Kuvat: Kaisa Riiko ellei muuta mainittu Järki Lanta - Lantayhteistyötä kotieläin- ja kasvitilojen välillä Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lanta -hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa
Fosforin kierrätyspotentiaali Fosforin kierrätyspotentiaali eli kasveille käyttökelpoisen kierrätysfosforin määrä eri lähteistä Suomessa, peltohehtaaria kohti vuodessa Kotieläinten lanta n. 8 kg P/ha/v Yhdyskuntien jätevesilietteet n. 2 kg P/ha/v Elintarvike- ja rehuteollisuuden sivuvirrat ja biojätteet n. 1,5 kg P/ha/v Yhdyskuntien biojätteet n. 0,5 kg P/ha/v Vertailuna: väkilannoitefosforin käyttö Suomessa keskim. 5 kg P ha/v Vielä 1990 väkilannoitefosforin käyttö 30 kg/ha/v Järki Lanta 13.11.2014 KR 2
Lanta laajemmalle? Tuotantosuunta Sikatalous Lantaa saanut peltoala ELY-keskus Pohjois-Savon Kainuun Lantaa saanut peltoala Lypsykarjatalous Pohjois-Pohjanmaan Muu nautakarjatalous Kaikki tuotantosuunnat Pohjanmaan Etelä-Pohjanmaan Lapin Muu kasvintuotanto Pohjois-Karjalan Muu tuotanto Siipikarjatalous Etelä-Savon Koko maa Keski-Suomen Viljanviljely Pirkanmaan Lammas- ja vuohitalous Erikoiskasvintuotanto Varsinais-Suomen Hämeen Satakunnan Puutarhatuotanto Kaakkois-Suomen Hevostalous 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Ahvenanmaa - Åland Uudenmaan 0 5 10 15 20 25 30 35 % käytössä olevasta maatalousmaasta % käytössä olevasta maatalousmaasta Lietelanta Kiinteä lanta Virtsa/lantavesi Lietelanta Kiinteä lanta Virtsa/lantavesi Lähde: SVT: Tike, Maatalouden rakennetutkimus, Maatalouslaskenta 2010 TEHO-hanke 3
Lannan käyttö Painottunut kotieläintiloille Tavoite: lannan ravinteiden jakautuminen nykyistä laajemmalle peltoalalle ja kauemmas kotieläinsuojista Tunnistettuja ongelmia: - lannan ravinteiden arvo vs. kuljetuskustannus - kasvitilojen halukkuus vastaanottaa lantaa - kotieläintilojen halukkuus luovuttaa lantaa - kotieläintuotannon keskittyminen: yhä enemmän lantaa syntyy yhdessä paikassa => yhä pidempi kuljetusmatka vaadittaisiin Järki Lanta 13.11.2014 KR 4
Nurmien ja yksivuotisten kasvien osuus Lähde: MTT raportti 124 (2014) 5
Savimaiden ja karkeiden kivennäismaiden osuus viljelymaasta Lähde: MTT raportti 124 (2014) 6
Eläintiheys naudat ja siat Lähde: MTT:n raportti 124 (2014) 7
Yhteistyömalleja ravinteiden kierrättämiseksi Saaristomeren valuma-alueella eli Järki-Lanta - järkevää lannan ravinteiden kierrätystä Tarkastelussa kotieläintilan ja kasvinviljelytilan lantayhteistyö Tuodaan esille hyviä käytännön esimerkkejä ja ratkaisuja Tuodaan esille käytännön ongelmia ja pullonkauloja Tuloksista hyötyä sekä toisille viljelijöille että päätöksentekijöille Tarkemmassa tarkastelussa neljä kotieläintilaa lannan vastaanottajineen: sikatila, siipikarjatila, lypsykarjatila sekä emolehmätila (yhteensä 13 tilaa) Tilat mukana omilla nimillä (kahta lukuunottamatta) Järki Lanta 27.10.2014 8
