U 4/2015 vp. Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta Valtiovarainministeri Alexander Stubb. Lainsäädäntöneuvos Martti Anttinen

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan unionin vuoden 2016 talousarvioesityksen valmisteluun liittyvästä komission ennakkoarviosta vuodelle 2016 (budjetti; Euroopan unioni) Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle yleisaineisto Euroopan unionin vuoden 2016 talousarvioesityksen valmisteluun liittyvästä komission 27 päivänä toukokuuta 2015 hyväksymästä ennakkoarviosta vuodelle 2016 ja ennakkoarviosta laadittu muistio. Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2015 Valtiovarainministeri Alexander Stubb Lainsäädäntöneuvos Martti Anttinen

2 VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO EU/2015/0534; EU/2015/0999; EU/2015/ EUROOPAN KOMISSION ESITYS EUROOPAN UNIONIN YLEISEKSI TALOUSARVI- OKSI VARAINHOITOVUODEKSI 2016: YLEISKATSAUS 1 Yleistä Euroopan komissio hyväksyi vuoden 2016 talousarvioesityksen valmisteluun liittyvän ennakkoarvion vuodelle 2016 (SEC(2015) 240 final. Komission talousarvioesitys vuodelle 2016 julkaistaan kokonaisuudessaan kaikille virallisille kielille käännettynä , jolloin se toimitetaan neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Talousarvioesitykseen liittyy myös komission samassa yhteydessä hyväksymät ehdotukset joustovälineen varojen käyttöönotosta Italian ja Kreikan hyväksi kansainvälisen suojelun alalla toteutettavia väliaikaisia toimenpiteitä varten (COM(2015) 238 final) ja EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta ennakkomaksujen maksamiseksi vuoden 2016 talousarviosta COM(2015) 281 final. Euroopan unionin yleinen talousarvio perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklaan. Neuvosto tekee päätöksensä määräenemmistöllä. EU:n talousarvio jakautuu maksusitoumusmäärärahoihin (sitoumukset) ja maksumäärärahoihin (maksut). Sitoumuksia voidaan verrata valtuuksiin kuitenkin siten, että EU:n talousarviossa kaikki määrärahat täytyy ensin sitoa ennen kuin ne voidaan maksaa. Sitoumus on oikeudellinen velvoite tiettyjen määrärahojen maksamiseen. Sitoumuksilla ei ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia. Taloudelliset vaikutukset tulevat siinä vaiheessa, kun sitoumukset muuttuvat käytännön kassavirraksi eli maksuiksi. Yhteisen maatalouspolitiikan suorien tukien ja markkinamenojen sekä hallinnon osalta sitoumukset ja maksut ovat samalla tasolla. Käytännössä kaikkien muiden ja erityisesti maaseudun kehittämisen ja rakenne- ja koheesiopolitiikan osalta maksut toteutuvat joskus vuosiakin sitoumuksia myöhemmin. Tämän vuoksi maksut ovat perinteisesti vuosibudjetissa sitoumuksia alemmalla tasolla. Kansalliset EU-maksut määräytyvät maksumäärärahojen eli kassavirran perusteella. Maksuihin ja sitoumuksiin perustuva määrärahajärjestelmä johtaa käytännössä maksamattomien sitoumusten kasvavaan määrään. Maksamattomilla sitoumuksilla tarkoitetaan sitoumuksia, joilla on sitouduttu tuleviin menoihin, mutta niitä vastaavia maksuja ei ole eri syistä suoritettu. Syyt liittyvät usein ohjelmien toimeenpanon viivästymisiin. Kansallisessa talousarviossa maksamattomat sitoumukset aiheuttavat lisäongelmia