EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 20.5.2011 ILMOITUS JÄSENILLE (41/2011) Asia: Maltan tasavallan edustajainhuoneen perusteltu lausunto ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB) (KOM(2011)0121 C7-0092/2011 2011/0058(CNS)) Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevassa pöytäkirjassa N:o 2 olevan 6 artiklan mukaisesti kukin kansallinen parlamentti voi kahdeksan viikon kuluessa siitä, kun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä koskeva esitys on toimitettu, antaa Euroopan parlamentin puhemiehelle sekä neuvoston ja komission puheenjohtajille perustellun lausunnon syistä, joiden perusteella se arvioi, että kyseessä oleva esitys ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen. Euroopan parlamentin työjärjestyksen mukaan toissijaisuusperiaatteen noudattamiseen liittyvät asiat kuuluvat oikeudellisten asioiden valiokunnan toimivaltaan. Jäsenille lähetetään tiedoksi Maltan tasavallan edustajanhuoneen perusteltu lausunto edellä mainitusta ehdotuksesta. CM\868034.doc PE465.003v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
LIITE Ehdotus neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB) KOM(2011)0121 Maltan parlamentin edustajainhuoneen perusteltu lausunto Maltan parlamentti toteaa, että yhteistä yhdistettyä yhtiöveropohjaa (CCCTB) koskevan ehdotuksen tärkeimpänä tavoitteena on purkaa merkittävimmät kasvua hidastavat esteet sisämarkkinoilla ja etenkin 27 erilaisesta kansallisesta verojärjestelmästä aiheutuvat esteet, ja katsoo, ettei tätä tavoitetta saavuteta. Euroopan komissio on sitä mieltä, että yhteinen lähestymistapa on tässä tapauksessa välttämätön muun muassa rajatylittävien tappioiden hyvitystä ja verotonta konsernien uudelleenorganisointia koskevien sääntöjen osalta. Maltan parlamentti katsoo, että tämän direktiivin tavoitteet voidaan saavuttaa tehokkaammin kansallisin keinoin. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita on sovellettava, kun unionilla ja sen jäsenvaltioilla on jollain tietyllä alalla jaettu toimivalta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEUT) ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEU) nojalla. Muussa tapauksessa ei ilmene ongelmia. Unionilla ei tietenkään ole yksinomaista toimivaltaa veroasioissa. Sen vuoksi ainoana (komission olettamana) vaihtoehtona on se, että unioni ja sen jäsenvaltiot jakavat veroasioihin liittyvän toimivallan perussopimuksen mukaisesti koko sisämarkkinoilla. Tässä tulee esille kysymys, onko unionilla toimivalta verotusjärjestelmien yhdenmukaistamista koskevien toimenpiteiden toteuttamiseen ehdotetulla säädöksellä. Unionin toimivalta Perussopimuksen uusimmasta versiosta käy aiempaa selvemmin ilmi, että unionin ja sen toimielinten on toiminnassaan noudatettava tiukasti niille perussopimuksissa annetun toimivallan ehtoja (annetun toimivallan periaate). Tämä suuntaus on ollut vallitsevana Maastrichtin sopimuksen voimaantulosta lähtien. Se on vahvistunut Irlannissa ja Ranskassa perustuslakisopimuksesta vuonna 2005 järjestetyissä kansanäänestyksissä saatujen kielteisten tulosten jälkeen. Tässä tapauksessa komissio katsoo, että unionille