Tomi Tuomiranta HEVOS- JA AUTOTALLIRAKENNUKSEN SUUNNITTELU

Tomi Tuomiranta HEVOS- JA AUTOTALLIRAKENNUKSEN SUUNNITTELU

HEVOS- JA AUTOTALLIRAKENNUKSEN SUUNNITTELU Tomi Tuomiranta Opinnäytetyö Kevät 2014 Talonrakennustekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TIIVISTELMÄ Oulun ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan koulutusohjelma, Talonrakennustekniikka Tekijä: Tomi Tuomiranta Opinnäytetyön nimi: Hevos- ja autotallirakennuksen suunnittelu Työn ohjaaja: Martti Hekkanen Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Kevät 2014 Sivumäärä: 36 + 16 liitettä Aina tarve rakentamiselle ei ole ennakoitavissa ja se voi tulla hyvinkin yllättäen. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi rakennuksen tuhoutuminen tulipalossa. Työni tarkoituksena oli suunnitella hevos- ja autotallirakennus tulipalossa tuhoutuneen rakennuksen tilalle. Työni tavoitteena oli kuvata hevostallirakennuksen ominaisuudet ja laatia rakennuksen tarve- ja hankeselvitys. Rakennukselle asetettiin taloudellinen puite, laadittiin rakennussuunnitelma sekä varmistettiin taloudellisen puitteen pitävyys rakennusosa-arvion perusteella. Työssäni pohdittiin myös, miten hevostallihankesuunnittelua voisi kehittää. Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut hevostallirakentamiselle tiettyjä säädöksiä ja tarkennuksia, jotka tuli ottaa huomioon normaalien rakentamismääräysten ohella. Lisäksi Oulun seudun ympäristötoimella on ohjeistuksia hevostallirakentamiseen. Hevostallirakennus suunniteltiin ottaen huomioon hevosten hyvinvointi ja turvallisuus. Suunnittelun lähtökohtana oli hevosten turvallisuus. Tilojen mitoittamisessa täytyi ottaa huomioon hevosten suuri koko. Muun muassa karsinoiden ja oviaukkojen sekä käytävien leveyksien tulee olla tarpeeksi suuria, etteivät hevoset jää niihin jumiin. Lisäksi hevostallitilojen pinnoitteiden täytyi olla hyvin mekaanisen- ja kosteusrasituksen kestäviä. Hyvä valaistus sekä riittävä ilmanvaihto oli hevosten hyvinvoinnin kannalta olennaista. Hevostallitilojen helppo puhtaanapito ja jätevesien käsittely olivat myös yksi tärkeimmistä seikoista rakennuksen suunnittelussa. Rakennuksen taloudellinen puite on hyvä kartoittaa jo siinä vaiheessa, kun tarve rakentamiselle syntyy. Taloudellisen puitteen paikkaansa pitävyys tulee kuitenkin tarkastaa tarkempien suunnitelmien jälkeen. Asiasanat: hevostallirakentaminen, hankesuunnitelma, rakennussuunnittelu 3

ABSTRACT Oulu University of Applied Sciences Civil Engineering, House Building Engineering Author(s): Tomi Tuomiranta Title of thesis: Designing of Horse Stable and Garage Supervisor(s): Martti Hekkanen Term and year when the thesis was submitted: Spring 2014 Pages: 36 + 16 appendices The need for construction in not always predictable and it can appear very suddenly. For example a building may be destroyed by fire. The aim of this thesis was to design a building to replace one that was fully destroyed by fire. The aim was to describe the features of a horse stable building, make a needs analysis and project report, and to make the building plans. The building was set a financial framework. The accuracy of the financial framework was confirmed on the basis of a building estimate. The project design development of the horse stable building was also discussed. The Ministry of Agriculture and Forestry has set up certain provisions and clarifications for a horse stable construction that has to be considered. Also the Environment Office of Oulu has set up guidelines for horse stable construction. The horse stable was designed taking into account the welfare and safety of the horses. The basis of the design was the safety of the horses. The large size of horses had to be taken into account. The stalls, doorways and corridors have to be big enough so the horses cannot get stuck. Also the surface material of the structures has to be water-resistant and have a resist to mechanical stress. Good lightning and ventilation are important for the well-being of the horses. A stable has to be easily cleaned and the sewage is one of the most important aspects of the building design. The economic framework of a building is good to chart at the stage when the need arises for the construction. The accuracy of the financial frame should be checked after the more detailed plans. Keywords: construction of horse stables, project plan, building design 4

SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 3 SISÄLLYS 5 KÄSITTEET 7 1 JOHDANTO 9 2 HEVOSTALLIRAKENTAMISTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 10 2.1 Soveltamisala ja yleiset vaatimukset 10 2.2 Hevostallia ja -pihattoa koskevat yleiset vaatimukset 10 2.3 Hevostallin tilojen mitoitus 11 2.4 Karsinaa koskevat vaatimukset 12 2.5 Ilmanvaihto ja huonetilailmasto 13 2.6 Valaistus 14 2.7 Ääneneristävyys 15 2.8 Lannan ja kuivikkeen sekä rehujen varastointi 16 2.9 Rakenteiden lämmönläpäisykertoimet 17 2.10 Paloturvallisuus 18 2.11 Rakennuksen LVISA-tekniset vaatimukset 19 3 HEVOSTALLIRAKENNUKSEN TARVESELVITYS JA HANKESUUNNITELMA 20 3.1 Tarveselvitys 20 3.1.1 Lähtötilanne 20 3.1.2 Laatutavoitteet 21 3.1.3 Sijainti ja asemakaava 21 3.2 Hankesuunnitelma 21 3.2.1 Perustiedot kohteesta 22 3.2.2 Tontti 22 3.2.3 Pohjarakennusolosuhteet 22 3.2.4 Käyttäjän hankkeelle asettamat tavoitteet 23 3.2.5 Tilaohjelma 23 3.2.6 Projektin aikataulu ja rahoitus 25 3.2.7 Tavoitehinta 25 4 HEVOSTALLIN RAKENNUSSUUNNITTELU 27 5

4.1 Rakennustekninen suunnitelma 27 4.1.1 Alapohjarakenne 28 4.1.2 Ulkoseinärakenteet 28 4.1.3 Väliseinärakenne 29 4.1.4 Yläpohjarakenne 29 4.1.5 Ikkunat 29 4.1.6 Ovet 30 4.2 Valaistus ja LVISA-suunnittelu 30 4.3 Rakennussuunnitteluvaiheen kustannustavoite rakennusosa-arvion perusteella 31 5 POHDINTA 33 LÄHTEET 34 LIITTEET 35 6

KÄSITTEET Eläinsuoja Kotieläinrakennus, kuten hevostalli tai hevospihatto, jossa pidetään ja hoidetaan hevosia (1, 3 ). Hevostalli ja talli Eläinsuoja, jossa hevosia pidetään karsinoissa (1, 3 ). Hevospihatto ja pihatto Eläinsuoja, jossa hevosia pidetään ryhmässä ja jossa hevosilla on liikkumavapaus ulkoilu- ja makuualueelle sekä ruokintapaikalle (1, 3 ). Karsina Yhdelle hevoselle tarkoitettu tila tallissa (1, 3 ). Ilmaääni Äänilähteestä ilman välityksellä ympäristöön leviävä ääni (2, s. 2). Runkoääni Rakenteessa tai muussa kiinteässä kappaleessa etenevä mekaaninen värähtely, joka aiheuttaa ilmaääntä (2, s. 2). Askelääni Muihin tiloihin kuuluva runkoääni, jonka aiheuttaa esimerkiksi kulkeminen lattialla tai portaissa tai esineiden siirtely (2, s. 2). Ilmaääneneristävyysluku R w tai R w (db) Kahden huoneen tai muun tilan välistä ilmaääneneristävyyttä kuvaava luku, joka saadaan vertaamalla taajuuskaistoittain mitattuna ilmaääneneristävyyttä standardoituun vertailukäyrään. Ilmaääneneristyslukua merkitään R w (db), kun kyseessä on eristävän rakenteen laboratoriomittaus, ja R w (db), kun kyseessä on mittaus rakennuksessa. (2, s. 2.) Askeläänitasoluku L n,w tai L n,w (db) Askelääneneristävyyttä tilojen välillä kuvaava luku, joka saadaan vertaamalla taajuuskaistoittain mitattuna ja normalisoitua äänenpainetasoa standardoituun vertailukäyrään. Askeläänitasoa merkitään L n,w (db), kun kyseessä on tilojen välisen rakenteen laboratoriomittaus, ja L n,w (db), kun kyseessä on mittaus rakennuksessa. (2, s. 2.) Puolilämmin tila Puolilämpimällä tilalla tarkoitetaan sellaista tilaa, joka ei ole tarkoitettu jatkuvaan oleskeluun pelkästään normaalia sisävaatetusta käyttäen. 7