Peruslähtökohtia Järki Lanta -hankkeessa Realiteetti: Kotieläinyksiköiden koko kasvaa Lannan määrä yksikköä kohti kasvaa Lannan levitysalan tarve yksikköä kohti kasvaa Laajennetaanko kotieläintilan peltoviljelyä samassa tahdissa kotieläintalouden kanssa? Tunnistettu tehostuvan kotieläintuotannon ongelma kaikkialla: tavoite palauttaa lannan ravinteita kasvinviljelyyn kasvien tarpeita vastaavasti etääntyy yhä kauemmas Ratkaisut: Lannasta lannoitteeksi Tilakohtaiset/paikalliset ratkaisut: lanta lantana Keskitetyt/alueelliset ja valtakunnalliset ratkaisut: lannan jatkojalostus lannoitteiksi Kytkennät biotalouteen ja resurssitehokkuuteen Tilakohtaisten ja keskitettyjen ratkaisujen linkittäminen Järki Lanta 13.11.2014 KR 9
Lypsykarjatilan lanta- ja rehuyhteistyö lähiseudun kasvinviljelytilojen kanssa Kuva: Hia Sjöblom Vennan luomumaitotilalla 140 lypsylehmää + n. 120 nuorkarjaa, peltoa viljelyssä 260 ha Yhteistyötiloina useita lähiseudun luomukasvinviljelytiloja Hankkeessa mukana kolme yhteistyötilaa: Heikkilän ja Jaakkolan viljatilat ja Kaarlejoen vihannes- ja viljatila reilusti alle 0,5 ey/ha yhteenlaskettu eläintiheys Yhteistyötiloilta säilörehua ja seosviljaa Vennan tilalle, Vennan pelloilla nurmien lisäksi viljaa - viljelykiertoyhteistyö! Yhteistyön avulla ison karjan rehut alle 10 km säteeltä, myös valkuaisrehut Järki Lanta 13.11.2014 KR 10
Broilertilan lantayhteistyö usean viljatilan kanssa Kuva: Hia Sjöblom Laaksosen tila, broilerkasvattamo 175 000, tilalla omaa peltoalaa 120 ha josta puolet lannanlevitysalana Useita lannan vastaanottajia, hankkeessa mukana näistä kaksi, joiden yhteenlaskettu peltoala n. 300 ha Sekä tavanomaisia että luomutiloja vastaanottajina Kuljetusetäisyydet vastaanottaville tiloille 15-40 km Vastaanottaja maksaa lannan kuljetuksen ja levityksen Käyttömäärät vastaanottavilla tiloilla n. 10 m3/ha Siipikarjanlannalla hyvä kysyntä: hyvä ravinne- ja maanparannusarvo kattaa kustannukset pidemmänkin kuljetusmatkan päähän Järki Lanta 13.11.2014 KR 11
Ison sikatilan lantayhteistyö usean kasvinviljelytilan kanssa Heikkilän emakkosikala, aiemmin 1700 emakkoa (porsaiden välikasvatus muualla), laajennuksen jälkeen 3400 emakkoa Vuodessa syntyvä lietemäärä n. 20 000 m3 Useita viljatiloja lannan vastaanottajana tilan sijaintikunnassa, sekä tavanomaisia että luomutiloja Kuva: Hia Sjöblom Hankkeessa mukana kolme vastaanottavaa tilaa: Tuurin tila 320 ha, Vähä-Piikkiön tila 185 ha ja Kylä-Huukan tila 90 ha Lietelannan pääkäyttökohteet kevätviljat, syysviljat syksyllä, syysviljat keväällä, syysöljykasvit, kumina, nurmia ei alueella juurikaan viljelyssä Tavoitteena saada lietettä jakeistamalla enemmän ravinteita kuormaa kohti tilalta ulos, (riittävän) tehokas fosforinerotus, kohtuu kustannuksilla, niin että jakeet käytettävissä tilojen olemassaolevalla kalustolla Järki Lanta 13.11.2014 KR 12
