PÄÄTÖS Nro 21/11/1 Dnro PSAVI/81/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2011 1 ASIA HAKIJA Yli-Kitkajärven Kesälahden happitilanteen parantaminen, Kuusamo Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta PL 117 93601 Kuusamo
SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS... 3 HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Alueen yleiskuvaus... 3 Rukan jätevedenpuhdistamolta tuleva kuormitus... 4 Kesälahden tila... 4 Yleistä... 4 Pohjasedimentin koostumus... 5 Syvänteen happitilanne ja ravinnepitoisuudet... 5 Syvänteen hapetus pelkistystila ja vedenlaatu vuonna 2009... 5 Kesälahden happitase... 7 Kesälahden happitilanteeseen ja sisäiseen kuormitukseen vaikuttamisen keinot... 8 Vaihtoehtoisten toimenpiteiden vertailu... 9 Toimenpide-esitys... 10 Arvio toimenpiteen vaikutuksista pintavesien tilaan... 10 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 10 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 10 Lupahakemuksen täydennykset... 10 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 11 Lausunnot... 11 Muistutukset... 12 Hakijan kuuleminen ja vastine... 14 MERKINTÄ... 15 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 16 KÄSITTELYRATKAISU... 16 PÄÄASIARATKAISU... 16 RATKAISUN PERUSTELUT... 17 Käsittelyratkaisun perustelut... 17 Pääasiaratkaisun perustelut... 17 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 18 PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO... 19 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 19 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 19 KÄSITTELYMAKSU... 19 Ratkaisu... 19 Perustelut... 19 Oikeusohje... 20 MUUTOKSENHAKU... 21
HAKEMUS 3 Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta on 31.12.2008 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella toimittanut ympäristölupavirastolle arvion Yli-Kitkajärven Kesälahden hapetustarpeesta ja esittänyt lahden tilaa parannettavaksi hapettamalla alusvettä kesäaikana. HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 10.11.2006 antamaan Rukan jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätökseen nro 93/06/1 sisältyy seuraava lupamääräys: "12. Kesälahden happitilanteen parantamisesta alusveden ilmastamisella on tehtävä selvitys ja suunnitelma. Selvityksen tulee sisältää riittävä määrä pohjanläheisen vesikerroksen hapetus-pelkistystilan mittauksia huhti-, heinä- ja elokuussa ja sen perusteella tehtävä arvio tarvittavan ilmastuksen tehosta. Selvitystä koskeva suunnitelma on esitettävä 30.5.2007 mennessä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukseen. Selvitys ja toimenpideesitys on toimitettava hakemusasiana Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon 31.12.2008 mennessä." Lupamääräys on tullut lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden 12.11.2007 antamalla päätöksellä. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Alueen yleiskuvaus Yli-Kitkajärvi sijaitsee Koutajoen latvavesistöalueeseen (73) kuuluvalla Kitkajärven alueella (73.02). Järvi on karu ja kirkasvetinen. Veden kokonaisfosforipitoisuus on 7 10 µg/l, kokonaistyppipitoisuus 250 290 µg/l ja väriarvo 20 mgpt/l. Näkösyvyys on 4 4,5 metriä. Syvännealueilla happipitoisuuden on ajoittain havaittu alentuneen, mutta varsinaisia happikatoja ei ole ollut. Yli-Kitkajärven ekologinen tila on hyvä. Yli-Kitkajärvellä sijaitsee Kitkan Natura 2000 -alue (FI1101616), joka on suojeltu sekä luonto- että lintudirektiivin mukaisena alueena. Alueen pääasiallinen suojeluperusteiden mukainen luontodirektiivin luontotyyppi on karut kirkasvetiset järvet. Aluekuvauksen mukaan Kitkajärvi on erittäin kirkasvetinen ja kohtalaisen luonnontilainen karu järvi. Asutuksen läheisyydessä olevissa lahdissa kasvilajistossa näkyy merkkejä rehevöitymisestä. Naturan mukainen luontotyyppien suojelutavoite on vesistön vedenlaadun ja vesitalouden säilyttäminen niin, että luontotyypille luontaiset lajit säilyvät. Natura-alue on rajattu Kitkan selkävesille, eikä se ulotu Kesälahdelle tai sen välittömään läheisyyteen. Yli-Kitkajärven Kesälahden pinta-ala on 94 hehtaaria, kokonaistilavuus hieman alle 3 milj. m 3 ja keskisyvyys noin 3 metriä. Kesälahden vesimassasta 50 % on ylimmän 3 metrin vesikerroksessa ja vain 10 % alle 5 metrin kerroksessa. Suurin syvyys on 11 metriä. Syvänne (Kesähauta) on pienialainen: yli 5 metrin syvänteessä on pohjapinta-alaa noin 45 000 m 2. Kesälahden ja Yli-Kitkajärven välillä on kaksi melko matalaa ja kapeaa salmea,
4 joten lahti muodostaa erillisen altaan, jossa veden vaihtuvuus on ilmeisesti hidasta. Kesälahden ekologinen tila on tyydyttävä. Rukan jätevedenpuhdistamolta tuleva kuormitus Rukan jätevedenpuhdistamon puhdistetut jätevedet johdetaan Kesälahteen laskevaan Kesäjokeen. Jätevesimäärä on keskimäärin 540 m 3 vuorokaudessa. Kevättalvella, hiihtokeskuksen sesonkiaikana, jätevesimäärä on yli 1 000 m 3 vuorokaudessa ja kesällä noin 300 m 3 vuorokaudessa. Kevättalven ja syyskesän alivirtaamakausina valtaosa Kesäjoen virtaamasta on puhdistamolta tulevaa puhdistettua jätevettä. Puhdistamolta vesistöön johdettu kokonaistyppikuormitus on kasvanut 1990-luvun alkupuolelta (4 000 5 000 kg vuodessa) yli kaksinkertaiseksi (vuonna 2007 yli 13 000 kg vuodessa). Kokonaisfosforikuormitus on pysynyt 1990-luvun alusta alkaen melko vakaana (30 40 kg vuodessa). Typpikuormituksesta valtaosa on ammoniumtyppeä. Teoriassa yhden ammoniumtyppikilon hapettaminen vaatii 4,6 kg happea. Jos kokonaistyppikuormitus olisi 30 kg vuorokaudessa ja siitä 90 % olisi ammoniumtyppeä, jäteveden sisältämän ammoniumin hapettamiseen kuluisi noin 125 kg happea vuorokaudessa. (Vastaavasti 40 kg:n kokonaistyppikuormituksella happea kuluisi noin 165 kg vuorokaudessa.) Jätevedet sisältävät lisäksi happea kuluttavaa orgaanista ainesta. Siitä aiheutuva hapenkulutus huomioon ottaen happea kuluttavan kuormituksen yhteismäärä olisi noin 130 kg (40 kg:n kokonaistyppikuormituksella vastaavasti noin 170 kg) vuorokaudessa. Matkailun lisääntyessä Rukan jätevesimäärien on ennustettu jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Jätevedenpuhdistamon jäännöspitoisuudet ovat nykyisin niin alhaisia, että niiden merkittävä vähentäminen on erittäin vaikeaa. Kesälahden ravinnekuormitus tuleekin todennäköisesti kasvamaan ainakin fosforin osalta. Typen poistoa on mahdollista tehostaa nykytilanteeseen verrattuna, mutta kevättalven matkailukauden aikana vesien alhainen lämpötila vaikeuttaa typenpoistoa. Kesälahden tila Yleistä Kesälahden päällysveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut vuosina 1995 2004 avovesikaudella keskimäärin 14 µg/l. Veden a-klorofyllipitoisuus on ollut keskimäärin 6,3 µg/l, mutta vuonna 2008 se oli keskimäärin 11,5 µg/l. Jälkimmäisen tuloksen perusteella Kesälahden vesi on luokiteltavissa lievästi reheväksi. Kesälahden päällysveden väriarvo on vuosina 1995 2004 ollut heinä elokuussa keskimäärin 23 mgpt/l, ja vuoden 2008 heinä elokuussa se oli hakijan tekemien mittausten perusteella keskimäärin 33 mgpt/l. Veden näkösyvyys oli tuolloin noin 2 metriä. Päällysveden avovesikauden aikainen ph on vuosina 1995 2004 ollut 6,8 7,5, eli vesi on ollut lähes neutraalia. Viranomaisten laatimassa Kesälahden vesimuodostuman tilan biologisessa luokittelussa on todettu, että a-klorofyllin mediaaniarvo ilmentää tyydyttävää tilaa. Fysikaalis-kemiallisesti kokonaisfosforipitoisuus ilmentää hyvää