Tilan lämpötilana pidetään lämmityskaudella keskimäärin vähintään +5 C mutta alle +17 C tai tilan lämpötila olisi näissä rajoissa ilman tuotantoprosessin luovuttamaa lämpöä. (4, s. 3.) Ilmanvaihto Ilmanvaihdolla tarkoitetaan huoneilman laadun ylläpitämistä ja parantamista huoneen ilmaa vaihtamalla (7, s. 3). Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä Järjestelmä, jonka toiminta perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin. Lämmin sisäilma kevyempänä virtaa poistoilmakanavassa ylöspäin ja ulos rakennuksesta. Tilalle tulee ulkoilmaa sekä ulkoilmalaitteiden kautta että rakenteiden ilmavuotona. (7, s. 4.) Poistoilma Ilma, joka johdetaan huonetilasta pois (7, s. 4). Tuloilma Ilma, joka johdetaan huonetilaan (7, s. 4). 8

1 JOHDANTO Tarve uudisrakentamiselle, vanhan rakennuksen laajentamiselle tai jo olemassa olevan rakennuksen korjaamiselle voi syntyä monesta eri syystä. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi julkisella sektorilla koulutuspaikkojen, sairaalan tai päiväkotien tarve väestön lisääntymisen tai jo olemassa olevien rakennusten käyttöiän päättymisen myötä. Omakotitaloja rakennetaan tilan tarpeen lisääntymisen johdosta esimerkiksi perheenlisäyksen seurauksena. Ihmiset haluavat kasvattaa lapsensa rauhallisessa omakotitaloympäristössä. Aina tarve rakentamiselle ei ole ennakoitavissa ja se voi tulla hyvinkin yllättäen. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi rakennuksen tuhoutuminen tulipalossa. Tämän opinnäytetyöni tarkoituksena onkin suunnitella uusi rakennus tulipalossa tuhoutuneen rakennuksen tilalle. Tulipalossa ei tuhoutunut asuinrakennus vaan autotallina ja hevostallina toiminut piharakennus. Työni tavoitteena on kuvata hevostallirakennuksen ominaisuudet ja laatia rakennuksen tarve- ja hankeselvitys. Rakennukselle asetetaan taloudellinen puite, laaditaan rakennussuunnitelma sekä varmistetaan taloudellisen puitteen pitävyys rakennusosa-arvion perusteella. Työssäni pohditaan myös, miten hevostallihankesuunnittelua voisi kehittää. Työssäni suunnitellaan uusi hevos- ja autotallirakennus, joka täyttää nykyaikaiset rakentamismääräykset. Hevostallirakentaminen poikkeaa hieman niin sanotusti normaalin rakennuksen rakentamisesta. Muun muassa maa- ja metsätalousministeriö on asettanut hevostallin rakentamiselle tiettyjä säädöksiä. Lisäksi Oulun seudun ympäristötoimella on hevostalliohjeistus, joka täytyy ottaa rakennusta suunniteltaessa ja rakentaessa huomioon. 9

2 HEVOSTALLIRAKENTAMISTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 2.1 Soveltamisala ja yleiset vaatimukset Sen lisäksi, mitä rakennusten suunnittelusta, rakentamisesta ja paloturvallisuudesta on muutoin säädetty ja määrätty, noudatetaan asetusta porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain, maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain sekä maatalouden rakennetuista annetun lain mukaan tuettavissa hevostalousrakennusten uudisrakennushankkeissa ja uudisrakentamiseen verrattavassa laajentamisessa sekä laajoissa peruskorjaushankkeissa. (1, 1.) Hevostalousrakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa on noudatettava Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja ohjeita. Lisäksi tulee noudattaa eläinsuojelulainsäädännön hevosten pidolle asettamia eläinsuojeluvaatimuksia, maatalouden ja maaseutuelinkeinojen tukilainsäädännön ehtoja sekä ympäristöhallinnon ympäristönsuojeluvaatimuksia seuraavin täydennyksin. (1, 2.) Tässä asetuksessa annetuissa eläintilojen, kuten erilaisten karsinoiden, pilttuiden ja pihattojen, mitoituksen vähimmäismitoissa ja -pinta-aloissa sallitaan, että levy- tai ritiläseinämärakennepaksuus pienentää mitoitusvaatimusta enintään 50 millimetriä (1, 2 ). 2.2 Hevostallia ja -pihattoa koskevat yleiset vaatimukset Tallin ja hevospihaton tulee sijaita sellaisella alueella, jolla hevosia voidaan liikuttaa ja käyttää ja jolla hevosilla on riittävät mahdollisuudet ulkoiluun ulkoilutarhassa. Hevosille on oltava tarkoituksenmukaiset ja turvalliset kulkureitit pitopaikasta pihalle ja tarhoihin. Hevosten määrään nähden on varattava riittävästi ulkoilutarha- tai tarhalaidunalaa. (1, 4.) Tallissa tai sen välittömässä läheisyydessä tulee olla erillinen tuuletettava ja tarvittaessa lämmitettävä tila, jossa hevosen varusteet voidaan kuivata ja säilyttää. Tallissa tai sen välittömässä läheisyydessä tulee myös olla suljettava tila sellaisille hevosen lääkkeille, vitamiineille ja erikoisrehuille, jotka vaativat 10

kuivaa säilytystilaa. Yli 20 hevosen eläinsuojassa on oltava yksi hevosen pesutila, johon hevonen voidaan kytkeä paikalleen pesun aikana. Pesutilan tulee sijaita joko eläinsuojan yhteydessä tai muussa erillisessä tilassa. Pesupaikka tulee viemäröidä siten, että pesu- ja likavedet johdetaan lattiakaivoon, joka samalla toimii helposti tyhjennettävänä sakokaivona. Pesutilan seinien tulee olla pesunkestäviä. Pesutilassa on oltava riittävän tehokas ilmanvaihto kosteuden poistamiseksi. (1, 4.) Eläinsuojassa käytettävät laitteet eivät saa aiheuttaa hevosta äkillisesti ja jatkuvasti pelästyttäviä ääniä (1, 4 ). Hevostallissa tai -pihatossa syntyvät sosiaalitilojen jätevedet ja eläinten pesuvesien jätevedet sekä muut niihin verrattavat jätevedet, pois lukien lantalan virtsa ja ulostejätteet kuivikkeineen, tulee käsitellä talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetussa valtioneuvoston asetuksessa edelletyllä tavalla ja mahdollisen ympäristöluvan ehtojen mukaisesti (1, 4 ). 2.3 Hevostallin tilojen mitoitus Eläinsuojan rakenteet ja laitteet on suunniteltava niin, että ne kestävät hevosten pitämisestä aiheutuvat rasitukset ja kuormitukset (1, 5 ). Käytävien on oltava tasaisia ja pinnaltaan sellaisia, etteivät hevoset liukastu, kompastu tai satuta jalkojaan. Lattia- ja alapohjarakenne tulee tehdä niin, etteivät jätevedet tai muut nesteet valu tai imeydy maahan hallitsemattomasti. (1, 5.) Eläinsuojassa olevan kulkureitin pituus lähimpään uloskäyntioveen saa paloturvallisuuden takia olla enintään 30 metriä. Yli kymmenen hevosen hevostallissa on oltava vähintään kaksi vaihtoehtoista ovea, josta hevoset voidaan viedä ulos. Tällaisen poistumisoven oviaukon on oltava vähintään 1,5 metriä leveä ja vähintään 2,2 metriä korkea. (Taulukko 1.) (1, 5.) 11

