää ja leimautumista vastaan ja pyrittävä saamaan heidät takaisin yhteiskuntaan. Siinä taistelussahan tavoitteenamme on integroida jäsenet ja henkilöstö yhteisöksi, jossa työntekijät eivät eristäytymisellään luo uudenlaista eriarvoisuutta. Klubitalon työntekijöiden tavallisin kysymys on, kuinka he voisivat motivoida jäseniä, mutta siinä he mielestäni ovat hakoteillä. Meidän kannattaisi kysyä, miten voimme tehdä Klubitalostamme houkuttelevamman. Kuinka voimme entistä energisemmin ja ystävällisemmin tarjota Klubin suomia mahdollisuuksia ja luoda niitä lisää, kekseliäämmin auttaa heitä löytämään paikkansa klubitaloyhteisössä? Mistä saamme voimaa monipuolisen siirtymäohjelman kehittämiseen, rohkeutta riskinottoon ja tehtävien delegointiin niille jäsenille, jotka helposti jätämme huomiotta? Voi tuntua paradoksaaliselta, että kun jäsenet pyritään saamaan ottamaan enemmän vastuuta, meidän henkilökuntana on ensin otettava itse lisää vastuuta. Lyhyesti sanoen meidän on katsottava peiliin ja tajuttava, että viime käden vastuu on meillä. Silloin 5/2/2014 Clubhouse International 1

ajattelemme vähemmän toisten sairauksia ja mitä heissä on vialla ja keskitymme siihen, mitä voimme tehdä enemmän tai eri lailla. Ottaessaan viime käden vastuun henkilökunnan on pyrittävä sitouttamaan itsensä ja kantamaan vastuu mahdollisimman suuressa määrin yhdessä jäsenten kanssa. Olen vakuuttunut siitä, että klubitaloyhteisön motivoituminen alkaa henkilökunnan motivaatiosta. Jos työntekijät ovat innostuneita Klubitalon tarjoamista mahdollisuuksista, ovatpa ne vaatimattomia siivoustehtäviä tai klubilehden tekoa, he tartuttavat innostuksensa ympäristöönsäkin. Tämä ei tarkoita sitä, että henkilökunnan tärkeyttä korostettaisiin jäsenten kustannuksella. Haluan vain tehdä selväksi, että aloitekyvyn tai itseluottamuksen puute on usein mielisairauden aiheuttamaa, oleellinen osa vajaakuntoisuutta, kuten omakohtaisesti olen kokenut. Joka aamu Klubitalolla henkilökunnan on tärkeää luoda innostusta ja saada jäsenet kokemaan Klubin tarpeet tärkeiksi. Näin syntyvä motivaatio auttaa pääsemään mielen sairauteen kuuluvasta passiivisuudesta ja ahdistuksesta. Klubitalolla, toimistoyksikössä tai ravintolassa, työntekijän on jatkuvasti pidettävä huoli siitä, että saadaan paljon jäseniä mukaan ottamaan yhteinen vastuu yksikkönsä toiminnasta. Lopulta koko Klubitalon toiminta kuihtuu nopeasti, ellei henkilökunta jatkuvasti etsi uusia mahdollisuuksia ja koordinoi lukemattomia projekteja ja tehtäviä ratkoen samalla kriittisiä ja kiireellisiä ongelmia, joita väistämättä syntyy. Mikseivät jäsenet voi kantaa tätä viime käden vastuuta Klubitalon toiminnasta? Vastaus on, että he usein kantavatkin sen ainakin osittain. Mutta vastuu viisi päivää viikossa yhdeksästä viiteen kuuluu monestakin syystä henkilökunnalle. Ensinnäkin työntekijät ovat klubilla joka päivä se on heidän työtään, ja siksi he voivat varmistaa sen jatkuvuuden, jota Klubitalon hyvä toiminta moninaisine mahdollisuuksineen vaatii. Jäsenet tarvitsevat Klubitaloa, jossa heillä on oikeus antaa ja saada kykyjensä mukaan, saada palvelua ja vuorostaan antaa taipumuksensa ja taitonsa käyttöön yhteiseksi hyväksi ja omaksi tyydytyksekseen. Henkilökunnan on ymmärrettävä ja omaksuttava aktiivinen roolinsa kuntoutumisprosessissa ja pantava itsensä kokonaan peliin. Klubitalon työntekijöiden on tajuttava, että heidän persoonallisuutensa on osa kuntoutumisprosessia. Aluksi henkilökunnan on oltava klubin aurinkokunnan keskipisteessä, koska ensin jäsenet tarvitsevat jonkun sanomaan: Sinä voit tehdä sen yhdessä minun kanssani. Tätä asennetta edustavat työntekijät saavat ympärilleen jäsenistön, jonka kanssa he sulautuvat 5/2/2014 Clubhouse International 2

