KiertVesi - Maataluden ympäristökurmituksen ja lannan ravinteiden kierrätyksen nykytila 3/2016-5/2019, MaKeRa MATO-tutkimushjelman 3. vusiseminaari 13.3.2019 YM:n Pankkisali (Aleksanterinkatu 7) Sari Väisänen (SYKE) ja Perttu Virkkajärvi (Luke)
KiertVesi- hanke Saattaa maataluden ympäristövaikutusten mittaus- ja havaintaineistja (kekentiltä, pieniltä valuma-alueilta ja vesistöalueilta) avimeen käyttöön Hyödyntää maataluden tietkantja mallinnuksessa Arviida ympäristökrvausjärjestelmän timenpiteiden vaikutukset ja kknaisptentiaali maataluden kiintaine- ja ravinnekurmitukseen (kk maa & pilttialueet) Arviida mahdllisuudet täydentää tai krvata edellä mainittuja valuma-aluetimenpiteitä tehstamalla hitkalastusta Arviida kierrätysravinteiden (karjanlannan levitystapjen) aiheuttamaa vaikutusta vesistökurmitukseen Järjestää hankkeen aiheisiin liittyviä sidsryhmätilaisuuksia Yleistää saadut tulkset ja kuvata tulsten perusteella kierttaluden mahdllisuuksia Lppuraprtti tulssa kevään aikana
KiertVesi- hanke Saattaa maataluden ympäristövaikutusten mittaus- ja havaintaineistja (kekentiltä, pieniltä valuma-alueilta ja vesistöalueilta) avimeen käyttöön Hyödyntää maataluden tietkantja mallinnuksessa Arviida ympäristökrvausjärjestelmän timenpiteiden vaikutukset ja kknaisptentiaali maataluden kiintaine- ja ravinnekurmitukseen (kk maa & pilttialueet) Arviida mahdllisuudet täydentää tai krvata edellä mainittuja valuma-aluetimenpiteitä tehstamalla hitkalastusta Arviida kierrätysravinteiden (karjanlannan levitystapjen) aiheuttamaa vaikutusta vesistökurmitukseen Järjestää hankkeen aiheisiin liittyviä sidsryhmätilaisuuksia Yleistää saadut tulkset ja kuvata tulsten perusteella kierttaluden mahdllisuuksia Lppuraprtti tulssa kevään aikana
Mavin ja rakennetutkimusten aineistjen yhteensvittamisen haasteita Kevennetyn mukkauksen sisältö Talviaikaisen kasvipeitteisyyden sisältö Talviaikainen kasvipeitteisyysala 1,44 milj. ha = pysyvä kasvipeitteisyys + nettmääräinen muuts Kasvipeitteisyystiedt tukiprrastuksen vuksi saattavat lla aliarviita Talviaikaisen kasvipeitteisyyden ja kevennetyn mukkauksen yhdistäminen kasvukauden kasvikdiin (syksyn ilmitukset vs. seuraava kasvukausi) Vunna 2017 peltalasta situtuneena ympäristökrvaukseen 87 %, vaikutukset lasketaan kk maatalusmaalla Tietkannat n tehty yleensä muuta kuin mallinnusta ajatellen Syksyllä kynnetyn ja ilman kasvillisuutta levan peltalan pieneneminen Aiemmin sujavyöhykeala nin 8 000 ha, nyt sv:t sisältyvät lhp alaan
Mallinnustulksia VIHMAlla Peltviljelyn kurmituksen muuts Skenaari K-aine PP DRP TtP N tt NO 3 -N Kurmitustas tn vudessa ei timenpiteitä 1,177 *) 1 608 1 057 2 665 36 500 25 000 Keskimääräinen vusikurmitus kg/ha 520 0,71 0,46 1,17 16,0 11,0 Rakennetutkimus 2009-10 (vuden 2010 peltala) Pelttimenpiteet - 16 % -12 % 9 % - 4 % - 13 % -16 % Sujavyöhykkeet -2 % -2 % 0 % -2 % -1 % -1 % Ksteikt - - - - - - Rakennetutkimus 2015-16 (vuden 2016 peltalalla) -17 % -12 % 7 % - 5 % -14 % -16 % Mavi keskimääräiset talvet - 17 % - 13 % 7 % - 5 % - 13 % - 16 % Leudt talvet - 4 % 1 % 12 % 5 % - 8 % - 4 % Timenpiteiden khdentaminen kalteville pellille (km. talvet) - 35 % - 27 % 7 % - 13 % - 13 % - 16 % Khdentaminen ja P-luvut < 10 mg l -1 (km. talvet) - 35 % -27 % - 23 % - 26 % - 13 % - 16 % Leudt talvet (khdentaminen ja alennetut P-luvut) - 28 % -21 % - 26 % - 23 % - 8 % - 4 %