TAULUKKO 1. Tallien käytävien ja ovien leveyssuositus (1, 5 ) Uuden eläinsuojan sisäkorkeuden tulee olla vähintään 2,7 metriä. Peruskorjatussa eläinsuojassa huonekorkeuden tulee pääsääntöisesti olla vähintään 2,5 metriä kuitenkin niin, että huonekorkeus ei missään hevosten oleskelualueella saa olla alle 2,2 metriä. Ikkunoiden ja valoaukkojen pinta-alan on oltava vähintään 3 % eläinsuojan huonealasta. Hevosten ulottuvilla olevat ikkunat on sijoitettava tai suojattava riittävän vahvasti niin, etteivät hevoset pääse koskettamaan ikkunoita tai pyrkimään niiden kautta ulos. (1, 5.) 2.4 Karsinaa koskevat vaatimukset Tallissa hevosta on pidettävä yksittäiskarsinassa tai ryhmäkarsinassa. Karsinan ja hevosen pitopaikan rakennus- tai pinnoitemateriaali ei saa aiheuttaa terveysongelmia hevosille. Mikäli karsinarakenteet eivät ylety kattoon saakka, on rakenteen ja katon välisen etäisyyden oltava pienempi kuin 150 mm tai suurempi kuin 450 mm. Karsinan alareunan ja lattian välisen raon leveys saa olla korkeintaan 30 mm. Karsinan pysty- ja vaakakalterit on mitoitettava sellaisiksi, ettei hevonen voi jäädä niihin päästään tai jalastaan kiinni. (1, 6.) Karsinan, pilttuun tai pihaton lattiapinnan on oltava tasainen ja liukastumisen estävä, esimerkiksi harjattu betonipinta tai puupölkkylattia. Karsinan oviaukon leveyden tulee olla vähintään 1,1 metriä, ja korkeuden vähintään 2,2 metriä. (1, 6.) Uudisrakennuksissa kahden karsinarivin välisen käytävän leveyden on oltava vähintään 2,5 metriä sekä yhden karsinarivin ja seinän välisen käytävän leveyden vähintään 2,0 metriä. Peruskorjatussa eläinsuojassa sekä uusissa ponitalleissa saa käytävän leveys olla vähintään 2,0 metriä, mikäli käytävän 12

pituus on alle 12 metriä. Mikäli hevoset voivat työntää päänsä karsinasta käytävälle tai karsinoiden ovet avautuvat käytävälle, on käytävän leveyden oltava vähintään 2,5 metriä. (1, 6.) TAULUKKO 2. Yksittäiskarsinan mitoitusvaatimukset (1, 6 ) 2.5 Ilmanvaihto ja huonetilailmasto Lämpöeristetyssä ja koneellisesti ilmavaihdetussa eläinsuojassa ilmanlaadun tulee täyttää koneelliselle ilmanvaihdolle asetetut seuraavat laatuvaatimukset: 1) ilmanvaihto hevosta kohden on mitoitettava liitteen 1 taulukossa 4 esitettyjen arvojen mukaisesti 2) ilmanvaihto on suunniteltava niin, ettei ilman virtausnopeus ylitä 0,25 metriä sekunnissa hevosen pitoalueella 3) haitalliset kaasut ja epäpuhtaudet eivät saa eläinsuojan huoneilmassa ylittää muutoin kuin satunnaisesti seuraavia raja-arvoja: hiilidioksidi 3500 ppm, ammoniakki 10 ppm, hiilimonoksidi 5 ppm ja orgaaninen pöly 10mg/m 3 13

4) lämpöeristetyn eläinsuojan sisälämpötilan on talven aikana oltava vähintään 2 C (1, 7 ). Pitkien kylmäjaksojen aikana pihaton ilmanvaihdon ja lämpötilan tulee olla hallittavissa. Mikäli ilmanvaihto on sähkökäyttöinen, on varasähköjärjestelmä järjestettävä. (1, 7.) Taulukossa 3 on esitetty ilmanvaihdon suunnittelussa käytettävät ilmanvaihtomäärät eripainoisille hevosille. TAULUKKO 3. Ilmanvaihdon suunnittelussa käytettävät ilmanvaihtomäärät eripainoisille hevosille (1, 8 ) 2.6 Valaistus Valolla on tärkeä merkitys eläinten monissa toiminnoissa, esimerkiksi lintujen ja monien nisäkkäiden lisääntymisessä ja päivittäisessä liikkumisvilkkaudessa. Näissä toiminnoissa on havaittavissa sekä vuotuista että vuorokausittaista vaihtelua. On suotavaa, että eläinhallien vähimmäisvalaistustarvetta päivän aikana voidaan hoitaa ikkunoilla. Ikkunoiden pinta-ala määräytyy mahdollisten sähkökatkojen yhteydessä eläinten hoitotyön ja hoitajan työsuojelulliset minimivalaistustarpeiden mukaan. Kotieläinrakennusten valaistustarpeen ohjearvoja on annettu taulukossa 4. (3, s. 1.) 14

TAULUKKO 4. Kotieläinrakennusten eläin- ja huoltotilojen valaistuksenvoimakkuuden ja ikkunapinta-alan (valopinta)/lattiapinta-alan keskinäisiä ohjearvoja (3, s. 2) Hevostalleissa jokaiselle ulkoseinän kohdalla olevalle karsinalle tulisi olla ikkuna, niin että jokaiselle hevoselle on annettu mahdollisuus seurata ulkona tapahtuvaa toimintaa. Ikkuna tulee suojata metalliritilällä. (3, s. 1.) Valaisinten sijoituksessa on muistettava, etteivät hevoset saa ylettyä valaisimiin. Tallissa pitäisi olla tasainen valaistus eli käytävällä ja karsinassa on yhtä korkeat valaistustasovaatimukset. (3, s. 1.) 2.7 Ääneneristävyys Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että melu, jolle rakennuksessa tai sen lähellä olevat altistuvat, pysyy niin alhaisena, ettei se vaaranna näiden henkilöiden terveyttä ja että se antaa mahdollisuuden nukkua, levätä ja työskennellä riittävän hyvissä olosuhteissa (2, s. 3). Rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa on hyvien ääniolosuhteiden saavuttamiseksi otettava huomioon ääneneristyksen lisäksi myös muut rakennuksen tai tilan ääniolosuhteisiin vaikuttavat tekijät, kuten melulähteen voimakkuus ja tilojen keskinäinen sijoittelu (2, s. 4) 15

