Valtiovarainministeriö MINVA VM2016-00648 BO Taskinen Jenna(VM) 08.11.2016 Viite Asia Talous- ja rahoitusasiat -neuvosto Bryssel 16.11.2016 Perusmuistiot EU-ministerivaliokunnalle Budjetti-Ecofin -neuvoston kokouksessa valmistellaan Euroopan parlamentin kanssa samassa yhteydessä pidettävää sovittelukomitean kokousta tavoitteena päästä sopimukseen EU:n vuoden 2017 talousarviosta. Suomea edustaa valtiosihteeri Risto Artjoki. Euroopan komissio hyväksyi 30.6.2016 esityksensä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi vuodelle 2017. Talousarvioesitys julkaistiin kokonaisuudessaan kaikille virallisille kielille käännettynä 18.7.2016, jolloin se toimitettiin neuvostolle ja Euroopan parlamentille (COM(2016) 300 final). Tämän jälkeen sekä neuvosto, 12. syyskuuta, että parlamentti 26. lokakuuta, ovat muodostaneet siihen oman, toisistaan eriävän kantansa. Lissabonin sopimuksen mukaisesti käynnistyi 28.10 tästä johtuen sovittelumenettely, jossa on 21 päivää aikaa päästä sopuun talousarviosta. Sovittelukomitea kokoontuu pääosin trilogeissa, ja 16.11.2016 kokoontuu budjettineuvoston yhteydessä sovittelukokous, jossa tavoitteena on päästä sopuun EU-talousarviosta vuodelle 2017. Suomi katsoo, että budjetin tulee olla kurinalainen ja painottaa vuoden 2017 talousarvion pohjautumista realistisille tarpeille ja varojen käytön vaikuttavuutta. On huolehdittava, että rahoituksen painopisteet vastaavat entistä paremmin ajankohtaisia tarpeita. Suomi pyrkii vaikuttamaan tämän mukaisesti unionin menoihin ja sitä kautta myös Suomen EU-maksujen tasoon. Keskeistä Suomelle on, että maksukattoa eli rahoituskehyksen enimmäismäärää kunnioitetaan, ja myös kehysten ulkopuolisten välineiden maksumäärärahat sisällytetään maksukattoon. Otsakkeisiin tulisi sisältyä varautumisena riittävä marginaali ennakoimattomiin menoihin vastaamiseksi rahoituskehyksissä sovittujen kattojen puitteissa. Politiikkatoimien osalta muuttoliike ja pakolaiskriisi ovat suuria haasteita, joihin vastaaminen edellyttää EU-tason rahoitustoimia. Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti Suomi korostaa myös EU:n rahoituskehyksen painopisteen siirtymistä vahvemmin tukemaan talouskasvua, työllisyyttä ja osaamista. Lisäksi Suomi pitää tärkeänä, että hallintomenojen taso pidetään maltillisena ja EU:n toimielimiä koskeva henkilöstön vähennystavoite toteutetaan sovitusti. Komissio antoi 18.10.2016 oikaisukirjelmän nro 1 vuotta 2017 koskevaan talousarvioesitykseen. Oikaisukirjelmässä komissio keskittyy maatalouden tulojen ja menojen mukauttamiseen, tiettyjen kasvua tukevien ohjelmien vahvistamiseen, hallintomenoihin tarkistuksiin sekä pyrkii vastaamaan lisääntyneisiin määrärahatarpeisiin muuttoliiketoimien osalta EU:ssa ja kolmansissa maissa. Oikaisukirjelmään liittyy päivitys esitykseen ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta. Oikaisukirjelmä tulee hyväksyttäväksi osana vuoden 2017 talousarvioneuvotteluja. Oikaisukirjelmän osalta Suomi korostaa näkemystään siitä, että neuvotteluja vuoden 2017 talousarviosta ei tulisi linkittää rahoituskehyksen väliarviosta tehtäviin päätöksiin.
2(19) Suomi pitää tärkeänä, että talousarviossa otetaan huomioon kesäkuun Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti Venäjän asettaman maataloustuotteiden vientikiellosta johtuvan maatalouden markkinakriisin edellyttämien tukitoimenpiteiden tarve. Suomi suhtautuu alustavan myönteisesti komission esitykseen ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta otsakkeissa 3 ja 4 muuttoliikkeen ja pakolaiskriisin aiheuttamien menojen kattamiseksi sekä muuttoliikkeen perimmäisiin syihin vaikuttamiseksi. On selvää, että muuttoliike ja pakolaiskriisi ovat suuria haasteita, joihin vastaaminen edellyttää määrätietoisia, vaikuttavia ja tehokkaasti toimeenpantavia EU-tason toimia kaikilla politiikkasektoreilla. Suomi pitää kuitenkin tärkeänä aina selvittää mahdollisimman pitkälle rahoituksen uudelleenkohdentamisen mahdollisuudet, ottaen erityisesti myös huomioon, että ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara on tarkoitettu käyttöönotettavaksi viimesijaisena keinona. Oikaisukirjelmää tarkastellaan osana talousarvioratkaisun kokonaisuutta ja Suomen tarkemmat kannat yksittäisiin kysymyksiin ratkeavat kokonaisuuden perusteella.
