Tietosivu 1 MIKSI EU TARVITSEE INVESTOINTIOHJELMAN? Maailmanlaajuisen talous- ja finanssikriisin puhkeamisesta lähtien EU on kärsinyt investointien alhaisesta tasosta. EU:n tasolla on tarpeen toteuttaa koordinoidusti yhteisiä toimia, jotta tämä laskeva suuntaus saadaan kääntymään ja Euroopan talous voidaan ohjata vakaasti kohti elpymistä. Mikä on investointien nykytilanne? Euroopan komission uusimmat talousennusteet osoittavat, että investointien vähäisyyden vuoksi elpyminen talouskriisistä on ollut haurasta sekä koko EU:ssa että erityisesti euroalueella. Vaikka BKT ja yksityiset kulutusmenot olivat EU:ssa vuoden 2014 toisella neljänneksellä suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2007, investointien kokonaismäärä oli noin 15 prosenttia pienempi kuin vuonna 2007. Eräissä jäsenvaltioissa investoinnit ovat supistuneet vieläkin enemmän. Kiinteän pääoman bruttomuodostus jäsenvaltioittain Indeksi 2007=100 Jäsenvaltiot, joissa investoinnit ovat supistuneet eniten Esim. Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali, Espanja Eräät muut jäsenvaltiot Esim. Belgia, Suomi, Saksa, Alankomaat, Yhd. kuningaskunta Loivempi kaksoistaantuma (pl. Yhdistynyt kuningaskunta) Pitkään jatkuva syvä taantuma Vuoden 2007 huippuluvuista investoinnit ovat supistuneet noin 430 miljardia euroa. Tästä noin 75 prosenttia on tapahtunut viidessä jäsenvaltiossa (Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta, Kreikka, Italia ja Espanja), mikä johtuu niiden talouden koosta tai investointien erityisen merkittävästä supistumisesta, tai molemmista tekijöistä.
Kiinteän pääoman bruttomuodostus EU-28, v. 2013 hinnat, mrd euroa Osuus kokonaissupistuksesta maittain EU-28, prosentteina* Osuus kokonaissupistuksesta sektoreittain EU-26, prosentteina* 3 039 2 869 3 021 434mrd 14 % 9% 3% 3% 5% 5% 6% 8% 9% Muut 19 maata Romania Portugali Alankomaat Irlanti Ranska Yhdistynyt kk. Kreikka 23% 34% Koneet ja laitteet (32%) ja muut (-9%) Kiinteistöala muut kuin asuinkiinteistöt 22% Italia ~75% ~77% 2 717 2 640 2 657 2 659 2 714 2 647 31% Espanja 43% Kiinteistöala asuinkiinteistöt 2 527 2 543 2 528 2 567 2 606 2 416 asuntobuumi 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Vuonna 2013 investointien osuus BKT:sta oli 19,3 prosenttia, mikä on noin 2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin pitkän aikavälin keskiarvo (huippuvuosien luvut pois lukien). Tämä tarkoittaa, että investointien määrä EU:ssa on nyt 230 370 miljardia euroa pitkän aikavälin trendin alapuolella. Kiinteän pääoman bruttomuodostus (KPBM) toteutunut kehitys vs. "kestävä" taso EU-28, vuoden 2013 hinnat, mrd euroa vuoden 2013 ero vs. kestävä taso KPBM:n "kestävä" taso, kun investointien suhde BKT:hen on 21 22 Miksi investointien vähäisyys on ongelma? Lyhyellä aikavälillä investointien vähäisyys hidastaa talouden elpymistä. EU:ssa elpyminen näyttää pysähtyneen, kun sitä verrataan sekä muihin suuriin talouksiin että Euroopan aiempiin taantumajaksoihin (vuosien 1993 ja 1997 välisenä aikana).