Rakennus- tai muussa vastaavassa luvassa ääneneristävyydelle ja muille akustisille ominaisuuksille voidaan asettaa muukin vaatimus kuin näissä määräyksissä on annettu, mikäli melulähteen voimakkuuden, meluisten tilojen läheisyyden tai tilan erityiskäytön vuoksi tyydyttäviä ääniolosuhteita ei muutoin voida saavuttaa (2, s. 4). Rakennuksen ääneneristävyys voidaan toteuttaa asuinhuoneiston ääneneristysvaatimuksia noudattaen. Hevostalleilla ei ole erikseen määrättyä säädöstä ääneneristysvaatimuksista. Rakentamismääräyskokoelmassa C1 on asuinhuoneistojen ja sitä ympäröivien tilojen väliseksi pienimmäksi sallituksi ilmaääneneristysluvuksi määrätty 55 db (kuva 1). (2, s. 5.) KUVA 1. Asuinrakennuksissa noudatettavat akustiset vaatimukset (2, s. 5) Vaatimus ei koske mittausta satunnaisesti käytettävistä huolto- ja varastotiloista, autosuojista tai vastaavista tiloista. Näistä tiloista asuntoon mahdollisesti aiheutuva meluhäiriö on otettava huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa niin, että asuinhuoneistossa saavutetaan edelleen hyvät ääniolosuhteet. (2, s. 5.) 2.8 Lannan ja kuivikkeen sekä rehujen varastointi Hevostallin ja hevospihaton yhteyteen on järjestettävä asianmukainen lannan varastointi. Kuivikelannan varasto, joka voi olla katettu lantala tai avolantala, tulee mitoittaa hevosmäärän mukaan. Lantalan reunojen korkeuden tulee olla vähintään 0,5 metriä. Avolantalan ajoluiskan tulee olla vähintään 0,5 metrin 16

korkuinen ja katetun lantalan ajoluiskan vähintään 0,2 metriä. Lantalan ulkopuolella tulee olla kuiva ja kovapohjainen ajoluiska ja kuormauslaatta. Sadeveden valuminen lantalaan tulee estää. (1, 13.) Lannan varastotilat on mitoitettava vuoden varastoimisajan perusteella tai vähintään 10 kuukauden perusteella, jos hevosia laidunnetaan koko 4 kuukauden laidunkauden ajan. Mikäli hevoset ovat laitumella koko laidunkauden myös yöajat, voidaan lannan varastotilat mitoittaa 8 kuukauden varastoimisajan perusteella. Kaiken eläinsuojassa syntyvän kiinteän lannan ja käytettyjen kuivikkeiden tulee mahtua lantavarastoon. Vähimmäisvarastotila hevoselle on 12 m 3 /vuosi ja ponille 8 m 3 /vuosi. (1, 13.) Alle 10 hevosen peruskorjattavalla tallilla ja talleilla, jotka eivät voi hyödyntää hevosen lantaa viljelykierrossa, voidaan hyväksyä sellaisen tiiviin sadesuojatun siirtokontin käyttö, joka on mitoitettu vähintään kahden viikon ja enintään kahden kuukauden tyhjennysvälille, mikäli ympäristönsuojeluviranomainen sen sallii. Tällaisen siirtokontin varastointikapasiteetin tulee olla vähintään 1 m 3 /kk ja siirtokontin koon vähintään 2 m 3. (1, 13.) Rehujen ja kuivikkeiden katettu ja vähintään kolmiseinäinen varastotila on mitoitettava minimissään tallin hevosmäärän yhden kuukauden käyttötarpeen mukaan (1, 13 ). 2.9 Rakenteiden lämmönläpäisykertoimet Auto- ja hevostallirakennus on puolilämmin tila, joten rakenteiden lämmönläpäisykertoimet (U-arvo) Suomen rakentamismääräyskokoelman (C3, 2010) mukaan täytyy täyttää seuraavat arvot: - Ulkoseinärakenne 0,26 W/m 2 K - Yläpohjarakenne 0,14 W/m 2 K - Maata vasten oleva rakennusosa 0,24 W/m 2 K - Ikkuna, kattoikkuna tai ovi 1,4 W/m 2 K (4, s. 7.) 17

2.10 Paloturvallisuus Suomen rakentamismääräyskokoelmassa E4 on ohjeet autosuojien paloturvallisuuteen liittyen. Muutoin rakennusten paloturvallisuuteen liittyvät ohjeistukset ja määräykset ovat rakentamismääräyskokoelmassa E1. Rakennus kuuluu ominaisuuksiltaan paloluokkaan P3. Paloluokan P3 mukaan rakennuksen kantaville rakenteille ei aseteta erityisvaatimuksia palonkestävyyden suhteen. Riittävä turvallisuustaso saavutetaan rakennuksen kokoa ja henkilömääriä rajoittamalla käyttötavasta riippuen. (6, s. 10.) Muun rakennuksen yhteydessä oleva autosuoja rakennetaan erilliseksi paloosastoksi. P3-luokan rakennuksen, jonka kokonaiskerrosala on enintään 2400m² ja osaston koko enintään 400m², voivat maanpäälliset osastoivat rakennusosat olla EI 30-luokkaa. (5, s. 3.) Kantavat ja osastoivat rakennusosat jaetaan luokkiin sen perusteella, miten ne kestävät paloa. Rakennusosiin kohdistuvat vaatimukset kuvataan seuraavilla merkinnöillä: - R kantavuus - E tiiviys - EI tiiviys ja eristävyys (6, s. 5.) Merkintöjen jälkeen ilmoitetaan palonkestävyysaika minuutteina yhdellä seuraavista luvuista: 15, 30, 45, 60, 90, 120, 180 tai 240. Näin muodostuva merkintä on rakennusosan paloluokka. (6, s. 5.) RakMk E4:n mukaan autosuoja, joka on alle 400m² ja on toisen rakennuksen osana, kuuluu suojaustasoon 1, ja rakennuksessa voidaan käyttää normaalia palon alkusammutuskalustoa. Erillistä automaattista palonsammutuskalustoa ei suojaustason mukaan tarvita. (5, s. 3.) Erillisen autosuojan riittävä etäisyys toisesta rakennuksesta ilman erityistoimenpiteitä on vähintään 8 metriä, enintään 60 m² suojan vähintään 4 metriä. Jos etäisyys on edellä mainittuja pienempi, rakennuksia tarkastellaan 18

palotekniseltä kannalta yhtenä rakennuksena. Autosuojan etäisyyden ollessa alle 8 metriä naapuritontin rakennuksesta tulee rakenteellisin tai muin keinoin huolehtia palon leviämisen rajoittamisesta. (5, s. 4.) 2.11 Rakennuksen LVISA-tekniset vaatimukset Suomen rakentamismääräyskokoelman D2 mukaan autosuojissa, jotka ovat alle 60m², voidaan käyttää painovoimaista ilmanvaihtoa, eli erillistä ilmanvaihtojärjestelmää ei tarvita. Tulo- ja poistoilma-aukot sijoitetaan siten, että riittävä ilmanvaihto ja ilman kierto saavutetaan. Tuloilman aukko voidaan sijoittaa ulkoseinän tai oven alaosaan. Poistoilma-aukko sijoitetaan yleensä seinän yläosaan tai kattoon tuloilma-aukon vastakkaiselle puolelle. Sekä tuloettä poistoilma-aukon pinta-ala on vähintään 0,1 % lattiapinta-alasta, kuitenkin vähintään 150cm². (7, s. 32.) Koneellisesti ilmanvaihdetussa eläinsuojassa ilmanlaadun tulee täyttää koneelliselle ilmanvaihdolle asetetut laatuvaatimukset. Ilmanvaihto on mitoitettava hevosta kohden riippuen hevosen painosta aina 40:stä 380:een m 3 /tunnissa. Ilmanvaihto on myös suunniteltava, niin ettei ilman virtausnopeus ylitä 0,25 metriä sekunnissa hevosten pitoalueella. (1, 8.) 19