Asialista: 3(19) Esityslistan hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Euroopan parlamentin kanssa pidettävän sovittelukomitean kokouksen valmistelu Euroopan parlamentin kanssa pidettävän sovittelukomitean kokouksen tulokset Muut asiat p.m.: 11.30 Sovittelukomitean kokous Euroopan parlamentin kanssa
Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2016-00600 BO Kulmala Vesa(VM) 08.11.2016 4(19) Asia Euroopan parlamentin kanssa pidettävän sovittelukomitean kokouksen valmistelu ja vuoden 2017 talousarvio Kokous Talous- ja rahoitusasiat -neuvosto 16.11.2016-16.11.2016 U/E/UTP-tunnus U 38/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Euroopan komissio hyväksyi 30.6.2016 esityksensä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi vuodelle 2017. Talousarvioesitys julkaistiin kokonaisuudessaan kaikille virallisille kielille käännettynä 18.7.2016, jolloin se toimitettiin neuvostolle ja Euroopan parlamentille (COM(2016) 300 final). Tämän jälkeen sekä neuvosto, 12. syyskuuta, että parlamentti 26. lokakuuta, ovat muodostaneet siihen oman, toisistaan eriävän kantansa. Lissabonin sopimuksen mukaisesti käynnistyi 28.10 tästä johtuen sovittelumenettely, jossa on 21 päivää aikaa päästä sopuun talousarviosta. Sovittelukomitea kokoontuu pääosin trilogeissa, ja 16.11. kokoontuu budjettineuvoston yhteydessä sovittelukokous, jossa tavoitteena on päästä sopuun EU-talousarviosta vuodelle 2017. Suomi katsoo, että budjetin tulee olla kurinalainen ja painottaa vuoden 2017 talousarvion pohjautumista realistisille tarpeille ja varojen käytön vaikuttavuutta. On huolehdittava, että rahoituksen painopisteet vastaavat entistä paremmin ajankohtaisia tarpeita. Tavoitteena on määrärahojen tuloksellinen, kustannustehokas ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukainen käyttö. Suomi pyrkii vaikuttamaan tämän mukaisesti unionin menoihin ja sitä kautta myös Suomen EU-maksujen tasoon. Keskeistä Suomelle on, että maksukattoa eli rahoituskehyksen enimmäismäärää kunnioitetaan, ja myös kehysten ulkopuolisten välineiden maksumäärärahat sisällytetään maksukattoon. Otsakkeisiin tulisi sisältyä varautumisena riittävä marginaali ennakoimattomiin menoihin vastaamiseksi rahoituskehyksissä sovittujen kattojen puitteissa. Politiikkatoimien osalta muuttoliike ja pakolaiskriisi ovat suuria haasteita, joihin vastaaminen edellyttää EU-tason rahoitustoimia. Hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti Suomi korostaa myös EU:n rahoituskehyksen painopisteen siirtymistä vahvemmin tukemaan talouskasvua, työllisyyttä ja osaamista. Lisäksi Suomi pitää tärkeänä, että hallintomenojen taso pidetään maltillisena ja EU:n toimielimiä koskeva henkilöstön vähennystavoite toteutetaan sovitusti.
Pääasiallinen sisältö 5(19) Suomi korostaa näkemystään siitä, että neuvotteluja vuoden 2017 talousarviosta ei tulisi linkittää väliarviosta tehtäviin päätöksiin. Suomen tavoitteena on, että talousarviosta saadaan sopu, ja Suomi on valmis toimimaan rakentavasti sovun saavuttamiseksi. Suomen lopullinen kanta yksittäisiin kysymyksiin ratkeaa kokonaisuuden perusteella Suomen kokonaisetu huomioiden. Komissio hyväksyi 30.6.2016 talousarvioesityksen vuodelle 2017, minkä jälkeen sekä neuvosto että parlamentti ovat muodostaneet siihen oman, toisistaan eriävän kantansa. Seuraavassa yhteenvetotaulukossa näkyvät erot toimielinten välisissä kannoissa vuoden 2017 talousarvioesitykseen. Komission esitys Neuvoston kanta Parlamentin kanta Ero EP/neuvosto 1 2 3 (3-2) MSM MM MSM MM MSM MM MSM MM 1. Älykäs ja osallistava kasvu 74 683 56 647 74 283 56 116 77 507 57 855 3 225 1 739 josta sitoumusten kokonaisliikkumavarassa 1 265 1 265 1 265 Rahoituskehyksen katto 73 512 73 512 73 512 Liikkumavara 94 494-2 730 1a: Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky 21 109 19 298 20 712 18 966 22 417 19 993 1 705 1 026 josta sitoumusten kokonaisliikkumavarassa 1 265 1 265 1 265 Rahoituskehyksen katto 19 925 19 925 19 925 Liikkumavara 81 478-1 226 1b: Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio 53 574 37 349 53 571 37 150 55 091 37 861 1 520 712 Rahoituskehyksen katto 53 587 53 587 53 587 Liikkumavara 13 16-1 504 2. Kestävä kasvu: luonnonvarat 58 902 55 236 58 722 55 038 59 529 55 862 807 824 Rahoituskehyksen katto 60 191 60 191 60 191 korvataan ennakoimattomiin menoihin varattua liikkumavaraa -650-530 - 650-120 Liikkumavara 639 939 12 Josta: markkinoihin liittyvät menot ja suorat 42 938 42 889 42 761 42 712 43 538 43 489 777 777 tuet 3. Turvallisuus ja kansalaisuus 4 272 3 782 4 248 3 760 4 355 3 861 107 101 josta joustovälineellä 530 530 530 ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran 1 164 1 140 1 164 24 käyttöönotto Rahoituskehyksen katto 2 578 2 578 2 578 Liikkumavara 0 0-83
