MATKAILUKLUSTERI 2005-2010

KESKI-SUOMEN SUOMEN MATKAILUKLUSTERI 2005-2010

Keski-Suomen matkailun nykytila Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutus K-S v. 2002 oli yht. 361 milj., josta kotimaisen i kulutuksen k osuus oli 196 milj. Matkailun työpaikkoja vuonna 2002 oli 4690 Koko maan matkailutyövoimasta Keski-Suomessa 3,9 % Matkailutulon kehityksessä ja työllisyyden vertailussa on Keski-Suomi jäänyt muuta maata jälkeen Merkittäviä investointeja ei ole sitten 1970 luvun tehty

Asiakaskunta ja päämarkkina-alueetalueet Vuonna 2006 yhteensä 1 003 285 yöpymistä, joista kotimaisia 835 454 ja ulkomaisia 167 831 ( ulkomaisia n.17 %) Matkailuyritysten tärkeimmät markkinaalueet oma maakunta ja muu kotimaa, mutta tulevaisuuden kasvu on haettava ulkomaisista i asiakkaista i

Kapasiteetit ja käyttöasteet 3014 rekisteröityä hotellihuoneita ja 8400 vuodetta Maaseutumatkailuyrityksiä noin 300, joista päätoimisia matkailuyrityksiä 9%. Näissä noin 7000 vuodepaikkaa Vuokramökkejä noin 500, joissa 2000 vuodetta Huonekäyttöaste t v. 2005 Keski-Suomessa 43,44 %, Jyväskylässä yli 52,6% 64,6 % yöpymisistä vapaa-aikaan liittyvää, Jyväskylässä vastaava luku 39,9%

KESKI-SUOMEN MATKAILUKESKUSVERKOSTOT PK-yritys Pohjoisen Keski-Suomen matkailuverkosto Lomakouhero-Summassaari-Piispala... Peurunka-Center TIKKAKOSKI Revontuli-Häkärinteet Keurusselkä-Haapamäki 80 km Jyväskylän kokous- ja tapahtumaverkosto Himos Joutsenlampi?

Matkailukeskukset ja verkostot Keski-Suomen matkailun kehittämisen painopistealueet on määritelty Keski-Suomen matkailustrategiassa 2010 Strategian valmistelu käynnistyi syksyllä 2004 ja samalla aloitettiin jo matkailuklusterin kokoaminen Matkailustrategiassa on huomioitu valtakunnalliset matkailun kehittämislinjaukset ja 2006 valmistunut Suomen matkailuelinkeinon strategia 2020 Matkailuvaliokunta, jossa jäseninä yritysten edustajia kattavasti ti koko k maakunnan alueelta, lt on toiminut i t strategiatyön asiantuntijana ja ohjaajana Julkisista toimijoista koottu matkailun rahoittajaryhmä

Keski-Suomen matkailun kehittämisperiaatteita peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten yy luojana matkailukeskittymien vahvistaminen ja monipuolistaminen veturiyritysten ja niitä tukevien yritysverkostojen kehittäminen tapahtuu laajojen kehittämissuunnitelmien pohjalta sekä teemapohjaisen toiminnan tukemisen kautta ulkomaanmarkkinointiin suunnattujen, suuraluekonseptiin perustuvien tuotteistojen kehittäminen

Keski-Suomen matkailun visio 2010 Vuonna 2010 Keski-Suomessa on 3-5 merkittävää, valtakunnan tasolla tunnettua matkailukeskittymää.

Matkailun kehittämisen tavoitteet vuodelle 2010 Matkailutulon kasvattaminen 5 % / vuosi Hotellikäyttöasteen nostaminen 50 %:iin (45,7 % v. 2004) Yritysten liikevaihdon kasvattaminen 6 % / vuosi Ulkomaisten yöpymisvuorokausien keskimääräinen kasvu koko k maakunnassa 20 000 vrk/vuosi Ulkomaisten matkailijoiden määrän lisääminen 17 % => 20 % Matkailukeskusverkostojen kehittäminen: 3-5 toimivaa matkailukeskusverkostoa v. 2010

Kehittämisen vaikuttavuus Matkailutulon kasvu 2002 kasvutavoite 2010 361 milj. + 5% vuosi 535 milj. TÄMÄ TARKOITTAISI MATKAILUTULOA 2003 2010 YHTEENSÄ: 3,6 MILJARDIA Rekisteröityjen yöpymisten kasvutavoite: 2006 2010 2015 Yht. 1 003 285 1 250 000 1 750 000 Kotim. 835 454 1 000 000 1 400 000 Ulkom. 167 831 250 000 350 000