annetaan toimivalta SEUT:n 115 artiklassa, jonka nojalla neuvosto voi antaa yksimielisesti erityisessä lainsäätämisjärjestyksessä sekä Euroopan parlamenttia ja talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan direktiivejä jäsenvaltioiden sellaisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä, jotka suoraan vaikuttavat sisämarkkinoiden toteuttamiseen ja toimintaan. Komission perustelujen lähtökohtana on 115 artiklan soveltaminen, jollei 114 artiklaa voida soveltaa, koska hyväksytään, että 114 artiklan 2 kohdassa estetään 114 artiklan 1 kohdan soveltaminen ja siten tavallisen lainsäätämisjärjestyksen käyttäminen veroasioissa. Tämän seurauksena komissio katsoo, että 114 artiklan 2 kohdassa ei ratkaista verotusjärjestelmien yhdenmukaistamista koskevia ongelmia ja että verolainsäädäntö voidaan yhdenmukaistaa vain, jos sovelletaan 115 artiklaa, vaikka 115 artiklassa määrätään, ettei sillä rajoiteta 114 artiklan soveltamista. SEUT:n 115 artiklassa mainitaan kuitenkin muun muassa lainsäädännön "lähentäminen". Sillä tarkoitetaan yleensä, että lähentämällä kansallista lainsäädäntöä tiettyyn tavoitteeseen pääsemiseksi saavutetaan yhteinen tulos. Sillä ei yleensä tarkoiteta lainsäädännön yhdenmukaistamista eikä uuden lainsäädännön laatimista tai yhtenäisen eurooppalaisen järjestelmän luomista. Tämänkaltaiset kunnianhimoiset aloitteet oli aiemmin toteutettava asetuksella ja käyttämällä jotain muuta perussopimuksen mukaista perustaa lainsäädännön "lähentämistä" koskevien määräysten ohella. Lisäksi Euroopan unionin tuomioistuin on viime vuosina rajoittanut komission mahdollisuuksia käyttää 114 artiklaa (lainsäädännön lähentämistä koskevia tärkeimpiä määräyksiä, joiden mukaan neuvostossa sallitaan määräenemmistö yksimielisyyden sijaan). Esimerkiksi asiassa "tupakkatuotteiden mainonta ja niiden hyväksi tapahtuva sponsorointi" (C-376/98) annetun tuomion perusteella on tarpeen osoittaa, että unionin toimella edistetään sisämarkkinoiden toteuttamista tai toimintaa mutta ei mennä sitä pidemmälle. Tällainen toimi ei etenkään saa johtaa kilpailun poistamiseen. Sen tavoitteena ei myöskään saa olla sisämarkkinoiden sääntely etenkään puuttumalla jäsenvaltioiden asianomaiseen toimivaltaan. On tietysti myös selvitettävä kunkin ehdotetun toimenpiteen ja sisämarkkinoiden tavoitteiden välinen yhteys koko PE465.003v01-00 2/6 CM\868034.doc
perussopimuksen valossa. (Lissabonin sopimuksen jälkeisen) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 2 kohdassa määrätään lisäksi, että unioni kunnioittaa jäsenvaltioiden "keskeisiä tehtäviä" Näitä jäsenvaltioiden "keskeisiä tehtäviä" ei määritellä tyhjentävästi 4 artiklassa, ja katsomme, että tämä toimenpide voi vaikuttaa ja mielestämme se myös tosiasiassa vaikuttaa tehtäviin, joita on aina pidetty keskeisinä (valtion tuloja ja verotusta koskeva itsemääräämisoikeus). Olemme vakuuttuneita siitä, että unionin tuomioistuimen olisi pyydettäessä tulkittava ja sovellettava näitä perussopimuksen määräyksiä ja periaatteita moitteettomasti Lissabonin sopimuksen puitteissa, kuten jäsenvaltiot ovat odottaneet ratifioidessaan Lissabonin sopimuksen. Katsomme edellä