6(19) 4. Globaali Eurooppa 9 432 9 290 9 327 9 220 9 939 9 790 612 570 Rahoituskehyksen katto 9 432 9 432 9 432 Liikkumavara 0 105-507 5. Hallinto 9 321 9 324 9 263 9 266 9 353 9 355 90 90 Rahoituskehyksen katto 9 918 9 918 9 918 korvataan ennakoimattomiin menoihin - 514-610 - 514 96 varattua liikkumavaraa Liikkumavara 0 105-507 Yhteensä 156 611 134 279 155 843 133 400 160 684 136 724 4 841 3 324 josta joustoväline 530 981 530 0 530 981 0 981 josta sitoumusten kokonaisliikkumavarassa 1 265 1 265 1 265 ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran 1 164 1 140 1 164 24 käyttöönotto Rahoituskehyksen katto 155 631 142 906 155 631 142 906 155 631 142 906 korvataan ennakoimattomiin menoihin varattua liikkumavaraa - 1 164-1 140-1 164-24 Liikkumavara 815 9 608 1 583 9 505-3 258 7 163 Erityisrahoitusvälineet 1 047 620 534 390 1 732 1 305 1 198 Yhteensä kaikki 157 657 134 899 156 377 133 790 162 416 138 029 6 039 4 239 Kokonaistaso Komissio antoi esityksensä vuoden 2017 talousarvioksi 30.6.2016. Komission esitys ensi vuoden budjetin sitoumusten tasoksi on 157 657 miljoonaa euroa ja maksujen tasoksi 134 898 miljoonaa euroa. Komission esitteli oikaisukirjelmä vuoden 2017 talousarvioesitykseen 17.10. Oikaisukirjelmä hyväksytään osana vuoden 2017 talousarvion hyväksymistä. Toinen oikaisukirjelmä ja sen vaikutukset talousarvioesitykseen esitellään tarkemmin omassa perusmuistiossaan. Neuvoston kanta vuoden 2017 talousarvioesitykseen vahvistettiin Coreperissa 20.7. ja hyväksyttiin muodollisesti neuvoston kirjallisessa menettelyssä 12.9. Kanta hyväksyttiin ilman vastaääniä (vain UK pidättäytyi äänestämästä). Neuvoston kannassa sitoumusmäärärahat ovat 156 377 miljoonaa euroa, missä oli 1 280 miljoonaa euroa vähennystä verrattuna komission esitykseen. Maksumäärärahoissa neuvosto kohdisti komission esitykseen 1 108 miljoonan euron vähennykset, jolloin maksumäärärahat jäivät 133 790 miljoonaan euroon. Euroopan parlamentin kanta muodostettiin täysistunnossa 26.10. Parlamentti vastaavasti lisäsi maksusitoumusmäärärahoja komission esityksen yli, jolloin kokonaisuudessaan sitoumusten taso parlamentin kannassa on 162 416 miljoonaa euroa (4 758 milj. euroa komission talousarvioesitystä enemmän). Maksumäärärahoja parlamentti lisäsi 3 130 miljoonalla eurolla komission esityksen yli, jolloin kokonaistaso olisi 138 029 miljoonaa euroa. Kokonaisuutena neuvoston ja parlamentin kantojen välinen ero on hieman yli 6 mrd. euroa sitoumuksissa ja hieman yli 4 mrd. euroa maksatuksissa. 915
7(19) Komission alkuperäinen esitys sisältää lisäksi rahoituskehyksen mahdollistamien joustovälineiden käyttöönottoa siten, että erillisestä joustovälineestä ehdotetaan otsakkeen kolme alla otettavaksi käyttöön 530 miljoonaa euroa sitoumuksina ja sitoumusten kokonaisliikkumavarasta esitetään käyttöönotettavaksi 1 265 miljoona euroa sitoumuksina 1a otsakkeen alla. Lisäksi komission esityksessä maksuina ehdotetaan joustovälineestä käyttöönotettavaksi 981 miljoonaa euroa. Neuvoston kannassa hyväksytään joustoinstrumentin käyttöä sitoumusten osalta, mutta leikataan esitys maksujen osalta. Parlamentti hyväksyisi komission ehdotuksen sellaisenaan. Komission alkuperäisessä esityksessä esitettiin myös ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönottoa. Tämä ehdotus on kuitenkin päivitetty oikaisukirjelmän yhteydessä ja käsitellään sen vuoksi tarkemmin oikaisukirjelmästä laadittavassa muistiossa. Kokonaisuutena rahoituskehyksen ulkopuolisiin erityisrahoitusvälineisiin (hätäapuvaraus, Euroopan globalisaatiorahasto, Euroopan solidaarisuusrahasto) komissio esittää sitoumuksina 1 047 miljoonaa euroa ja maksuina 620 miljoonaa euroa. Neuvoston kannassa erityisrahoitusvälineisiin esitetään 534 miljoonaa euroa sitoumuksina ja 390 miljoonaa euroa maksuina. Parlamentti esittää komission esitykseen nähden 685 miljoonan euron lisäystä erityisvälineiden sitoumus- ja maksumäärärahoihin. Erityisrahoitusvälineiden kokonaistasot sisältävät komission esityksen Euroopan solidaarisuusrahaston ennakkomaksujen mobilisoinnista 50 miljoonan euron edestä (sekä sitoumus- että maksumäärärahoina). Yllä esitetyt kokonaismäärät sisältävät kaikki, myös rahoituskehyksen ulkopuoliset menot. Seuraavassa esitellään neuvoston ja parlamentin yksityiskohtaisempia kantoja otsakekohtaisesti. Otsake 1 a (Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky) Neuvoston kannassa sitoumusten loppusumma on 20 712 miljoona euroa. Alaotsakkeesta leikattiin sitoumuksia siis 397 miljoonaa euroa komission esitykseen nähden. Tämä sisältää sitoumusten kokonaisliikkumavaran käytön 1 265 miljoonan euron edestä, kuten komission esityksessä esitetään. Alaotsakkeen sitoumusmarginaaliksi jää neuvoston kannassa 478 miljoonaa euroa. Maksumäärärahoja leikattiin 331,5 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa neuvoston kannassa maksatusten tasoksi 18 966 miljoonaa euroa. Maksumäärärahat kasvaisivat 8,9 % vuoden 2016 talousarvioon (lisätalousarviot 1-2 mukaan luettuna) verrattuna. Suurimmat leikkaukset maksumäärärahoissa kohdistuivat suuriin infrastruktuurihankkeisiin (219,7) milj.) ja tutkimuksen ja innovoinnin yhteiseen rakennekehykseen (74,3 milj. euroa). Muista ohjelmista kuten työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta ohjelmasta (1,2 milj.), Verkkojen Eurooppa välineestä (15,4 milj.) ja Tulli, Fiscalis ja petostentorjunta ohjelmista (7,1 milj.) leikattiin myös. Parlamentin kannassa sitoumusten loppusumma on 22 416 miljoonaa euroa, mikä on 1 308 miljoonaa euroa enemmän kuin komission talousarvioesityksessä ja 1 704 miljoonaa euroa enemmän kuin neuvoston kannassa. Maksumäärärahojen kokonaistaso on 19 993 miljoonaa euroa. Korotusta komission esitykseen on 695 miljoonaa euroa ja neuvoston kantaan 1 026 miljoonaa euroa. Parlamentin kannan mukainen taso tarkoittaa negatiivista