Toimintasuunnitelma 1.KEHITTÄMISSUUNNITELMIEN LAADINTA Matkailuklusterin keskeiset toimenpiteet aloitettiin v. 2004 matkailukeskukset verkostoineen aloittivat kehittämissuunnitelmien valmistelun Master Plan - kokonaissuunnitelma sisältää alueen matkailun kehittämisen strategiset tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi: yritysten välinen yhteistyö kaavoitus- ja tonttipolitiikka => edistää ulkopuolisten rahoittajien saamista erilaiset tutkimus- ja koulutusohjelmat osaavan työvoiman varmistaminen tuotekehitys sekä erilaiset investoinnit

Matkailun kehittämissuunnitelmia i i on tällä hetkellä valmiina 6 matkailuverkostolle. Suunnitelmien i sisältämät ät investoinnit i it (milj. ) Jyväskylä y Paviljonki Master Plan 46 Himos Master Plan 200 PeurunkaCenter 86 Hankasalmen yritysverkosto t 45 Saarijärven Master Plan 83 Keuruun matkailun kehittämis- suunnitelma 1,0 Investoinnit yhteensä 461 milj.

Matkailun investoinnit ja tehdyt päätökset Keski-Suomessa vuosina 2005-2010: 2005-2007: Hotelli Alexandran laajennus Kannonkosken Piispala Himosvuori Oy:n rinneinvestoinnit Hotelli Keurusselän kylpylä Revontuli Golf Hotelli Cumuluksen saneeraus Peurungan saneeraus ABC liikenneasemat Alban laajennus Rantasipi Laajavuori Jyväshovin saneeraus 2006-2010:, Paviljongin laajennus ja kongressihotelli, Himos kylpylähotelli ja keskusta Himos II-vaihe Savutuvan Apaja n. 120 milj Peurunka Center Chalet ja jäähalli n. 230 milj Yhteensä 350 milj.

Esimerkkinä: Jyväskylä Paviljongin ja kokous- ja tapahtumaverkoston kehittämissuunnitelma, Master Plan 2015

Esimerkki Master Planin sisällöstä: Master Plan toteutuessaant t Tekee Paviljongista Suomen kiinnostavimman messu-, kokous- ja tapahtumakeskuksen Kysymys ei ole vain hotelli- tai hallikapasiteetin kasvattamisesta, vaan kokonaan uuden kilpailutekijän rakentamisesta Jyväskylään Erinomainen sijainti keskellä Suomea, keskellä kaupunkia Erinomaiset maantie-, juna- ja bussiyhteydet, kohtuullinen lentoyhteys HQ hotelli ja lisäksi yli 1000 hotellihuonetta kävelyetäisyydellä Aktiivinen i kävelykatu, k satama palveluineen l ja kaikki kävelyetäisyydellä llä Kasvattaa Paviljongin toimijoiden liikevaihtoa lähes kolmikertaiseksi Vertailun vuoksi: toimijoiden liikevaihto oli vuonna 1995 noin 1.8milj. => eli nimellinen kasvu on jo nyt ollut lähes 4 kertainen Lisää matkailutuloa 27 milj. :lla vuodessa ja tuo vähintään 200 uutta työpaikkaa. Rakentamisen työllistävä vaikutus noin 600 henkilötyövuotta

Esimerkki Master Planin sisällöstä: Liikevaihto iht liiketoiminta-alueittain i i t l itt i 2005/2015 (1000 ) Hotelli + messuhalli + pysäköintitalo (2015) Messutapahtumat Yritysjuhlat Muut hallia ja kongressisiipeä käyttävät tapahtum at Kansalliset kongressit ja kokoukset Viihde Kansainväliset kongressit ja kokoukset Markkinointipalvelut Messutorin ja muiden aukioiden tapahtumat Hotellin m uut kuin tapahtum a-asiakkaat Majoitus, PCO, CVB 2005 2015 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000

Esimerkki Master Planin sisällöstä: Vaikutus liikevaihtoon (1000 ) 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Liikevaihto yhteensä Jos hankkeita ei toteuteta Vuoden 2005 toteuma Messuhalli+ parkkihalli Messuhalli+ parkkihalli + hotelli

Esimerkki Master Planin sisällöstä: Vaikutus matkailutuloon t l Miljoonat 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20 Matkailutulomuutos Jos hankkeita ei toteuteta Vuoden 2005 toteuma Messuhalli+ parkkihalli Messuhalli+ parkkihalli + hotelli