esitetyn perusteella, että perussopimuksissa ei anneta toimielimille toimivaltaa toteuttaa toimenpidettä, jonka tavoitteena on perustaa yhdistämisen ja jakamisen avulla toteutettava CCCTB-järjestelmä yhtiöveropohjan määrittelemistä varten, ja yleisesti ottaen antaa direktiiviä 115 artiklan nojalla. Kun otetaan huomioon annetun toimivallan periaatetta koskeva ehdoton säännös, joka sisältyy uusiin perussopimuksiin, komissiolla on mittava tehtävä osoittaa, että kaikki ehdotukset, jotka perustuvat (114 artiklan yhteydessä tulkittuun) 115 artiklaan, ovat 115 artiklan ehtojen mukaisia. Näin ei ole, jos toimenpide johtaisi sellaisen järjestelmän perustamiseen, joka ulottuisi lainsäädännön yhdenmukaistamista laajemmalle ja vaikuttaisi lisäksi verotusta koskevaan itsemääräämisoikeuteen, joka on valtion keskeinen tehtävä. Maltan parlamentti uskoo tämän komission ehdotuksen loukkaavan toissijaisuusperiaatetta seuraavista syistä: Yleisesti on todettava, että CCCTB:tä koskevan ehdotuksen mukaiset uudet säännöt ovat jo sinänsä epävarmuuden lähde, koska niitä sovellettaessa ei voida nojautua verohallinnon eikä tuomioistuinten aiempiin tulkintoihin. Yritysten on 27 erilaisen voimassa olevan säännöstön lisäksi otettava huomioon myös CCCTB-järjestelmä, joka perustuu vapaaehtoisuuteen. Suurten yritysten voidaan väittää hyötyvän tästä järjestelmästä, mutta pienyritysten voi olla vaikea löytää niiden kannalta paras järjestelmä. Tämä koskee sekä konserniyhtiöitä että muita yrityksiä. Direktiiviehdotuksessa annetaan myös viimeksi mainituille mahdollisuus soveltaa CCCTB-järjestelmää. Vaikka ehdotus ei vaikuta jäsenvaltioiden soveltamiin verokantoihin välittömästi, saattaa silti olla, että jäsenvaltioiden on joka tapauksessa pakko muuttaa verokantoja, koska ehdotuksella on vaikutuksia valtion tuloihin. CCCTB:n tavoitteena on koordinoidun toimen aikaansaaminen. CCCTB:llä ei kuitenkaan ole tätä vaikutusta, kun otetaan huomioon, että se perustuu vapaaehtoisuuteen ja koskee myös yrityksiä, jotka eivät kuulu konserniin. Direktiivin tavoitteita ei näin ollen saavuteta paremmin EU:n tasolla. Vaikka CCCTB-järjestelmä voikin johtaa sääntöjen noudattamisesta aiheutuvien kustannusten alenemiseen, ei ole tarkoituksenmukaista ehdottaa, että on valittava joko voittojen laskeminen erikseen tai CCCTBjärjestelmän soveltaminen. Ajatus yhden luukun järjestelmästä antaa sen vaikutelman, että kaikki veronmaksajat asioivat vain yhden verohallinnon kanssa. Tavallisessa järjestelmässä yritykset ja yksityishenkilöt asioivat omien maidensa veroviranomaisten kanssa, mutta CCCTB-järjestelmässä yksittäisten yhtiöiden olisi oltava enemmän yhteydessä pääasialliseen veronmaksajaan sekä yhdistämisvaiheessa että tärkeimmän toimivaltaisen viranomaisen suorittamien tarkastusten yhteydessä. Tämä johtuu siitä, että yksittäisten yhtiöiden on CCCTB-järjestelmässä kirjattava kaikki tiedot ja säilytettävä todisteasiakirjat. Sen lisäksi on epäselvää, tarvitaanko CCCTB-järjestelmää, jotta voitaisiin alentaa veroilmoituksia koskevien sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tämä tavoite voidaan saavuttaa käyttämällä muita toissijaisia ja oikeassa