yhteisöksi. Tämän prosessin edistäminen on henkilöstön ammattitaitoa. Joka päivä jäsenten ja henkilöstön suhteet vahvistuvat jatkuvassa vuorovaikutuksessa, joka voi syntyä vain yhteistyöstä ongelmien ratkaisemiseksi ja yhteisiin päämääriin pyrkimisestä. Henkilökunta saa eniten tuloksia aikaan, kun se elää täysipainoisesti yksikössään jäsenten kanssa ja näkee Klubitalon annin, kuten ateriat, tietokoneet ja siirtymätyöpaikat, yhteisinä mahdollisuuksina. Kuinka jäsenet voivat innostua klubilehden teosta, lounaan valmistuksesta, talon esittelystä tai lukemattomista muista Klubitalon toiminnoista, jos heistä tuntuu, ettei henkilökunta ota niitä vakavasti eikä jäsenten työtä pidetä tärkeänä vaan tekemisenä tekemisen vuoksi? Samoin kuin me henkilökuntaan kuuluvat emme pyytäisi jäseniä tekemään sellaista työtä, mitä emme itse haluaisi tehdä, meidän ei pidä yrittää kehittää toimintaa, jota emme itse pitäisi arvokkaana tai innostavana. Joskus henkilökunnalla saattaa olla houkutus vain panna joku lappu seinälle ja pyytää kiinnostuneita jäseniä osallistumaan. Ei pitäisi olla yllättävää, jos monikaan ei lähde niin välinpitämättömästi tarjottuun tehtävään tai toimintaan. Jos minä työntekijänä välitän niin vähän lopputuloksesta, miksi odottaisin jäseniltä aktiivisuutta! Huipulta, johtajasta lähtien on tehtävä selväksi, ettei henkilöstön työ ole tärkeämpää ja jäsenille anneta vähemmän merkittäviä ja tylsempiä töitä, vaan että kaikki työ Klubitalolla on merkityksellistä ja tärkeää. Jäsenten edun on oltava meidän työntekijöiden suurin intohimo. Haluammepa puutarhanhoitoa, audiovisuaalista työtä, valokuvausta tai mitä tahansa mitä pidämme innostavana, meidän on ensin näytettävä oma innostuksemme. Se innostus ja Klubitalon tarjoamien mahdollisuuksien visiointi ei koskaan saa loppua henkilökunnalta. Johtajasta lähtien organisaatiossa alaspäin pitää levitä tunne, että meidän on tehtävä enemmän ja enemmän, niin, että tämä asenne tarttuu henkilöstöstä jäseniin. Työntekijöiden vahvin motivaatio tulee siitä, että he tietävät tarvitsevansa jäseniä saadakseen työnsä tehdyksi. Jos johtaja ilmaisee tarpeeksi selvästi pitävänsä Klubilla tehtävää työtä tärkeänä ja pyrkii laajentamaan talon tarjoamia tehtäviä, niin henkilökunnan on entistä ripeämmin ja voimakkaammin etsittävä jäsenten lahjoja Klubitalon käyttöön. Työntekijöistä tulee kuin kykyjenetsijöitä, jotka aina pyrkivät löytämään jäsenistön potentiaalisia vahvuuksia ja kykyjä. Täysin jäsenten varassa toimiva Klubitalo on myytti, jota henkilöstö usein käyttää tekosyynä eristäytymiselleen. Jos työntekijät eivät mene täysillä mukaan Klubin elämään vaan säilyttävät ammatillisen etäisyyden jäseniin, he eivät voi toivoa muuttavansa 5/2/2014 Clubhouse International 3