Nurmilta huuhtutuvan fsfrin huuhtutumisriskin mallinnus Tavite li kehittää realistinen nautakarjatilan simulintimalli eri lietteenkäsittelymenetelmävaihtehtjen' what if ' -skenaariden surittamiseen. Tässä n kaksi isa satavitetta: 1) luda empiirinen nurmipeitteisten pelln fsfrin huuhtutumismalli lemassa levien huuhtuma-aineistjen perusteella ja 2) yhdistää se maatilaa simulivaan ravinnekiertmalliin 6 14.3.2019
Aineist Nurmipeitevudet ja kkeet, jissa n käytetty karjanlantaa Vudet: 1992 2017 Paikkakunnat: Jkiinen (n=14), Thlampi (n=29) ja Maaninka (n=13) Nin 70% julkaisematnta aineista. Muuttuja Yksikkö N Mean Std Max Pintakerrksen viljavuus-p mg/l 45 12.1 5.0 33 Väkilannituksen P kg/ha/vusi 56 6.4 10.3 43 Karjanlannan P kg/ha/vusi 56 13.6 17.3 90 Pintavalunta mm 56 110 64 279 Liukisen-P:n-pitisuus pintavalunnassa mg/l 56 0.22 0.21 1.43 Liukisen-P:n-huuhtuma pintavalunnassa kg/ha/vusi 56 0.26 0.37 2.19 Partikkeli-P:n huuhtuma pintavalunnassa kg/ha/vusi 56 0.17 0.16 0.8 Kknais -P:n huuhtuma pintavalunnassa kg/ha/vusi 56 0.43 0.44 2.73 Kknais -P:n huutuma lysimetri/salaja kg/ha/vusi 36 0.031 0.03 0.13
Ennuste DRP, kg/ha/v Ennustettu Tt-P, kg/ha/v Validinti SIMU aineistlla (n = 12) Riskivusien (6-7 havainta) analyysi tehdään erikseen 1.6 1.4 1.2 1 0.8 0.6 0.4 0.2 0 DRP 0 0.5 1 1.5 2 Mitattu DRP y = 0.8481x + 0.0292 R² = 0.8904 DRP Lin. (DRP) 1.6 1.4 1.2 1 0.8 0.6 0.4 0.2 0 TtP 0 0.5 1 1.5 2 Mitattu TtP y = 0.8088x + 0.0548 R² = 0.8237 TtP Lin. (TtP) Uusi malli näyttää ennustavan hyvin pintavaluntasimulaattrin tulksia Uuden mallin ennusteet P huuhtutumiselle vat nin pulet aiemmista arviista Viljelykäytännöt, ersin arviinti Uusi malli linjassa Uhlenin tutkimusten kanssa, jssa nurmilta huuhtutunut 0.20-0.77 kg P/ha/v. Max 1.77 (Rutsi; Nrja; Uhlen 1988, 2003)
Tilamallin simulintiesimerkkejä: 20 vuden aikajänne Käytetty P-huuhtutumismallia sekä laajempaa tilamallia ravinnekierrn salta Ei sallittu syyslevitys Vusi Vusi Mineraalilannitteilla n 20 % pienempi huuhtutuminen kuin nrmaalikäytön lietelannituksella -> lietteen fraktiinnin etuja Lietteen hajalevitys 40 tn/ha syksyllä n kielletty; sijitus humattavasti parempi Pintavalunnan määrällä n suurempi rli kuin viljelytekniikalla
Tulsten uutuusarv ja hyödynnettävyys A. Mitä uutta tieta tutkimus tu, miten sitä vidaan käyttää ympäristön tilan parantamiseen ja parempaan plitiikkahjaukseen? Osittaa hjelmakausien yli tteutettujen timenpiteiden vaikuttavuutta Osittaa vesienhitsuunnitelmien ptentiaalin ja alueelliset ert Lähtöaineistjen merkitys ja tulkinnan vaikutus hjelmakausien vaikutusarviinneissa Uusi liukisen fsfrin huuhtumariskin mallinnus antaa mahdllisuuden simulida eri timenpiteiden vaikutuksia Osittaa lietelannan fraktiinnista saatavan ympäristöhyödyn Osittaa vesistökunnstuksen mahdllisuudet B. Miten hankkeen tutkimustulksia vidaan hyödyntää tulevan CAP-rahastkauden ympäristötimenpiteissä? Hankkeen tulkset sittavat käytettävissä levien käytännön timenpiteiden tehkkuuden Hankkeen tulkset sittavat khdentamisen merkityksen ja tarpeen (lhktas vs. aluetas)
KIITOS! Hankkeessa mukana: SYKE: Luke: Markku Puustinen Sirkka Tattari Jari Kskiah Ilkka Sammalkrpi Sari Väisänen Ahti Lepistö Elina Röman Sini Olin Tur Hjerppe Perttu Virkajärvi Mari Räty Rist Uusital Riitta Lemla Kirsi Järvenranta Jaana Uusi-Kämppä