8(19) sitoumusten marginaalia ennakoimattomiin menoihin vastaamiseksi, ja on 1 226,7 miljoonaa euroa otsakkeen 1a sitoumuskaton yläpuolella. Parlamentin palauttaa kannassaan kaikki neuvoston tekemät määrärahaleikkaukset otsakkeessa 1a. Parlamentti muun muassa ehdottaa myös korvattavan kokonaisuudessaan infrastruktuurin Verkkojen Eurooppa -välineestä ja tutkimuksen Horisontti 2020 - ohjelmasta leikatut määrärahat uusilla määrärahoilla. Molempien ohjelmien rahoitusta leikattiin kun varoja tarvittiin Euroopan strategisten investointien rahastoa (ESIR) varten. Näin ollen parlamentti ehdottaa ohjelmiin yhteensä 1,24 miljardin euron maksusitoumusten lisäystä. Otsake 1 b (Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio) Neuvoston kannassa sitoumusten määrä oli 53 571 miljoonaa euroa eli leikkausta 3 miljoonaa euroa. Maksumäärärahoja leikattiin 199 miljoonaa euroa. Suurimmat leikkaukset maksatuksissa kohdistuivat erityisesti seuraaville aloille: kilpailukyky (43 milj. euroa), alueellinen yhteistyö (81 milj. euroa), koheesiorahasto (20 milj. euroa, tekninen apu (25 milj. euroa) ja siirtymäalueet (10 milj. euroa). Maksatusten taso olisi 37 150 milj. euroa. Alaotsakkeeseen jäisi marginaalia 16,2 milj. euroa. Rakenneuudistusten tukiohjelmaa varten esitettiin siirrettäväksi varaukseen sitoumuksia 18,6 milj. euroa ja maksatuksia 9,8 milj. euroa. Parlamentti ei hyväksynyt neuvoston ehdottamaa 3 miljoonan euron leikkausta maksusitoumuksiin eikä 199 miljoonan euron leikkausta maksumäärärahoihin. Parlamentti päätti lisätä nuorisotyöllisyysaloitteen maksusitoumuksia 473,2 miljoonalla eurolla. Parlamentti palautti siten sekä maksusitoumukset että maksut neuvoston leikkaamissa budjettikohdissa talousarvioesityksen tasolle. Se päätti lisätä nuorisotyöllisyysaloitteen sitoumuksia 1 500 milj. eurolla sekä maksumäärärahoja 500 miljoonalla eurolla talousarvioesityksen tasosta, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston sitoumuksia 4 miljoonalla eurolla ja maksuja 2 miljoonalla eurolla. Siten parlamentti päätti ylittää sitoumusten nykyisen enimmäismäärän 1,57 miljardilla eurolla. Parlamentti pani merkille komission ehdotuksen, jonka mukaan perustetaan rakenneuudistuksen tukiohjelma, jonka määrärahat ovat 142,8 miljoonaa euroa. Otsake 2 (Kestävä kasvu: luonnonvarat) Neuvoston kannassa sitoumuksia leikattiin komission esityksestä 179,5 miljoonalla eurolla ja maksumäärärahoja 198 miljoonalla eurolla, jolloin liikkumavaraksi jäi 938,8 miljoonaa euroa. Neuvoston kannassa otsakkeen sitoumukset olivat 58 722 miljoonaa euroa ja maksut 55 038 miljoonaa euroa. Määrällisesti suurimmat maksumäärärahojen leikkaukset kohdistuivat Euroopan maatalouden tukirahastoon (177,1 milj.) maaseudun kehittämismenoihin (20,2 milj.) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston menoihin (0,2milj.) sekä LIFE-ohjelmaan (0,2 milj. euroa). Parlamentin kannassa sitoumusten loppusumma on 59 529 miljoonaa euroa, mikä on 627,5 miljoonaa euroa enemmän kuin komission talousarvioesityksessä ja 807 miljoonaa euroa enemmän kuin neuvoston kannassa. Maksumäärärahojen kokonaistaso on 55 862 miljoonaa euroa. Korotusta komission esitykseen on 626 miljoonaa euroa ja neuvoston kantaan 824 miljoonaa euroa. Parlamentin kannassa otsakkeen 2 marginaali on 11,8 milj. euroa.
Parlamentti lisäsi maatalouden määrärahoja 600 miljoonalla eurolla talousarvioesityksen tasosta, jotta voidaan torjua maitoalan kriisin vaikutuksia ja Venäjän tuontikiellon vaikutuksia maitoalaan. Komissio on oikaisukirjelmässään ehdottanut samaan tarkoitukseen 500 milj. euron tukipakettia. Otsake 3 (Turvallisuus ja kansalaisuus) 9(19) Neuvoston kannassa sitoumusten loppusumma on 4 248 miljoona euroa. Otsakkeesta leikattiin sitoumuksia siis 24,3 miljoonaa euroa komission esitykseen nähden. Tämä sisältää joustovälineen käyttöä 530 miljoonan euron edestä komission alkuperäisen esityksen mukaisesti. Alaotsakkeen sitoumusmarginaali olisi 0 miljoonaa euroa. Maksumäärärahoja leikattiin 21,6 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa neuvoston kannassa maksatusten tasoksi 3 760 miljoonaa euroa. Maksumäärärahat kasvaisivat 24,4 % vuoden 2015 talousarvioon (lisätalousarviot 1-2 mukaan luettuna) verrattuna. Suurimmat leikkaukset maksumäärärahoissa kohdistuivat Tietojärjestelmät (12,9 milj. euroa), Elintarvikkeet ja rehut -ohjelmaan (11,2 milj. euroa) ja Luova Eurooppa ohjelmaan (22,5 milj. euroa). Leikkauksia ei kohdistu Turvapaikka- maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon ja Sisäisen turvallisuuden rahastoon. Joustovälineestä otettiin käyttöön 530 milj. euroa maksusitoumusmäärärahoina. Ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta otettiin käyttöön 1 140 milj. euroa. Neuvosto lähti siitä, että tämä määrä korvattiin vähentämällä otsakkeen 2 liikkumavarasta 530 milj. euroa ja otsakkeen 5 liikkumavarasta 610 milj. euroa. Parlamentin kanta (pois lukien pilottihankkeet ja valmistelutoimet) ylitti otsakkeen 3 enimmäismäärän 71,27 miljoonalla eurolla maksusitoumuksina. Parlamentti lisäsi maksumäärärahoja 1 857,7 miljoonalla eurolla. Koska talousarvioesityksessäkään ei ole liikkumavaraa, parlamentti ehdotti siksi näiden lisäysten rahoittamista enimmäismäärän puitteissa ottamalla samalla käyttöön ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta varoja tärkeisiin muuttoliikettä koskeviin menoeriin. Parlamentti suhtautui myönteisesti komission ehdotukseen myöntää vuodeksi 2017 alun perin suunnitellun rahoituksen lisäksi 1,8 miljardin euron lisärahoitus muuttoliikehaasteen torjuntaan unionissa. Parlamentti otti huomioon muuttoliikkeeseen liittyviin menoihin osoitetun rahoituksen erittäin suuren tason (yhteensä 5,2 miljardia euroa otsakkeissa 3 ja 4 vuonna 2017). Parlamentti suhtautui myönteisesti nykyisten turvallisuus- ja muuttoliikehaasteiden yhteydessä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston rahoituksen (1,6 miljardia euroa) ja sisäisen turvallisuuden rahaston rahoituksen (0,7 miljardia euroa) lisäämiseen. Parlamentti piti myönteisenä uuden budjettikohdan luomista rahoituksen tarjoamiseksi terrorismin uhreille. Parlamentti piti lisäksi myönteisenä, että EU:n etsintäja pelastustoimintarahastoa varten on luotu budjettikohta. Parlamentti palautti kulttuurin, tiedotusvälineiden, kansalaisuuden, perusoikeuksien ja kansaterveyden alan ohjelmien maksusitoumusmäärärahat talousarvioesityksen tasolle eli ei hyväksynyt neuvoston tekemiä leikkauksia. Parlamentti lisäsi joidenkin Luova Eurooppa- ja kansalaisten Eurooppa ohjelmien piiriin kuuluvien toimien rahoitusta. Otsake 4 (Globaali Eurooppa)