3 HEVOSTALLIRAKENNUKSEN TARVESELVITYS JA HANKESUUNNITELMA 3.1 Tarveselvitys Tarveselvitysvaihe on hetki, jolloin tarve rakentamiselle todetaan. Tarveselvitysvaiheessa hankkeessa ovat mukana hankkeen tilaaja ja hankkeen rakennuttaja. Tilaaja on taho, joka maksaa rakentamisen tuotoksen (esimerkiksi pientaloa rakentava perhe), tai käyttäjä, kuten julkinen organisaatio (esimerkiksi kunta), joka tulee käyttämään tiloja, jotka rakennuksessa tehdään. Esimerkiksi koulun rehtori edustaa usein käyttäjää rakennushankkeen rakennustoimikunnassa. Tarveselvitysvaihetta voidaan tarkastella omistajan tai tulevan käyttäjän näkökulmasta. (8, s. 6.) Tarveselvitysvaiheessa ei hankkeesta ole olemassa tilaohjelmaa eikä suunnitelmia. Kustannustavoitteet perustuvat viitekohteista saataviin tietoihin, tarkkoja laskelmia ei voida tehdä. Tarveselvitysvaiheen käynnistyshetkellä on tärkeää, että kaavallinen tilanne rakentamispaikalla tunnetaan. Jos kaavoitus on tekemättä tai keskeneräinen, voi tällä olla suuri vaikutus hankkeen aikatauluun myöhemmässä vaiheessa. (8, s. 7.) 3.1.1 Lähtötilanne Tarve uuden rakennuksen rakentamiselle syntyi, kun vuonna 1987 rakennettu piharakennus tuhoutui tulipalossa lähes kokonaan. Tuli ja tulipalon sammutusvedet tuhosivat rakennuksen rakenteita niin paljon, ettei rakennuksen korjaaminen ollut kannattavaa. Rakennuksen perustuksetkin vahingoittuivat niin pahoin, että myös perustukset jouduttiin uusimaan. Rakennus on yksityiskäytössä. Tuhoutuneen rakennuksen kokonaisala oli noin 84m 2. Rakennus oli jaettu kahteen käyttötarkoitukseen: kahden auton autotalli ja kahden hevosen hevostalli. Hevostallin puolella oli kaksi karsinaa sekä karsinoihin johtava eteiskäytävä. Autotallista oli kulkuyhteys hevostallin eteistilaan. Eteistilasta oli myös erillinen uloskäynti hevosten ulkoiluttamista varten. 20

Hankkeen tarkoituksena on rakentaa uusi vastaavanlaiset toiminnot täyttävä rakennus sijainniltaan tuhoutuneen rakennuksen paikalle. Rakennus oli yksikerroksinen ja puurakenteinen. Alapohjarakenne oli maanvastainen teräsbetonilaattarakenne. Kattomateriaalina toimi peltikate. Hevostallitila oli palo-osastoidulla väliseinällä erotettu autotallitilasta. 3.1.2 Laatutavoitteet Uusi rakennus tulee rakentaa noudattaen nykyaikaisia rakentamismääräyksiä. Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut hevostallirakentamiselle tiettyjä hevosten hyvinvointiin liittyviä säädöksiä. Säädökset koskevat pääsääntöisesti tilojen mitoitusta ja oikeanlaisia tilaratkaisuja sekä ympäristövaikutuksia. Myös Oulun seudun ympäristötoimella on erillinen hevostalliohje hevostallirakentamiseen. 3.1.3 Sijainti ja asemakaava Vanhan rakennuksen sijainti tontilla oli hyvä, eikä rakennuksen sijainnin muutokselle ole aihetta. Hevostallin uloskäynnistä oli lyhyt kulkuyhteys tontin laidalla olevalle hevosten ulkoilualueelle. Asemakaavamuutoksia alueelle ei ole tehty, joten uuden rakennuksen rakentaminen vanhan tilalle on mahdollista. Uuden rakennuksen rakentaminen on luvanvaraista, joten rakennukselle tulee hakea rakennuslupa. 3.2 Hankesuunnitelma Hankesuunnitelma on asiakirja, johon tuleva projekti nojaa. Julkisen hankkeen hankesuunnitelmassa täsmennetään tarveselvityksessä asetettuja tavoitteita ja laaditaan vaihtoehtoja hankkeen toteuttamiseksi. Jos kysymys on tilantarpeen täyttämisestä, tärkeintä on selvittää vaihtoehdot, joilla tarve saadaan tyydytettyä. Jos on päädytty siihen, että tilantarve tyydytetään uudisrakentamalla, vaihtoehtoja on edelleen useita. Alueella oleva kaava määrittää rakentamisen ulkoiset puitteet ja asettaa reunaehdot. Kaavan sisälläkin on edelleen vaihtoehtoja muun muassa rakentamisen laajuuden, tilaohjelman sisällön ja rakennuksen yleisratkaisun suhteen. (8, s. 7.) 21

Hankesuunnitelma on rakennushankkeen tärkein asiakirja. Sen tekemiseen osallistuu aina omistaja (tilaaja, joka voi olla kunnan tekninen johtaja), tilojen tuleva käyttäjä (esimerkiksi koulun rehtori), omistajan tavoitteet toteuttava rakennuttaja (konsultti) ja suunnitteluryhmä, jossa on mukana pääsuunnittelijan lisäksi rakennuksen ylläpitovaiheen tunteva asiantuntija. Ylläpidon asiantuntija on usein LVI-suunnittelija. Hankesuunnitelman perusteella tehdään investointipäätös rakennussuunnittelun käynnistämisestä. (8, s. 8.) 3.2.1 Perustiedot kohteesta Kohde on Oulun Pikkaralassa sijaitseva vuonna 1987 rakennettu noin 84 m 2 :n kokoinen tulipalossa kokonaan tuhoutunut piharakennus. Rakennuksessa oli kahden auton autotalli sekä kahden hevosen hevostallitilat. Hankkeen tarkoituksena on rakentaa vanhan tuhoutuneen rakennuksen tilalle uusi vastaavanlaiset tilat sisältävä ja nykyaikaiset määräykset täyttävä rakennus. Tuhoutunut rakennus oli yksikerroksinen. Rakennuksen rakenteet olivat pääsääntöisesti puurakenteisia. Ulkoseinärakenne oli puurunkoinen ja mineraalivillaeristeinen. Ulkoverhouksena toimi punamultamaalilla maalattu lomalaudoitus. Rakennuksen alapohjarakenne oli maanvarainen teräsbetonilaatta anturaperustuksineen. Rakennuksessa ei ollut salaojitusta. Yläpohjarakenteena toimivat puuristikot, jonka katteena oli peltikate. 3.2.2 Tontti Tontin pinta-ala on noin 4500m 2. Tontti on tasamaatontti, jonka koillispuolelta aina lounaaseen asti avautuu kapean puistikon takaa peltomaisemaa. Ainoastaan luoteispuolella sijaitsee tontti, jossa on rakennuksia. Asuinrakennus on sijoitettu tontin luoteisosaan. Tulipalossa tuhoutunut rakennus sijaitsee tontin eteläosassa noin kahdeksan metrin etäisyydellä tontin rajalta. Tuhoutuneen rakennuksen takana on noin 450m 2 hiekkapintainen hevosaitaus. 3.2.3 Pohjarakennusolosuhteet Kohteeseen teetettiin maaperätutkimukset suunnitellun hevos- ja autotallirakennuksen perustamisolosuhteiden selvittämiseksi. Kenttätutkimukset 22

