Kaupan toimintaedellytykset keskustassa Esimerkkejä kehittämistoimenpiteistä

Samankaltaiset tiedostot
Teollisuuskaupungista taide- ja matkailukaupungiksi

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

RANTAKATU PYSÄKÖINTI -SELVITYS kiekko vai kolikko?

Strateginen toimenpideohjelma

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

RAAHEN LIIKEKESKUSTAN ELINVOIMALASKENTA Martti Wilhelms TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy. EKK ry:n Pike-seminaari 11.5.

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

KYSELY LAHDEN KESKUSTASTA Raportti karttakyselyn tuloksista

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

JYVÄSKYLÄN KESKUSTAN KEHITYSHANKE JA KAUPPAKADUN MUUTTAMINEN PIHAKADUKSI VÄLIAIKAISIN JÄRJESTELYIN

MIKKELIN KESKUSTAN ELINVOIMALASKENNAN TULOKSET. Martti Wilhelms TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy

Pihakatuhanke keskustassa

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto

Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

LAHDEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA KYSELY KESKUSTAN KEHITTÄMISESTÄ

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina.

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Keskusten elinvoiman mittaaminen ja seuranta

STRATEGINEN KESKUSTAHANKE

Kaupunkisuunnittelun seminaari Matti Karhula

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4183/ /2016

2. KESKUSTAN LIIKENNEVERKKO LAHDEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA

Kauppakeskus keskustana Keskusta kauppakeskuksena

Valmistelu ja lisätietoja: kaupunkisuunnittelupäällikkö Eero Löytönen puh tai

Täydennysrakentaminen taajamakuvan kohentajana Suunnitelma Nastolan Rakokiveen

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari

Kaupunkivalaistus. Joensuu Leena Kaanaa. Ympäristösi parhaat tekijät

Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kauppakatu-Torikatu yleissuunnitelma

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti

Asianro 1023/ /

Elinvoima Suomen kaupunkikeskustoissa 2019

Elinvoimalaskennan tulokset - Salo H1 / FM Martti Wilhelms TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy Oy

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Muuttuva kuluttaja ja ostopaikan valinta. professori Heli Marjanen Turun kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos

Vuoden Kauppakeskusteko Awards. Suomen Kauppakeskusyhdistys ry

Keskusten elinvoimaluvut 2018

PERINTEISTÄ PALAUTETTA KAUPPAHALLISTA JA VÄHÄN MUUSTAKIN

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta

OULUN SEUTU - YHDYSKUNTARAKENTEEN TIIVISTÄMINEN HYVÄLLÄ YHTEISTYÖLLÄ POHJOISKALOTIN YKKÖSEKSI

KAUPPA KESKUSTAN VETOVOIMAISUUDEN PARANTAMINEN 1 MITÄ MIELTÄ OLET? / maankäytöntehostaminen

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Myyrmäki Pyöräliikenneverkko

Elinvoimalaskennan tulokset - Kotka H1 / TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy FM Martti Wilhelms

Keskustan kehittämisellä elinvoimaa Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki

Kartoitus Rauman kaupallisen keskustan kaupan ja palvelujen tilanteesta ja kehittymisestä Rauman Yrittäjät ry Aamukahvitilaisuus 12.6.

LAHDEN KESKUSTAN YS OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 1 LAHDEN KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA 2014/04/23

Keskusten elinvoimaluvut 2018

Selvitys liikennejärjestelyvaihtoehdoista ja pysäköinnistä

Keskusten elinvoimaluvut 2018

MAAHERRANKADUN KOKEILU KESÄLLÄ 2019 TOTEUTUSSUUNNITELMA

Kurikan kaupunkikeskustan kehittäminen Hankenumero Palvelujen kartoituskyselyn tulokset Yrittäjien aamukahvit

Kauppakeskusjohtamisen tunnusluvut ja barometrin tulokset

Saarijärven kaupunkikeskustan täydennysrakentamisselvitys ja ideasuunnitelma

Millaisena asukkaat näkevät Oulun ilmeen OULUN ARKKITEHTUURIOHJELMAN KYSELY OULUN ILME

MAAS-PALVELUT JA KAUPUNKIKEHITTÄMINEN -KLINIKAN TULOSSEMINAARI Pirkko Airaksinen, Vastuullisuuspäällikkö

