KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA

Transkriptio

1 Euroopan parlamentti Oikeudellisten asioiden valiokunta KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Asia: Maltan parlamentin perusteltu lausunto ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi sisämarkkinoihin suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta (COM(2016)0026 C8-0031/ /0011(CNS)) Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevassa pöytäkirjassa N:o 2 olevan 6 artiklan mukaisesti kukin kansallinen parlamentti voi kahdeksan viikon kuluessa siitä, kun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä koskeva esitys on toimitettu, antaa Euroopan parlamentin puhemiehelle sekä neuvoston ja komission puheenjohtajille perustellun lausunnon syistä, joiden perusteella se arvioi, että kyseessä oleva esitys ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen. Maltan parlamentti on antanut oheisen perustellun lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta direktiiviksi. Euroopan parlamentin työjärjestyksen mukaan toissijaisuusperiaatteen noudattamiseen liittyvät asiat kuuluvat oikeudellisten asioiden valiokunnan toimivaltaan. NP\ docx PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 LIITE EDUSTAJAINHUONE, MALTAN PARLAMENTTI MALTAN PARLAMENTIN EDUSTAJAINHUONEEN PERUSTELTU LAUSUNTO: EHDOTUS NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI SISÄMARKKINOIDEN TOIMINTAAN SUORAAN VAIKUTTAVIEN VERON KIERTÄMISEN KÄYTÄNTÖJEN TORJUNTAA KOSKEVIEN SÄÄNTÖJEN VAHVISTAMISESTA (COM(2016)0026) Maltan parlamentti panee merkille, että ehdotuksen päätavoite on veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistaminen, mutta katsoo, että Euroopan komissio ylittää asiassa sille Euroopan unionin perussopimuksissa annetun toimivallan (ultra vires). Maltan parlamentti vahvistaa kannattavansa toimenpiteitä, joilla pyritään torjumaan veronkiertoa, mutta katsoo, että ratkaisu ei saisi perustua kaikkia koskevien samanlaisten yhteisten sääntöjen luomiseen ilman tiettyä joustavuutta. Useat OECD:n suosittelemat toimet sisältävät joustavuuden elementin, mutta tästä ehdotuksesta se puuttuu. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita on sovellettava, kun unionilla ja sen jäsenvaltioilla on jaettu toimivalta jollain tietyllä alalla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) mukaisesti. Jos näin ei ole, kysymys soveltamisesta ei nouse esille. Unionilla ei tietenkään ole yksinomaista toimivaltaa veroasioissa, ja tästä syystä ainoana muuna mahdollisuutena on (kuten komissio olettaa), että unioni ja jäsenvaltiot jakavat veroasioihin liittyvän toimivallan perussopimuksen mukaisesti sisämarkkinoiden yleisen toiminnan osalta. On kyseenalaista, onko unionilla toimivalta hyväksyä ehdotetun toimenpiteen kaltaisia verotuksen yhdenmukaistamistoimenpiteitä. Ehdotuksen perustelu sisältää toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita käsitteleviä osia. Nämä osat ovat luonteeltaan varsin toteavia, eikä niissä perustella millään laadullisilla tai määrällisillä perusteilla sitä, että tällaisia tavoitteita ei pystytä saavuttamaan riittävällä tavalla jäsenvaltioiden yksipuolisesti toteuttamin toimin. Kun otetaan huomioon ala, jota tämä ehdotus koskee (eli välitön verotus), olisi odottanut tiukempaa lähestymistapaa. Euroopan unionin perussopimuksissa ei anneta suoraan määräyksiä, joilla säännellään välitöntä verotusta koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamista. Perussopimuksissa on vain yleinen määräys, joka koskee lakien lähentämistä (115 artikla), ja tätäkin sovelletaan vain silloin, kun sille on selkeä sisämarkkinoihin liittyvä perustelu (... jotka suoraan vaikuttavat sisämarkkinoiden toteuttamiseen ja toimintaan ). Pelkkä tämän lausuman toistaminen ehdotuksessa (ja sen otsikossa) ei vapauta vaatimuksesta osoittaa pätevin perusteluin, että ehdotus on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukainen, kuten näiden periaatteiden soveltamista koskevassa pöytäkirjassa N:o 2 olevassa 5 artiklassa edellytetään. On syytä muistaa, että pelkkä kansallisten lakien erojen arviointi ei riitä oikeuttamaan turvautumista perussopimuksen lakien lähentämistä koskeviin määräyksiin. Perustelujen toissijaisuusperiaatetta koskevassa osassa esitetään, että jos jäsenvaltiot sisällyttävät OECD:n suositukset (tai osia niistä) kansalliseen verolainsäädäntöönsä kukin erikseen, tämä saattaisi pahentaa sisämarkkinoiden nykyistä hajautumista ja nykyiset tehottomuudet ja vääristymät jatkuisivat toisistaan poikkeavien toimenpiteiden vuorovaikutuksessa. Ehdotuksessa ja siihen liittyvissä asiakirjoissa ei selitetä, miten nämä kansallisten lainsäädäntöjen erot olisivat omiaan rajoittamaan perusvapauksia ja miten ne näin PE v /5 NP\ docx