Reaalinen BKT/hlö EU vs. USA Indeksi 2007=100 105 Euroalue (13 maata) Elpyminen edellisestä kriisistä, 1993-97 * 100 USA 95 90 Tulot/hlö suhteessa BKT:hen vähentyneet ~1700 ** EU-28 Euroalue (18 maata) 85 80 75 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT:n supistuminen vuosien 2007 ja 2013 välisenä aikana johtuu ennen muuta investointien vähenemisestä. Jotta EU:ssa pysyttäisiin Yhdysvaltojen investointitahdissa, investointeja olisi vuosina 2012 2013 pitänyt tehdä 540 miljardia euroa enemmän. Pidemmällä aikavälillä investointien vähäisyys haittaa kasvua ja kilpailukykyä. Investointien vähäisyys euroalueella vaikuttaa merkittävästi pääomakantaan, mikä puolestaan heikentää Euroopan kasvupotentiaalia, tuottavuutta, työllisyyttä ja uusien työpaikkojen luomista. Miksi investoinnit eivät lähde kasvuun? Tärkein syy investointien jatkuvaan vähäisyyteen on sijoittajien heikko luottamus taloustilanteeseen. Tämä epävarmuus johtuu tavaroiden ja palvelujen kysyntää koskevista alhaisista odotuksista, rahoitusmarkkinoiden sirpaloitumisesta ja riittävän riskinkantokyvyn puuttumisesta, koska sitä tarvittaisiin investointien lisäämiseen. Koska taloudelliselle ja poliittiselle tilanteelle on leimallista epävarmuus ja koska osa EU:n talouksista on edelleen erittäin velkaantuneita, mikä pahentaa luottoriskiä, rahoituksen saaminen on ollut vaikeaa niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat kärsineet kriisistä eniten, etenkin kun on kyse riskialttiimmista pitkän aikavälin hankkeista, markkina-arvoltaan keskisuurista yrityksistä (mid-cap) sekä pk-yrityksistä. Julkisen talouden rajoitettu liikkumavara ja pankkirahoituksen rajoitukset heikentävät järjestelmän riskinkantokykyä. Tällaisessa tilanteessa paras tapa käyttää julkisia varoja on vahvistaa riskinkantokykyä niin, että yksityiset sijoitukset saadaan kasvuun. Eikö voitaisi vain suurentaa EU:n talousarviota? Rahan määrän lisääminen EU:n talousarvion kautta ei ole mikään ihmelääke. Se merkitsisi myös sen poliittisen realiteetin ohittamista, että EU:n talousarvio on suhteellisen pieni (180 miljardia euroa vuodessa, noin 1 prosentti suhteessa EU:n BKTL:oon), mikä on EU:n toimielinten välisten erittäin monimutkaisten neuvottelujen tulos. EU:n talousarvio voi toki olemassa olevan liikkumavaran puitteissa vauhdittaa yksityisiä investointeja, mutta lisäksi
tarvitaan myös muita rahoituslähteitä ja sääntelymuutoksia, jotka helpottavat investoinneille suotuisan toimintaympäristön luomista. "Rahan painaminen" tai velanoton lisääminen eivät nekään tuo ongelmaan ratkaisua. Itse asiassa sekä rahoituslaitoksilla että yrityksillä on tällä hetkellä runsaasti likviditeettiä (toisin kuin vuonna 2011). Ongelmana on se, että kaikkea käytettävissä olevaa rahaa ei valjasteta tuottamaan. Juuri tämä ongelma on tarkoitus korjata investointiohjelman avulla, ja tätä varten on toteutettava toimia usealla rintamalla samaan aikaan. Mikä sitten on ratkaisu? Käytettävissä on jo riittävästi resursseja, ne on vain saatava liikkeeseen eri puolilla EU:ta uusien investointien tueksi. Ei ole olemassa yhtä ainoaa