5 ja kokonaistyppipitoisuus erinomaista tilaa. Kuitenkin heikentynyt happitilanne ja poikkeuksellisen korkeat ammoniumtyppipitoisuudet laskevat luokan tyydyttäväksi. Pohjasedimentin koostumus Joulukuussa 2008 Kesälahdelta otettiin pohjasedimenttinäyte paikasta, jossa vesisyvyys oli 5 metriä. Tutkimustulosten mukaan sedimentti oli pelkistyneessä tilassa. Sedimentin pintakerroksessa (0 2 cm) hapetus pelkistyspotentiaali oli -83 mv. Alin hapetus pelkistyspotentiaali mitattiin 4 6 cm:n syvyydestä, missä se oli -180 mv. Ylimpiin sedimenttikerroksiin oli sitoutunut melko paljon fosforia: 0 2 cm:n syvyydellä sitä oli 2 500 mg/kg ja 2 4 cm:n syvyydellä 1 000 mg/kg. Sedimentin rautapitoisuus oli korkea, mutta alumiinipitoisuus normaali. Sekä rauta että alumiini sitovat fosforia, mutta rauta on tehokas sitoja vain hapellisissa olosuhteissa. Runsas rautamäärä saattaa olla osin sitoutuneena humukseen ja pelkistyneessä muodossa myös rikkiin, jota on puhdistamon saostuskemikaalissa. Osa pohjasedimentin raudasta lienee peräisin jätevedenpuhdistamolta. Syvänteen happitilanne ja ravinnepitoisuudet Kesälahden syvänteessä pohjanläheisen veden happitilanne on talvisin (maalis-huhtikuu) ja kesäisin (heinä-elokuu) heikko. Happitilanne pääsee heikentymään kesäisin, kun syvänteen vesi päällysveden ja pohjanläheisen veden lämpötilaerojen kasvaessa kerrostuu. Syystäyskierron aikana lämpötilakerrostuneisuus purkautuu ja pohjanläheisen veden happipitoisuus nousee. Alhainen happipitoisuus vaikuttaa negatiivisesti pohjaeläimistöön ja sitä syöviin kaloihin. Heikon happitilanteen vallitessa järven pohjasedimentistä vapautuu veteen fosforia. Vuosina 1992 2009 hapen kyllästyspitoisuus on ollut syvänteen pohjanläheisessä vesikerroksessa huhtikuussa keskimäärin 20,5 %. Kesällä pitoisuus on vastaavasti ollut 26,8 %. Fosfaattifosforia syvänteen alusvedessä on ollut kevättalvella keskimäärin 51 µg/l (4 199 µg/l) ja kesällä 15 µg/l (2 66 µg/l). Huhtikuun 2008 loppupuolella Kesälahden syvänteen vesi oli voimakkaasti kerrostunut. Happea oli pohjan tuntumassa 1,7 mg/l. Ravinnepitoisuudet olivat selvästi kohonneet: Kokonaisfosforipitoisuus oli 1 metrin syvyydellä 8 µg/l, 6 metrin syvyydellä 22 µg/l ja 11 metrin syvyydellä 41 µg/l. Kokonaistyppipitoisuudet olivat vastaavasti 810 µg/l, 6 800 µg/l ja 8 100 µg/l. Myös kesällä 2008 Kesälahden syvänteen vesi oli voimakkaasti kerrostunut, ja happitilanne oli pohjan lähellä heikko koko kesän ajan. Fosforia oli heinäkuussa 1 metrin syvyydellä 18 µg/l ja pohjan tuntumassa 34 µg/l. Elokuussa pitoisuudet olivat pohjan läheisyydessä laskeneet, mutta 1 metrin syvyydellä fosforia oli edelleen 19 µg/l. Kokonaistyppipitoisuus oli heinäkuussa 1 metrin syvyydellä 420 µg/l ja pohjan tuntumassa 2 300 µg/l. Elokuussa pitoisuudet olivat vastaavasti 370 µg/l ja 2 600 µg/l. Syvänteen hapetus pelkistystila ja vedenlaatu vuonna 2009 Hapetus pelkistyspotentiaali kuvaa systeemin kykyä hapettaa ja pelkistää yhdisteitä. Noin yli +200 mv olevat hapetus pelkistysarvot kuvaavat hapellisia olosuhteita; alle +200 mv olevat arvot viittaavat hapen vähenemiseen
6 ja pelkistäviin olosuhteisiin. Hapetus pelkistyspotentiaalin mittaaminen antaa viitteitä järven sisäisestä kuormituksesta. Sedimentissä tärkein fosforia sitova yhdiste on ferrimuotoisen raudan (Fe 3+ ) hydratoituneet oksidit. Kolmenarvoisen ferriraudan pelkistyminen kahdenarvoikseksi ferroraudaksi (Fe 2+ ) tapahtuu hapetus pelkistyspotentiaalin laskiessa noin tason +200 mv alapuolelle. Näin ollen pohjanläheisen vesikerroksen hapetus pelkistyspotentiaalin laskiessa alle arvon +200 mv olosuhteet fosforin vapautumiselle sedimentistä ovat suotuisat. Myös sedimentin alumiini sitoo fosforia, mutta sen sitomiskykyyn hapetus pelkistysolosuhteilla ei ole vaikutusta. Vuonna 2009 velvoitetarkkailun vesinäytteiden ottamisen yhteydessä Kesälahden syvänteestä sekä neljästä pisteestä syvänteen ympäriltä (15 20 metrin etäisyydeltä syvänteestä) mitattiin veden hapetus pelkistyspotentiaali pohjanläheisessä kerroksessa. Mittaukset on tehty huhtikuussa, heinäkuussa ja elokuussa. Kesälahden syvänteen vedenlaatutietoja velvoitetarkkailusta sekä hapetus pelkistyspotentiaalin mittaustulokset syvänteen ympäristöstä vuonna 2009. Veden laatu Redox lt. O2 O2 ph S-joht kiintoaine kok.p PO4-P kok.n NH4 NO23 syvänne länsi etelä itä pohjoinen KitK ºC mg/l kyll. % ms/m mg/l µg/l µg/l mv mv mv mv mv 22.4.2009 1m 0,7 13,1 91 7,0 4,7 <1 13 2 240 46 110 5m 2,7 3,9 29 6,8 18,3 <1 22 14 6200 5200 970 9m 2,9 3 22 6,8 21,6 6,6 35 21 7400 7000 450 101 31 65 70 130 22.7.2009 1m 17,4 9,2 96 7,5 5 1,9 16 5 400 24 <5 5m 14,0 5,1 49 6,8 6,3 2,1 16 3 680 140 200 9m 10,0 0,7 6 6,6 7,5 8,6 32 12 1000 510 41 74 58 60 43 59 20.8.2009 1m 14,9 8,4 83 7,1 5,2 1,3 14 <2 1400 11 <5 5m 11,9 5,9 55 6,8 6,2 2,1 15 3 700 69 110 9m 10,3 0,8 7 6,6 8,3 11 32 15 2000 1300 <5-116 -111-140 -135-115 Keskiarvot 1m 11 10 90 7,2 5,0 1,2 14 3 680 27 38 5m 9,5 5,0 44 6,8 10,3 1,6 18 7 2527 1803 427 9m 7,7 1,5 12 6,7 12,5 8,7 33 16 3467 2937 165 20-7 -5-7 25 Huhtikuussa 2009 syvänteessä oli pohjan lähellä heikentynyt happitilanne ja kesällä vesi oli lähes hapetonta. Kesälahden syvänteessä vesipatsaan väli- ja pohjakerroksessa sähkönjohtavuus ja ravinnepitoisuudet olivat kohonneet jätevesikuormituksen vaikutuksesta kuten aiempinakin vuosina. Pohjanläheisen vesikerroksen hapetus pelkistyspotentiaalit olivat syvänteessä ja sen läheisyydessä huhtikuussa 2009 positiivisia, heinäkuussa hieman alhaisempia mutta edelleen positiivisia, mutta elokuussa selvästi negatiivisia. Hapetus pelkistyspotentiaali vaihteli melko paljon mittauskertojen välillä, mutta oli kuitenkin kaikilla kerroilla alle +200 mv. Tulosten perusteella olosuhteet syvänteessä ja sen lähiympäristössä ovat pelkistävät, mikä mahdollistaa fosforin liukenemisen sedimentistä veteen. Kesäaikana hapen kuluminen loppuun näyttää laskevan hapetus pelkistyspotentiaalia jopa alhaisemmaksi kuin talvella. Sedimentistä vapautuu alusveteen ravinteita, jotka täyskierron yhteydessä vapautuvat levätuotantoon lisäten omalta osaltaan loppukesän ja syksyn rehevyystasoa. Kesälahden syvänteen pienialaisuuden vuoksi sisäinen kuormitus ei vuositasolla todennäköisesti muodostu merkittävän suureksi.