menojen ennakoitavuuden ja talousarvion menojen hallittavuuden näkökulmasta. Komission tulee hyväksyä talousarvioesitys viimeistään 1 päivänä edellisen vuoden syyskuuta. Vastaavasti komission on hyväksyttävä seuraavaa vuotta koskevat ennakkoarviot ennen heinäkuun 1 päivää. Erikseen sovitun, ns. pragmaattisen aikataulun mukaisesti komissio yleensä hyväksyy talousarvioesityksen huhti-toukokuun vaihteessa. Vuoden 2016 talousarvioesitys on ensimmäinen uuden komission ohjelman ja prioriteettien mukaisesti valmisteltu budjettiesitys. Tämä muistio perustuu englanninkieliseen yleisaineistoon komission talousarvioesityksestä. 2

3 2 Komission talousarvioesityksen pääasiallinen sisältö 2.1 Menot Vuoden 2016 talousarviolla on tarkoitus vauhdittaa innovointia ja kasvua, luoda työpaikkoja, vähentää jäsenvaltioiden ja alueiden välisiä kehityseroja, tehostaa muuttoliikepolitiikkaa ja vahvistaa EU:n roolia maailmassa. Talousarvioehdotukseen on otettu myös maksuja Euroopan strategisten investointien rahastoon (ESIR), joka on keskeinen osa Euroopan investointiohjelmaa. Lisäksi komissio korostaa, että talousarvioesityksellä pyritään vastaamaan kertyneisiin maksutarpeisiin ja tarpeeseen edistyä tiellä kohti energiaunionia sekä toteuttamaan eteenpäin katsovaa ilmastopolitiikkaa samoin kuin pidättyvyyttä hallintomenoissa. Komission talousarvioesityksen kokonaissumma sitoumuksina on rahoituskehyksen sisäpuolelle kuuluvien ohjelmien osalta ,8 milj. euroa, mikä on 1,04 % unionin BKTL:sta. Maksuina esityksen kokonaistaso on ,5 milj. euroa mikä on noin 0,97 % unionin BKTL:sta. Kun mukaan lasketaan rahoituskehyksen ulkopuoliset erityisvälineet, komission talousarvioesityksen kokonaissumma on sitoumuksina ,5 milj. euroa, mikä on noin 1,04 % unionin BKTL:sta. Vastaavasti maksuina komission esitys olisi ulkopuoliset välineet mukaan luettuna ,5 milj. euroa, mikä vastaa 0,98 % unionin BKTL:sta. Komission esityksessä kokonaistason ja rahoituskehyksen katon välinen marginaali ennakoimattomiin menoihin vastaamiseksi on maksujen osalta 1 578,2 miljoonaa euroa (erityisvälineet pois lukien) ja maksusitoumusten osalta 2 208,5 miljoonaa euroa. Komission esitys sisältää rahoituskehyksen mahdollistamien joustovälineiden käyttöönottoa siten, että erillisestä joustovälineestä ehdotetaan otsakkeen kolme alla otettavaksi käyttöön 124 miljoonaa euroa sitoumuksina ja sitoumusten kokonaisliikkumavarasta esitetään käyttöönotettavaksi 351,4 miljoona euroa sitoumuksina 1a otsakkeen alla. Lisäksi komission esityksessä maksuina ehdotetaan joustovälineestä käyttöönotettavaksi 45,7 miljoonaa euroa. Komissio esittää myös Euroopan solidaarisuusrahaston ennakkomaksujen mobilisointia (sekä sitoumus-, että maksumäärärahoina) 50 miljoonaa. Rahoituskehyksen ulkopuolisiin erityisrahoitusvälineisiin (hätäapuvaraus, Euroopan globalisaatiorahasto, Euroopan solidaarisuusrahasto) komissio esittää maksuina 389 milj. euroa ja sitoumuksina 524,6 miljoonaa euroa. Maksujen osalta neuvostolla ja komissiolla on eriävät näkemykset siitä, mitä maksukaton tulisi sisältää: komissio katsoo, että rahoituskehyksen ulkopuolisten välineiden maksumäärärahat eivät kuulu maksukaton sisälle. Neuvoston lopullinen kanta on