suhteessa olevia keinoja. Näitä kustannuksia voitaisiin alentaa huomattavasti esimerkiksi ottamalla käyttöön sähköisiä välineitä jäsenvaltioiden tasolla. Lisäksi yrityksille, jotka ottavat käyttöön CCCTB:n, aiheutuisi uuteen järjestelmään siirtymisestä lisäkustannuksia (riippumatta siitä, ovatko ne konserniyhtiöitä vai eivät). Tämä on erityisen tärkeää pienten ja keskisuurten yritysten kannalta. Näin ollen tämän tavoitteen saavuttamiseksi ei tosiasiassa tarvita EU:n tason toimia. Maltan parlamentti katsoo, että jäsenvaltioiden toimet ovat riittäviä hallinnollisen rasituksen keventämiseksi. Yksi CCCTB:n tavoitteista on konsernin sisäisiin liiketapahtumiin sovellettavan monimutkaisen siirtohinnoittelujärjestelmän poistaminen. Maltan parlamentti on myös sitä mieltä, että CCCTB:llä ei poisteta siirtohinnoittelua, koska sitä sovelletaan edelleen yrityksiin, jotka eivät ota käyttöön CCCTB- CM\868034.doc 3/6 PE465.003v01-00
järjestelmää, sekä eri CCCTB-järjestelmiä käyttävien konserniyhtiöiden välillä 1. Ehdotuksessa myönnetään, ettei CCCTB poista jäsenvaltioiden välisiä erimielisyyksiä. Näitä kysymyksiä koskevien jäsenvaltioiden välisten erimielisyyksien käsittelyyn käytettävä järjestelmä on sitä paitsi jo olemassa. Sen perustana ovat kaksinkertaisen verotuksen estämistä koskevat sopimukset sekä välimiesmenettely-yleissopimus. Myös EU:n yhteinen siirtohinnoittelufoorumi yhdistää jäsenvaltioiden ja kaupallisten edustajien toteuttaman verojen hallinnoinnin siirtohinnoitteluun liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi. Tältä osin foorumi on saanut aikaan monia tuloksia, kuten menettelysäännöt, joissa annetaan Euroopan unionin neuvoston hyväksymiä arvoa koskevia ohjeita. EU:n tason toimi ei näin ollen ole tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi, koska tähän tarvittavat mekanismit ovat jo olemassa. Ei vaikuta siltä, että tämä tavoite voitaisiin saavuttaa paremmin CCCTB-järjestelmää koskevan ehdotuksen avulla, koska CCCTB-järjestelmässä myönnetään, että erimielisyyksiä voi ilmetä edelleen. CCCTB:n tavoitteena on ottaa täysimääräisesti huomioon rajatylittävät kaupalliset toimet ja välttää ylimääräisiä veroja yhdistämällä tulos EU:n tasolla 2. Näin saatu tulos edellyttää yhdistämistä, mutta jäsenvaltiotkin voivat ryhtyä toimiin kansallisella tasolla konsernin tappioiden vähentämiseksi. Unionin tuomioistuin on jo antanut tätä asiaa koskevan tuomion (ks. asia C-446/03, Marks & Spencer plc v. David Halsey (Her Majesty s Inspector of Taxes)). EU:n tason toimi ei ole tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi, koska kansallisella tasolla on riittävät mahdollisuudet toteuttaa näihin asioihin liittyviä toimia. CCCTB:n yhtenä tavoitteena on vähentää ylimääräisiä verosuunnittelumahdollisuuksia ja mahdollisuuksia verosuunnitteluun soveltamalla unionissa käytettäviä 27 rinnakkaista yhtiöverojärjestelmää. Tämä on määrä toteuttaa sisällyttämällä järjestelmään yleinen väärinkäytöksiä koskeva sääntö, jota täydennetään tietyntyyppisten väärinkäytösten hillitsemiseen tarkoitetuilla toimenpiteillä 3. Maltan parlamentti katsoo, että haitallisia verokäytäntöjä EU:ssa sääntelee jo