Kesälahden happitase 7 Järveen happea siirtyy ilmakehästä pinnan kautta sekä kasvien ja levien yhteyttämisen kautta. Happea kuluttavat puolestaan biologiset ja kemialliset prosessit vedessä ja erityisesti pohjalla. Happitaseeseen vaikuttavat myös tulo- ja lähtövesien happivirtaamat. Merkittäviä tekijöitä ovat veden lämpötila, happipitoisuus sekä jääpeite, joka estää lähes täysin yhteyttämisen ja kaasujen vaihdon veden ja ilmakehän välillä. Talvitilanne Kesälahdessa jääpeite muodostuu keskimäärin lokakuun puolivälissä ja järvi vapautuu jääpeitteestä huhtikuun lopulla. Keskimääräinen jääpeitekausi on noin 200 vuorokauden mittainen. Talvella happitäydennystä tulee vain Kesäjoesta, lahden lähivaluma-alueelta sekä veden vaihdosta Kitkajärven ja Kesälahden välillä. Talvella Kesäjoesta purkautuvien vesien ominaispaino on jätevesijakeiden vuoksi sen verran suuri, että vedet kulkeutuvat pohjanmyötäisesti alusveteen. Voimakas talvinen kerrostuminen katkaisee veden vaihdon alusveden ja päällysveden välillä. Samalla syvänteen hieman lämpimämpi sedimentti ja pohjanläheinen vesikerros kuluttavat happea melko nopeasti, kun taas päällysvedessä hapen kulutus on hitaampaa. Päällysvesi saa myös hieman lisävesien tuomaa happitäydennystä. Tutkimuksissa on havaittu, että veden jäätyessä osa hapesta siirtyy vesifaasiin, mikä osaltaan lisää päällysveden happimäärää. Tätä ei seuraavissa karkeissa happitaselaskelmissa ole kuitenkaan otettu huomioon. Jos vesi on jäätymishetkellä täysin sekoittunutta ja sen happipitoisuus on 12 mg/l, on Kesälahdessa happea 34,9 tonnia. Määrästä alle 5 metrin syvyysvyöhykkeessä on vain noin 3,5 tonnia. Käyttämällä Kesäjoen talviajan virtaamana arvoa 0,09 m 3 /s ja happipitoisuutena arvoa 10 mg/l saadaan alusveteen Kesäjoen vesien mukana siirtyvän hapen määräksi noin 1,5 tonnia. Olettamalla, että alusvedessä ei tapahdu jäätymisen jälkeen veden vaihtoa päällysveden kanssa ja että happivaranto (5,0 tonnia) kuluu loppuun kyseisellä jaksolla, kuluu happea syvänteessä noin 25 kg vuorokaudessa eli noin 550 mg/m 2 d. Arvo kuvaa melko nopeaa hapenkulutuspotentiaalia. Esimerkiksi Lokan altaalla on pohjasedimentin talviseksi hapenkulutukseksi arvioitu turvepohjalla noin 100 200 mg/m 2 d ja mineraalipohjalla noin 80 110 mg/m 2 d. Piipsjärven hapenkulumisnopeudeksi vuosina 1979 86 on laskettu noin 90 110 mg/m 2 d ja Uljuan altaan keskimääräiseksi talviseksi hapenkulutukseksi 400 mg/m 2 d. On huomattava, että Kesälahden hapenkulutus sisältää myös jätevesien aiheuttaman kulutuksen. Suurta kulutuspotentiaalia ilmentävät myös mitatut alhaiset sedimentin hapetus pelkistysmittaustulokset. Alkutalvesta kulutus on nopeampaa, mutta hidastuu happipitoisuuden ja lämpötilan laskiessa lopputalvesta. Jääpeiteaikana veden vaihto Kitkajärven päällysveden ja Kesälahden välillä on lähes olematonta. Kesäjoen tulovirtaaman ja Kitkajärven pinnan laskun vaikutuksesta virtausta Kesälahden salmissa tapahtuu vain hitaana ulosvirtauksena. Mittaushavaintojen mukaan Kitkajärven vedenpinta laskee talvella keskimäärin noin 0,5 mm vuorokaudessa. Laskennallisesti, karkeasti mallintaen, hyvin heikko ulosvirtaus tapahtuu pääasiassa eteläpuolisen salmen kautta, missä virtausnopeudet ovat hyvin pieniä. Talvella paksu jääkansi pienentää vielä poikkileikkausalaa merkittävästi. Päällysveden (0 5 m) happivaranto on jäätymishetkellä suuri, noin 31,4 tonnia. Päällysveden kylmyys ja hyvä happivaranto takaavat hapen riittävyyden, mikä näkyy suhteellisen hyvinä hapen kyllästysarvoina (70 90 %) myös jääpeiteajan loppupuolella. Mikäli esimerkiksi puolet alusveden jääpeiteajan hapen kulumasta (12,5 kg vuorokaudessa eli 2,5 tonnia)
8 korvattaisiin siirtämällä happea päällysvedestä alusveteen, päällysveden happipitoisuus vähenisi 1 mg/l. Hapen siirto alusveteen ei siten vaarantaisi Kesälahden happitilannetta. Kesätilanne Kesäkuun alussa heti kevättäyskierron jälkeen veden happipitoisuus on luokkaa 8 mg/l. Kesäkerrostuneisuuden aikana (noin 60 vuorokautta) alusveden happi kuluu havaintojen mukaan lähes loppuun. Jos oletetaan, että pitoisuus on kerrostuneisuuskauden lopulla 1 mg/l (2,3 tonnia), hapenkulumisnopeudeksi saadaan 38 kg vuorokaudessa eli noin 850 mg/m 2 d. Laskennallisesti RMA2-mallilla tarkasteltuna (Yhdysvaltojen pioneerijoukkojen (USACE) Coastal and Hydraulics Laboratory:n (CHL) ja Resource Management Associates (RMA) ympäristö- ja insinöörialan konsulttiyrityksen kehittämä syvyyssuunnassa integroitu kaksiulotteinen virtausmalli) normaalituulioloissa Yli-Kitkajärvestä virtaa Kesälahdelle vettä hetkellisesti 2 4 m 3 /s, keskimääräisen virtaaman ollessa selvästi alle 1 m 3 /s. Vakiotuulitilanteessa virtaama on -0,8 m 3 /s +0,8 m 3 /s. Virtaaman ollessa 0,5 m 3 /s se tuo lahdelle noin 13 tonnia happea kuukaudessa. Tämä tarkoittaa sitä, että happivarantoa on päällysvedessä runsaasti. Tarkasteluissa on huomattava, että laskelmat kuvaavat keskimääräistä tilannetta, ja vuosien väliset erot hydrologiassa voivat olla merkittäviä. Kesälahden happitilanteeseen ja sisäiseen kuormitukseen vaikuttamisen keinot Kesälahden alusvedessä esiintyy happiongelmia sekä kesällä että talvella. Sedimentin hapetus pelkistysmittausten perusteella pohjasedimentti on pelkistävässä tilassa, jolloin pohjasta vapautuu fosforia ja muita aineita takaisin veteen. Pohjasedimentin sisältämät ravinnemäärät ovat vesifaasin ainemääriin verrattuna suuria, joten pieneltäkin alueelta voi liueta merkittäviä määriä fosforia alusveteen. Täyskierron aikana fosfori kulkeutuu tuottavaan kerrokseen lisäten levänkasvua. Tämän sisäkuormituksen suuruudesta riippuen tilannetta voidaan tarkastella eri näkökulmista: 1) Sisäinen kuormitus on niin merkittävää, että sen katkaisemiseksi on syvännealuetta hapetettava. Happitilannetta voitaisiin parantaa esimerkiksi pumppaamalla hapellista pintavettä alusveteen. Kesälahdella riittää happea pintavedessä myös talviaikaan, mutta veden kylmyyden vuoksi hapetuksen teho voi olla riittämätön purkamaan pohjasedimentin hapenkulutuspotentiaalia, kuten esimerkiksi Espoon Pitkäjärven hapetuksessa on todettu. Kesälahden syvännealueella ei näyttäsi olevan katveita ja sen tilavuus on pienehkö, jolloin teknisesti sen hapetus onnistuisi hyvin. Mixox-tyyppisessä hapetuksessa alusveteen kierrätetty päällysvesi ei kierrä lähtötasolleen pintakerrokseen, vaan pääosa pumpatusta hapekkaasta pintavedestä jää harppauskerroksen alapuolelle sekoittuneeseen alusveteen, jonka tilavuus kasvaa. Sekoittuneen alusveden lämpötila lähenee pintakerroksen tasoa, mutta lämpötilakerrostuneisuus ei purkaudu. Lämpötilan nousu edistää happea kuluttavan aineksen hapettumista, mutta tämä ei aiheuta haittaa, kun happea on riittävästi. Pohjanläheisen kerroksen pysyminen hapellisessa tilassa hidastaa fosforin liiallista kiertoa ja ehkäisee fosforin liukenemista sedimentistä. Rukan jätevedet ainakin osittain konsentroituvat alusveteen, mikä näkyy muun muassa typpipitoisuuksien kasvuna. Alusveden fosfaattifosforipitoisuudet ovat sen verran pieniä, että koko lahden rehevyyden kannalta sisäinen kuormitus ei näyttäisi olevan silti kovin merkittävää. Käyttämällä