10(19) Neuvoston kannassa sitoumusmäärärahojen tasoksi tulisi 9 327 miljoonaa euroa. Otsakkeen marginaaliksi jäisi 105,2 miljoonaa euroa. Maksumäärärahoina kokonaistaso olisi 9 220 miljoonaa euroa, mihin sisältyy 936 miljoonan euron vähennykset komission esityksestä. Maksumäärärahoissa suurimmat vähennykset kohdistuivat liittymistä valmistelevaan välineeseen, kehitysyhteistyövälineeseen sekä yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Parlamentti peruutti kaikki neuvoston otsakkeeseen 4 tekemät leikkaukset. Parlamentti palautti Euroopan naapuruusvälineen Välimeren aluetta ja humanitaarista apua koskevien budjettikohtien määrärahat vuoden 2016 tasolle. Parlamentti päätti lisätä makrotaloudellista rahoitusapua. Se antoi tukensa Turkinpakolaisavun koordinointivälineelle ja esitti, että osa vuodeksi 2017 suunnitellusta rahoitusosuudesta suoritetaan etupainotteisesti vuonna 2016. Parlamentti suhtautui myönteisesti komission ehdotuksiin uuden muuttoliikekumppanuuden kehyksen ja ulkoisen investointiohjelman rahoittamiseksi. Se lisäsi Kyproksen turkkilaisen yhteisön budjettikohdan määrärahoja 3 miljoonalla eurolla. Parlamentti pyysi unionin erityisedustajia koskevan budjettikohdan siirtämistä budjettineutraalilla tavalla YUTP:n talousarviosta EUH:n hallinnolliseen talousarvioon. Parlamentti lisäsi kaiken kaikkiaan otsakkeessa 4 talousarvioesityksen maksusitoumusmäärärahoihin 499,67 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoihin 493,2 miljoonaa euroa (pois lukien pilottihankkeet ja valmistelutoimet sekä erityisedustajien siirtäminen EUH:n talousarvioon). Otsake 5 (Hallinto) Neuvoston kannassa sitoumusmäärärahojen loppusumma on 9 263,5 milj. euroa ja maksumäärärahojen loppusumma 9 265,9 miljoonaa euroa. Otsakkeesta leikattiin sekä sitoumuksina että maksuina 129,2 miljoonaa euroa komission esitykseen nähden (ensimmäinen oikaisukirjelmä mukaan lukien). Suurimmat leikkaukset kohdistuivat komission (-38,8 milj. euroa), Euroopan tuomioistuimen (-8,0 milj. euroa) ja Euroopan ulkosuhdehallinnon (-7,1 milj. euroa) määrärahoihin. Sekä sitoumus- että maksumäärärahat kasvavat kuitenkin 3,5 % vuoden 2016 talousarvioon (ml. lisätalousarviot 1-6) verrattuna. Otsakkeen sitoumusmarginaaliksi jää neuvoston kannassa 44,5 miljoonaa euroa. Parlamentti on omassa kannassaan nostanut määrärahojen tason sitoumuksina 9 353,4 milj. euroon ja maksuina 9 355,1 milj. euroon. Kasvua neuvoston kannasta on sekä sitoumuksina että maksuina 90 milj. euroa. Marginaali jäisi 50,3 milj. euroon. Parlamentti ehdottaa, että otsakkeen 5 käyttämättömästä sitoumusmarginaalista käytetään otsakkeessa 3 ainoastaan 514,4 milj. euroa otsakkeessa 3 neuvoston esittämän 610,0 milj. euron sijaan. Parlamentin esityksessä sitoumus- ja maksumäärärahojen kasvuksi tulisi 4,5 % vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 314; Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimus 106 A artikla; erityinen lainsäätämisjärjestys, määräenemmistö neuvostossa
Käsittely Euroopan parlamentissa 11(19) Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentissa asian valmistelusta vastaa budjettivaliokunta. Vuoden 2016 talousarvioesityksen yleisesittelijänä toimii saksalainen Jens Geier (EPP). Parlamentin täysistunto äänesti parlamentin lopullisesta kannasta vuoden 2017 talousarvioon 26.10. Tämän jälkeen 28.10. käynnistyy sovittelumenettelyn mukainen sovittelukausi, jonka aikana sovittelukomitea kokoontuu 8. marraskuuta Euroopan parlamentin isännöimänä ja 16. marraskuuta neuvoston isännöimänä. Valtiovarainministeriö EU 34 (budjetti-ja hallintoasiat) jaoston kokous 8.11.2016 EU-ministerivaliokunta 11.11.2016 SuV 11.11.2016 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Talousarviolla ei ole välitöntä vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön tai Ahvenanmaan asemaan. Taloudelliset vaikutukset Kansallisessa talousarvioesityksessä vuodelle 2017 momentin 28.92.69 Suomen maksut Euroopan unionille määrärahaksi on esitetty 1 903 miljoonaa euroa. Neuvoston kannan mukainen kokonaistaso alentaisi Suomen maksuja komission esitykseen verrattuna, oikaisukirjelmä mukaan luettuina, noin 15 miljoonalla eurolla. Euroopan parlamentin kannan mukainen määrärahataso kasvattaisi Suomen maksuja noin 32 miljoonalla eurolla komission esitykseen verrattuna, oikaisukirjelmä mukaan luettuina, sekä 47 miljoonalla eurolla neuvoston kantaan verrattuna. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - Komission talousarvioesitys, KOM (2016) 300, 18. heinäkuuta 2016, Ehdotus joustovälineen varojen käyttöön ottamisesta, COM(2016) 313 final Ehdotus EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta ennakkomaksujen maksamiseksi (COM(2016) 312 final) (alkup.) Ehdotus ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta (COM(2016) 314 final). Neuvoston kanta, 11166/16 + ADD 1-6; 12. syyskuuta 2016 Euroopan parlamentin kanta, P8_TA-PROV(2016)0411; 26. lokakuuta 2016 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/BO Seija Kivinen puh. +358 29 553 0236, seija.kivinen@vm.fi