3 ollen voisivat vaikuttaa suorasti sisämarkkinoiden toimintaan ja aiheuttaa tuntuvia kilpailun vääristymiä 1. Vaikka myönnetään, että tämän määräyksen (115 artikla) käyttö voi olla mahdollista, jotta estetään tulevien kaupan esteiden syntyminen siinä tapauksessa, että jäsenvaltiot toteuttavat poikkeavia toimenpiteitä 2, esteiden olisi oltava todennäköisiä ja ehdotetuilla toimenpiteillä olisi pyrittävä estämään tällaisten esteiden syntyminen 3. On myös syytä huomauttaa, että kilpailun vääristymien on oltava tuntuvia, jotta ne oikeuttavat unionin tason toimenpiteiden hyväksymisen. Tältä pohjalta tehtävä arviointi ei ole mahdollinen komission esittämin perusteluin. Komission ehdotus on toissijaisuusperiaatteen vastainen ulkomaisia väliyhteisöjä koskevaa lainsäädäntöä koskevien 8 ja 9 artiklan osalta. Toissijaisuusperiaatteen mukaan EU voi toteuttaa toimia vain, jos jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita. OECD on BEPS-toimissaan tunnustanut, että monilla aloilla tarvitaan joustavuutta, jotta eri maiden esittämät suositukset voidaan panna täytäntöön niiden yleisten verotusjärjestelmien poliittisten tavoitteiden mukaisesti. OECD esitti erityisesti seuraavat huomautukset raportissaan BEPS:n toimesta 3: Koska kukin maa priorisoi poliittiset tavoitteensa eri tavoin, suositukset antavat joustavuutta, jolla BEPS:ää torjuvat ulkomaisia väliyhteisöjä koskevat säännöt voidaan panna täytäntöön kokonaisverojärjestelmän poliittisten tavoitteiden ja kyseisen maan kansainvälisoikeudellisten velvoitteiden mukaisesti. Tämä osoittaa selvästi, että 8 ja 9 artiklassa ehdotettuja ulkomaisia väliyhteisöjä koskevia yksiä yhteisiä Euroopan unionin sääntöjä ei tarvita. Komission ehdotus rikkoo myös suhteellisuusperiaatetta 4 artiklassa (korkojen vähennysoikeuden rajoittamista koskeva sääntö). Komissio katsoo, että ehdotetut toimenpiteet eivät mene sisämarkkinoiden suojelemiseksi tarvittavaa vähimmäistasoa pidemmälle eikä ehdotus mene pidemmälle kuin mikä on tarpeen sen tarkoituksen täyttämiseksi ja että näin ollen nämä toimenpiteet ovat suhteellisuusperiaatteen mukaisia. Tältä osin komitea on eri mieltä komission väitteestä, jonka mukaan direktiivi noudattaa suhteellisuusperiaatetta. Tämä johtuu siitä, että korkovähennyssääntö vaikuttaa myös puhtaasti kansallisiin tilanteisiin. Puhtaasti kansalliset tilanteet eivät liity sisämarkkinoihin, ja tästä syystä tämä ehdotus menee pidemmälle kuin mikä on tarpeen niiden suojelemiseksi. On tärkeää huomauttaa, että tästä ehdotuksesta ei ole tehty vaikutusten arviointia. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan mukaisten toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamista koskevassa pöytäkirjassa N:o 2 olevan 2 artiklan mukaan komission on kuultava laajalti eri tahoja, ennen kuin se tekee ehdotuksen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi. Kuulemisissa on tarvittaessa otettava huomioon suunniteltujen toimien alueellinen ja paikallinen ulottuvuus. Poikkeuksellisen kiireellisissä tapauksissa komissio ei järjestä tällaista kuulemista. Sen on perusteltava tätä koskeva päätöksensä ehdotuksessaan. 1 Asiat C-376/98, Saksa v. parlamentti ja neuvosto, 106 kohta; Asia C-300/89, Titaanioksidi, ECLI:EU:C:1991:244, 23 kohta. 2 Asiat C154/04 ja C-155/04, Alliance for Natural Health, ECLI:EU:C:2005:449, kohta; Asia C-210/03, Swedish Match, ECLI:EU:C:1995:237, 35 kohta; Asia C-376/98, Saksa v. parlamentti ja neuvosto, 86 kohta; Asia C-377/98, Alankomaat v. parlamentti ja neuvosto, ECLI:EU:C:2001:523, 15 kohta; Asia C-491/01, British American Tobacco, 61 kohta. 3 Asia C-58/08, Vodafone ynnä muut, ECLI:EU:C:2010:321, 33 kohta ja siinä mainittu oikeuskäytäntö. NP\ docx 3/5 PE v01-00