9 alusveden fosfaattifosforipitoisuutena arvoa 15 µg/l on alusvedessä fosfaattifosforia noin 4,4 kg. Koko vesimassaan sekoittuessaan tämä määrä nostaa pitoisuutta noin 1,5 µg/l. 2) Sisäinen kuormitus on sen verran vähäistä, että sen merkitys koko lahden kannalta on vähäinen. Kesälahden vedenlaatua voidaan parantaa lisäämällä veden vaihtoa Yli- Kitkajärven ja lahden välillä. Teknisesti tämän voisi toteuttaa esimerkiksi rakentamalla toiseen salmeen pengerpumppaamon. Esimerkiksi pumppausteholla 1 m 3 /s veden teoreettinen viipymä Kesälahdella olisi noin kuukausi. Lahdelle tulisi veden mukana happea noin 864 kg vuorokaudessa. Jos kierrätettävän veden typpipitoisuus olisi 200 µg/l, Kesäjoen virtaama 0,2 m 3 /s ja Kesäjoen veden typpipitoisuus 400 µg/l, niin typen sekoituspitoisuus lahdella olisi 233 µg/l. Rehevyystason lasku pienentäisi myös sekundaarista hapenkulusta. Pumppausta voitaisiin tarvittaessa rytmittää energiankulutuksen minimoimiseksi. Kierrätystä olisi syytä käyttää sellaisina aikoina, jolloin tulovirtaamat ovat keskimääräistä alhaisempia, eli joulu huhtikuussa ja kesä syyskuussa. 3) Alusveden heikko happitilanne johtuu merkittävästi jätevesien sukeltamisesta alusveteen. Ravinteikkaiden jätevesien sukeltamista alusveteen voitaisiin pyrkiä estämään asentamalla Kesäjokisuulle potkuripumppu. Lautalle sijoitettava pumppu sekoittaisi Kesäjoen vedet talvella tehokkaammin koko vesimassaan. Vaihtoehtoisten toimenpiteiden vertailu Suojaiset järven lahdet ovat normaalistikin selkävesiä ravinteikkaampia ja rehevämpiä. Kesälahdella ilmiö korostuu jätevesikuormituksen vuoksi. Lahden vastaanottokyky on heikko huonosta veden vaihdosta johtuen. Lahdet ja rantaruovikot osaltaan sitovat valuma-alueelta tulevaa kuormitusta ennen ravinteiden joutumista selkävesille. Koko Kitkajärven kannalta katsottuna olisikin järkevintä huolehtia hapetuksella, että sisäinen kuormitus estetään ja jäännösravinteet sidotaan Kesälahteen. Pelkästään Kesälahden tilan kannalta selvin vaikutus lahden vedenlaatuun ja happitilanteeseen saavutettaisiin todennäköisesti pengerpumpulla lisäämällä vedenvaihtoa. Yleensä lähtökohta järvien kunnostuksessa on vähentää ulkoista kuormitusta. Rukan puhdistamo toimii erinomaisesti ja käsiteltyjen jätevesien jäännöspitoisuudet ovat pieniä, joten kuormitusta on vaikea pienentää enää merkittävästi. Kesäjoen virtaama on pieni, mikä merkitsee sitä, että oligotrofisen Kitkajärven kannalta jokisuun pitoisuudet ovat melko korkeita. Kuusamon jätevesien yhteiskäsittelyä koskevaa hakemusasiaa ei ole vielä lainvoimaisesti ratkaistu. Yhteiskäsittelyn toteutuessa jätevesiä ei johdettaisi enää Kesäjokeen. Hakemusasian käsittelyn aikana Kesälahden tilaa voitaisiin parantaa joko syvänteen hapetuksella tai kokeilemalla Kesäjoen vesien tehokkaampaa sekoittamista potkuripumpulla. Lisähapen johtaminen pohjan lähelle voidaan toteuttaa joko pumppaamalla hapellista päällysvettä alusveteen tai käyttämällä alusvesi-ilmastinta. Päällysveden johtaminen alusveteen voidaan toteuttaa kierrätyshapetuksella, joista yksi esimerkki on Mixox-kierrätyshapetin. Tämä menetelmä ei sovi
10 talviaikaiseen käyttöön sellaisissa järvissä, joissa happi saattaa loppua kokonaan ennen kevättä. Kesälahdella happivaranto on kuitenkin riittävä hapellisuuden ylläpitoon koko talven ajan. Toimenpide-esitys Kesälahden syvänteen tilaa esitetään parannettavaksi hapettamalla niin, että voimakkaan kerrostuneisuuden aikana huhti-syyskuussa hapellista pintavettä kierrätetään syvänteen alusveteen. Toimenpiteellä on tarkoitus estää lahden sisäinen kuormitus ja sitoa jäännösravinteet mahdollisimman tehokkaasti ennen niiden kulkeutumista Yli-Kitkajärven selkävesille. Alusveden kesänaikaiseksi hapenkulutusnopeudeksi on arvioitu 25 30 kg vuorokaudessa. Kun otetaan huomioon hapettamisesta aiheutuva biologisen aktiivisuuden lisääntyminen ja siitä aiheutuva hapenkulutusnopeuden kasvu, hapetustarpeeksi saadaan noin 100 kg vuorokaudessa. Arvio toimenpiteen vaikutuksista pintavesien tilaan Rukan puhdistamon jätevesimäärien lisääntyessä Kesäjoen ravinnepitoisuudet tulevat säilymään korkeina ja suljettu Kesälahti tulee pysymään rehevänä. Hapetuksella voidaan parantaa kerrostuneisuuskausien happitilannetta alusvedessä ja laskea talvisia ammoniumtyppipitoisuuksia, mikä parantaa vesimuodostuman biologista tilaa. Jätevesikuormituksen jatkuessa tämä ei kuitenkaan riittäne parantamaan Kesälahden ekologista tilaa hyvään luokkaan ainakaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Yli-Kitkajärvi tulee kokonaisuutena tarkastellen säilymään Rukan jätevesikuormituksesta huolimatta hyvässä tilassa. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toimenpiteen vaikutuksia seurataan Rukan jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun yhteydessä syvänteen havaintopaikalta vuosittain huhti-, heinä- ja elokuussa otettavien näytteiden avulla. Tämän lisäksi hapetuslaitteen asentamisen jälkeen seurataan sen toimintaa ja vaikutuksia tehostetusti 12 kuukauden ajan. Seurantaa varten otetaan kalibroidulla kenttämittarilla kerran kuukaudessa happi-, lämpötila- ja sähkönjohtavuusprofiili pinnasta alkaen metrin välein 50 metrin ja 100 metrin etäisyydeltä laitteesta. Ensimmäinen mittaus tehdään juuri ennen laitteen käynnistämistä. Mittausjakson päätyttyä laaditaan erillinen lyhyt lausunto, jossa yhdistetään mittauksiin myös velvoitetarkkailusta saadut happi-, ravinne- ja hapetus pelkistysmittausten tulokset. Lausunnossa arvioidaan hapetuksen vaikutusta Kesälahden vedenlaatuun ja ekologiseen tilaan. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on 23.12.2009 ja 31.3.2010 täydentänyt hakemustaan muun muassa pohjanläheisen vesikerroksen hapetus pelkistystilan mittaustuloksilla, arviolla hapetuksen vaikutuksesta Kesälahden veden ravinnepitoisuuksiin ja rehevyyteen, toimenpide-esityksellä, selvityksellä Kesälahden rannanomistajista ja vesialueen omistajista sekä ehdotuksella tarkkailun järjestämiseksi.