olemassa oleva mekanismi eli (yritysverotuksen) menettelytapasäännöstöryhmä. Se antaa suosituksia, jotka talous- ja sosiaalikomitea hyväksyy. Maltan parlamentti katsoo näin ollen, ettei EU:n tasolla ole tarpeen ryhtyä toimiin tämän tavoitteen saavuttamiseksi, koska siihen tarkoitetut mekanismit ovat jo olemassa eikä vaikuta siltä, että tavoite voitaisiin saavuttaa paremmin CCCTB:n avulla. Yhdistäminen toteutetaan ehdotuksen mukaan jakokaavan avulla. Maltan parlamentti katsoo, että tällä kaavalla aiheutetaan jäsenvaltioiden suhteellisiin ja kilpailuetuihin liittyviä vääristymiä, hyödytetään talouksia, jotka ovat edelleen riippuvaisia työvoimapainotteisista talouden aloista ja rankaistaan talouksia, joissa tuottavuus on suhteellisen korkea ja/tai jotka ovat siirtymässä kohti lisäarvoa tuottavaa taloudellista toimintaa ja/tai joissa markkinat ovat suppeat. Tutkimuksista 4 käy lisäksi ilmi, että - mahdollisista tuloista perittävä yhtiövero nousee CCCTB:n vaikutuksesta. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että jakojärjestelmää sovellettaessa aiempaa suurempi osuus tuloista jaetaan jäsenvaltioiden kesken ja verotetaan niissä entistä korkeamman yhtiöverokannan mukaan. - jakokaavan odotetaan aiheuttavan vakavaa epätasapainoa, eikä siinä oteta huomioon nykyaikaisen liiketoiminnan taloudellista perustaa. Näiden vääristymien vuoksi verotus voi aiheuttaa todellista haittaa kaupallisille toimille. On todennäköistä, että yritykset alkavat etsiä sijoituskohteita EU:n ulkopuolelta. Tämä vaikuttaa vahvimmin niihin EU:n talouksiin, joiden kasvu on riippuvainen suorista ulkomaisista investoinneista. Painopisteen asettaminen kohdentamismekanismin osiin voi lisäksi aiheuttaa huomattavia vääristymiä työllisyyttä koskevissa päätöksissä. Maltan parlamentti toteaa euroalueen valtioiden ja hallitusten päämiesten päässeen yksimielisyyteen siitä, että yhteisen yhtiöveropohjan luominen voisi olla verotulojen kannalta neutraali etenemistapa, jonka avulla voidaan varmistaa kansallisia verostrategioita noudattaen kansallisten verojärjestelmien johdonmukaisuus sekä edistää julkisen talouden kestävyyttä ja eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä. Yhteinen yhtiöveropohja ei välttämättä vaikuta tuloihin, kunhan jäsenvaltioiden suhteelliset ja kilpailuedut otetaan huomioon. Euroalueen valtioiden ja 1 Ehdotuksen 123 artikla. 2 Johdanto-osan 6 kappale. 3 Johdanto-osan 10 ja 20 kappale. 4 Helmikuussa 2011 julkaistu Ernst &Youngin tekemä tutkimus "A study on the impact of the Common Consolidated Corporate Tax Base proposals on European business taxpayers". PE465.003v01-00 4/6 CM\868034.doc
hallitusten päämiehet puhuvat yhteisen yhdistetyn yhtiöveropohjan sijaan yhteisestä yhtiöveropohjasta. Näin ollen Maltan parlamentti katsoo, ettei edellytys, jonka mukaan toiminnan tavoitteet on voitava saavuttaa paremmin EU:n tasolla, täyty jakokaavan osalta. Ehdotetulla EU:n tason toimella voi sen sijaan olla kielteisiä vaikutuksia. Päätelmät 1. Maltan parlamentin mielestä perussopimuksissa ei kiistattomasti anneta toimielimille tarvittavassa määrin toimivaltaa antaa 115 artiklan nojalla direktiiviä, jossa