Esimerkki Master Planin sisällöstä: Paviljongin i 3. vaihe Korvausinvestointina i ti uusi messuhalli noin 5000 m2 ja nykyisten hallien muutostyöt. Kustannusarvio noin 6 milj. Rakentamisaikataulu 11/2007-8/2008 Noin 570 auton pysäköintitalo. Kustannusarvio 13 milj. Rakentamisaikataulu 11/2007-12/2008 Aiesopimus kongressihotellin toteutuksesta (Keskimaa Osk) Rakentamisaikataulu: hotelli valmis 2010-2011 Kustannusarvio 24,0 M

KEHITTÄMISPANOSTUKSET SUUNNATAAN: Markkinointiin ja kansainvälisten myyntikanavien ien etsintään Matkailuverkoston kehittämiseen ja hyödyntämiseen Asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen markkinoiden ja kysynnän ehdoilla

2. MATKAILUMARKKINOINNIN TEHOSTAMINEN JA UUDELLEENORGANISOINTI Matkailun markkinointijohtajan rekrytointi (Ari Ålander 1.8.2007) Markkinointijohtajan tehtäviin kuuluu erityisesti kansainvälisten myyntikanavien ja -verkostojen kartoittaminen ja rakentaminen yhteistyössä matkailun kärkiyritysten ja matkailukeskittymien kanssa Markkinointijohtajan tukena toimivat seudulliset ja maakunnalliset kehittäjät ja markkinoijat. Markkinointitoimijoiden i i ij id keskittäminen kittä i saman katon alle : markkinointijohtaja, matkailukoordinaattori, tuotekehityshankkeeseen 2-3 työntekijää Sähköisen markkinoinnin i i ja myynnin tehostaminen t

3. MATKAILUKESKUSTEN VERKOTTUMINEN, MARKKINOINTI JA TUOTEKEHITYS Kansainvälinen markkinointi Kansainvälinen markkinointi K-S matkailun markkinointijohtaja Jykes Oy (K-S liitto Maakunnan yhteiset kotimaanmarkkinointitoimenpiteet K-S liiton matkailukoordinaattori k tt Kotimaanmarkkinointi i Seudulliset matkailuorganisaatiot seutumarkkinointi Himos * aktiviteetit: kesä/talvi Jyväskylä Paviljonki kokoukset, kongressit, tapahtumat hyvinvointi aktiviteetit Saarijärvi- Viitasaari: Piispala ym Revontuli- Häkärinteet t * aktiviteetit: kesä/talvi Keurusselkä, Martin safarit Peurunka- Center Keuruu- verkosto: Kehittämispäällikkö/JAMK/oske/ (K-S liitto) Tuotekehitys 1-2 tuotekehittäjää (TE-keskus maaseutuosasto) verkostoyritykset verkostoyritykset verkostoyritykset verkostoyritykset verkostoyritykset verkostoyritykset

Haasteet ja esteet Uhkatekijät suotuisalle kehitykselle Yhteistyön puuttuminen kaavoituksessa Ulkopuolisten rahoittajien vetäytyminen Suomen muiden matkailualueiden nopeammin toteutettavat investoinnit Ongelmat saavutettavuudessa (lentoliikenne) Sopeutuminen ilmastonmuutokseen Matkailuinvestointien käyttöasteet

Tulosten mittaaminen säännölliset tulo- ja työllisyysselvitykset rekisteröityjen majoitusvuorokausien seuranta kansainvälisten matkailijoiden id määrä ä käyttöasteen seuranta markkinaosuuden seuranta

Klusterin organisoituminen Matkailukeskusverkostojen yhteistyö: y työtä ohjaamassa matkailuvaliokunta 3-5 kertaa vuodessa Kehittäjätiimi: markkinointijohtaja, j matkailukoordinaattori, seutujen matkailuvastaavat, tuotekehittäjät, moske Matkailuelinkeinon yhteinen ajankohtais-seminaari Keski-Suomen matkailuparlamentti kerran vuodessa Yhteismarkkinointi: kärkiyritysten y ohjausryhmä Tiedotus: Keski-Suomen matkailutiedote 3-4 krt/vuosi Seuranta: Matkailustrategian seurantaryhmä ja rahoittajien matkailun teemaryhmä

PowerPoint esti tietosuojasyistä tämän ulkoisen kuvan automaattisen lataamisen. Voit ladata ja näyttää kuvan valitsemalla sanomapalkista Asetukset ja valitsemalla sitten Ota ulkoinen sisältö käyttöön. MATKAILUKLUSTERI KIITTÄÄ MIELENKIINNOSTANNE!