Lupahakemuksesta tiedottaminen 11 Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa ja Kuusamon kaupungissa 17.5. 16.6.2010 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 17.5.2010 Koillissanomissa. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (jäljempänä ELY-keskus), Kainuun ELY-keskukselta, Kuusamon kaupungilta ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2. Kainuun ELY-keskus ELY-keskus on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa hakemuksesta. ELY-keskus on katsonut, että Kesälahden tilan parantaminen voidaan aloittaa kokeilemalla syvänteen alusveden hapettamista. Toimenpiteen vaikutuksia on seurattava, ja tulosten perusteella on jätettävä aluehallintovirastolle esitys tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Kesälahti on ulkoisen ravinnekuormituksen takia rehevöitynyt, mikä näkyy myös kalataloudellisen tarkkailun tuloksissa. Kalastusta alueella haittaavat pyydysten likaantuminen, kalojen makuvirheet sekä särkikalojen ja vesikasvillisuuden runsaus. Kesälahden syvänteen hapettamisella saataneen suuri osa lahden vesimassasta pidettyä jatkuvasti hapellisena, jolloin ravinteiden purkautuminen sedimentistä takaisin veteen vähenee. On kuitenkin mahdollista, että lahden tilan parantaminen edellyttää myös veden vaihtuvuuden lisäämistä esimerkiksi pengerpumppaamolla. 3. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunta Yhdyskuntatekniikan lautakunta on kaupungin edustajana katsonut, että Mixox-tyyppistä hapetusta tulee toteuttaa Kesälahdella läpi vuoden syystäyskierron aikaa lukuunottamatta. Kesälahden tilaa voidaan lautakunnan mukaan parantaa jätevedenpuhdistamon parantamisella aikaansaatavalla typen poistolla tai ammoniumtypen hapettamisella. Vaakakierrätyksen tarpeellisuutta tulee arvioida uudelleen, kun typen poistolla tai ammoniumtypen hapettamisella varustettu jätevedenpuhdistamo on toiminut noin viisi vuotta. 4. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lupa- ja valvontajaosto Yhdyskuntatekniikan lupa- ja valvontajaosto on kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena katsonut, että Mixox-tyyppistä hapetusta tulee toteuttaa Kesälahdella läpi vuoden syystäyskierron aikaa lukuunottamatta. Syystäyskierron ajaksi voidaan lupamääräyksessä määritellä syyskuun puolivälin ja Kesälahden jäätymisen välinen aika. Koska Mixox-tyyppiseen kierrätykseen liittyy päällysveden hapen loppumisen riski, ELY-keskukselle tulee antaa oikeus keskeyttää hapettaminen tästä tai muusta perustellusta syystä. Jaosto on katsonut, ettei hakijan esittämä tarkkailu ole riittävä päällysveden hapen loppumisen riskin havaitsemiseen, ja esittänyt sitä täydennettäväksi maaliskuussa tehtävällä happipitoisuusmittauksella. Kesälahden tilaa voidaan lautakunnan mukaan parantaa jätevedenpuhdistamon parantamisella aikaansaatavalla typen poistolla tai ammoniumtypen hapettamisella. Vaakakierrätyksen tarpeellisuutta tulee arvioida uudelleen, kun typen
12 poistolla tai ammoniumtypen hapettamisella varustettu jätevedenpuhdistamo on toiminut noin viisi vuotta. Muistutukset 5. AA, Hepola RN:o 140:1, Kuusamo, Virrankylä Muistuttaja on pitänyt Kesälahden hapettamista hyvänä asiana, mutta epäillyt veden sekoittamisen tuovan lietettä pohjasta päällysveteen. Muistuttaja on pitänyt hapettamista arveluttavana myös kalaston ja kalastuksen kannalta. Ehdotusta kierrätyspumpun asentamisesta Kotisalmeen muistuttaja on pitänyt huonona. Se olisi ongelman siirtämistä muualle vesistöön. Lisäksi veneilijöillä tulee olla esteetön kulkumahdollisuus Kotisalmessa. Myös potkuripumpun asentamista Kesäjoen suulle muistuttaja on pitänyt huonona ehdotuksena. Veden sekoittaminen johtaisi vain saman ongelman ilmenemiseen suuremmalla alueella Kesälahdella. Muistuttaja on ilmoittanut, ettei hän hyväksy Rukan jätevesien johtamista Kesäjoen kautta Kesälahdelle, ja paheksunut sitä, ettei jätevesikysymystä ole pantu kuntoon. Asioiden pitkittyessä Kesälahden tila on huonontunut. Muistuttaja on vaatinut maan arvon alenemisesta ja virkistyskäyttömahdollisuuksien vähenemisestä 40 000 euron korvausta. Muistuttaja on katsonut, että maan arvon alenemista koskeva vaatimus on aiheellinen, koska haitta on pysyvä niin kauan kuin jätevettä johdetaan Rukan jätevedenpuhdistamolta Kesälahdelle. 6. BB ja CC, Männikkö RN:o 57:7, Kuusamo, Virrankylä Muistuttajat eivät ole pitäneet suunnitelmia riittävinä, vaan ovat vaatineet, että Rukan alueen jätevesien johtaminen Kesäjoen kautta Kesälahdelle lopetetaan kokonaan. Rukan jätevedet ovat aiheuttaneet ja ylläpitävät Kesälahden vedenlaadun merkittävää huononemista. Muistuttajien mukaan Kesälahden vesi oli vielä vuonna 1982 puhdasta, ja tuolloin Kuusamon kunnan vesilautakunnan sihteeriltä saadun tiedon mukaan juomakelpoista. Rukan alueen runsaan rakentamisen myötä puhdistamolta vesistöön lasketun jätteen määrä on viime vuosikymmeninä lisääntynyt voimakkaasti. Suunnitelma ei sisällä toimia Rukan jätevesien puhdistamiseksi nykyistä tehokkaammin tai johtamiseksi muualle eikä se mahdollista vedenlaadun parantumista Kesälahden muuta kuormitusta vastaavaan tilaan. Muistuttajat ovat viitanneet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston 25.1.2010 Kuusamon jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemuksesta antamaan päätökseen, jossa on siteerattu hankkeen YVA-selostusta. Sen mukaan Rukan jätevesikuormituksen loppuminen Kesäjoesta ja Yli-Kitkajärven Kesälahdesta palauttaisi vedenlaadun lähelle luonnontilaa muutamassa vuodessa, koska alueella ei ole mainittavaa sisäistä kuormitusta. Muistuttajat ovat vuonna 1982 hankkineet Kesäjoen suussa sijaitsevan tontin ja rakentaneet sille loma-asunnon omaan käyttöönsä ja vuokrattavaksi. Järven kirkasvetisyys ja vesilautakunnan sihteerin lausunto olivat ratkaisevia tekijöitä tontin ostoa harkittaessa. Tämän jälkeen Kesälahdelle johdettavien jätevesien määrä on lisääntynyt merkittävästi ja lahden vedenlaatu huonontunut.