12(19) VM/BO Vesa Kulmala puh. +358 50 597 7548, vesa.kulmala@vm.fi VM/BO Panu Kukkonen puh. +358 40 521 9410, panu.kukkonen@vm.fi VM/BO Rauno Lämsä puh. +358 40 734 6943, rauno.lamsa@vm.fi VM/BO Jussi-Pekka Rantanen puh +358 29 553 0316, jussi-pekka.rantanen@vm.fi EUTORI-tunnus EU/2016/0571 Liitteet Viite
Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2016-00601 BO Kulmala Vesa(VM) 08.11.2016 13(19) Asia Oikaisukirjelmä nro 1 komission esitykseen vuoden 2017 yleiseksi talousarvioksi (Päivitetty arvio maatalousmenoja ja kalastusta varten tarvittavista määrärahoista Kestävää kasvua tukevien menestyksekkäiden ohjelmien ja välineiden edistäminen Muuttoliikeagenda, ulkoisia investointeja koskeva suunnitelma ja turvallisuus Virastoihin ja hallintomenoihin liittyvät tekniset mukautukset Sakoista saatavien tulojen lisäys) Kokous Talous- ja rahoitusasiat -neuvosto 16.11.2016-16.11.2016 U/E/UTP-tunnus U 38/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio esittää vuoden 2017 talousarvioesitykseensä ensimmäisen oikaisukirjelmän, joka keskittyy maatalouden tulojen ja menojen mukauttamiseen, tiettyjen kasvua tukevien ohjelmien vahvistamiseen, hallintomenoihin tarkistuksiin sekä pyrkii vastaamaan lisääntyneisiin määrärahatarpeisiin muuttoliiketoimien osalta EU:ssa ja kolmansissa maissa. Oikaisukirjelmä tulee hyväksyttäväksi osana vuoden 2017 talousarvioneuvotteluja. Budjetti-Ecofin järjestetään 16.11.2016 Suomi katsoo, että budjetin tulee olla kurinalainen ja painottaa vuoden 2017 talousarvion pohjautumista realistisille tarpeille ja varojen käytön vaikuttavuutta. On huolehdittava, että rahoituksen painopisteet vastaavat entistä paremmin ajankohtaisia tarpeita. Suomi korostaa näkemystään siitä, että neuvotteluja vuoden 2017 talousarviosta ei tulisi linkittää rahoituskehyksen väliarviosta tehtäviin päätöksiin. Onkin ongelmallista, että komissio esittää väliarvion lisärahoitusesityksistä sovittavan jo ennakkoon tässä oikaisukirjelmässä. Suomi pitää tärkeänä, että talousarviossa otetaan huomioon kesäkuun Eurooppaneuvoston päätelmien mukaisesti Venäjän asettaman maataloustuotteiden vientikiellosta johtuvan maatalouden markkinakriisin edellyttämien tukitoimenpiteiden tarve. Suomi suhtautuu alustavan myönteisesti komission esitykseen ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta otsakkeissa 3 ja 4 muuttoliikkeen ja
Pääasiallinen sisältö 14(19) pakolaiskriisin aiheuttamien menojen kattamiseksi sekä muuttoliikkeen perimmäisiin syihin vaikuttamiseksi. On selvää, että muuttoliike ja pakolaiskriisi ovat suuria haasteita, joihin vastaaminen edellyttää määrätietoisia, vaikuttavia ja tehokkaasti toimeenpantavia EU-tason toimia kaikilla politiikkasektoreilla. Suomi pitää kuitenkin tärkeänä aina selvittää mahdollisimman pitkälle rahoituksen uudelleenkohdentamisen mahdollisuudet, ottaen erityisesti myös huomioon, että ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara on tarkoitettu käyttöönotettavaksi viimesijaisena keinona. Suomen näkemyksen mukaan erityisedustajien kaksoishatutuksen purkamisen osalta tulisi ensin saavuttaa yhteisymmärrys poliittisella tasolla ennen kuin asianmukaisia budjettisiirtoja voidaan harkita. Suomi tarkastelee oikaisukirjelmää osana talousarvioratkaisun kokonaisuutta ja Suomen tarkemmat kannat yksittäisiin kysymyksiin ratkeavat kokonaisuuden perusteella. Komissio antoi 18.10.2016 oikaisukirjelmän nro 1 vuotta 2017 koskevaan talousarvioesitykseen. Muutosten nettovaikutus talousarvioon kokonaisuudessaan läpi kaikkien otsakkeiden on 1257,2 miljoonan euron lisäys sitoumusmäärärahoihin ja 523,1 miljoonan eron lisäys maksumäärärahoihin vuoden 2017 talousarvioesitykseen verrattuna. Oikaisukirjelmään liittyy päivitys esitykseen ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta. Komissio antoi 7.11. oikaisukirjelmän tarkistuksen, jossa tarkistetaan määrärahoja otsakkeessa 2 ja 5. Muutokset on esitetty ko. otsakkeen alla. Oikaisukirjelmän kattavien toimenpiteiden keskeisimmät yksityiskohdat on esitetty alla otsakekohtaisesti jaoteltuna. Oikaisukirjelmässä ei esitetä muutoksia otsakkeisiin 1b ja 3. Otsake 1a (Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky) Komission mukaan otsakkeeseen 1a (Älykäs ja osallistava kasvu) kuuluvien kilpailukykyohjelmien (Horisontti 2020, Erasmus+ Verkkojen Eurooppa ja COSME) käyttö on ollut vahvaa, ja hakumenettelyissä on ollut usein selvästi enemmän mahdollisia hankkeita kuin käytettäviä määrärahoja. Näiden arvioiden ja kokemusten perusteella komissio ehdottaa, että vuoden 2017 talousarvioesitystä täydennetään siten, että Horisontti 2020:n alkuperäisiä sitoumuksia täydennetään 50 miljoonaa euroa, Verkkojen Eurooppa -välineen 50 miljoonaa euroa, Erasmus + -ohjelman 50 miljoonaa euroa ja COSMEn 50 miljoonaa. Komission mukaan sitoumusten kokonaisliikkumavarrassa on vuodelle 2017 käyttämättä vielä 174,1 miljoonaa euroa, jota se esittää käytettäväksi em. ohjelmiin. Tämän lisäksi jäljelle jäävä osa (25,9 miljoonaa euroa) katettaisiin otsakkeen 1a sitoumusmarginaalista. Maksuja em. sitoumusten osalta tarvitaan vuonna 2017 komission mukaan ainoastaan Horisontin osalta, johon esitetään noin 6,9 miljoonan euron lisäystä maksumäärärahoihin.