säädetään yhdistämällä ja jakamalla toteutettavasta ehdotetusta CCCTB-järjestelmästä yhteisöveropohjan luomiseksi. Kun otetaan huomioon annetun toimivallan periaatetta koskeva ehdoton säännös, joka sisältyy uusiin perussopimuksiin, komissiolla on mittava tehtävä osoittaa, että jokainen ehdotettu toimenpide, joka perustuu (SEUT:n 114 artiklan ja SEU:n 4 artiklan yhteydessä tulkittuun) 115 artiklaan, on 115 artiklan mukainen. Komissio ei voi osoittaa tätä, jos toimenpide johtaisi sellaisen järjestelmän perustamiseen, joka ulottuisi lainsäädännön yhdenmukaistamista laajemmalle ja vaikuttaisi myös verotusta koskevaan itsemääräämisoikeuteen, joka on valtion keskeinen tehtävä. 2. Kun käytetään (yksinomaisia valtuuksia lukuun ottamatta) mitä tahansa unionin toimivaltaa, on joka tapauksessa noudatettava toissijaisuusperiaatetta ja suhteellisuusperiaatetta. Tämän toteen näyttämiseksi komission on osoitettava 1) ettei aiottuihin tuloksiin päästä jäsenvaltioiden yksittäin tai yhdessä toteuttamien vapaaehtoisten toimien avulla ja että ehdotettu EU:n tason toimi olisi parempi vaihtoehto (toissijaisuus) ja 2) että toimenpide on tarpeen sisämarkkinoiden toiminnan helpottamiseksi eikä siinä ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi eli että ehdotetussa direktiivissä ei mennä pidemmälle kuin mikä on tarpeen ilmeisten esteiden poistamiseksi ja mikä on tarkoituksenmukaista, tarpeellista ja oikeasuhteista tavoitteen saavuttamiseen nähden (suhteellisuus). Lisäksi komission on ehdotusta esittäessään osoitettava yksityiskohtaisesti, että ehdotuksessa noudatetaan näitä periaatteita huolellisesti ja että ehdotuksen edut ovat suuremmat kuin kielteiset vaikutukset. Tässä ehdotuksessa ei mielestämme täytetä edellä mainittuja vaatimuksia. Komissio ei ole esittänyt riittävästi laadullisia tai määrällisiä perusteita. Väitämme, ettei näitä perusteita ole olemassakaan vaan kyse on varsin spekulatiivisista toimenpiteistä. Komissio itse on ottanut 115 artiklan (neuvoston yksimielisyys) oikeusperustaksi ja viittaa siihen näin ollen edelleenkin. Tämä ehdotus liittyy kuitenkin jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeuteen välitöntä verotusta koskevissa asioissa, ja siitä odotetaan olevan tuloksena, että Malta ja muut jäsenvaltiot eivät voi tehdä päätöksiä, jotka koskevat veropolitiikkaa ja muuan muassa verokantaa. Tällä voi olla kielteisiä vaikutuksia taloudelliseen tilanteeseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Komission oikeusperustana käyttämässä 115 artiklassa edellytetään neuvoston yksimielisyyttä. Jotta toimenpiteelle saataisiin jäsenvaltion suostumus, sillä ei saa nyt eikä tulevaisuudessa estää näitä täysivaltaisia valtioita luomasta omaa kansallista politiikkaansa kaikkine osineen. Ei myöskään ole unionin etujen mukaista toimia tavalla, joka heikentää yhden tai useamman jäsenvaltion veropohjaa tai talousarvioperustaa. Juuri näin kuitenkin pyritään tekemään tämän toimenpiteen avulla. Ehdotuksella on tässä suhteessa kielteisiä vaikutuksia kansalliseen itsemääräämisoikeuteen ja siten myös jäsenvaltion mahdollisuuksiin määrätä verotuksesta omien sosioekonomisten olosuhteidensa