Emolehmä ja sikatilan lantayhteistyö kasvinviljelytilan kanssa Kuva: Hia Sjöblom Salmensuun tilalla emolehmiä (hereford) n. 200 ja lisäksi lihasikoja, oma viljelty peltoala n. 200 ha, lisäksi rantaniittyjä n. 200 ha Lietelannan ja kuivalannan luovutusta naapurissa sijaitsevaan Tapilan kartanoon, peltoala n. 400 ha, viljelyssä viljaa ja sokerijuurikasta Salmensuusta lannan luovutusta lisäksi muutamalle kauempana sijaitsevalle viljatilalle (15-20 km) Yhteistyön avulla eläintiheys <0,5 ey/ha => lannan levitys paremmin mahdollista kasvin tarpeen ja ajankohdan olosuhteiden mukaan Järki Lanta 13.11.2014 KR 13
Lannan käytön biologiset tekijät - Lanta on ravinnelähde, resurssi enää ei puhuta jätteestä - Lannan maan kasvukuntoa parantava vaikutus nousussa! - Lannan kasvukuntoa parantava vaikutus (Greppa Näringen hankkeen kertoimet) Lietelanta 0,79 e/m3 Kuivalanta 1,70 e/m3 - Hukkakaura? - Miten suuri osa typestä kannattaa antaa lantana? - Suuret typpiannokset: starttityppi + lanta (tai typensitojakasvit + lanta) - Liukoisen typen saatavuus kasville - Orgaanisen typen vapautuminen Järki Lanta 13.11.2014 KR 14
Liukoinen vs kokonaistyppi Naudan kuivalanta taulukkoarvo kg/m3 Naudan lietelanta taulukkoarvo kg/m3 Sian Broileri lietelanta kuivalanta taulukkoarvo taulukkoarvo kg/m3 kg/m3 P/m3 1,2 0,5 0,8 3,5 Ntot/m3 4,2 3 3,7 9,3 Nliuk/m3 1,2 1,8 2,7 5,1 K kg/m3 3,2 2,9 1,9 4,5 - Orgaaniseen ainekseen sitoutunut iso osa lannan typestä - Vapautuminen hitaasti kasvukauden aikana, osa vasta seuraavana kasvukautena - Kasvien ravinteiden oton rytmi: kevätviljat, nurmet, syysviljat, kerääjäkasvit - Käytännössä ei orgaanisen typen vaikutusta juuri oteta huomioon Järki Lanta 13.11.2014 KR 15
Pienikin määrä väkevää tavaraa riittää haasteena levitysteknologia ja tukiehdot Broilerin kuivalanta 10 m3/ha Sian lietelannan separoitu kuivajae 13 m3/ha Järki Lanta 13.11.2014 KR 16
Lannan arvo maanparannusaineena nousussa Lantaa lohkolle viimeksi 40 v sitten ja nyt taas! Järki Lanta 13.11.2014 KR 17
Lannan käytön teknologiset tekijät Lietelannan levitysteknologioihin tarvittaisiin vaihtoehtoja! Nyt ympäristökorvauksessa tuettuna menetelmänä lietelannan sijoitus Muita mahdollisuuksia hajalevitys, letkulevitys, syöttöletkulevitys (letkulevitys- tai multainyksiköllä), SyreN-letkulevitys Varsinais-Suomen lietteenlevitysteknologiat 2010, % levitysalasta Sijoitus 32 % Pintalevitys + multaus 58 % Pintalevitys, ei multausta 10 % Järki Lanta 13.11.2014 KR 18