Mikkelin kaupan mitoitus kaupunginosittain

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden edistyminen

UUDISTUVA ÄÄNEKOSKEN YDINKESKUSTA

JOENSUUN KESKUSTAN LIIKENNESUUNNITELMA

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

LIIKEKESKUSTEN ELINVOIMALASKENTA Martti Wilhelms TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy

Ennakkomediatiedote Huom! julkaisuvapaa pe klo 11.00

KAUPUNGIN UUSI KOHTAAMISPAIKKA

KOUVOLAN YDINKESKUSTA RY:N JÄSENTIEDOTE 1/2018 TAMMIKUU

Mäntän keskusta-alueen yleissuunnitelmaluonnos

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

SISÄLTÖ. Tekijät: Pieta Kupiainen Eeva Henriksson

KUOPION ALATORI - KAUPPAKÄYT

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu

HELSINGIN UUSI YLEISKAAVA JA ELINKEINOALUEET

Helsingin kaupunki Esityslista 38/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/

Elinvoima Suomen kaupunkikeskustoissa 2019

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 8046/ /2016

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu

JYVÄSKYLÄN KESKUSTAN MUUTOKSET JA STRATEGINEN SUUNNITELMA

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 55 Hyrymäki, kortteli 13, tonteille sekä osalle katu- ja yleisen tien aluetta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki

Asianro 1023/ /

Vantaan keskustojen kehittäminen

LIIKEKESKUSTEN ELINVOIMALASKENTA Martti Wilhelms TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

LIIKEKESKUSTEN ELINVOIMALASKENTA

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus

Kauppakeskus Willa Hyvinkään keskustan uudistaminen

LIIKEKESKUSTEN ELINVOIMALASKENTA

Transkriptio:

Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaupan toimintaedellytykset keskustassa Esimerkkejä kehittämistoimenpiteistä Historiallinen keskusta kaupan paikkana -seminaari 21.4.2016 20.4.2016 Page 1

Kaupalla ja kunnilla paljon yhteisiä tavoitteita Vähittäiskaupan sijainnin ohjauksen keskeisenä tavoitteena on keskusta-alueiden aseman tukeminen kaupan sijaintipaikkana. Kuntien erityisenä tavoitteena mm. Hyvä elinympäristö Keskustojen elinvoimaisuus Kestävä yhdyskuntakehitys Kilpailukyky, houkuttelevuus yritysten sijaintipaikkana Yhteisiä tavoitteita mm. Kaupan erityisenä tavoitteena mm. Kannattava liiketoiminta Vahva asema markkinoilla Kohtuullinen investointitaso Riittävä asiakasmäärä Toimivat liikenne- ja pysäköintijärjestelyt Hyvät ja hyvin saavutettavat kaupalliset palvelut Kaupan hyvät toimintaedellytykset Toimiva kilpailu: väljyys, joustavuus, vaihtoehtoisuus 20.4.2016 Page 2

Keskustojen kehittäminen kaupan sijaintipaikkana - esimerkkejä Hyvinkää, Kauppakeskus Willa Mikkelin keskustan kehittämisprojektit Mänttä-Vilppulan keskustan yleissuunnitelma 20.4.2016 Page 3

Hyvinkää, Kauppakeskus Willa Kaupungin tavoitteena ydinkeskustan roolin ja aseman vahvistaminen: vähittäiskaupan suurmyymälät ja erikoiskaupan keskittymät sijaitsevat kaupungin keskustassa, supermarketit keskustan ulkoreunalla ja tilaa vaativaa kauppaa moottoritien ja valtatie 25:n liittymäalueilla Kauppakeskusasemakaava: Vireille 2006, tavoitteena toteuttaa keskustakortteliin kauppakeskuskokonaisuus Vaihtoehtoiset luonnossuunnitelmat yhteistyönä keskeisten maanomistajien ja toiminnanharjoittajien kanssa Kaavamuutoksen pohjaksi vaihtoehto, joka sisälsi mm. kaupungintalon ja valtion virastotalon purkamisen Kauppakeskus Willa valmistui 2012 Elävät Kaupunkikeskustat ry:n kaupunkikeskustapalkinto v. 2015 Perusteluina mm: kaupunki on kehittänyt vaikuttavasti keskustaansa viimeiset 10 vuotta tiivistämällä; asioiden ennakointi (idea keskustakortelista jo 1960-luvulla); yhteistyö elinkeinoelämän kanssa; kaupunki otti ja piti itsellään kehittämisjohtajuuden 20.4.2016 Page 4