suoritettiin hydraulisella normaalipainokairalla kahdesta näytepisteestä 0,7 metrin ja 1,6 metrin syvyyksiltä. Näytteistä määritettiin vesipitoisuus ja silmämääräisesti tai kuivaseulonnan rakeisuuskäyrän perusteella maalaji. Maaveden korkeusasema tutkimushetkellä oli noin 1,37 metriä maanpinnan alapuolella. Kenttätutkimuksissa maaperän rakenne todettiin pääpiirteittäin seuraavanlaiseksi vanhan rakennuksen sijaintipaikalla: - pinnassa noin 0,5-1,5 metriä routimatonta keskihiekkaa - luonnollinen perusmaa tiivistä ja hyvin kantavaa routivaa silttistä hiekkaa. Pohjatutkimuksen perusteella uusi rakennus on syytä sijoittaa vanhan rakennuksen paikalle. Rakennuspaikan itälaidalla rakennuksen ei tule ulottua alle 1,0 metrin päähän vanhan rakennuksen hiekkapenkereen päästä. Rakennus voidaan perustaa normaalilla sokkelipalkilla, jonka minimileveys on 300 mm. Rakennus ei sijaitse pohjavesialueella. 3.2.4 Käyttäjän hankkeelle asettamat tavoitteet Tuhoutunut rakennus sijaitsee vanhassa pihapiirissä. Uuden rakennuksen tulee olla pohjaratkaisultaan toimiva ja käytännöllinen. Rakennuksen ulkonäön, kuten värin ja pintamateriaalien, tulee mukailla vanhaa tuhoutunutta rakennusta ja sopia ulkonäöltään pihapiiriin rikkomatta pihan harmoniaa. Rakennuksen pohjaratkaisua muutetaan uuden rakennuksen hevostallin osalta toimivammaksi ja käytännöllisemmäksi. Uuden rakennuksen tulee olla myös eläinystävällinen, ja se tulee suunnitella eläinten turvallisuus ja hyvinvointi huomioon ottaen. Tuhoutuneen rakennuksen sijoittuminen tontille oli hyvä ja toimiva, joten uusi rakennus tulisi rakentaa sijainniltaan vanhan rakennuksen paikalle. 3.2.5 Tilaohjelma Uuden rakennuksen tulee sisältää vastaavanlaiset tilat kuin tuhoutuneessa rakennuksessa oli. Vanhassa rakennuksessa oli kahden auton autotalli, kaksi 23

karsinaa sekä karsinoille johtava eteistila. Autotallin ja hevostallin sekä eteiskäytävän välillä oli palomääräykset täyttävä palokatkoseinä. Autotallin huoneala on noin 46 m 2. Autotallin sisätilat ovat mitoiltaan noin 6,5 m x 7,1 m. Huonekorkeus autotallissa on 3 metriä. Autotallissa on kaksi autopaikkaa ja molemmille autopaikoille omat sisäänkäynnit. Autotallista on kulkuyhteys karsinoille vievään eteiskäytävään. Hevostalli on yhtenäinen tila, jossa eteiskäytävä ja karsinat on jaettu erikseen mittatilaustyönä teetettävillä karsinaseinillä. Hevostallin huoneala on noin 27 m 2. Hevostallin sisätilat ovat mitoiltaan noin 6,5 m x 4,2 m. Hevostallitila on jaettu kahdeksi karsinaksi sekä eteistilaksi mittatilaustyönä tehtävillä karsinaseinillä. Karsinat olivat mitoiltaan noin 2 m x 4,1 m. Huonealaksi karsinaa kohden tulee noin 8 m 2. Karsinan huonekorkeus on 3 metriä. Eteistilasta on erilliset sisäänkäynnit karsinoihin. Eteistila on huonealaltaan noin 19 m 2. Tilan leveys on 2,2 metriä ja pituus noin 4,1 metriä. Huonekorkeus eteistilassa oli 3 metriä. Eteistilaan on kaksi sisäänkäyntiä. Toinen sisäänkäynti on suoraan ulkoa ja toinen autotallista. (Taulukko 5.) Huonetilojen tarkat mitat, pintamateriaalit sekä varustelut on eritelty tarkemmin liitteenä olevissa tilakorteissa (liite 1). TAULUKKO 5. Tilaohjelma Tila hum 2 Autotalli 46 Hevostalli 16 Jaettu kahdeksi karsinaksi Eteistila 19 24

3.2.6 Projektin aikataulu ja rahoitus Vanha rakennus tuhoutui tulipalossa. Hevoset ovat tällä hetkellä sijaishoidossa, joten aikataulullisesti uuden rakennuksen rakentamisen tila ei ole akuutti. Hevosten sijaishoitopaikasta aiheutuu kuitenkin kustannuksia, joten uuden rakennuksen olisi valmistuttava mahdollisimman nopeasti. Uuden rakennuksen suunnittelu- ja rakennuttamiskustannuksista vastaa vakuutusyhtiö. Vakuutusyhtiö kattaa uuden rakennuksen rakentamisen niin sanotusti vahinkoa edeltävään tasoon, eli uuden rakennuksen tulee olla vastaavanlainen kuin se ennen paloa oli. Muutos- tai tasonparannustyöt ja niistä aiheutuvat kustannukset maksaa työn tilaaja. Tällaisia muutostöitä ovat esimerkiksi LVIS-tekniikkaan liittyvät muuttuneet viranomaismääräykset tai jätteiden ja jätevesien käsittelyyn liittyvät vaatimukset. Myös tilojen laajentamisesta aiheutuvat kustannukset kuuluvat tilaajalle. 3.2.7 Tavoitehinta Rakennukselle laskettiin tavoitehinta käyttäen Haahtelan Kustannustieto - laskentaohjelmaa. Rakennuksen hinnaksi saatiin kokonaisuudessaan kaikki kustannukset sisältäen 88 000 euroa (alv. 0 %). Tavoitehinta sisältää myös talotekniikan osuuden. Talotekniikan kustannusosuutta ei arvioida rakennusosaarviossa. Tavoitehintalaskelma on liitteenä (liite 2). Hinnat jakautuivat seuraavasti (hinnat ovat pyöristettyjä): - Rakennusosat (Alue-, talo- ja tilaosat) 44 000 - Tekniikkaosat (LVI- ja sähköosat) 13 000 - Hanketehtävät (Hankkeen ja rakentamisen johtotehtävät, suunnittelu- ja työmaatehtävät) 28 000 - Maa-aluetehtävät 769 - Hankevaraukset 2000 Haahtelan Kustannustieto -laskentaohjelman mukaan rakentamisen hintataso on arviolta 3,9 % (joulukuu 2014) pienempi kuin se rakennuksen 25

suunnitteluhetkellä on. Näin ollen rakennuksen todelliset kustannukset voivat olla pienempiä kuin on suunniteltu. KUVA 2. Rakentamisen hintataso joulukuussa 2014 (Kuvakaappaus Haahtela Kustannustieto laskentaohjelmasta) 26

4 HEVOSTALLIN RAKENNUSSUUNNITTELU Rakennussuunnitteluvaiheessa laaditaan rakennusluvan hakemista varten tarvittavat tekniset ja kaupalliset asiakirjat. Hankkeen urakkakilpailu järjestetään ja urakan voittaneen yrityksen kanssa tehdään urakkasopimus. (8, s. 9.) Rakennussuunnitteluvaiheessa hankkeessa ovat mukana tilaaja (omistaja), käyttäjä, rakennuttaja, arkkitehti, rakennesuunnittelija, LVI-suunnittelija, sähköasennussuunnittelija, rakennusautomaatiosuunnittelija, tietojärjestelmäsuunnittelija, viranomaiset (paloviranomainen, terveysviranomaiset tarvittaessa), siivouksen ja kiinteistönhoidon asiantuntija, viherrakentamisen suunnittelija, rakennustuotannon tunteva asiantuntija. (8, s. 9.) Rakennussuunnitteluvaiheen onnistuminen riippuu siitä, kuinka hyvin rakennuttaja onnistuu yhdistämään suunnittelijoiden työn toisiaan tukevaksi. Suunnittelun johtaminen on rakennussuunnitteluvaiheen tärkein tehtävä. (8, s. 9.) Suunnitelma kuvataan yleisratkaisuna, jossa esitetään tilojen sijoittelu kerroksiin ja tilojen yhdistävien liikennetilojen avulla. Yleisratkaisun taloudellisuuden tarkastamiseksi rakennuttaja laatii hankkeelle rakennusosaperusteisen kustannusarvion. Samassa yhteydessä lasketaan kohteelle ylläpitokustannusten tavoite. Rakennusosa-arviota verrataan hankesuunnitelmassa asetettuun tavoitehintaan. Jos tavoitehinta ylittyy, ylityksen syy selvitetään. Suunnitelmaa muuttamalla, rakentamistapaa vaihtamalla tai hankeen laajuutta supistamalla hanke kehitetään toteuttamiskelpoiseksi. (8, s. 10.) 4.1 Rakennustekninen suunnitelma Uuden rakennuksen rakenteet on lähdetty suunnittelemaan vanhan tuhoutuneen rakennuksen pohjalta. Uudesta rakennuksesta tulee rakenneratkaisuiltaan vastaavanlainen kuin vanha rakennus oli täyttäen kuitenkin nykyaikaiset rakentamismääräykset. Suurin muutos rakenteissa 27