Entäpä pellon tiivistyminen? Alhainen tiivistymisriski Saveksen osuus pieni Maa kuivaa Alhainen akselipaino Nurmikasvusto Korkea tiivistymisriski Saveksen osuus suuri Kostea maa Kevätlevitys Myöhäinen syksy Korkea akselipaino Ei kasvustoa Esimerkkejä Greppa Näringen -lantalaskurista: - tiivistymishaitta e/m3 lietelantaa - maalaji keskiraskas savi (saveksen osuus 40-60 %) Kevät, vilja, sijoittava kalusto (8m) 3,3 e/m3 Kevät, vilja, letkulevitys (18 m) 1,9 e/m3 Alkukesä, vilja, sijoittava kalusto 1,7 e/m3 Alkukesä, vilja, letkulevitys 1,4 e/m3 Kevät, vilja, vetoletkulevitys 0,4 e/m3 Alkukesä, nurmi, sijoittava kalusto 1,0 e/m3 - myös kuivalannan levitys tiivistää Järki Lanta 13.11.2014 KR 19
Lannanlevityksen aikaikkunoiden merkitys Lannan käyttömahdollisuuksiin vaikuttavat: - ravinnearvo - kuljetuskustannukset - aikaikkunat Aikaikkunoiden pidentäminen: - nurmien osuuden lisääminen - kevään aikaikkunan pidentäminen viljalohkoilla esim. oraslevitykset, SyreN Aikaikkunoiden tehokas hyödyntäminen: - lannan kuljetus levityslohkolle etukäteen (etälantavarastot, kuivalannan patterivarastointi) - erillinen lietteen kuljetuskalusto + välivarastokontit lannanlevityssesonkina Järki Lanta 13.11.2014 KR 20
Aikaikkunat käytännössä: lietteenlevitystä oraille osa 1 Letkulevitys syysvehnän oraalle 27.5.2013 Syysvehnäkasvusto päivää ennen puintia 7.8.2013 Järki Lanta 13.11.2014 KR 21
Aikaikkunat käytännössä: lietteenlevitystä oraille osa 2 Letkulevitystä kevätvehnän oraalle 28.5.2013 Kasvusto 28.8.2013 Järki Lanta 13.11.2014 KR 22
Sijoittava kalusto hyvä ratkaisu nurmien lietteenlevitykseen Sijoittava tekniikka hyvä ratkaisu lietteen käytölle nurmiviljelyssä, onnistuu myös viljan oraille hyvissä olosuhteissa Lietelannan separointi edelleen auttaa lietelannan hyödyntämistä nurmilla Järki Lanta 13.11.2014 KR 23
Syöttöletkulevitystä ennen kylvöä Kevyt laite, mahdollista käyttää letkulevitysyksikön tai multaimen kanssa Lietteen syöttö etälietesäiliöstä tai välikontista Käytössä vain muutamilla tiloilla Suomessa Menetelmällä paljon etuja, kasvupotentiaalia Järki Lanta 13.11.2014 KR 24
Lietelannan separointi Tavoittet: Fosfori kiintojakeeseen Typpipitoisesta nestejakeesta helposti pumpattava, levitettävä, imeytyvää Rehuhygienian parantuminen Allastilan lisäys Menetelmät: Sakkautus Linkous Suotonauha Ruuviseparointi Menetelmän arviointi: Fosforin erotuskyky Teho m3/h Hinta Järki Lanta 13.11.2014 KR 25
Lietelannan separoinnissa Mitä tavoitellaan: - Kuiva-aineen erotus Levitystekniikka, juoksevuus Rehuhygienia - Säiliötilan lisäys 10-20 %? - Fosforin erotus lietteen ikä rehustus: oma vs. tehdasrehu virikemateriaali Tarvitaan lisää tietoa: - Tutkimustulokset - Kokemukset tiloilta - Urakoitsijoiden kokemukset huomioitavaa Järki Lanta 13.11.2014 KR 26
