L O I K K A 2 0 3 0 KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI RAKENNEMALLISOPIMUS 28.05.2012 K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i
KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI LOIKKA 2030 1 S I S Ä L T Ö 1. RAKENNEMALLISOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT... 2 2. SOPIMUKSEN TAVOITTEET JA TARKOITUS... 2 3. SOPIJAOSAPUOLET... 2 4. SOPIMUKSEN SITOVUUS... 2 9. SOPIMUKSEN LIITTEET... 6 Asuminen ja keskusverkko 2030... 6 Liikkuminen... 7 Elinkeinot... 8 Matkailu ja virkistys... 9 Tulevaisuuden hankkeet... 10 Rakennemalli LOIKKA 2030... 11 5. SOPIMUKSEN OHJAUSVAIKUTUS JA YHTEENSOVITTAMINEN... 3 6. SOPIMUKSEN SISÄLTÖ... 3 7. SEURANTARYHMÄ JA SEN TEHTÄVÄT... 3 8. SOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET... 5 Kannen kuvat: Ilmakuva (Scanfoto,Kuopion kaupunki, kuvapankki)
KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI LOIKKA 2030 2 1. R A K E N N E M A L L I - S O P I M U K S E N L Ä H- T Ö K O H D A T Rakennemallisopimuksen lähtökohtana on Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemalli Loikka 2030. Sopimus koskee Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun kuntia: Kuopio, Leppävirta, Maaninka, Nilsiä, Siilinjärvi, Suonenjoki ja Tuusniemi. Loikka 2030 rakennemallin sisällössä korostuvat hyvät palvelut, sujuvat liikenneyhteydet, tiivistyvä asuminen, elinkeinoelämän sijoittumismahdollisuudet, monipuoliset virkistyspalvelut, matkailun kehittyminen sekä eheä, tiivis, toimiva ja ekologinen yhdyskuntarakenne. Sopimus sisältää sopimuksen tavoitteet sopijaosapuolet sopimuksen sitovuus sopimuksen ohjausvaikutus ja yhteensovittaminen sopimuksen keskeinen sisältö seurantaryhmän ja sen tehtävien määrittelyn Sopimuksen tavoitteet ja tarkoitus Rakennemallisopimuksen tavoitteena on toteuttaa Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemallia 2030. Sopimuksella sitoutetaan poliittisesti Kuopion kaupunkiseudun kuntia ja muita suunnitteluosapuolia rakennemallin käytännön toteutuksiin. Tavoitteena on nostaa esille seudullisesti merkittäviä asioita yhteisessä maankäytössä. Tavoitteena on sitouttaa seudun kunnat ja muut toimijaosapuolet taloudellisesti seudun maankäytössä tärkeiden kärkitoimenpiteiden toteuttamiseen. Rakennemallisopimuksen tavoitteena on luoda säännönmukaisesti päivitettävä ja seurattava työkalu ja prosessi Kuopion seudun yhteiseen maankäyttöön. 2. S O P I J A O S A P U O L E T Rakennemallisopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat tahot: Kuopion kaupunki *) Leppävirran kunta Maaningan kunta Nilsiän kaupunki *) Siilinjärven kunta Suonenjoen kaupunki Tuusniemen kunta Pohjois-Savon liitto Pohjois-Savon ELY-keskus *) Nilsiän ja Kuopion kaupunkien yhdistyminen 1.1.2013 3. S O P I M U K S E N S I T O- V U U S Sopimuksella kunnat ja muut sopijaosapuolet sitoutuvat vapaaehtoisesti rakennemallin toteutukseen yhteisessä ja kuntakohtaisessa maankäyttöön ja muuhun kehittämiseen liittyvässä päätöksenteossaan sekä keskinäisessä suunnittelussa. Poliittinen sitoutuminen toteutuu lisäksi seurannan, sen organisoinnin ja raportoinnin kautta. Sopimus tähtää vuoteen 2030 (rakennemallin toteutumisajankohta), mutta se päivitetään valtuustokausittain.
KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI LOIKKA 2030 3 4. S O P I M U K S E N O H J A- U S V A I K U T U S JA Y H- T E E N S O V I T T A M I N E N sovitetaan yhteen muihin sopimuksiin ja suunnitteluun vaikuttaviin asiakirjoihin rakennemallin päivittämisen yhteydessä. Keskeisiä yhteensovitettavia sopimuksia ja asiakirjoja ovat: Liikennettä koskevat suunnitelmat ja aiesopimukset Kuopion seudun kasvusopimus MAL-verkostosopimukset Pohjois-Savon maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma, maakuntasuunnitelma, Pohjois-Savon maakuntakaava ja muut Pohjois-Savon maakuntakaavat Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet sekä alueidenkäyttötavoitteet (VAT) 5. S O P I M U K S E N S I S Ä L- TÖ Sopimuksella kunnat ja muut sopijaosapuolet sitoutuvat noudattamaan yhdessä laaditun Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemallia Loikka 2030 ja sen keskeisiä kehittämisperiaatteita. Sopimuksen tavoitteena on yhdyskuntarakenteen hajautumisen vähentäminen ja yhdyskuntarakenteen eheytyminen. Sopimuksen liitteenä on kuvattu kehittämisperiaatteet teemoittain ja yhteenvetokarttana: Asuminen ja keskusverkko Liikkuminen Matkailu ja virkistys Elinkeinot Rakennemallikartta Loikka 2030 Kunnat yhdenmukaistavat maapolitiikkaansa niin, että kuntien maapolitiikka tukee rakennemallin tavoitteiden toteutumista. Kunnat sitoutuvat yhdessä valittujen ja rakennemallisopimuksessa esitettyjen kärkihankkeiden toteuttamiseen oman maankäyttönsä ja infrastruktuurin rakentamisen kautta. Seuraavia kärkihankkeita pyritään edistämään maankäytön suunnittelun keinoin: Maankäytön painopistealueiden strateginen yleiskaava Kuntien yhteiset ja kuntarajat ylittävät maankäyttösuunnitelmat (pilottina kehittämisvyöhyke: Sorsasalo Paasisalo Vuorela Toivala) Joukkoliikennekäytävien syntymisen / kehittämisen edistäminen Tahkon kehittäminen ja sen matkailukeskustan luominen Kuopion lentoasemavyöhykkeen kehittäminen Hajarakentamisen yhteisten periaatteiden ja pelisääntöjen luominen 6. S E U R A N T A R Y H M Ä J A S E N T E H T Ä V Ä T Seuranta- ja raportointivastuu on Kuopion seudun MAL-työryhmällä. Kaikilla sopijaosapuolilla on edustus seurantaryhmässä. Seurantaryhmä käsittelee ja seuraa seudun maankäytön kannalta merkittäviä kokonaisuuksia, kuten: Yhteiset yleiskaavat Kauppakeskushankkeet Merkittävät työpaikkakeskittymät Seudullisesti merkittävät väylähankkeet ja virkistysyhteydet Kuntarajat ylittävät tai niiden läheisyyteen sijoittuvat kaava- ja muut hankkeet Yhdyskuntarakenteen eheytymistä / hajautumista Seurantaryhmä raportoi rakennemallin toteutumisesta kuntien valtuustoille kerran vuodessa (kevättalvella) ennen budjettien laatimista ja työvaliokunnalle kahdesti vuodessa. päivitetään jokaisen valtuustokauden ensimmäisen vuoden aikana.
KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI LOIKKA 2030 4
KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI LOIKKA 2030 5 7. S O P I M U K S E N A L L E K I R J O I T U K S E T Kuopiossa xx. päivänä kesäkuuta 2012. Kuopion kaupunki Suonenjoen kaupunki Leppävirran kunta Tuusniemen kunta Maaningan kunta Pohjois-Savon liitto Nilsiän kaupunki Pohjois-Savon ELY-keskus Siilinjärven kunta
KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI LOIKKA 2030 6 9. S O P I M U K S E N L I I T T E E T Asuminen ja keskusverkko 2030 Yhdyskuntarakenne muodostuu laadukkaasta asutuksesta, työpaikka- ja palvelukeskittymistä ( solmut ) ja niiden välisestä liikenteestä ( virrat ). Väestöennuste 165 000 on ennustettua suurempi. Asumisen kehittämisvyöhykkeet ja asutuskeskittymät: Asutusrakenne painottuu keskuksiin ja sen rantavyöhykkeille sekä Kuopio-Siilinjärvi -joukkoliikennevyöhykkeelle ja Nilsiän keskusta-tahko -vyöhykkeelle. Kuopion keskusta muodostaa maakunnan tärkeimmän koulutuksen ja osaamisen, palvelujen ja elinkeinoelämän sekä asumisen keskuksen. Uusi rakentaminen tukee olemassa olevien palvelujen säilymistä/kehittämistä ja tukee nykyistä rakennetta. Siilinjärven ja Kuopion keskustoja eheytetään maakuntakaavan mukaisesti joukkoliikenteeseen ja erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvina keskustatoimintojen alueina. Maaseutualueella asuminen painottuu joukkoliikenne-käytäviin ja sen kylätaajamiin. Kaavoituksella ja maankäytön suunnittelulla edistetään yhteisöllisyyttä, matalaenergistä ja ekologista asumista. Keskusverkon ytimen muodostaa Kuopion palvelualue. Erikoiskaupan, hallinnon palvelut sekä vähittäiskaupan suuryksiköt sijoittuvat maakuntakaavan mukaisesti Kuopion seudulle. Joukkoliikennekäytävien varrella oleviin alakeskuksiin sijoittuu yksityisiä ja julkisia palveluita. Kuopio-Tahko -matkailuakselilla edistetään toimivien palvelukokonaisuuksien syntymistä. Tahkosta kehittyy matkailupalvelujen erityinen keskus, jossa palveluja on saatavissa ympärivuotisesti. Nilsiän kuntakeskus ja Tahko muodostavat yhteisen asuin- ja palvelualueen. Kuntarajojen merkitys häviää ja palveluja hyödynnetään joustavasti yli kuntarajojen. Seudulla luodaan uusia palvelukonsepteja. Asuminen, palvelut ja työpaikat limittyvät maankäytössä sekoittuneiden toimintojen alueita. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että osana kuntien yhteistä maankäyttöpoliittista sopimista hyväksytään seudulla yhteiset haja-asutuksen ja erityisesti taajamien lievealueiden rakentumisen pelisäännöt.
KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI LOIKKA 2030 7 Liikkuminen Joukkoliikenteen ydinvyöhykkeellä edistetään maakuntakaavan mukaisesti joukkoliikenteen kehittymistä kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi henkilöautolle. Suunnittelussa huomioidaan joukkoliikennekaupungin suunnitteluperiaatteet. Kehittämisessä huomioidaan vuorotarjonta, pysäkkien esteettömyys, turvallisuus, pysäkkipalveluiden laatu ja liikenteen sujuvuus Siilinjärven ja Kuopion keskustojen kehittämisessä huomioidaan liityntäpysäköinti. Kävelyn ja pyöräilyn ympäristöt kehittyvät lähellä palveluja. Kuntarajat ylittävillä virkistysyhteyksillä on suuri merkitys. Hyvän palveluvarustuksen asemaseutuja kehitetään ja raideyhteyden merkitys kasvaa. Taajamajunaliikenteen kehittämisen pitemmän tähtäimen realistisuutta arvioidaan joukkoliikennesuunnittelussa ja liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Maankäyttöratkaisuilla ei tule vaikeuttaa tavoitteen toteutumista. Lentoyhteydet monipuolistuvat. Lentoaseman alue, Toivala ja Sorsasalo kehittyvät merkittävänä työpaikka- ja logistiikkakeskittymänä. Valtakunnallisia pääväyliä valtatietä 5 ja valtatietä 9 kehitetään kansainvälisinä liikennekäytävinä. Erityistä huomiota kiinnitetään maakuntakaavan mukaisesti liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen, liikenteen ja matkailun palveluihin sekä liikenneympäristön laatuun. Kuopion seudun valtateiden parantamiset avaavat maankäytölle merkittäviä uusia mahdollisuuksia. Valtatien 9 parantaminen on lisännyt Etelä-Siilinjärven yritysalueiden saavutettavuutta ja houkuttelevuutta. Kallan Siltojen uusimisen valmistuttua valtatie paranee osin moottoritieksi. Samalla saadaan katuyhteys Kuopion ja Siilinjärven välille, mikä lisää erityisesti Sorsasalon vetovoimaa yritysalueena. Leppävirran pohjoisosassa suunnitteilla oleva uusi valtatien 5 linjaus toteuduttuaan mahdollistaa Oravikoskella ja Paukarlahdessa nykyisen valtatien varren maankäytön tehostaminen asumiseen ja yritystoimintaan. Kuopio Tahko -matkailuyhteys huomioidaan liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Vesiliikenneyhteyksiä hyödynnetään matkailussa.
KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI LOIKKA 2030 8 Elinkeinot Keskeiset elinkeinokeskittymät sijaitsevat Kuopion keskustassa ja tiedepuistossa, valtatie 5 tien solmukohdissa sekä nykyisissä kunta- ja aluekeskuksissa joukkoliikennekäytävien varrella. Asuminen, palvelut ja työpaikat limittyvät maankäytössä sekoittuneiden toimintojen alueiksi tai ryhmittyvät luontevasti rinta rinnan. Elinkeinoelämän kasvua tuetaan asuminen, asiointivirrat ja joukkoliikenne huomioiden. Työpaikkoja ja alueelle tuloja tuovalle elinkeinotoiminnalle on jatkossakin kilpailukykyisiä alueita kasvaa ja kehittyä. Uudet elinkeinoalueet mahdollistavat Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun kehittymisen elinkeinorakenteeltaan monipuolisena hyvinvointiosaamisen ja innovaatiotoiminnan keskuksena. Uudet yritys- ja työpaikka-alueet tukevat nykyistä yhdyskuntarakennetta sekä edistävät alueen toiminnallisuutta ja sisäistä eheyttä. Kuopion keskustan alue ja Savilahden tiedepuisto muodostavat alueen vahvimman työpaikkaytimen ja kaupallisen keskustan. Tahko on alueen merkittävin kehittyvä matkailualue. Muita merkittäviä työpaikkavyöhykkeitä ovat Sorsasalon Toivalan - Lentoaseman työpaikka-alue sekä Kuopion eteläiset työpaikkaalueet. Kuopion eteläpuolella sijaitsee myös maakuntakaavassa hyväksytty vähittäiskaupan kehittämisvyöhyke ja logistiikka-alue. Vähittäiskaupan kehittämisvyöhyke kehittyy merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sekä tilaa vievän erikoistavarakaupan alueena. Ympäristöhäiriöitä aiheuttavat, raskaat ja paljon tilaa vievät yritystoiminnot sijoittuvat keskustoista kauemmaksi, hyvien liikenneyhteyksien varsille. Keskustat kehittyvät vetovoimaisina kaupan, liikeelämän, osaamisen ja palvelujen työpaikka-alueina. Keskustoihin ohjataan monipuolisia liike-elämän asiantuntijapalveluja, monipuolisia kaupan erikoistavaraliikkeitä sekä päivittäistavarakaupan palveluja. Lähipalveluja ohjataan kunta-, alue- ja palvelukeskuksiin.
KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI LOIKKA 2030 9 Matkailu ja virkistys Kuopio ja Tahko ovat koko maakunnan suurimpia ja vetovoimaisimpia matkailukeskuksia muodostaen matkailun kehittämisen ydinvyöhykkeen. Muita tärkeitä matkailualueita ovat mm. Leppävirran matkailukeskittymä sekä Vehmersalmi vesimatkailun ja lomaasumisen kaupunginosana. Matkailukaupunkina Kuopio tunnetaan Puijosta, torista, Kallavedestä ja laajoista kulttuuri- ja virkistysmahdollisuuksistaan kuten myös houkuttelevista tapahtumistaan. Tahkosta kehittyy Lapin ulkopuolisen Suomen johtavin matkailukeskus, jonka matkailukapasiteetti ja palvelutarjonta laajenevat merkittävästi. Koko kaupunkiseudun alueella monipuoliset ja ympärivuotiset virkistys- ja matkailureitistöt palvelevat asukkaita ja matkailijoita. Erityisenä kehittämiskohteena on vesimatkailu. Matkailun toimintaedellytyksiä luodaan suunnitelmallisesti kuntien ja eri toimijoiden yhteistyössä sekä ennakoivan kaavoituksen ja liikenneyhteyksien kehittämisen avulla. Matkailua kehitetään ekologisin ratkaisuin sekä arvokkaat kulttuuri- ja luonnonympäristöt huomioiden. Alueet vahvistavat omaa matkailuprofiiliaan.
KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI LOIKKA 2030 10 Tulevaisuuden haasteet
KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI LOIKKA 2030 11 Rakennemalli LOIKKA 2030