perusteella keskushallinnon, alueellisella tai paikallisella tasolla. Toiseksi kun kyseessä on CCCTB-mallin ja erityisesti yhdistämisen osuuden (tulojen jakamisen) valinta, joka on keskeinen osa ehdotusta, tässä ehdotuksessa viitataan (useiden käytettävissä olevien joukosta valittuun) malliin, joka aiheuttaa suuria muutoksia monien jäsenvaltioiden kansallisissa verojärjestelmissä ja lisätaakkaa kansallisille talouksille sekä johtaa epävarmoihin tuloksiin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Odotettavissa on itse asiassa kielteisiä tuloksia monilla osa-alueilla: BKT, verotulojen menetys, kulut ja työllisyys. Ei ole selvästi osoitettu, että ehdotus olisi EU:n yhteiseksi eduksi, mitä edellytetään, jotta saavutettaisiin tämä tavoite, jota jäsenvaltiot eivät voi saavuttaa yksinään. Jäsenvaltiot voivat ryhtyä CM\868034.doc 5/6 PE465.003v01-00
toimenpiteisiin edistääkseen "erityisten" tavoitteiden saavuttamista. Jäsenvaltiot voivat yksittäin tai yhdessä toteuttaa monia erilaisia toimia käyttäen mekanismeja, jotka i) eivät loukkaa tällä tavalla tai laajalti jäsenvaltioiden toimivaltaa ja ii) tarjoavat mahdollisuuksia, jotka ovat tarpeeksi houkuttelevia rajaylittävän toiminnan kannustamiseksi. Niillä voidaan lisäksi luoda vahvempi yhtenäisyys ja saavuttaa laajempia tavoitteita toimimalla tasapainoisesti ja tekemällä yhteistyötä sekä pyrkimällä ehdotettua lievempään yhdenmukaistamiseen, esimerkiksi yhteisen yhtiöveropohjan luomiseen ilman yhdistämistä. Komissio ei näin ollen voi väittää, että toissijaisuuden ja suhteellisuuden periaatteita olisi noudatettu. Vähemmän voimakkaat vaihtoehdot voivat johtaa tavoitteiden saavuttamiseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ilman merkittävää puuttumista asiaan ja vähäisin kielteisin vaikutuksin. Olisi muistettava, että myös unionin itsensä tavoitteet ovat muuttuneet ja kasvaneet, minkä seurauksena uusia tavoitteita ja prioriteetteja on arvioitava suhteessa siihen välittömän integraation tavoitteeseen, jonka mukaan sisämarkkinoiden toteuttamisen tieltä on poistettava kaikki esteet, niin todelliset kuin kuvitellutkin. Muut arvot ja tavoitteet on otettava huomioon integraatiotavoitteiden ohella Euroopan yhteisössä. Taloudellinen vakaus ja julkisen talouden vakaus kuuluvat tietysti näihin tavoitteisiin. Maltan parlamentti katsoo, ettei nykyisessä ehdotuksessa noudateta eikä siinä osoiteta noudatettavan toissijaisuusperiaatetta eikä suhteellisuusperiaatetta. Kun otetaan huomioon vaikutus valtion itsemääräämisoikeuteen ja tästä nykyisessä muodossa olevasta toimenpiteestä odotettavissa olevat vakavat seuraukset etenkin niille talouksille, jotka ovat riippuvaisia vuosikymmenten ajan suunnitelluista palveluista, ja koska useat jäsenvaltiot ja unioni eivät saa etuja suhteessa vahinkoon tai edut ovat spekulatiivisia ja epävarmoja: Maltan parlamentti on päättänyt vastustaa ehdotusta ja toimittaa tämän perustellun lausunnon Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevassa pöytäkirjassa N:o 2 olevassa 6 artiklassa määritellyn menettelyn mukaisesti. 17. toukokuuta 2011 Edustajainhuone Maltan parlamentti PE465.003v01-00 6/6 CM\868034.doc