Lantanäytteitä ja jakeistuskokeiluja Kuva: Daniel Major Hankkeessa otettu 48 lantanäytettä - naudan ja sian lietelantoja - naudan kuivalantoja - sian lietteestä separoituja kuivajakeita Kuva: Timo Heikkilä Järki Lanta 13.11.2014 KR 27
Lietelannan jakeistuskokeilu osa 1 Painovoimaan perustuva sakkautus N liuk N tot P K ka% 4 m 3,5 m 0,5 m 2,3 2,6 0,11 1,7 1 2,6 5,05 2,7 1,6 8 Järki Lanta 13.11.2014 KR 28
Lietelannan jakeistuskokeilu osa 2 painovoimaan perustuva jakeistus mekaaninen separointi ruuviseparaattorilla 1 2 3 4 N liuk N tot P ka% laimea liete (1) 2,07 2,43 0,13 1,4 sakea liete (2) 2,77 3,88 1,46 6,2 sakeasta separoitu nestejae (3) 2,80 3,68 1,34 3,90 sakeasta separoitu kuivajae (4) 1,64 3,74 1,84 26,20 Järki Lanta 13.11.2014 KR 29
Säiliöstä säkkiin - separointi- ja rakeistuskokeilu Järki Lanta 13.11.2014 KR 30
Lannan käytön taloudelliset tekijät + Ravinteiden arvo mitkä ravinteet otetaan huomioon mikä on viitehinta + Maanparannusarvo + Kannuste lannan käytölle lantapoikkeus, lannan ravinteiden laskentatapa tuki, kompensaatio 20 18 16 14 12 10 8 5,4 6,3 - Lannan kuljetuskustannus - Lannan levityskustannus - Maan tiivistyminen - Kasvuston tallaustappio - Epätasainen tuleentuminen - Aikatekijä Lannan käytön kannattavuus 6 4 2 0 3,84 2,16 0,9 1,44 Naudan kuivalanta taulukkoarvo Järki Lanta 13.11.2014 KR 31 3,48 2,16 Naudan lietelanta taulukkoarvo 2,28 1,44 3,24 Sian lietelanta taulukkoarvo 6,12 Broileri kuivalanta taulukkoarvo Liuk. Typen arvo Fosforin arvo e/m3 Kaliumin arvo e/m3 viitearvoina N 1,2 e/kg P 1,8 e/kg K 1,2 e/kg
Jakeistettujen lantojen arvoja viitearvoina N 1,2 e/kg, P 1,8 e/kg, K 1,2 e/kg 20 18 16 14 5,4 12 10 8 6 4 2 0 3,84 2,16 0,9 1,44 Naudan kuivalanta taulukkoarvo 3,48 2,16 Naudan lietelanta taulukkoarvo 2,28 1,44 3,24 Sian lietelanta taulukkoarvo 6,3 6,12 Broileri kuivalanta taulukkoarvo 1,92 0,234 2,52 Sian lietelanta laimea pintaliete 2,028 2,628 3,324 Sian lietelanta sakea liete 1,32 3,312 1,968 Sian sep. kuivajae emakko 3,84 5,58 2,88 Sian sep. kuivajae lihasika kalin arvo e/m3 fosforin arvo e/m3 liuk. typen arvo e/m3 Järki Lanta 13.11.2014 KR 32
Lannat ja jakeet arvo levityskulujen ja tuen kanssa Levitysmäärä sijoitus- tai org.aineksen lisäystuen mukaan, P ei rajoittava Naudan kuivalanta taulukkoarvo Naudan lietelanta taulukkoarvo Broileri kuivalanta taulukkoarvo Sian lietelanta taulukkoarvo Heikkilän liete käsittelemät ön Heikkilän pintaliete Heikkilä sakea liete Separoitu nestejae Heikkilän sep kuivajae Levitysmäärä 15,00 20,00 15,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 15,00 P/m3 1,20 0,50 3,50 0,80 0,54 0,12 1,45 1,30 1,80 Nliuk/m3 1,20 1,80 5,10 2,70 1,40 2,10 2,78 2,80 1,60 Lannan arvo e/m3 3,60 3,06 12,42 4,68 2,65 2,74 5,95 5,70 5,16 P kg/ha lannasta 18,00 10,00 52,50 16,00 10,80 2,40 29,00 26,00 