tapahtuu eristevahvuuden kasvaessa sekä yläpohjarakenteen rakentamisessa nykyaikaisin menetelmin. Rakennuksen julkisivupiirustukset, pohjakuvat ja rakennepiirustukset ovat tämän työn liitteenä (liite 3). 4.1.1 Alapohjarakenne Alapohjarakenteena rakennuksessa on 100 mm vahvuinen maanvarainen teräsbetonilaatta. Betonilaatan alla on 150 mm XPS-routaeristelevyä lämmöneristeenä. Autotallin lattiapinta maalataan esimerkiksi Betolux-lattiamaalilla. Hevostallin puolella lattia pinnoitetaan esimerkiksi karhennetulla Solmaster EP10 - epoksipinnoitteella, koska hevostallinpuolella lattian kosteus- ja mekaaninen rasitus ovat erittäin kovia. Pinnoite karhennetaan, ettei lattiapinnasta tule hevosille liian liukas. 4.1.2 Ulkoseinärakenteet Ulkoseinärakenne on puurunkoinen. Runkovahvuus on 175 mm ja runkojako 600 mm. Lämmöneristeenä seinärakenteessa on mineraalivilla, joka on rungon vahvuinen. Rungon ulkopuolella tuulensuojaeristeenä on 25 mm paksu runkoleijona. Tuulensuojaeristeen päällä on 25 mm x 100 mm laudoista tehty vaakakoolaus. Vaakakoolauslaudat on 600 mm:n jaolla. Vaakakoolaus tarvitaan, jotta ilma pääsee kiertämään myös seinän myötäisesti ulkoverhouslautojen takana. Vaakakoolauksen päälle asennetaan pystylomalaudoitus. Sisäverhouslevynä autotallin puolella on 13 mm:n kipsilevy. Kipsilevyjen pinnat tasoitetaan ja maalataan. Hevostallin puolella sisäverhouslevyksi asennetaan 12 mm:n kosteudenkestävä filmivaneri. Autotallin ja hevostallin sisäverhouslevyjen alle runkoa ja lämmöneristettä vasten asennetaan höyrynsulkumuovi. 28

4.1.3 Väliseinärakenne Väliseinärakenteen täytyy täyttää rakentamismääräysten mukaan paloluokka EI30. Tämä saavutetaan käyttämällä väliseinän runkovahvuutena 175 mm ja lämmöneristeenä rungon vahvuudelta kivivillaa sekä nostamalla väliseinärakenne aina vesikatolle asti. Autotallin puolella sisäverhouslevynä on 13 mm:n tasoitettu ja maalattu kipsilevy. Hevostallin puolella on puolestaan 12 mm:n kosteudenkestävä filmivaneri. 4.1.4 Yläpohjarakenne Rakennuksen yläpohjarakenteena toimivat naulalevyristikot. Ristikoiden päälle on asennettu aluskate ja varsinaisena katemateriaalina on peltikate. Lämmöneristeenä yläpohjarakenteessa on 300 mm mineraalivillaa. Ulkoseinärakenteesta nouseva tuulensuojalevy tulee ulottua aina yläpohjaeristeen yläpintaan asti. Lämmöneristeen alle kattoristikoiden alapaarretta ja lämmöneristettä vasten asennetaan höyrynsulkumuovi. Höyrynsulkumuovia vasten kattoristikoihin kiinni asennetaan koolaus 25 mm x 100 mm laudoista. Koolauslaudat asennetaan 300 mm:n välein. Sisäverhouslevynä autotallin puolella on tasoitettu ja maalattu 13 mm:n kipsilevy. Hevostallissa sisäverhouslevynä on 9 mm:n kosteudenkestävä filmivaneri. 4.1.5 Ikkunat Autotalliin tulee neljä ikkunaa. Ikkunat on jaettu kahdelle sivuseinälle. Kaikki ikkunat ovat kooltaan 600 mm x 1200 mm. Ikkunatyyppinä esimerkiksi Fenestra Primus Energia MSE 1.2. Hevostalliin tulee myös neljä ikkunaa. Kaksi ikkunoista tulee sivuseinille ja kaksi ikkunaa päätyseinälle. Sivuseinälle tulevat ikkunat ovat kooltaan 600 mm x 1200 mm ja päätyseinälle tulevat ikkunat 600 mm x 600 mm. Hevostallin 29

ikkunat tulee suojata esimerkiksi teräskehikolla, jotta hevoset eivät pääse ikkunoita rikkomaan eivätkä satuttamaan itseään. 4.1.6 Ovet Autotalliin tulee kaksi nosto-ovea. Ovet ovat mitoiltaan 2400 mm x 2100 mm. Hevostallin ja autotallin välinen väliovi on 1300 mm leveä valkoinen laakaovi, kuten myös hevostallin ulko-ovi. 4.2 Valaistus ja LVISA-suunnittelu Autotallin lämmitys toimii sähköpatterein. Sähköpattereita on kaksi ja ne on jaettu molemmille sivuseinille. Autotallin valaistuksesta huolehtii neljä loisteputkikattovalaisinta. Lisäksi autotallissa on kolme sähköpistoketta. Hevostalli lämmitetään kolmella kattosäteilylämmittimellä. Lämmittimet tulee suojata esimerkiksi teräskehikolla, jotta hevoset eivät pääse rikkomaan valaisimia. Hevostallissa on yksi sähköpistoke. Autotalli valaistaan neljällä loisteputkikattovalaisimella. Yhdessä kattovalaisimessa on kaksi loisteputkea, joiden teho on 35 W. Lisäksi autotallissa on neljä ikkunaa. Kunkin ikkunan koko on 60 cm x 120 cm. Ikkunat on jaettu autotallin kahdelle seinälle. Ikkunapinta-alaa autotalliin tulee 2,88 m². Hevostallin puolelle tulee kolme loisteputkikattovalaisinta, jotka on jaettu karsinoille ja eteiskäytävään. Valaisimet tulee hevostallin puolella suojata siten, etteivät hevoset pääse rikkomaan valaisimia ja loukkaamaan niissä itseään. Ikkunapinta-alaa hevostalliin tulee 2,16 m². Ikkunoita on neljä; kaksi 60 cm x 120 cm ja kaksi 60 cm x 60 cm kokoista ikkunaa. Hevostalliin tulee yksi pesuallas, joka sijaitsee eteiskäytävässä. Hevosten karsinoihin on sijoitettu yhdet juoma-automaatit hevosille. Eteiskäytävän lattiassa on hiekanerotuskaivo, johon hevosten ja hevostallin pesuvedet johdetaan. Autotalliin ei tule vesipistettä eikä viemäröintiä. 30