kaikille sopivaa yksinkertaista ratkaisua eikä kasvunappulaa, jota voisi painaa. Komission esittämä lähestymistapa nojaa kolmeen pilariin: rakenneuudistukset vievät Euroopan uudelle kasvu-uralle, finanssipoliittinen vastuullisuus palauttaa julkisen talouden kestävyyden ja luo pohjan rahoitusvakaudelle ja investoinnit antavat kasvulle alkusysäyksen ja takaavat niiden jatkuvuuden. Talouspolitiikan prioriteetit: kolme osa-aluetta RAKENNEUUDISTUKSET INVESTOINNIT FINANSSIPOLIITTINEN VASTUULLISUUS Euroopan investointiohjelma perustuu kolmeen osa-alueeseen, jotka vahvistavat toinen toistaan. Ensiksi on saatava liikkeelle investointeja, joiden avulla voidaan tuottaa vähintään 315 miljardin euron lisäinvestoinnit kolmen seuraavan vuoden aikana, ja hyödynnettävä julkista rahoitusta paremmin houkuttelemaan yksityisiä sijoittajia. Toiseksi on varmistettava, että tämä lisärahoitus edistää kasvua tavoilla, jotka on mukautettu kullekin toimialalle ja maantieteelliselle alueelle sopivaksi. Kolmanneksi on kehitettävä investointiympäristöä Euroopassa, jotta saadaan aikaan lumipalloefekti.
Euroopan investointiohjelma: kolme osa-aluetta LISÄRAHAA INVESTOINTEIHIN LISÄRAHOITUS REAALITALOUDEN KÄYTTÖÖN Vahva piristysruiske strategisiin investointeihin Pk- ja mid-cap-yritysten rahoitusmahdollisuuksien helpottaminen EU:n talousarvion strateginen hyödyntäminen Jousto vakaus- ja kasvusopimuksessa jäsenvaltioille, jotka osallistuvat uuden Euroopan strategisten investointien rahaston rahoitukseen Euroopan rakenne- ja investointirahastojen parempi hyödyntäminen Hankkeiden valmistelu ja valinta Tekninen tuki kaikilla tasoilla Kansallisten kehityspankkien ja EIP:n vahva yhteistyö Seuranta globaalilla ja EU:n tasolla sekä kansallisella ja aluetasolla, myös tiedotustoimet PARANTUNUT INVESTOINTIYMPÄRISTÖ Sääntelyn ennustettavuus ja laatu Kansallisten menojen, verojärjestelmien ja julkishallinnon laatu Pitkäaikaisen rahoituksen uudet lähteet Muiden kuin rahoituksellisten sääntelyn esteiden poistaminen avainaloilta sisämarkkinoilla Euroopan investointiohjelmalla on kolme tavoitetta: kiihdyttää EU:n talouden elpymistä ja kääntää investointien laskeva suuntaus nousuun; toteuttaa määrätietoisia toimia talouden pitkän aikavälin tarpeiden täyttämiseksi parantamalla kilpailukykyä strategisilla aloilla; sekä lisätä osaamisen, työvoiman liikkuvuuden ja fyysisen infrastruktuurin eurooppalaista ulottuvuutta ja sisämarkkinoiden kannalta elintärkeitä yhteysverkkoja. Euroopan komission arvioiden mukaan investointiohjelman avulla voidaan kolmen seuraavan vuoden aikana kasvattaa EU:n BKT:ta 330 410 miljardia euroa ja luoda 1 1,3 miljoonaa uutta työpaikkaa.
Reaalinen BKT EU-28, indeksi 2007=100 Työllisyys EU-28, milj. työntekijää 115 Perusskenaariot Investointiohjelma Kumulatiivinen BKT:n lisäys 2015-2017 240 Perusskenaariot Investointiohjelma Työpaikkojen lisäys 2015-2017 110 105 330~410 mrd. 235 230 +1,1~1,2 milj. +1,1~1,3 milj. +0,5~0,8 milj. 100 225 95 220 90 215 85 Ennusteet 210 Ennusteet 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Source: DG ECFIN, AMECO database