15(19) Lisäksi komissio esittää Wifi4EU-ohjelmalle 20 miljoonan euron sitoumuksia vuodelle 2017, jotka katettaisiin kokonaisuudessaan määrärahasiirroilla Verkkojen Eurooppavälineen tietoliikennesektorilta. Oikaisukirjelmän yhteydessä komissio myös esittelee taulukossa väliarvioesityksensä mukaisen rahanjaon otsakkeen 1a ohjelmien osalta: Horisontti 2020:n alkuperäisiä määrärahoja täydennetään 0,4 miljardia euroa, Verkkojen Eurooppa -välineen 0,4 miljardia euroa, Erasmus + -ohjelman 0,2 miljardia euroa ja COSMEn 0,2 miljardia euroa vuosina 2017 2020 työpaikkojen ja kasvun luomiseen kohdistuvan EU:n tuen lisäämiseksi edelleen. Tässä vaiheessa ainoat tässä oikaisukirjelmässä ehdotetut kasvua ja työllisyyttä koskevat mukautukset sisältyvät otsakkeeseen 1 a. Otsake 2 (Kestävä kasvu: luonnonvarat) Oikaisukirjelmässä ehdotetaan vähennettäväksi otsakkeen 2 maksuja 1 milj. euroa sekä lisättäväksi ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran korvaamista (off setting) 200 milj. eurolla 650 milj. eurosta 850 milj. euroon. Oikaisukirjelmässä otsakkeen 2 sitoumusten liikkumavara on 439 milj. euroa. Komissio antoi 7.11.2016 oikaisukirjelmän tarkistuksen, jossa komissio täsmentää otsakkeen 2 maataloustukirahaston käyttötarkoitukseen sidottujen tulojen arviota 1 302 milj. euroon. Oikaisukirjelmään nähden tuloarviossa on lisäystä 325 milj. euroa. Summa vähennetään otsakkeen sitoumusten ja maksujen määrärahoista ja siten se lisää otsakkeen 2 liikkumavaraa. Maataloustukirahaston menoissa on otettu huomioon heinäkuussa ilmoitettu tukipaketti 500 milj. euroa, josta 350 milj. euroa olisi osoitettu poikkeuksellisena mukautustukena maidontuottajille ja muiden kotieläintuotantoalojen viljelijöille sekä 150 milj. euroa kohdennettuna tukena maidontuotannon väliaikaiseksi vähentämiseksi. Maataloustukirahaston menojen lisäykseen 527 milj. euroa ei arvioida tarvittavan lisää määrärahaa, koska eräiden käyttötarkoitukseen sidottujen tulojen arvioidaan kasvavan vastaavalla summalla. Otsakkeen 2 määrärahoihin ehdotetaan tehtäväksi eräitä muita teknistyyppisiä tarkistuksia. Parlamentti on omassa kannassaan ehdottanut ylimääräisiin tukitoimenpiteisiin 600 milj. euroa. Komissio on 28.10.2016 antanut arvionsa parlamentin tekemistä muutoksista. Siinä komissio kiinnittää tältä parlamentin lisäysehdotuksen osalta huomiota oikaisukirjelmäänsä, jossa on otettu huomioon viimeisimpien tietojen mukaiset rahoitustarpeet (500 milj. euroa) tukitoimenpiteitä varten Otsake 4 (Globaali Eurooppa) Otsakkeen 4 talousarviomäärärahoja lisätään lähes 1 miljardin euron verran muuttoliikkeen perimmäisten syiden käsittelemiseksi sekä sellaisten sopimusten sujuvan toimeenpanon edistämiseksi, jotka on tehty kolmansien maiden kanssa uuden kumppanuuskehysprosessin mukaisesti sekä Euroopan kestävän kehityksen rahaston (EKKR) sekä uuden EKKR-takuurahaston perustamiseksi. Komission ehdottaa maksusitoumusmäärärahoja lisättäväksi yhteensä 986 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoja 210 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon otsakkeen 4 niukka liikkumavara, suurin osa tästä sitoumusten lisäyksestä rahoitetaan ottamalla
16(19) varoja ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta. Se katettaisiin vuonna 2017 otsakkeen 2 kohdentamattomasta liikkumavarasta ja vuosina 2018-19 otsakkeen 5 kohdentamattomasta liikkumavarasta. Komission kesäkuisen tiedonannon mukaisesti kehitysyhteistyövälineen ja Euroopan naapuruusvälineen maksusitoumusmäärärahoja lisätään 750 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoja 210 miljoonaa euroa. Tästä kokonaismäärästä maahanmuutto- ja turvapaikka-asioihin ehdotetaan lisättäväksi 400 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 120 miljoonaa euroa maksumäärärahoja. Yhteistyöhön Aasian kanssa ehdotetaan lisättäväksi 100 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 30 miljoonaa euroa maksumäärärahoja. Välimeren maiden eri tarpeisiin ehdotetaan lisättäväksi sitoumuksia 250 miljoonaa euroa ja maksatuksia 60 miljoonaa euroa. Komissio esitti 14.9.2016 ehdotuksen asetukseksi Euroopan kestävän kehityksen rahastosta ja siihen liittyvän EKKR-takuun ja EKKR-takuurahaston perustamisesta. EKKR on osa ulkoista investointiohjelmaa. Komissio ehdottaa takuurahastoon myönnettäväksi vuosiksi 2017-2020 750 miljoonaa euroa, josta 400 miljoonaa euroa otetaan Euroopan kehitysrahastosta ja 100 miljoonaa euroa Euroopan naapuruusvälineestä ja 250 miljoonaa euroa käyttämällä ennakoimattomiin menoihin varattua liikkumavaraa vuonna 2017. Tässä oikaisukirjelmässä ehdotetaan tehtäväksi vastaavat muutokset vuoden 2017 talousarvioesitykseen. Talousarvion nimikkeistöön tehdään muutoksia ja uuteen EKKR-takuurahaston rahoittamista koskevaan budjettikohtaan tehdään 275 miljoonan euron lisäys. Tästä lisäyksestä 