vielä määrittelemätön, mutta monet jäsenvaltiot (ml Suomi) katsovat, että maksukaton tulisi kattaa myös kaikkien kehyksen ulkopuolisten välineiden maksut. Vuoden 2015 talousarvioon nähden komission esitys on sitoumuksina 5,2 % pienempi. Mikäli kuitenkin jätettäisiin huomiotta vuoden 2014 käyttämättömien sitoumusten uudelleenohjelmointi vuodelle 2015, sitoumusten taso nousisi 2,5 %. Maksuina komission esitys kasvaa 1,6 % vuoteen 2015 verrattuna. Sitoumusten osalta kasvua on kilpailukykymenoissa (1a otsake, 6,1 %), turvallisuus ja kansalaisuusmenoissa (3 otsake, 9,7 %) sekä ulkosuhdemenoissa (4 otsake, 5,6 %) vuoden 2015 tasoon verrattuna. Vastaavasti kasvua ja työllisyyttä edistävien koheesiomenojen (1b otsake, - 15,9 %) ja maatalousmenojen (2 otsake -1,2 %) sitoumukset pienenevät. Maksuina kasvavat eniten samat edellä mainittujen otsakkeiden menot siten, että kasvua on kilpailukykymenoissa (11,4 %), turvallisuus ja kansalaisuusmenoissa (17,1 %) sekä ulkosuhdemenoissa (28,5 %). Koheesio-otsakkeen maksut pienenevät 4 % ja maatalousotsakkeen 3

4 0,2 % verrattuna vuoden 2015 tasoon. Hallinto-otsakkeen sekä sitoumukset että maksut kasvavat 2,9 %. Kilpailukykymenojen määrärahojen kasvu selittyy pääosin vahvennetulla panostuksella Euroopan talouskasvuun ja työllisyyteen, johon kuuluvat muun muassa Euroopan uusi strategisten investointien rahasto (ESIR) sekä tutkimus (Horisontti ohjelma), Euroopan laajuiset energia-, liikenne- ja tietotekniikkaverkot (Verkkojen Eurooppa -väline) sekä koulutus (Erasmus+). Turvallisuus ja kansalaisuusmenojen sekä ulkosuhdemenojen kasvu on osin seurausta muun muassa Euroopan lähialueen kriiseistä ja niihin varautumisesta. Komission talousarvioesityksessä ohjelmien täytäntöönpanon painopiste vaihtuu vanhan kauden ohjelmista nykyisen rahoituskehyksen mukaisiin uuden kauden ohjelmiin. Uusien ohjelmien maksut kasvavat 80 % verrattuna vuoteen Kuitenkin yhä osa maksumäärärahoista, etenkin koheesiopolitiikan (1b) otsakkeessa, menee maksuihin, jotka liittyvät ohjelmakaudella hyväksyttyihin hankkeisiin. Sitoumukset varataan ensisijaisesti uusiin, vuosien monivuotisen rahoituskehyksen mukaisiin ohjelmiin. Komission mukaan vuoden 2016 talousarvioesitys on myös neljäs peräkkäinen talousarvioesitys, jossa komission henkilöstön määrää on vähennetty 1 prosentilla. Komission hallintomenot kasvavat 1,5 %, mikä suurin piirtein vastaa reaalisen menotason pysyttämistä ennallaan, kun huomioidaan inflaation vaikutus. Kokonaisuutena hallinto-otsake kasvaa 2,9 %. Komissio on myös vähentänyt joidenkin muiden toimielinten pyytämiä määrärahoja, virkoja ja toimia, jotta ne vastaisivat paremmin tavoitetta, jonka mukaan henkilöstön määrää on vähennettävä 5 % viiden vuoden ajanjaksolla. Toisaalta joidenkin toimielinten, kuten Euroopan parlamentin, määrärahapyynnöt on hyväksytty sellaisinaan. Vuoden 2016 budjettivalmistelujen osalta kaikki Lissabonin sopimuksen mukaiset säädökset, rahoituskehys ja sektorikohtainen lainsäädäntö ovat voimassa. Alla esitetään sitoumusten ja maksujen kehitys otsakkeittain talousarviovuosina

5 Taulukko 1: Talousarvioesitys

6 Seuraavassa käydään esityksen sisältöä läpi otsakkeittain eli menolohkoittain keskittyen otsakkeiden sisällä keskeisimpiin kokonaisuuksiin. Otsake 1 a: Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky Otsakkeen määrärahojen yleisenä tavoitteena on edistää Euroopan kilpailukykyä, työllisyyttä, tuottavuutta ja sosiaalista koheesiota. Tähän otsakkeeseen sijoittuvat monet Eurooppa strategian sekä uuden komission poliittisen agendan aloitteet, kuten investointeja tukeva Euroopan Strategisten investointien rahasto. Investointirahaston odotetaan lähtevän ensi vuonna kunnolla liikkeelle, joten tähän allokoitujen sitoumusten osuus kasvaa 50,7 % tähän vuoteen verrattuna, yhteensä miljoonaan euroon. Toinen merkittävä ohjelma otsakkeessa on tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020, johon määrällisesti allokoidaan yli puolet otsakkeen sitoumuksista yhteensä 9 354,6 miljoonaa euroa. Tämä on kuitenkin 1,9 % vähemmän edellisvuoteen verrattuna, mutta maksut kasvavat 11,6 %. Komissio esittää otsakkeen kokonaistasoksi yhteensä ,4 milj. euroa sitoumuksina ja ,1 milj. euroa maksuina. Sitoumukset kasvaisivat siten 6,1 % ja maksut 11,4 % vuoteen 2015 verrattuna. Komission ehdotuksen mukaan liikkumavaraksi jäisi otsakkeessa 200 milj. euroa, kun otsakkeen sitoumuksista 351 miljoonaa lasketaan sitoumusten kokonaisliikkumavaran puitteissa (Global Margin for Commitments). Horisontti 2020-ohjelman ja investointirahaston lisäksi esityksen muita painopisteitä ovat Verkkojen Eurooppa -väline (CEF) (2 061,6 milj. euroa, +43,7 %), Erasmus+ (1 727,3 milj. euroa, +7,4 %) sekä pääluokkaan myös kuuluvat suuret infrastruktuurihankkeet kuten eurooppalaiset satelliittinavigointijärjestelmät EGNOS ja Galileo (848,2 milj. euroa, - 19,8 %) sekä Copernicus-maanseurantaohjelma (583,6 milj. euroa, +5,4 %). Esityksen mukaan sitoumukset jakautuvat eri ohjelmiin seuraavasti: TAE 2016 Muutos 2016/2015 milj. euroa %-osuus % Horisontti ,6 50,2 1,9 Euratom tutkimus ja koulutus ohjelma 316,7 1,7 4,8 Euroopan Strategisten investointien rahasto (ESIR) ,7 Yritysten kilpailukyky (COSME) 281 1,5 4,8 Verkkojen Eurooppa -väline (CEF) 2 061,6 11,1 43,7 Ydinlaitosten purku 135,6 0,7 2,0 Koulutus, harjoittelu, nuoriso ja urheilu (Erasmus+) 1 727,3 9,3 7,4 Työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva ohjelma (EaSI) 127,1 0,7 2,0 6

7 Suuret infrastruktuuriohjelmat 1 767,9 9,5 12,0 Tulli, Fiscalis ja Petosten torjunta 125,6 0,7 2,9 Muut toimet ja ohjelmat 211,3 1,1 2,4 Energia projektit talouden toipumisen vauhdittamiseksi (EERP) Komission oman toimivallan ja erityisen toimivallan perusteella rahoitetuttoimet p.m. 0,0 0,0 134,9 0,7 1,8 Pilottihankkeet ja valmistelutoimet p.m. 0,0-100,0 Hajautetut virastot 324,9 1,7 29,0 Yhteensä ,4 100 % 6,1 % - josta sitoumusten kokonaisliikkumavarassa Liikkumavara 351,4 200 Otsake 1 b: Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio Talousarvioesityksessä esitetään rakennetoimiin ,7 milj. euroa sitoumuksina ja ,1 milj. euroa maksuina. Sitoumukset pienenevät 15,9 % ja maksumäärärahat pienenevät 4,0 %. Vähennykset aiheutuvat pääosin siitä, että vuosi 2015 on kahden rakennerahastoohjelmakauden ( ja ) toteutusvaihetta suurempine määrärahatarpeineen. Vuoden 2014 käyttämättömiä varoja uudelleen ohjelmoitiin vuodelle Komissio esittää käytettäväksi koheesiopolitiikkaan tarkoitetut määrärahat lähes täysimääräisesti. Marginaaliksi jäisi 15,3 milj. euroa. Konvergenssitavoitteen osuus kaikista otsakkeen sitoumuksista on 48,7 % ja koheesiorahaston osuus on noin 17,2 %. Rakenne- ja koheesiorahastomenot kattavat kaikista talousarvion sitoumuksista 33,2 %. Maksumäärärahojen osuus kaikista maksatuksista laskee talousarvioesityksessä 34,3 %:iin. Maksatusten kokonaismäärästä 44,0 % kohdistuu vielä kauden maksatuksiin. Komission esityksessä sitoumusmäärärahoja esitetään varattavaksi Verkkojen Eurooppa -välineen tukeen 2 376,5 milj. euroa (kasvu 95,3 %) ja vähävaraisten apuun 535,6 milj. euroa (kasvu 2,0 %). Ajallisesti etupainotteisesti määriteltyyn nuorisotyöttömyysaloitteeseen osoitetaan maksuja yht milj. euroa. 7

8 Esityksen mukaan sitoumukset jakautuvat eri ohjelmiin seuraavasti: TAE 2016 Muutos 2016/2015 milj. euroa %-osuus % Rakennerahastot ,7 91,8-16,6 Alueellinen konvergenssi ,7 48,7-17,9 Siirtymäalueet 5 028,8 9,9-21,7 Kilpailukyky; kehittyneet alueet 7 905,1 15,6-10,8 Harvaan asutut ym. alueet 217,7 0,4-21,8 Koheesiorahasto 8 738,5 17,2-14,1 Verkkojen Eurooppa väline (CEF) 2 376,5 4,7 95,3 Euroopan alueellinen yhteistyö 1 048,8 2,1 0,1 Tekninen apu ja innovaatiotoimet 200,9 0,4 4,3 Nuorisotyöttömyysaloite - Vähävaraisten tuki 461,4 1,1 2,0 Pilottiprojektit ja valmistavat toimet 3,0 0,0-14,3 Yhteensä ,7 100,0 % -15,9 % Liikkumavara 15,3 Otsake 2: Kestävä kasvu: luonnonvarat Otsake sisältää yhteisen maatalouspolitiikan menot, maaseudun kehittämismenot, yhteisen kalastuspolitiikan menot sekä eräät ympäristö- ja ilmastotoimien menot. Otsakkeen menot muodostavat hieman yli 41 prosenttia talousarvioesityksen sitoumuksista ja 39 % maksuista. Komissio esittää 2 otsakkeen sitoumusten kokonaistasoksi 63,1 mrd. euroa (-1,2 %). Maksuihin 2 otsakkeen osalta esitetään 55,9 mrd. euroa (-0,2 %). Sitoumusten osalta maatalouden menoihin esitetään 42,9 mrd. euroa (-1,4 %) ja maaseudun kehittämiseen 18,7 mrd. euroa (+2,8 %). Ympäristö- ja ilmastotoimien (Life) rahoitusta esitetään lisättäväksi 6,4 % eli 462,8 milj. euron tasolle. Suoriin tukiin käytettävissä oleviin määrärahoihin sovellettaisiin niin sanottua rahoituskuri-järjestelmää maatalousalan kriisivarauksen perustamiseksi vuodelle 2016 (441,6 milj. euroa). Varauksen tarkoituksena on tarjota maatalousalalle lisätukea maataloustuotteiden tuotantoon tai jakeluun vaikuttavissa merkittävissä kriiseissä, jos muiden budjettikohtien määrärahat ovat riittämättömiä. Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan uuden oikeusperusteen hyväksymisen viivästymisen ja toimintaohjelmien vuonna 2015 tapahtuneen hyväksymisen vuoksi vuosi 2016 on kalastusmenojen osalta ylimenokausi. Ympäristö- ja ilmastotoimien osalta ympäristötoimiin osoitettavat sitoumusmäärärahat kasvaisivat 6,8 prosenttia 341,7 milj. euroon, ja ilmastotoimiin osoitettavat varat kasvaisivat 6,9 prosenttia 111,7 milj. euroon. 8

9 Esityksen mukaan sitoumukset jakaantuvat seuraavasti: Maataloustukirahasto - markkinatuet ja suorat tuet Muutos TAE /2015 milj. euroa %-osuus % ,6 67,9-1,4 Maaseuturahasto - maaseudun kehittäminen ,3 29,6 2,8 Euroopan meri- ja kalatalousrahasto, kestävää kalastusta koskevat kumppanuussopimukset, alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt ja muut kansainväliset järjestöt 1 047,0 1,7-41,1 Ympäristö- ja ilmastotoimet (Life+) 462,8 0,7 6,4 Komission oman toimivallan ja erityisen toimivallan perusteella rahoitetut toimet 0,3 0,0-94,3 Pilottiprojektit ja valmistelevat toimet p.m. 0,0-100,0 Hajautetut virastot 50,3 0,1-0,2 Yhteensä ,4 100,0 % 0,0 % Liikkumavara 1 157,6 Otsake 3: Turvallisuus ja kansalaisuus Komissio esittää otsakkeen kokonaistasoksi yhteensä 2 670,0 milj. euroa sitoumuksina ja 2 259,0 milj. euroa maksatuksina. Sitoumukset kasvaisivat 9,7 % vuoteen 2015 verrattuna. Maksatukset puolestaan kasvaisivat 17,1 %. Komission esityksen mukaan sitoumusten liikkumavara olisi 0 milj. euroa. Välimeren muuttoliikkeen paineiden helpottamiseksi komissio antoi ehdotuksen neuvoston päätökseksi väliaikaisista toimenpiteistä kansainvälisen suojelun alalla Italian ja Kreikan hyväksi. Päätöksen nojalla Italiasta ja Kreikasta sijoitettaisiin yhteensä kansainvälistä suojelua hakevaa henkilöä muihin jäsenmaihin. Ehdotuksen kustannukset unionin budjetille olisivat sitoumuksina 240 milj. euroa vuosina Talousarvioesityksessä esitetään kohdennettavaksi 150 milj. euroa sitoumuksina vuonna 2016 sisäisiä siirtoja koskevan päätösehdotuksen toimenpiteiden toteuttamiseen. Samalla sitoumuksiin tarvittavien määrärahojen kattamiseksi otettaisiin käyttöön joustovälineestä yhtensä 124 milj. euroa. Välimeren muuttoliikkeen vaatimat toimet, kuten Triton- ja Poseiden-operaatioiden mandaatin laajennus, EU:n laajuinen asuttamissuunnitelma, Frontexin ja EASOn vahvistaminen, edellyttävät komission mukaan lisäresursseja vuoden 2016 talousarviossa; ehdotetut lisäykset olisivat 123,2 milj. euroa sitoumuksina ja 121,6 milj. euroa maksatuksina. 9

10 Esityksen mukaan sitoumukset jakautuvat eri ohjelmiin seuraavasti: TAE 2016 Muutos 2016/2015 milj. euroa %-osuus % Maahanmuutto- ja turvapaikkarahasto 712,3 26,7 31,2 Sisäisen turvallisuuden rahasto 531,1 19,9-1,8 IT-järjestelmät 19,3 0,7 2,0 Oikeus 51,5 1,9 4,5 Oikeudet ja kansalaisuus 60,0 2,2 4,5 Pelastuspalvelu 30,6 1,1 4,5 Kansalaisten Eurooppa 25,3 0,9 4,5 Ruokaturva 264,1 9,9 2,1 Terveys 62,2 2,3 4,0 Kuluttajansuoja 25,9 1,0 5,0 Luova Eurooppa 191,8 7,2 8,0 Muut ohjelmat p.m. 0,0 0,0 Komission oman toimivallan ja erityisen toimivallan perusteella rahoitetut toimet 97,3 3,6 14,6 Pilottiprojektit ja valmistelevat toimet p.m. 0,0-100,0 Hajautetut virastot 598,6 22,4 9,2 Yhteensä 2 670,0 100,0 % 9,7 % - josta joustovälineestä 124 Liikkumavara 0,0 Otsake 4: Globaali Eurooppa Komission esittää sitoumuksiin 8 881,7 milj. euroa, mikä merkitsee 5,6 % nousua vuoteen 2015 verrattuna. Sitoumusten kasvu heijastaa pääosin otsakkeen kasvua rahoituskehyksissä. Maksujen määräksi esitetään 9 539,2 milj. euroa, mikä olisi peräti 28,5 % vuotta 2015 korkeampi luku. Maksumäärärahojen suuri kasvu selittyy pääosin aiemmilla sitoumuksilla: vuoden 2016 arvioiduista maksuista 42 % tarvittaisiin edellisen rahoituskehyskauden sitoumuksista johtuvien maksujen kattamiseen. Liikkumavaraksi otsakkeessa jäisi 261,3 milj. euroa. Hätäapuvaraus (309 milj. euroa) rahoitettaisiin komission esityksessä kokonaan rahoituskehyksen ulkopuolelta. 10

11 Esityksen mukaisesti sitoumukset jakaantuvat eri ohjelmiin seuraavasti: TAE 2016 Muutos 2016/2015 milj.euroa %-osuus % Liittymistä valmisteleva väline (IPA II) 1 625,3 18,3 3,2 Euroopan naapuruusinstrumentti (ENI) 2 135,2 24,0 4,9 Kehitysyhteistyöinstrumentti (DCI) 2 613,9 29,4 6,9 Kumppanuusinstrumentti (PI) 125,6 1,4 6,0 Demokratia- ja ihmisoikeusinstrumentti (EIDHR) 185,5 2,1 2,0 Vakausväline 326,7 3,7 2,0 Humanitäärinen apu 932,8 10,5 0,4 Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka 327,3 3,7 2,0 Ydinturvallisuusinstrumentti 71,8 0,8 17,4 Makrotaloudellinen apu 79,7 0,9 2,2 Lainatakuuvaraus 257,1 2,9 78,1 Pelastuspalvelu 17,6 0,2 3,6 Vapaaehtoisjoukot (EUAV) 17,9 0,2 21,1 Muut ohjelmat 81,8 0,9 7,0 Komission toteuttamat ohjelmat 63,8 0,7-0,3 Pilotti- ja valmistelevat toimet p.m. 0,0-100,0 Hajautetut virastot 20,0 0,2 0,1 Yhteensä 8 881,7 100,0 % 5,6 % Liikkumavara 261,3 Otsake 5: Hallinto Hallintomenoihin esitetään yhteensä 8 908,7 milj. euroa. Liikkumavaraksi esitetään 574,3 milj. euroa. Määrärahat kasvavat 2,9 % vuoteen 2015 verrattuna. Määrärahoissa ovat mukana eläkkeet ja EU:n koulut, jotka ovat eri instituutioiden yhteisiä. Eläkemenot (kaikki instituutiot) kasvavat 81,1 milj. euroa (5,2 %) vuodesta Eurooppa-koulujen menot kasvavat vuoden 2015 menoista 7,6 %:lla 172,1 milj. euroon. EU-instituutioiden ehdotettu henkilöstömäärä on vuodelle 2016, josta vähennystä vuodelle 2015 on 419 eli -1,04 %. Ehdotuksella täytetään näin henkilösuunnitelman mukainen vuotuinen 1 %:n henkilöstönvähennys tavoite (yhteensä 5 % vuosille ). 11

12 Esityksen mukaan sitoumukset jakautuvat eri ohjelmiin seuraavasti: TAE 2016 Muutos 2016/2015 milj. euroa %-osuus % Komissio 3 325,6 37,3 1,5 Muut toimielimet 3 770,5 42,3 2,8 Eläkkeet (kaikki instituutiot) 1 640,5 18,4 5,2 Eurooppa-koulut 172,1 1,9 7,6 Yhteensä 8 908,7 100,0 % 2,9 % Liikkumavara 574,3 Otsake 6: Korvaukset Otsakkeesta 6 rahoitetaan ainoastaan unionin laajentumiseen liittyviä väliaikaisia rahoitustarpeita. Aiemmin siitä rahoitettiin vielä Kroatian kanssa sovittua väliaikaista kassavirtajärjestelyä, joka kuitenkin päättyi vuoden 2014 lopussa. Näin ollen 6 otsakkeeseen ei ehdoteta määrärahaa vuodelle Erityisvälineet Rahoituskehysasetuksen 2 luvussa on sovittu erityisistä rahoitusvälineistä, joilla voidaan vastata poikkeuksellisiin ja ennakoimattomiin tilanteisiin, ulkoisiin tai sisäisiin, ja jotka tyypillisesti otetaan käyttöön tarvittaessa. Tarvittavat määrärahat on sijoitettu monivuotisessa rahoituskehyksessä sovitun kehyskaton ulkopuolelle, sekä maksuissa että sitoumuksissa. Erityisrahoitusvälineiden sitoumukset (MSM) ja maksut (MM) jakautuvat seuraavasti: 12

13 2.2 Tulot Komission talousarvioesityksen tulojen kokonaissumma on tasapainoperiaatteen mukaisesti yhtä suuri kuin maksumäärärahojen kokonaismäärä, eli ,5 miljoonaa euroa. Tuloista katetaan sekalaisilla tuloilla noin 1 599,9 milj. euroa ja loput omilla varoilla. 3 Vaikutus Suomen lainsäädäntöön ja talousarvioon Taloudelliset vaikutukset otetaan huomioon vuoden 2016 kansallisessa talousarvioesityksessä. Valtioneuvoston antamassa julkisen talouden suunnitelmassa vuosille on varauduttu milj. eurolla Suomen maksuihin EU:lle vuonna Todellinen kustannus Suomelle selviää vasta myöhemmin syksyllä Asian käsittely EU:ssa Komission talousarvioesitys annettiin tavoiteltuun aikatauluun nähden hieman myöhemmin Puheenjohtajamaa Luxembourgin tavoitteena on, että neuvoston työryhmä, pääsee sovintoon neuvoston kannasta heinäkuun alkuun mennessä. Jollei neuvosto pääse työryhmässä tai Coreper II -tasolla sopuun neuvoston yhteisestä kannasta, budjettineuvosto kokoontuu päättämään yhteisestä näkemyksestä Neuvoston lopullisesta kannasta päätetään kirjallisessa menettelyssä, joka päättyy kahdeksan viikon tarkasteluajan umpeuduttua syyskuun alussa. Euroopan parlamentti aloittaa käsittelyn syyskuussa siten, että se vahvistanee oman kantansa täysistunnossa lokakuussa Vuoden 2016 talousarvioesityksen yleisesittelijänä toimii portugalilainen José Manuel Fernandes (EPP). Todennäköistä on, että parlamentin kanta tulee eroamaan neuvoston kannasta. Tällöin kutsutaan koolle sovittelukomitea, jolla on Lissabonin sopimuksen mukaan 21 päivää aikaa päästä sopuun koko talousarviosta. Sovittelukomitean alkuun saakka komissio voi vielä oikaisukirjelmillä täydentää omaa talousarvioesitystään. Yleensä komissio täsmentää esitystään lokakuussa ainakin maatalousmenojen tason osalta. Sovittelukomitean lopputulos tulee vielä vahvistaa molemmissa toimielimissä. Lopullinen talousarvio on selvillä todennäköisesti marraskuun lopussa tai joulukuun alussa Suomen kannanotot hyväksyttiin EU 34 (budjettiasiat) -jaostossa Valtioneuvoston kanta 13

14 Valtiovarainministeriö ilmoittaa asian oltua valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsiteltävänä perustuslain 96 :n 2 momentin nojalla valtioneuvoston kannanottona Euroopan unionin talousarvioesityksestä vuodelle 2016 seuraavaa: 1. Suomi korostaa budjetin painopisteen siirtymistä vahvemmin tukemaan talouskasvua, työllisyyttä ja osaamista. 2. Suomi katsoo, että budjetin tulee olla kurinalainen ja on pyrittävä edistämään pidättyvää unionin budjettipolitiikkaa. 3. Suomi pyrkii vaikuttamaan tämän mukaisesti unionin menoihin ja sitä kautta myös Suomen EU-maksujen tasoon, jotta Suomen nettomaksuosuus säilyy kohtuullisena, oikeudenmukaisena ja siinä huomioidaan Suomen taloustilanne. 4. Suomi painottaa vuoden 2016 talousarvion pohjautumista realistisille arvioille todellisista tarpeista. Lisäksi tavoitteena on määrärahojen tuloksellinen, kustannustehokas ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukainen käyttö. 5. Kuluvalla kehyskaudella tulisi hillitä maksamattomien sitoumusten kasvua ja siksi Suomelle on erityisen tärkeää, että sekä maksusitoumusten että maksumäärärahojen määrä pysyy maltillisella tasolla. 6. Lisäksi keskeisenä periaatteena tulisi olla, että otsakkeisiin sisältyy varautumisena riittävä liikkumavara ennakoimattomiin menoihin vastaamiseksi. Suomi painottaa erityisesti, että maksukaton alle jäävä määrä olisi riittävä, ettei Suomen tärkeänä pitämää maksukattorajaa ylitettäisi. 7. Hallintomenojen taso on pidettävä maltillisena ja on tärkeää, että rahoituskehysneuvotteluissa sovittuja henkilöstösäästötoimenpiteitä jatketaan sovitusti. 14