13 Muistuttajat ovat ilmoittaneet, että jos hakija hakee esitetyn suunnitelman pohjalta lupaa johtaa jätevedet Kesäjokeen ja edelleen Kesälahdelle, kiinteistön osakkaat tulevat ensisijaisesti vastustamaan luvan myöntämistä ja toissijaisesti vaatimaan merkittäviä korvauksia tai kiinteistön lunastamista. 7. Kiinteistö Oy Luppokitka, Luppokitka RN:o 57:17, Kuusamo, Virrankylä Muistuttaja on pitänyt Kesälahden syvänteen hapettamista perusteltuna ja hyväksynyt hapetuskeinona veden kierrättämisen pystysuunnassa. Veden kierrättämistä vaakasuunnassa Yli-Kitkajärven selkäalueelle muistuttaja on vastustanut, koska se huonontaisi järven kokonaistilannetta ja mahdollisesti myös Kitkajärven Natura-alueen tilaa sekä antaisi hakijalle mahdollisuuden pitkittää puhdistamon nykyaikaistamista ja tehostamista. Muistuttaja on pitänyt jätevedenpuhdistamon päivittämistä Kesälahden tilan kannalta ensisijaisena toimenpiteenä. Puhdistamo tulee mitoittaa niin, että se toimii moitteettomasti matkailunsesongin aikana. Muistuttaja on edellyttänyt myös typen ja kiintoaineen raja-arvojen määrittämistä. Oulangan tutkimusaseman johtajan Pirkko Siikamäen mukaan Kesälahden pohjasedimentin pintakerros ja piilevälajiston koostumus kuvastavat Rukan jätevedenpuhdistamon kuormitusta. Piileväanalyysin mukaan lahden rehevöityminen on kiihtynyt 2000-luvulla, mikä kielii puhdistamolle tulevien jätevesien määrän lisääntymisestä. Muistuttajat ovat vaatineet hakijalta korvausta aiheutuneesta haitasta sekä kiinteistönsä arvon alentumisesta. Ympäristölupa on myönnetty 10.11.2006. Lupamääräyksen kohdassa 12 "Selvitysmääräys" edellytetään, että Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta käynnistää Kesälahden happitilanteen parantamisen alusveden hapettamisella, sekä tekee sitä varten tarvittavasta selvityksestä Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukseen suunnitelman 30.5.2007 mennessä, sekä toimenpide-esityksen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon 31.12.2008 mennessä. Asiakirjoista käy selville, että Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta on laiminlyönyt lupaehtojen kohdan 12 määräykset (ilmeisesti ilman sanktiota?). 8. DD, Pirttilahti RN:o 57:21, Kuusamo, Virrankylä Muistuttaja on vastustanut veden kierrättämistä pumppaamalla. Muistuttaja on ilmoittanut vastustavansa myös jätevesien johtamista Kesäjokea pitkin Kesälahdelle. Muistuttaja on hankkinut noin 150 metrin etäisyydellä Kesäjoen suulta sijaitsevan kiinteistönsä 1990-luvulla. Tämän jälkeen vesialueen tila on heikentynyt huomattavasti. Veden pinnalla ajelehtii ruskeita limalauttoja, kalastus on pyydysten likaantumisen vuoksi mahdotonta, eikä vettä voi käyttää saunavetenä pikkueliöiden ja mädänhajun vuoksi. Muistuttaja on pyytänyt selvitystä muun muassa siitä, kuka vastaa veden mahdollisesti aiheuttamista terveyshaitoista. Muistuttaja on lisäksi tiedustellut, onko hän velvollinen ilmoittamaan kiinteistön vuokraajalle tai ostajalle jätevesistä ja niistä mahdollisesti aiheutuvista vaaroista. Muistuttaja on pitänyt saamiaan korvauksia riittämättöminä ja vaatinut korvausta kiinteistön arvon alenemisesta.
9. EE ja FF, Lehtoniemi RN:o 58:10, Kuusamo, Virrankylä 14 Muistuttajat ovat vastustaneet lisäveden pumppaamista Kesälahdelle ja potkuripumpun asentamista Kesäjoen suulle. Nämä toimenpiteet nostaisivat Kesälahden pohjasta sinne laskeutunutta ainesta ja laajentaisivat jätevesien vaikutusaluetta. Kesälahden syvänteen hapetuksen muistuttajat ovat hyväksyneet. Muistuttajat ovat ilmoittaneet vaativansa Rukan jätevesien purkusuunnan muuttamista. Yli-Kitkajärven tila on muuttunut vuosi vuodelta huonommaksi. Vedessä ajelehtii "sikkareita" ja "lönttejä". Kesälahdelle ja viereiselle Isonhianlahdelle tulee sinilevää jo kesä-heinäkuun vaihteessa. Rantasaunalla on pitänyt käyttää vesijohtovettä, eikä vedessä voi parhaana lomaaikana uida. Muistuttajat ovat pitäneet jätevesien nykyistä purkusuuntaa virheellisenä myös siksi, että Kesäjoen uoma kulkee pohjavesialueen yli. Alueella sijaitsee Mustosenseudun vedenottamo. Muistuttajat ovat vaatineet korvausta kiinteistön arvon alenemisesta. 10. GG Muistuttaja on tilalla Lehtoniemi RN:o 58:10 sijaitsevan loma-asunnon omistajana vastustanut Kesälahden veden kierrättämistä sekä Mixoxtyyppisellä hapettimella, kierrätyspumpulla että potkuripumpulla. Veden kierrättäminen sekoittaisi järven pohjaan laskeutuneen aineksen uudelleen veteen. Näin käy nykyisinkin tuulisella säällä: vesi on kuin mutavelliä. Muistuttaja on ilmoittanut vastustavansa jätevesien johtamista Kitkajärveen. Jätevedet tulisi johtaa sellaiseen paikkaan, jossa ne eivät haittaisi asutusta ja virkistyskäyttöä. Muistuttajan mukaan hänen loma-asuntonsa rannassa on vuodesta 2006 lähtien ollut heinäkuussa sinilevää. Vedessä ei ole voinut uida eikä sitä ole voinut käyttää saunavetenä. Muistuttaja on vaatinut korvausta loma-asuntonsa arvon alenemisesta. 11. HH ja II Muistuttajat ovat tilalla Lehtoniemi RN:o 58:10 sijaitsevan loma-asunnon omistajina vastustaneet Kesälahden veden kierrättämistä sekä Mixoxtyyppisellä hapettimella, kierrätyspumpulla että potkuripumpulla. Veden kierrättäminen sekoittaisi järven pohjaan laskeutuneen aineksen uudelleen veteen. Muistuttajat ovat ilmoittaneet vastustavansa jätevesien johtamista Kitkajärveen ja vaatineet yhdysputken rakentamista Rukan jätevedenpuhdistamolta Kuusamon keskustan jätevedenpuhdistamolle. Vain näin voidaan estää Kitkan vesistön tilan huononeminen entisestään ja pilaantuminen kokonaan. Rukan alueen jätevedet ovat alueen vesien merkittävä pilaaja. Muistuttajien mukaan paikan päällä on havaittavissa, että Rukan alueen likavedet menevät ainakin sesonkiaikana imeytyskentän yli suoraan Kesäjokeen. Muistuttajat ovat vaatineet korvausta loma-asuntonsa arvon alenemisesta, mikäli Rukan jätevedet johdetaan edelleen Yli-Kitkajärveen. Hakijan kuuleminen ja vastine Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Hakija on 2.8.2010 toimittamassaan vastineessa esittänyt seuraavaa:
15 Hakijan tekemä esitys perustuu usean eri asiantuntijan laatimiin selvityksiin ja lausuntoihin, kuten Kuusamon kaupungin lausunnossa on seikkaperäisesti todettu. Hapetus tai ilmastus on lähes ainoa toteutettavissa oleva keino vähentää Kesälahden sisäistä kuormitusta. Menetelmästä on laajasti kokemuksia, ja yleensä se on selvästi parantanut vesialueen tilaa. Hakija on esittänyt, että Kesälahtea hapetetaan ensimmäisenä vuotena kesäaikana, minkä jälkeen tarkkailusta saatavien tulosten perusteella arvioidaan saavutettua hyötyä sekä lisätoimenpiteiden, esimerkiksi ympärivuotisen hapettamisen tarvetta. Hapen kulumisen on todettu laskevan Kesälahden syvänteen hapetus pelkistyspotentiaalin kesällä jopa alhaisemmaksi kuin talvella. Kesäaikana alusvedessä todetut kohonneet ravinnepitoisuudet johtuvat nimenomaan happitilanteen heikkenemisen aiheuttamasta sisäisestä kuormituksesta, koska jätevesikuormitus on tuolloin vähäistä. Kesäaikaisella hapettamisella vältetään myös hapen loppumisen riski päällysvedessä. Happitaselaskelman perusteella riskiä ei tosin näyttäisi olevan talvellakaan. Kesälahden syvänteen hapettamisella pyritään parantamaan pohjanläheisen vesikerroksen happitilannetta niin, että pohjasta ei vapautuisi sinne jo kertaalleen sedimentoituneita ravinteita planktonlevien käyttöön. Mikäli ravinteiden vapautuminen pystytään ehkäisemään, Kesälahden rehevyys vähenee, mikä vaikuttaa positiivisesti myös kalakantoihin ja kalastukseen. Muun muassa kalojen makuvirheet ja pyydysten likaantuminen vähenevät. Asiantuntijoiden mukaan pohja-aineksen huuhtoutuminen veteen ei lisäänny, vaan happitilanteen paraneminen päinvastoin estää kaasunmuodostusta ja sen aiheuttamaa aineksen uudelleen liettymistä veteen. Hakija on todennut, että se ottaa kantaa purkupaikan siirtoa ja korvauksia koskeviin vaatimuksiin puhdistamon varsinaisen lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä annettavassa vastineessa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on joka tapauksessa 25.1.2010 antamallaan päätöksellä hylännyt Kuusamon jätevesien yhteiskäsittelyä koskevan energia- ja vesiosuuskunnan hakemuksen, jonka mukaan Rukan alueen jätevedet olisi johdettu siirtoviemäriä pitkin uudelle keskuspuhdistamolle. MERKINTÄ Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu 31.12.2009 ja ympäristölupavirastossa vireillä olleet asiat on siirretty Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle. Myös Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun työ- ja elinkeinokeskus on lakkautettu 31.12.2009. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena Kuusamon kaupungin alueella toimii Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus. Kalatalouden ja yleisen kalatalousedun valvontaan liittyviä tehtäviä hoitaa Kainuun ELY-keskus. Aluehallintovirastossa on vireillä Rukan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus. Hakemuksessa esitetään, että jätevedet johdetaan edelleen Kesäjokeen ja Kesälahdelle.
A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U 16 KÄSITTELYRATKAISU Aluehallintovirasto jättää tutkimatta muihin toimenpiteisiin kuin Kesälahden alusveden hapettamiseen liittyvät Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnan, Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lupa- ja valvontajaoston, Kiinteistö Oy Luppokitkan, DD:n, EE:n ja FF:n, GG:n sekä HH:n ja II:n vaatimukset. Samoin jätetään tutkimatta jätevesien käsittelyä ja johtamista sekä vesistön pilaantumisesta aiheutuneiden vahinkojen korvaamista koskevat AA:n, BB:n ja CC:n, Kiinteistö Oy Luppokitkan, DD:n, EE:n ja FF:n, GG:n sekä HH:n ja II:n vaatimukset. Kiinteistö Oy Luppokitkan huomautus, joka koskee ympäristöluvan lupamääräyksessä 12 tarkoitetun selvitysmääräyksen osittaista laiminlyömistä, jätetään tutkimatta. PÄÄASIARATKAISU Aluehallintovirasto täydentää Rukan jätevedenpuhdistamon ympäristölupaa nro 93/06/1 uudella lupamääräyksellä 12 a seuraavasti: Luvan haltijan on hapetettava Yli-Kitkajärven Kesälahden alusvettä Kesähaudan kohdalla vuosittain joulukuun alusta maaliskuun loppuun niin, että syvänteen pohjanläheisen veden hapetus pelkistyspotentiaali pysyy hapetuksen aikana tason +200 mv yläpuolella. Hapetus voidaan toteuttaa pumppaamalla hapellista päällysvettä alusveteen. Hapetuslaitteen toimintaa sekä Kesälahden tilaa ja hapetuksen vaikutuksia siihen on tarkkailtava kolmen ensimmäisen talven aikana tehostetusti. Erityisesti on seurattava veden lämpötilaa, hapetus pelkistyspotentiaalia, happipitoisuutta ja ravinnepitoisuuksia. Kolmen ensimmäisen vuoden jälkeenkin on talven aikana tarpeen seurata ainakin veden lämpötilaa, hapetus pelkistyspotentiaalia ja happipitoisuutta. Tarkkailu on toteutettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava ELY-keskukselle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutulokset ja tarkkailuraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle, Kainuun ELY-keskukselle ja Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kolmena talvena toteutetun hapetuksen jälkeen on tarkkailun tulosten perusteella laadittava selvitys Kesälahden tilan kehittymisestä hapetuksen aloittamisen jälkeen ja hapetuksen vaikutuksista lahden tilaan sekä tarvittaessa suunnitelma lisätoimenpiteistä lahden tilan parantamiseksi. Lisäksi on laadittava suunnitelma siitä, miten toimenpiteiden vaikutuksia lahden tilaan tarkkaillaan. Selvitys ja suunnitelmat on neljän vuoden kuluessa hapetuksen aloittamisesta toimitettava hakemusasiana aluehallintovirastolle.