Hevostallin viereen rakennetaan erillinen imeyttämö hevostallista tulevia jätevesiä varten. Imeyttämöjärjestelmä tilataan erillisenä ja asennetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti. LVI- ja sähkösuunnitelmien tekeminen ulkoistetaan. 4.3 Rakennussuunnitteluvaiheen kustannustavoite rakennusosa-arvion perusteella Rakennussuunnitteluvaiheen kustannustavoite laskettiin rakennusosa-arvion perusteella. Laskentaohjelmana käytettiin Haahtelan Kustannustieto - laskentaohjelmaa. Rakennusosa-arviolaskennassa ei otettu huomioon LVI- ja sähkötöitä, koska ne suoritetaan erillisenä urakkana kilpailutuksen kautta. Rakennusosa-arviolaskelma työn liitteenä (liite 4). Rakennusosa-arvion perusteella rakennuksen hinnaksi saatiin 48 000 euroa (alv. 0 %). Hinnat jakautuvat seuraavasti (hinnat ovat pyöristettyjä): - Alueosat (maaosat) 5 000 - Talo-osat 34 000 o Perustukset 5 000 o Alapohjat 3 000 o Julkisivut 16 000 o Vesikatot 11 000 - Tilaosat 6 000 o Tilan jako-osat 1 000 o Tilapinnat 4 000 o Tilavarusteet 538 - Työmaatehtävät 2 000 31

Rakennuksen rakenteiden hinta rakennusosa-arvion perusteella on noin 4 000 euroa kalliimpi kuin rakennuksen tavoitehinta oli hankesuunnitelmavaiheessa. Tämä selittyy sillä, että tavoitehintaa laskettaessa ei tarkoin huomioitu hevostalliosan pinnoitteita, jotka ovat kalliimpia kuin niin sanotut rakennuksen normaalit pinnoitteet. Hevostallin puolella käytetään seinien ja katon pinnoitteina filmivaneria, joka on hieman kalliimpi kuin kipsilevy. Lattiapintamateriaalina sen sijaan käytetään karhennettua epoksipinnoitetta. Rakennusosaarviolaskelmassa huomioidaan tarkemmin myös alapohjarakenteet ja perustukset. Muun muassa alapohjaeristepaksuus on suurempi kuin tavoitehintalaskelmassa. Rakennusosa-arvio ei pidä sisällään laskelmaa talotekniikan osuudesta. Tästä johtuen talotekniikan materiaalikulut ja hanketehtävien osuus on arvioitava tavoitehinnan perusteella. Rakennuskohteelle tulee tehdä yksityiskohtainen kustannusarvio lopullisten suunnitelmien perusteella. 32

5 POHDINTA Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella uusi hevos- ja autotallirakennus tulipalossa tuhoutuneen rakennuksen tilalle. Rakennus tuli suunnitella täyttäen nykyaikaiset rakentamismääräykset. Työni tavoitteena oli kuvata hevostallirakennuksen ominaisuudet ja laatia rakennuksen tarve- ja hankeselvitys. Rakennukselle tuli asettaa taloudellinen puite, laatia rakennussuunnitelma sekä varmistaa taloudellisen puitteen pitävyys rakennusosa-arvion perusteella. Hevosten turvallisuus on suunnittelun tärkein lähtökohta. Tilat on mitoitettava siten, että hevoset pääsevät liikkumaan turvallisesti eivätkä ne loukkaa itseään tai pääse jumittumaan esimerkiksi karsinaseinien väliin. Tilojen lämmittimet ja valaisimet sekä ikkunat on suojattava siten, että ne kestävät mekaanista rasitusta, esimerkiksi suojakalterein. Tilojen mitoituksessa on otettava huomioon hevosten iso koko. Kulkukäytävien ja oviaukkojen tulee olla tarpeeksi suuria, jotta kulkeminen on turvallista ja helppoa. Lattiamateriaali ei saa olla liian liukas. Tilojen on oltava helposti puhdistettavia, ja pintamateriaalien tulee kestää niin mekaanista- kuin kosteusrasitustakin. Tämä työ opetti minulle sen, miten rakennushankkeen suunnittelu tapahtuu käytännössä ja mitä eri suunnitteluvaiheet pitävät sisällään. Maa- ja metsätalousministeriön ohje hevostallirakentamiselle on hyvin kattava, mutta esimerkiksi paloturvallisuuteen liittyen heillä ei ole ohjeistusta. Tässä tapauksessa sovelsin normaalin rakennuksen rakentamismääräyksiä paloturvallisuuteen liittyen, ja suunnittelin rakennuksen niin kuin se olisi ihmisten asumiskäytössä. Lisäksi ääneneristävyyksiin ei ole suoranaista ohjetta hevostalleja varten, joten senkin soveltaminen tehtiin normaalin asuinrakentamisen kautta. 33

LÄHTEET 1. Finlex. Maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista hevostalousrakennusten rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista. 764/2009. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090764. Hakupäivä 14.10.2013. 2. Ympäristöministeriö. Suomen rakentamismääräyskokoelma C Eristykset. C1 Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa. Saatavissa: http://www.finlex.fi/data/normit/1917-c1.pdf. Hakupäivä 4.2.2014. 3. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet. Kotieläinrakennusten valaistus. C3. Saatavissa: http://www.mmm.fi/attachments/maaseutu/rakentaminen/5g7gzukf9/l1 1-rmoC3-01.pdf. Hakupäivä 17.10.2013. 4. Ympäristöministeriö. Suomen rakentamismääräyskokoelma C Eristykset. C3 Rakennuksen lämmöneristys. Saatavissa: http://www.finlex.fi/data/normit/34163-c3-2010_suomi_221208.pdf. Hakupäivä 4.2.2014. 5. Ympäristöministeriö. Suomen rakentamismääräyskokoelma E Rakenteellinen paloturvallisuus. E4 Autosuojien paloturvallisuus. Saatavissa: http://www.finlex.fi/data/normit/28206-e4su2005.pdf. Hakupäivä 4.2.2014. 6. Ympäristöministeriö. Suomen rakentamismääräyskokoelma E Rakenteellinen paloturvallisuus. E1 Rakennusten paloturvallisuus. Saatavissa: http://www.finlex.fi/data/normit/37126-e1_2011-fi.pdf. Hakupäivä 6.2.2014. 7. Ympäristöministeriö. Suomen rakentamismääräyskokoelma D LVI ja energiatalous. D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Saatavissa: http://www.finlex.fi/data/normit/37187-d2-2012_suomi.pdf. Hakupäivä 11.2.2014. 8. Hekkanen, Martti. Pieni kirja rakentamistaloudesta. Opetusmoniste. 34

LIITTEET Liite 1 Hevos- ja autotallin tilakortit Liite 2 Tavoitehintalaskelma Liite 3 Rakennuksen piirustukset Liite 4 Rakennusosa-arvio 35

AUTOTALLIN TILAKORTTI LIITE 1/1

AUTOTALLIN TILAKORTTI LIITE 1/2

HEVOSTALLIN TILAKORTTI LIITE 1/3

HEVOSTALLIN TILAKORTTI LIITE 1/4

TAVOITEHINTALASKELMA LIITE 2/1

TAVOITEHINTALASKELMA LIITE 2/2

RAKENNUKSEN PIIRUSTUKSET LIITE 3/1

RAKENNUKSEN PIIRUSTUKSET LIITE 3/1

RAKENNUKSEN PIIRUSTUKSET LIITE 3/1

RAKENNUKSEN PIIRUSTUKSET LIITE 3/1

RAKENNUKSEN PIIRUSTUKSET LIITE 3/1

RAKENNUKSEN PIIRUSTUKSET LIITE 3/1

RAKENNUSOSA-ARVIO LIITE 4/1

RAKENNUSOSA-ARVIO LIITE 4/2

RAKENNUSOSA-ARVIO LIITE 4/3

RAKENNUSOSA-ARVIO LIITE 4/4