Hyvinkää, Kauppakeskus Willa Liiketilaa yhteensä n. 55 000 k-m 2, josta uutta n. 43 000 k-m 2 2011 2012 Kuvat Hyvinkään kaupunki 20.4.2016 Page 5

Mikkelin keskustan kehittämisprojektit Graanin kauppakeskus (Prisma ja K-Citymarket) avattiin v. 1994, kauppakeskusta laajennettiin vuonna 2009 Kaupunki, jonka kaduilla ei kävellä, on kuollut - ei kaupunki enää lainkaan. (Jane Jacobs, The Death and Life of the Great American Cities, 1961). Muita kävelijöitä ei Mikkelin illassa näy kuin yksinäinen, kivetty Mannerheim. (Jyväskylän kj. Pekka Kettunen seminaarissa Mikkelissä v. 2002) Havahtuminen keskustan kuolemaan käynnisti keskustauudistuksen 20.4.2016 Page 6

Mikkelin keskustan kehittämisprojektit Keskustauudistus City 2010-projekti toteutettiin vuosina 2008-2011 Matkakeskus valmistui marraskuussa 2007 Kauppakeskus Akseli avattiin marraskuussa 2009 Toriparkki otettiin käyttöön helmikuussa 2011 (sopimus hanke- ja esisuunnittelusta 2004, kaavamuutos 2007, rakentaminen alkoi 2009) Mikkelin uudistettu tori avattiin heinäkuussa 2011 Kauppakeskus Stella avattiin marraskuussa 2011 Elävät Kaupunkikeskustat ry:n kaupunkikeskustapalkinto v. 2012 Perusteluina vaikuttava keskustauudistus, joka toteutettiin esimerkillisenä yhteistyönä Mikkelin kaupungin, keskustayhdistys Mikke ry:n ja elinkeinoelämän kanssa 20.4.2016 Page 7

Mikkelin keskustan kehittämisprojektit Keskustauudistus City 2010-projekti toteutettiin perinteitä kunnioittaen Stellan Tähtitori ja kauppakeskuksen sisään sijoitettu Kauppahalli uusia innovaatioita 20.4.2016 Page 8

Mikkelin keskustan kehittämisprojektit Uusi projekti City 2020 - Avoin kaupunki Mikkeli aloitettiin 2012 Taustalla ajatus, että kaupunki on asukkaidensa yhteistä omaisuutta, jolloin keskustaa pitää suunnitella siten, että se tarjoaa kauppiaille ja muille palveluyrittäjille menestymisen mahdollisuuksia. City 2020 -projektissa tärkeää oli vuorovaikutus. Keskeinen osallistujaryhmä oli Mikkelin keskustan perinteisten kauppakatujen kivijalkaliikkeiden yrittäjät, koska juuri heidän liiketoimintansa pitää keskustan kadut elävänä, heidän asiakkaansa kulkevat kaduilla ja synnyttävät siten kuvan elinvoimaisesta kaupungista. Keskustayrittäjien odotuksia ja toiveita: Katuvalaistuksen, katukalusteiden, suojateiden ja jalkakäytävien parantaminen Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden sekä myös autoilijoiden olosuhteiden parantaminen Kun autot saadaan ajamaan hitaammin, jalankulkijat viihtyvät kaduilla paremmin, jolloin keskustan tunnelma muuttuu rauhallisemmaksi ja samalla vilkkaammaksi Ajoneuvoliikenteen hidastamisesta tuli City 2020 -projektin punainen lanka 20.4.2016 Page 9

City 2020 Avoin kaupunki Mikkeli A Mikkeliläiset osallistujat B Lähtötilanne / Visio C Kauppakatujen ideasuunnitelma D Täydennysrakentamisen suunnitelma Visio kehittämisen suuntaviivoista Keskustan kokonaisrakenne Ydinkeskusta Mikkelin keskustan kehittämisprojektit Yhteys Saimaaseen Viherreitistön täydentäminen Kauppakatujen keskusta Keskustan tiivistäminen Kauppakatujen keskusta: keskusta-alueelle oma identiteetti, jota tukevat teemavärit ja yhdenmukaiset kalusteet ja valaisimet 20.4.2016 Page 10