250 miljoonaa euroa otetaan ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta ja 25 miljoonaa euroa Euroopan naapuruusvälineestä. Otsake 5 (Hallinto) Komissio ehdottaa otsakkeeseen 5 lisättäväksi sitoumus- ja maksumäärärahoja 76,4 milj. euroa. Ehdotus pienentää otsakkeen marginaalin 5,5 milj. euroon. Sitoumusten kokonaismäärä on 9 398,1 milj. euroa ja maksujen 9 400,5 milj. euroa vuonna 2017. Sitoumusten ja maksujen kasvu johtuu palkkojen ja eläkkeiden tarkistuksista (64,4 milj. euroa) ja ns. kaksoishatutettujen erityisedustajien rahoituksen siirrosta otsakkeesta 4 otsakkeeseen 5 (12,0 milj. euroa). Kyse on kaksoisvirkaa hoitavien EU:n erityisedustajien toimistojen / EU:n edustustojen hallinto-organisaatiosta. Alun perin komission talousarvioesityksessä palkkojen ja eläkkeiden kasvuksi ennustettiin 1,8 prosenttia. Nyt oikaisukirjeeseen sisältyvien tarkistettujen indeksitarkistusten mukainen palkkojen ja eläkkeiden kasvu on 3,3 prosenttia. Tulot Komissio on oikaisukirjeessä korottanut sakkotuloja noin 1 mrd. eurolla. Yhteensä sakkotuloihin budjetoidaan siis 1,1 mrd. euroa vuonna 2017. Esitys ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta Komissio esitti alkuperäisessä talousarvioesityksessään (30.6.) rahoituskehysasetuksen mahdollistaman ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran (ns. contingency marginaali) käyttöönottoa siten, että sitoumuksina 1 164,4 miljoonaa euroa otetaan käyttöön otsakkeessa 3. Nyt tällä oikaisukirjelmällä komissio ehdottaa tuon lisäksi ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönottoa otsakkeessa 4
17(19) sitoumuksina 986,2 miljoonan euron edestä. Näiden kokonaissumma 2 150,6 miljoonaa euroa esitetään vastaavasti vähennettäväksi otsakkeiden 2 ja 5 sitoumuksista seuraavasti: vuonna 2017: 850 miljoonaa otsakkeesta 2 514,4 miljoonaa otsakkeesta 5 vuonna 2018: 570 miljoonaa otsakkeesta 5 vuonna 2019: 216,2 miljoonaa otsakkeesta 5 Näillä käyttöönotettavilla määrärahoilla pyritään vastaamaan ennen kaikkea muuttoliikkeen, pakolaiskriisin ja turvallisuustekijöiden muutosten aiheuttamiin määrärahatarpeisiin EU:ssa ja kolmansissa maissa. Tämä nyt annettu ehdotus korvaa ja kumoaa komission aikaisemmin tekemän, alkuperäiseen talousarvioesitykseen liittyvän ehdotuksen ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta (COM (2016) 314 final). EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 314; Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimus 106 A artikla; erityinen lainsäätämisjärjestys, määräenemmistö neuvostossa Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Vuoden 2017 talousarvioesityksen yleisesittelijänä toimii saksalainen Jens Geier (EPP). Parlamentin täysistunto äänesti parlamentin lopullisesta kannasta vuoden 2017 talousarvioon 27.10. Valtiovarainministeriö EU 34 (budjettiasiat) jaosto 8.11.2016 EU-ministerivaliokunta 11.11.2016 SuV 11.11.2016 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Esityksellä ei ole välittömiä vaikutuksia Suomen lainsäädäntöön. Komission oikaisukirjelmä nro 1/2017 nostaa sitoumuksia yhteensä 937,6 milj. eurolla ja maksuja 203,5 milj. eurolla. Ehdotuksen mukainen sitoumusten kokonaismäärä on 158 595,1 milj. euroa ja maksujen kokonaismäärä 135 102,2 milj. euroa. Komission ehdotuksessa menojen kasvu kompensoidaan nostamalla sakkotuloja 1 mrd. eurolla. Sakkotulojen kasvu pienentää vastaavasti omilla varoilla (tullit, ALV- ja BKTL omat varat) rahoitettavaa määrää.
18(19) Komission oikaisukirjelmän mukaisesti Suomen maksut EU:lle pienenisivät 11 milj. euroa vuonna 2017. Vastaavasti sitoumusten kasvu 0,9 mrd. eurolla nostaisi Suomen maksuja tulevina vuosina 14,5 milj. eurolla. EU:n talousarvion otsakkeen 2 menot kanavoituvat tuloina jäsenvaltioihin. Tuottajien suoran kriisituen lisäyksestä (350 milj. euroa) Suomen osuuden (100 % EU-tukea) arvioidaan olevan noin 7,5 milj. euroa. Tuotannon vähentämistoimien lisäyksestä (150 milj. euroa; 100 % EU-tukea) suomalaisten tuottajien arvioidaan saavan noin 2 milj. euroa. EU:n talousarvion myös muiden otsakkeiden rahoitusta kanavoituu tuloina jäsenvaltioille. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat Oikaisukirjelmä nro 1 esitykseen vuoden 2017 yleiseksi talousarvioksi (COM(2016) 679 final) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta 2017 (COM (2016) 678 final) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/BO Seija Kivinen puh. +358 29 553 0236, seija.kivinen@vm.fi VM/BO Vesa Kulmala puh. +358 50 597 7548, vesa.kulmala@vm.fi VM/BO Rauno Lämsä puh. +358 40 734 6943, rauno.lamsa@vm.fi VM/BO Panu Kukkonen puh. +358 40 521 9410, panu.kukkonen@vm.fi VM/BO Jussi-Pekka Rantanen puh. +358 2955 30 316, jussi-pekka.rantanen@vm.fi EUTORI-tunnus EU/2016/0571 Liitteet Viite
19(19) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi