Jorma Luhta ELÄMÄÄ SOILLA. Suotavoitteet

Samankaltaiset tiedostot
ELÄMÄÄ METSISTÄ. Metsätavoitteet Eero Vilmi / Vastavalo

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja,

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA

TURVEMAAT. Tässä raportissa esittelemme sitä, mikä soita ja hiilivarastoja uhkaa ja miten ne voidaan suojella.

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

Viite: YM027:00/2012 lausuntopyyntö soidensuojelutyöryhmän loppuraportista.

MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu

Hiiltä pois ilmakehästä Vihreiden keinot hiilinielujen vahvistamiseksi

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Suomen luonnonsuojeluliitto Koonnut Juho Kytömäki

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi?

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista ( ) - seuranta 2014

Soidensuojelu Suomessa

Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Soidensuojelu miten eteenpäin?

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet. Samuli Joensuu

Metsänkäsittely ja soidensuojelu

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu

Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari

Pohjois-Pohjanmaa kosteikkomaakunta kosteikkojen kestävän käytön mallimaakunta?

Suosta on moneksi SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava

Yleiskatsaus Suomen soiden määrään ja riittävyyteen

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

Suoluonto ennen ja nyt. Rauno Ruuhijärvi Professori emeritus Luontotyyppien uhanalaisuus

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa?

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Suostrategian toteutus, kommentteja

Valtion arvokkaimpien soiden täydentävä suojelu TIIVISTELMÄ

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?

Turvetuotannossa olevat tai turvetuotantoon soveltuvat alueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2,

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta

Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Soita on ennallistettu Suomessa kaikkialla muualla paitsi pohjoisimmassa Lapissa, eniten ns. METSO alueella.

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Kestävää metsätaloutta turv la?

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Kansalaisjärjestön näkemyksiä vesienhoidosta

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Näkökulmia suo- ja turvemaiden strategiaan

Soiden hiilivarastojen kehitys

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Turvetuotannossa olevat tai turvetuotantoon soveltuvat alueet, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2,

Soista voimaa vai soidinmenoja?

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu Tampere

Edelläkävijä vihreillä markkinoilla

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

Soiden ekosysteemipalvelut ja turvemaiden kestävän käytön haasteet

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Metsätalouden vesiensuojelu

METSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua

Monimuotoisuuden suojelu

Metsätalouden kannustejärjestelmä suometsien ilmastokestävän hoidon näkökulmasta Marja Hilska-Aaltonen/MMM

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Soidensuojelutyöryhmän tavoitteet. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon tulevaisuus seminaari

Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Älyäkkönääenergiaa ; energiaa biomassoista

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen laajentamisesta

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelun suuntaviivoja tulevaisuuteen

Ovatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde?

Etelä-Pohjanmaan suoluonto -kysely. Etelä-Pohjanmaan liitto 2016

Transkriptio:

ELÄMÄÄ SOILLA Suotavoitteet 2018 2030

Suomessa on uskomattoman kaunis ja maailmanmittakaavassa myös aivan ainutlaatuinen suoluonto. Se ei kuitenkaan säily ilman apuamme. Paloma Hannonen Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija TAVOITTEEMME LYHYESTI Luonnonsuojeluliiton tavoite on sama, johon Suomi on sitoutunut niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin: pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Vuoteen 2030 mennessä saavutetaan 17 % suojelutavoite myös suoluonnon osalta. Soidensuojelun täydennysohjelma on toteutettava loppuun asti vuoteen 2025 mennessä. Soiden ennallistamiseen varataan riittävä rahoitus ja laaditaan toteutussuunnitelma. Turpeen kaivaminen ja polttaminen lopetetaan vuoteen 2025 mennessä. Turveteollisuuden aiheuttamia haittoja korjataan perustamalla soidensuojelumaksu. Vesistöjen tilaa heikentävät toimet kuten kunnostusojitukset ja ojitusmätästys kielletään. Merja Paakkanen / SLL Painettu kierrätyspaperille. 4041 0582 Painotuote Felix Siivonen

Suotavoitteet 2018-2030 RETKEILY JA VIRKISTYS 1. Turveteollisuuden aiheuttamia haittoja korjataan perustamalla soidensuojelumaksu, joka maksetaan soista saatavan tuoton yhteydessä (turpeen myynti ja poltto sekä kasvusammalen nosto). Tällä kunnostetaan pilaantuneita vesistöjä ja ennallistetaan soita. Näin parannetaan myös virkistysmahdollisuuksia. 2. Retkeilyä ja virkistysmahdollisuuksia parannetaan muun muassa lisäämällä Metsähallituksen luontopalveluiden resursseja. SUOJELU 1. Soidensuojelun täydennysohjelma on toteutettava loppuun asti vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi erilaisten kaavojen suojeluvaraukset suoalueilla on toteutettava samassa aikataulussa. 2. Viimeistään vuoteen 2030 mennessä on saavutettava kansainvälisten sopimusten mukainen 17 prosentin suojelutavoite myös suoelinympäristöjen osalta. 3. Soiden ennallistamiseen varataan riittävä rahoitus ja laaditaan toteutussuunnitelma. Ennallistamisessa tulee painottaa hydrologian palauttamista. Metsätaloudelle kannattamattomasti ojitettuja soita on yhteensä noin miljoona hehtaaria. EU:n strategisen päätöksen ja kansainvälisten biodiversiteettitavoitteiden mukaan muuttuneista ekosysteemeistä tulisi ennallistaa 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tämän mukaisesti Suomen noin viidestä miljoonasta ojitetusta suohehtaarista tulisi siis ennallistaa yli 700 000 hehtaaria. Tavoite tulee saavuttaa mahdollisimman pian, mutta näillä panostuksilla siihen ei tulla pääsemään vuoteen 2020 mennessä. Uudeksi tavoitevuodeksi tulee ottaa vuosi 2030. ILMASTONMUUTOS 1. Turpeen kaivaminen ja polttaminen energiaksi lopetetaan vuoteen 2025 mennessä. Yhtään uutta turvesuota ei avata energiatuotannolle. 2. Suot ovat metsiäkin suurempi hiilivarasto, johon hiili on sitoutunut pitkien aikojen kuluessa. Soiden hiilivarasto on säilytettävä. 3. Suomi edistää soiden ja kosteikkojen suojelua kansainvälisesti ja vastustaa aktiivisesti turpeen polttamista ja turvemaiden ojittamista globaalisti osana ulko- ja ilmastopolitiikkaa. 4. Turvemaiden ja kosteikkojen suojelua ja ennallistamista edistetään myös kansainvälisellä tasolla. Turpeen kaivaminen ja polttaminen energiaksi lopetetaan vuoteen 2025 mennessä. Yhtään uutta turvesuota ei avata energiatuotannolle.

Turveteollisuuden aiheuttamia haittoja korjataan perustamalla soidensuojelumaksu. Tällä kunnostetaan vesistöjä ja ennallistetaan soita. TALOUS JA TUET 1. Metsätalouden ympäristötukia ohjataan enemmän ennallistamistöihin sekä puustoisten soiden suojelusta maksettaviin korvauksiin. 2. Turvemaiden metsätalouden haittoja on vähennettävä nopeasti. Niin kutsuttujen kunnostusojitusten tukeminen valtion budjetista lopetetaan poikkeuksena vesitalouden ennallistamisen kannalta oleelliset toimet. Vesistöjä kuormittavia ojituksia tuettiin esimerkiksi vuonna 2017 edelleen noin neljällä miljoonalla eurolla. Vapautuvat rahat tulee käyttää vesistöjen tilanteen parantamiseen ja soiden suojeluun. Kunnostusojitukseen liittyvään ilmoitusmenettelyyn on sisällytettävä todistus siitä, että naapurit ovat nähneet suunnitelman. 3. Soiden raivaaminen pelloiksi ja lannanlevitykseen lopetetaan vuoteen 2020 mennessä. 4. Verotuki turpeen energiakäytölle poistetaan vuoteen 2020 mennessä. LAIT JA LUVAT 1. Turpeen kaivamisen vesistötarkkailua parannetaan ja ympäristölupiin lisätään raja-arvo sallitulle humusmäärälle tuotantoalueilla. Vesistövaikutusten mittaamista ja seurantaa tulee kehittää erityisesti huippuvirtaamien aikaisten kuormitustasojen selvittämiseksi. 2. Pintasammalen nostosta tehdään luvanvaraista toimintaa ja siihen liittyvät muut lainsäädännölliset tarpeet selvitetään. Pintasammalen nosto rajataan soiden luonnontilaisuus -luokituksen 0 1-luokkien soille. 3. Ympäristönsuojelulakia korjataan siten, että soiden tilaa heikentävä toiminta rajataan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti suoluokituksen 0 1-luokkien soille. Ympäristönsuojeluasetusta muutetaan vastaavasti. 4. Ympäristöluvan tulee määrittää suon jälkikäyttöä turpeen kaivamisen jälkeen. Jälkikäytön tulee olla luonnon monimuotoisuuden kannalta paras mahdollinen ratkaisu. Useissa tapauksissa tämä tarkoittaa ennallistamista tai esimerkiksi turvekentän muuttamista kosteikoksi. Lisätään toiminnan lopettamisen jälkeinen ennallistamisvelvoite turpeen kaivamisen ympäristölupiin. 5. Vesistöjen tilaa heikentävät toimet kuten kunnostusojitukset ja ojitusmätästys kielletään. 6. Avohakkuut ja niihin liittyvä maanmuokkaus turvemailla kielletään lailla ja siirrytään metsien jatkuvapeitteiseen kasvatukseen, mikä vähentää myös ojitustarvetta. 7. Soiden taloudellista hyödyntämistä edeltävien luontoselvitysten laajuutta ja laatua parannetaan ottamalla huomioon esim. toimien vaikutus valuma-aluetasolla. 8. Kaivoshankkeet eivät saa olla uhka suojelluille soille. Malminetsintä suojelualueilla ja kaivosten perustaminen suojelualueille tulee kieltää. Tämä edellyttää kaivoslain uudistamista.

AUTA SUOLUONTOA Edistä soidensuojelutavoitteita ja levitä tietoa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Lahjoita 10 soille lähettämällä tekstiviesti 10E SUO numeroon 16588 tai tekemällä lahjoitus osoitteessa sll.fi/lahjoita. www.sll.fi/suot