27,00 N liuk kg/ha lannasta 18,00 36,00 76,50 54,00 28,00 42,00 55,60 56,00 24,00 Kuljetus ja levitys e/m3 7,00 3,50 7,00 3,50 3,50 3,50 3,50 3,50 7,00 Arvo levityskulun jälkeen e/m3-3,40-0,44 5,42 1,18-0,85-0,76 2,45 2,20-1,84 Arvo levityskulun jälkeen e/ha -51,00-8,80 81,30 23,60-16,96-15,28 48,92 44,00-27,60 Sijoitus tai org. aines tuki 40,00 40,00 40,00 40,00 40,00 40,00 40,00 40,00 40,00 Arvo tulen jälkeen -11,00 31,20 121,30 63,60 23,04 24,72 88,92 84,00 12,40 Viitearvot N 1,2 e/kg, P 1,8 e/kg, Kaliumin arvo ei mukana laskelmassa Järki Lanta 13.11.2014 KR 33
Nyrkkisääntöjen sijasta todellisiin ravinnemääriin perustuva käyttö N liuk/m3 N tot/m3 P/m3 Levitysmäärä m3/ha N liuk/ha N tot/ha P/ha Sian liete taulukkoarvo 2,7 3,7 0,8 25 68 93 20 Laimea liete 2,07 2,43 0,13 25 52 61 3 Sakea liete 2,77 3,88 1,46 25 69 97 37 Sakeasta separoitu nestejae 2,8 3,68 1,34 25 70 92 34 Sakeasta separoitu kuivajae 1,64 3,74 1,84 25 41 94 46 Sian liete taulukkoarvo 2,7 3,7 0,8 25 68 93 20 Laimea liete 2,07 2,43 0,13 50 104 122 7 Sakea liete 2,77 3,88 1,46 10 28 39 15 Sakeasta separoitu nestejae 2,8 3,68 1,34 10 28 37 13 Sakeasta separoitu kuivajae 1,64 3,74 1,84 10 16 37 18 Järki Lanta 13.11.2014 KR 34
Yhteistyön sosiaalinen näkökulma Yhteistyön kaikkien osapuolten täytyy hyötyä Lyhyen tähtäimen vai pitkän tähtäimen etu? Täytyy hyväksyä se että toinen voittaa Ei luonto tiedä kenen kirjoilla se pelto on. Yhteistyön avulla kotieläin- ja kasvitilat voivat keskittyä oman tilan ja erikoistumisalan töihin Kyläyhteisön, mökkiläisten, ohikulkijoiden näkökulma Imago: Lanta kuuluu maaseudulle vs. Itämeren pilaaminen Lantaa syntyy kun tuotetaan lihaa, maitoa, kananmunia: Lanta kuuluu ruokaketjuun Järki Lanta 13.11.2014 KR 35
(Lähi)tulevaisuuden ratkaisuja Tilojen välisen yhteistyön tiivistäminen - Viljelykierto, rehu- ja lantayhteistyön lisääminen - Nurmet kasvitilojen kiertoon, laidunnus, hiilen sitominen! - Orgaanisen aineksen lisääminen peltomaahan: kuivalannat, separoidut kuivajakeet, nurmi- ja ruokosilput, puukuidut ym. Tilakohtaisten ja keskitettyjen ratkaisujen linkittäminen, mahdollisuuksia - Liukoinen typpi tarpeen kasviravinteena tiloilla - Ylimääräinen fosfori ja orgaaninen typpi jatkojalostukseen keskitettyyn laitokseen (biokaasutus + lannoitevalmistus) - Hukkakauraa sisältävät lantaerät biokaasutukseen Järki Lanta 13.11.2014 KR 36
No entäs sitten? Asiat päättäjille tiedoksi aktiivisesti Aitoa yhteistyötä viljelijöiden, tutkijoiden ja päättäjien välille Lisää tietoa kaikille osapuolille Kuka tekee? JÄRKI + VILJELIJÄT + muut tahot yhteistyössä Järki Lanta 13.11.2014 KR 37
KIITOS! Kiitos! Järki Lanta projektikoordinaattori Kaisa Riiko kaisa.riiko@bsag.fi Puh: 045-118 4709 Järki www.jarki.fi Lanta 13.11.2014 KR 38