17 Mikäli tarkkailutulokset osoittavat tai muutoin ilmenee, että hapetuksesta aiheutuu haitallisia muutoksia Kesälahden tilaan, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on oikeus määrätä hapetus keskeytettäväksi. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Hakemus perustuu lupamääräykseen, jonka mukaan luvan haltijan tuli tehdä selvitys ja suunnitelma Kesälahden happitilanteen parantamisesta alusveden ilmastamisella. Luvan haltija on hakemuksessaan ja vastineessaan esittänyt, että Kesälahden alusvettä hapetettaisiin yhtenä vuotena huhtikuusta syyskuuhun, minkä jälkeen tarkkailusta saatavien tulosten perustella arvioitaisiin saavutettua hyötyä sekä lisätoimenpiteiden, esimerkiksi ympärivuotisen hapettamisen tarvetta. Hakemussuunnitelmassa on tämän lisäksi tarkasteltu vaihtoehtoisina toimenpiteinä veden vaihdon lisäämistä Yli-Kitkajärven ja Kesälahden välillä sekä Kesäjoen veden sekoittamista Kesäjoen suulle asennettavan potkuripumpun avulla. Koska lupamääräys koskee vain alusveden ilmastamista ja koska luvan haltija on hakemuksessaan esittänyt vain alusveden hapetuksen toteuttamista, tässä yhteydessä ei tutkita muita toimenpiteitä Kesälahden tilan parantamiseksi. Myöskään jätevesien käsittelyä ja johtamista tai vesistön pilaantumisesta aiheutuneiden vahinkojen korvaamista koskevia vaatimuksia ei tähän asiaan kuulumattomina tutkita. Kiinteistö Oy Luppokitkan huomautuksessa, joka koskee ympäristöluvan lupamääräyksessä 12 tarkoitetun tehtäväksi määrätyn suunnitelman osalta selvitysvelvoitteen laiminlyömistä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, on kysymys lupamääräyksen noudattamisen valvonnasta, joka tässä tapauksessa on kuulunut Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tämän vuoksi huomautus jätetään tähän hakemusasiaan kuulumattomana tutkimatta. Pääasiaratkaisun perustelut Kesälahden syvänteessä happipitoisuus alenee voimakkaasti kerrostuneisuuskausien aikana ja olosuhteet muuttuvat pelkistäviksi. Happipitoisuuden aleneminen johtuu talvella lähinnä pohjasedimentin orgaanisen aineen hajoamisesta ja kesällä, veden lämpötilan ollessa korkeampi, lisäksi vedessä olevan ammoniumtypen hapettumisesta. Syvänteen pohjasedimentistä vapautuu hapettomuuden vuoksi fosforia sekä talvella että kesällä. Syvänteen pohjalla veden fosfaattifosforipitoisuus voi kerrostuneisuuskauden lopulla olla moninkertainen päällysveden pitoisuuteen verrattuna. Talvisin myös veden ammoniumtyppipitoisuus on Kesälahdella ylintä vesikerrosta lukuun ottamatta korkea. Tämä johtuu toisaalta runsaasti ammoniumtyppeä sisältävien jätevesien kulkeutumisesta pohjanmyötäisesti ja kertymisestä syvännealueelle ja toisaalta pohjasedimentin orgaanisen aineen hajoamisessa vapautuvan ammoniumtypen kertymisestä syvänteeseen. Kesällä jätevesien kertyminen syvänteeseen on vähäisempää kuin talvella, mutta loppukesällä ammoniumtyppipitoisuus voi syvänteen pohjalla olla kuitenkin yli satakertainen päällysveden pitoisuuteen verrattuna.
18 Alusveden hapettaminen kesällä vähentäisi kolmenarvoiseen rautaan sitoutuneen fosforin vapautumista pohjasedimentistä, mutta ilmeisesti kiihdyttäisi orgaanisen aineen hajoamista ja siitä johtuvaa ravinteiden vapautumista leville käyttökelpoiseen muotoon. Lisäksi se edistäisi ravinteiden siirtymistä tuottavaan vesikerrokseen. Hakemuksessa esitetty alusveden hapettaminen huhti-syyskuussa saattaisikin tämän vuoksi lisätä Kesälahden rehevyyttä. Aluehallintovirasto ei näin ollen katso tarkoituksenmukaiseksi hapettaa alusvettä kesäaikana. Myös talvella hapettaminen kiihdyttää orgaanisen aineen hajoamisesta johtuvaa ravinteiden vapautumista levien käyttöön. Tästä ei kuitenkaan aiheudu vastaavaa rehevyyshaittaa kuin kesällä. Aluehallintovirasto katsookin, että Kesälahden alusvettä on tarkoituksenmukaisempaa hapettaa talvella kuin kesällä ja että hapetus on syytä lopettaa hyvissä ajoin ennen jäiden sulamista. Saadun selvityksen mukaan Kesälahden päällysveden happivaranto riittää talvella alusveden hapettamiseen. Koska alusveden hapettamistarpeen voidaan arvioida jatkuvan vähintään niin kauan kuin Rukan puhdistamon jätevedet johdetaan Kesälahdelle, aluehallintovirasto on pitänyt toistaiseksi voimassa olevan talvenaikaisen hapetusvelvoitteen määräämistä tarpeellisena. Hapetuksen vaikutusten tehostettu tarkkailu hapetuksen aikana on tarpeen hapetuksen mitoittamiseksi oikein sekä toimenpiteellä saavutettavien hyötyjen ja mahdollisten haittojen selvittämiseksi. Aluehallintovirasto katsoo, että hapetuksen vaikutuksia ja riittävyyttä on tarpeen arvioida sen jälkeen, kun alusvettä on hapetettu ja hapetuksen vaikutuksia tarkkailtu kolmena vuotena. Siltä varalta, että hapetuksesta aiheutuisi ennalta arvaamattomia haitallisia vaikutuksia Kesälahden tilaan, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle on tarpeen antaa oikeus määrätä toiminta keskeytettäväksi. Asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon, että Kesälahden ekologinen tila on Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan tyydyttävä ja että tavoitteena on hyvän tilan saavuttaminen lisätoimenpiteiden avulla vuoteen 2015 mennessä. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 2. Kainuun ELY-keskuksen vaatimukset on otettu huomioon pääasiaratkaisusta ilmenevällä tavalla. 3. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnan vaatimus toteuttaa hapetusta läpi vuoden syystäyskierron aikaa lukuun ottamatta on otettu osittain huomioon pääasiaratkaisusta ilmenevällä tavalla ja osittain hylätty pääasiaratkaisun perusteluista ilmenevillä perusteilla. Muihin toimenpiteisiin kuin Kesälahden alusveden hapettamiseen liittyvien vaatimusten osalta viitataan käsittelyratkaisuun ja sen perusteluihin. 4. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lupa- ja valvontajaoston vaatimus toteuttaa hapetusta läpi vuoden syystäyskierron aikaa lukuun ottamatta on otettu osittain huomioon pääasiaratkaisusta ilmenevällä tavalla ja osittain hylätty pääasiaratkaisun perusteluista ilmenevillä perusteilla. ELYkeskukselle annettavaa hapetuksen keskeyttämisoikeutta koskeva vaatimus sekä tarkkailuohjelman täydentämistä koskeva vaatimus on otettu huomioon pääasiaratkaisusta ilmenevällä tavalla. Muihin toimenpiteisiin
19 kuin Kesälahden alusveden hapettamiseen liittyvien vaatimusten osalta viitataan käsittelyratkaisuun ja sen perusteluihin. 5. AA:n, 6. BB:n ja CC:n, 7. Kiinteistö Oy Luppokitkan sekä 9. EE:n ja FF:n vaatimusten osalta viitataan käsittelyratkaisuun ja sen perusteluihin. 8. DD:n, 10. GG:n sekä 11.HH:n ja II:n vaatimukset olla toteuttamatta Kesälahden alusveden hapetusta pumppaamalla päällysvettä alusveteen hylätään pääasiaratkaisun perusteluista ilmenevillä perusteilla. Muihin toimenpiteisiin kuin alusveden hapettamiseen liittyvien vaatimusten osalta viitataan käsittelyratkaisuun ja sen perusteluihin. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Päätös on voimassa toistaiseksi. Aluehallintovirasto voi täsmentää määräystä tai täydentää lupaa ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perusteella. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 43 1 momentti 5 kohta, 46 1 ja 4 momentti, 52 3 momentti sekä 55 3 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Asian käsittelymaksu on 3 870 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Käsittelymaksu määräytyy asian vireilletuloajankohtana voimassa olleiden säännösten perusteella. Tässä asiassa on kysymys toimenpidevelvoiteasiasta, josta perittävästä maksusta ei ole määrätty alla mainitun ympäristöministeriön asetuksen liitteenä olevassa maksutaulukossa ei ole maksua määrätty. Tämän vuoksi maksu määräytyy käytetyn työajan (90 tuntia) perusteella yksikköhinnan ollessa 43 euroa tunnilta.
Oikeusohje 20 Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) 7 1 ja 2 momentti