asenteitaan sen suhteen, mitä jäsenet voivat tai eivät voi tehdä. Meidän on luovuttava siitä myytistä, että voimaantuminen tapahtuu itsestään tai henkilöstön eristäytymisen ansiosta ja myönnettävä, että viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta kuuluu henkilökunnalle. Meidän on myönnettävä, että Klubitalon pitäminen toiminnassa vaatii henkilökunnalta tiettyä kannustusta ja jatkuvaa tukea. Meidän on tajuttava, että tämän päivittäisen viime käden vastuun kantaminen ei ole jäsenten tehtävä. Viime käden vastuu merkitsee myös paljon päätöksentekoa, joka toimii parhaiten silloin, kun jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen prosessiin. Lähtökohtana on, että Klubitalon kaikessa toiminnassa jäsenet ja henkilökunta työskentelevät rinta rinnan, ja tämän mukaisesti päätökset tehdään yhdessä keskustelemalla konsensusperiaatetta noudattaen. Klubitaloympäristössä päätöksenteko äänestäen merkitsisi tarpeetonta klikkiytymistä ja erimielisyyttä, voittajia ja häviäjiä, kuten politiikassa. Sen sijaan Klubitalojen tulee toimia klubitalokulttuurin arvojen ja tarpeiden pohjalta. Perussyy, miksi henkilökunnalla on viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta, on itse Klubin luonteessa. Klubitalojen on autettava jäseniään eteenpäin monin tavoin, niin että nämä halutessaan saavat suuremman vapauden ja mahdollisuuksia yhteiskunnassa siirtymätyön ja toivottavasti itsenäisen työn muodossa. Siksi jäsenten täydellinen sitominen klubin päivittäisiin tehtäviin olisi epäoikeudenmukaista, koska se estäisi heitä käyttämästä hyväkseen yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia siirtymätyössä ja muulla tavoin. Olen vakuuttunut, että on paljon parempi nähdä Klubitalo sellaisena jäsenten ja henkilökunnan muodostamana yhteisönä, jossa jäsenet ovat mukana kaikkien asioiden hoitamisessa mutta voivat aina luottaa siihen, että työntekijät tekevät loput. Vaarana on, että henkilökunta liian mustasukkaisesti pitää kiinni asemastaan ja viime käden vastuustaan eikä luovu vallastaan, delegoi, toimi yhdessä jäsenten kanssa ja jatkuvasti pyri kehittämään johtamistaitoja. Työntekijät eivät kanna viime käden vastuutaan, jos he näkevät työn tai muut Klubitalon tarjoamat mahdollisuudet päämäärinä sinänsä eikä keinoina päämäärään pääsemiseksi, jos henkilökunnan viime käden vastuu merkitsee jäsenille ylittämätöntä rajaa ja jos henkilökunnan on aina tehtävä aloitteet ja pystyttävä vastaamaan kaikkiin kysymyksiin. Klubitalon työntekijöiden on oltava tietoisia viime käden vastuustaan ja kyettävä panostamaan energiansa, unelmansa, kykynsä ja visionsa talon toimintaan. Kun se sujuu, 5/2/2014 Clubhouse International 4

henkilökunnan on annettava tilaa jäsenten kyvyille, jotka ovat suuri käyttämätön voimavara odottamassa esille pääsyään. Lopputoteamuksena haluan sanoa, että henkilökunnan viime käden vastuun tarve ei merkitse henkilöstökeskeisempää ympäristöä vaan Klubitaloa, jossa työntekijät ja jäsenet ovat täydellisemmin omaksuneet klubitalokulttuurin. Sellainen yhteinen ympäristö on hyvin arvokas paikka, jossa ihmiset arvostavat toisiaan ja jossa jäsenet ja henkilökunta yhdessä pyrkivät tyydyttävämpään, haasteellisempaan ja iloisempaan elämäntapaan. 5/2/2014 Clubhouse International 5