4 Komissio perusteli vaikutusten arvioinnin tekemättä jättämistä seuraavilla syillä: 1. ehdotus liittyy läheisesti OECD:n BEPS-toimiin; 2. komission omien yksiköiden valmisteluasiakirja sisältää runsaasti todisteita ja analyyseja; 3. asianomaiset osapuolet osallistuivat aiemmassa vaiheessa laajalti ehdotettujen sääntöjen teknisiä kohtia koskeviin kuulemisiin; sekä 4. EU:ssa on kiireellisesti toteutettava koordinoituja toimia tällä alla, joka on nimetty kansainväliseksi poliittiseksi prioriteetiksi. On ilmeistä, että tällä päätöksellä (olla tekemättä vaikutusten arviointia) komissio jätti suorittamatta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamiseksi tarvittavan, Maltan paikallisen ulottuvuuden huomioon ottavan kuulemisen. On syytä huomauttaa seuraavaa: 1. Malta ei ole OECD:n jäsen, ja näin ollen OECD:n tekemässä tutkimuksessa ei ole otettu huomioon Maltan olosuhteita. Lisäksi OECD ei raporteissaan suosittanut kaikkien suositeltujen toimenpiteiden soveltamista vähimmäistasona, kuten Euroopan komissio tässä direktiiviehdotuksessa esittää. Näin ollen perustelu, jonka mukaan OECD:n kuuleminen olisi riittävää, ei ole pätevä. OECD salli tarkoituksellisesti suositustensa joustavan täytäntöönpanon. On myös syytä huomauttaa, että toimi 3 (ulkomaiset väliyhteisöt) ja toimi 4 (korkojen vähennyskelpoisuuden rajoittaminen) eivät OECD:n mukaan ole vähimmäisvaatimuksia, koska niissä tunnustettiin, että eri lainkäyttöalueiden erilaiset olosuhteet ovat merkityksellisiä. 2. Edellä mainittu komission yksiköiden valmisteluasiakirja ei sisällä mitään arviointia tämän ehdotuksen vaikutuksista Maltassa. 3. Aiemmassa vaiheessa toteutetut kuulemiset ehdotettujen sääntöjen teknisistä osista koskivat ehdotettua yhteisen yhdistetyn yhtiöveropohjan (CCCTB) järjestelmää, ja oli ilmeistä, että tällä ehdotuksella olisi ollut kielteisiä vaikutuksia Maltassa. Lisäksi CCCTB:n yhteydessä käytyjä keskusteluja ei voida pitää perusteluna vaikutusten arvioinnin puuttumiselle, koska CCCTB-direktiivin tavoitteet ja soveltamisala ovat täysin toiset kuin nyt käsiteltävänä olevan direktiivin. EU:n kattavan yhteisen verotusjärjestelmän vaatimukset (jotka koskevat CCCTB:tä) ovat erilaiset kuin erillisen veronkiertoa koskevan direktiivin vaatimukset. 4. Komissio ei ole esittänyt tyydyttäviä perusteluja sille, että tapaus olisi poikkeuksellisen kiireellinen, ja komissio päätti tästä syystä olla suorittamatta vaikutusten arviointia. Se vain mainitsi neuvoston 18. joulukuuta 2014 antamat päätelmät sekä sen, että eräät EU:n jäsenvaltiot, jotka ovat myös OECD:n jäseniä, sitoutuivat siirtämään kiireellisesti BEPS-hankkeen tuotokset osaksi kansallista lainsäädäntöään. Nämä seikat eivät yksinään ole riittävän pakottavia estämään ehdotuksen vaikutusten arvioinnin. Kun otetaan huomioon ehdotuksen vaikutus valtioiden itsemääräämisoikeuteen, vakavat seuraukset, joita tästä toimenpiteestä sen nykyisessä muodossaan on odotettavissa erityisesti talouksille, jotka ovat riippuvaisia useiden vuosikymmenien ajan suunnitelluista palveluista, sekä se, että siitä eri jäsenvaltioille ja unionille koituvat hyödyt ovat vahinkoon verrattuina PE v /5 NP\ docx

5 olemattomia tai varsin spekulatiivisia ja kyseenalaisia, Maltan parlamentti on päättänyt vastustaa ehdotusta ja toimittaa tämän perustellun lausunnon Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevassa pöytäkirjassa N:o 2 olevassa 6 artiklassa määritellyn menettelyn mukaisesti. Anġlu Farrugia Puhemies NP\ docx 5/5 PE v01-00