Mikkelin keskustan kehittämisprojektit Kauppakatujen ideasuunnitelma Tavoitteena ydinkeskustan vetovoiman ja katujen varrella sijaitsevien kivijalkaliikkeiden toimintaedellytysten parantaminen Toimenpidesuositukset ajoneuvoliikenteen, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden olosuhteiden parantamiseksi sekä katuvalaistuksesta, kadun kalusteista ja istutuksista kauppakaduittain 20.4.2016 Page 11

Mänttä-Vilppulan keskustan yleissuunnitelma Mäntän kaupunkitaajamalla on pitkä teollinen historia. Nykyisin kaupunki on myös kansainvälisesti maineikas taidekaupunki. Keskustan ongelmana on ollut palveluiden kuihtuminen. Alueelle on laadittu yleissuunnitelman tarkistus ja keskeiselle pääkadulle, Seppälän puistotielle, toteutussuunnitelma Yleissuunnitelman tavoitteita Korostaa taidekaupunki Mäntän keskustan omaleimaista ja kaupunkikuvallista merkitystä ja historiallista ulottuvuutta Luoda viihtyisää katutilaa asukkaiden ja kaupunkilaisten käyttöön Motivoida kiinteistönomistajia huolehtimaan entistä paremmin rakennusten pihojen, aitojen ja jalkakäytävien kunnossapidosta Houkutella matkailijoita kiinnostavalle kävelyretkelle ainutlaatuiseen ympäristöön Luoda edellytyksiä alueella olemassa oleville ja uusille yrityksille kehittää toimintaansa asiakkaiden käyntimäärien lisääntyessä 20.4.2016 Page 12

Mänttä-Vilppulan keskustan yleissuunnitelma Yleissuunnitelmassa tutkittiin uudisrakentamismahdollisuuksia Pohjoisosaan laajahko liiketila ja asumista Rantakadun ja Seppälän puistotien kulmaan yhdistetty liike-asuinrakennus Kirkkotori jalankulkua suosiva korkeatasoisesti toteutettava eri liikennemuotojen yhteiskäyttöalue, jonka perusrooli on kaupallinen. 20.4.2016 Page 13

Mänttä-Vilppulan keskustan yleissuunnitelma Kirkkotori on keskustan yleissuunnitelmassa eniten muutosta kokeva paikka. Muutoksen taustalla on tarve elävöittää ennen merkittävää kaupunkilaisten kohtaamispaikkaa, joka vuosikymmenten saatossa on muuttunut heikosti jäsentyväksi pysäköintialueiden hallitsemaksi alueeksi. Autoliikennettä hidastetaan ja sopeutetaan torin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ympäristöön. Esteettömyys huomioidaan kulkureittien ja pysäköinnin suunnittelussa. Tavoitteena on hyödyntää kirkkotorin nukkuva potentiaali elinvoimaisena ja elämyksellisenä ihmisten kohtauspaikkana ja vilkkaana kauppapaikkana. 20.4.2016 Page 14

Keskusta kauppapaikkana Suunnittelulla voidaan luoda edellytyksiä uusien kaupan toimijoiden sijoittumiselle keskustaan, mutta käytännössä päätöksen keskustaan sijoittumisesta tekee aina kauppa itse Keskustan vetovoimaa kaupan sijaintipaikkana vahvistaa mm. Monipuolinen liiketilatarjonta Liikepaikat, joissa asiakkaat liikkuvat ja viihtyvät Toimivat liikenne- ja pysäköintijärjestelyt Keskustan elinvoimaisuus ja viihtyisyys Uuden liiketilan rakentaminen keskustaan on usein pitkä ja haastava prosessi ja edellyttää kaupungin, kaupan ja muiden toimijoiden yhteistyötä ja yhteisymmärrystä Tarvitaan myös kaupalta asennemuutosta, merkkejä keskustasijainnin suosion kasvusta on olemassa 20.4.2016 Page 15

Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoja: Taina Ollikainen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy taina.ollikainen@fcg.fi 20.4.2016 Page 16