Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Samankaltaiset tiedostot
Käyttökokemuksia vedenlaatumittareista ja aineistojen käsittelystä

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Luotettavat tulokset vesistöjen kuormituksen vähentämisessä ja seurannassa

Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

TASO-mittausasemien kalibrointi

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kunnostuskohteiden valinta. Esimerkkejä kunnostuskohteista. Kunnostusajankohdan valinta

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä Mittausraportti

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kestävä kehitys - bioenergian tuotannon vesistövaikutukset, metsätalous

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja

Laitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti

Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola

Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Vantaa. Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea.

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa. Teija Kirkkala ja Henri Vaarala

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

Mitattua tietoa jatkuvatoimisesta vedenlaadun tarkkailusta

Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen

Paimionjoen vedenlaadun melontatutkimus toukokuussa 2016 JULKAISU

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa

Vesiensuojelukosteikot

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

Hiidenveden vedenlaatu

Kosteikot ja vesiensuojelu

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta sekä sadannan ja pohjaveden pinnantason seuranta happamuuden ennakoinnissa

Turun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmän hulevesitutkimuksia Turun seudulla. Heidi Nurminen

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

Polvijärven Viinijoen vedenlaatuja kuormitustutkimus vuonna 2012

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

LIITE 9. Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta. Kartta vedenlaadun seurantapisteistä. Koosteet seurantatuloksista

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko -mihin sitä tarvitaan? Tuija Mattsson / SYKE Metsätalouden vesiensuojelupäivät

Testausseloste (1) Vesinäyte

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Yhteistyöllä kosteikko ideasta toteutukseen - onnistumisia. Baltic Compact työpaja

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa

MANUAALINÄYTTEENOTON JA ONLINEMITTAUSTEN KONAISEPÄVARMUUDET. Risto Hiljanen

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Virtavesien vedenlaadun jatkuvatoiminen mittaaminen

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

Transkriptio:

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1

Kosteikkojen toimivuuden seuranta Menetelmät: Vesinäytteet Jatkuvatoimiset vedenlaatumittarit YSI Sameus, sähkönjohto, lämpötila, vedenkorkeus Seuratut kosteikot: Pässin kosteikko / Ulvila Salosen kosteikko / Kauklainen Löytäneenlampi / Säkylä 2

Jatkuvatoimiset vedenlaatumittarit maastossa Vesiensuojelukohteiden ylä- ja alapuolella Viikkoja - kuukausia / kohde Mittauskohteet enimmäkseen pieniä uomia, ojia Data ladataan tietokoneelle huoltokäyntien yhteydessä 3

Asennusratkaisuja vaatimuksena helppo siirrettävyys paikasta toiseen toistaiseksi ei ilkivaltaa Asennuksen haasteita mittarin sijainti, edustava vedenlaadun kannalta virtaamavaihtelut sijainti huollon oltava vaivatonta ja turvallista 4

Sähkönjohta vuus Sameus Käyttö ja huolto Kalibrointi: suositus 3 kk välein, mutta käytännössä useammin sameus (tislattu vesi) noin 1 x kuussa, sähkönjohto (liuos) 1 x kesässä Paristojen vaihto (4-6 kpl) muutaman viikon välein (lämmin vs kylmä vesi) Antureiden puhdistus (sameus, pinnankorkeus, sähkönjohtavuus) kerran viikossa! sameus: ikkunan puhdistus ennen mittausta, huolto = tyynyjen kunnon tarkistus, ikkunan puhtaus Huoltopäiväkirja: tehdyt toimet, tarkkaile ympäristöä!! 5

Aineiston käsittely Mittarin raakadata sisältää myös virheelliset mittaukset Miten tunnistan? Koska poikkeava arvo on todellinen ja koska virheellinen? Tiedot mm. sääoloista, huolloista, vesinäytteiden tulokset auttavat aineiston laadunvarmistuksessa Tarvitaan vesinäytteitä! Tarve voi jopa lisääntyä! Mittaridata vs vesinäytteet sameustulokset vastaavat yleensä hyvin toisiaan Mittarit eivät mittaa veden fosforipitoisuutta, mutta sameustuloksista voi usein laskea kok P, ei kuitenkaan aina 6

Pässin kosteikko (Ulvila) Rakennettu riistakosteikoksi v. 211 Valuma-alueen pinta-ala: 4 ha, josta peltoa 86 ha (n. 22 %) Kosteikon pinta-ala: 3,34 ha (,5 % valuma-alueen pinta-alasta), vesipinta-ala 1,88 ha Keskivirtaama:,66 m 3 /s Erityisympäristötukikohde Vedenlaadunseurantaa 211-212 7

17811 25811 8911 2911 25412 2512 23512 4612 18612 4712 18712 1812 2812 3812 5912 11912 26912 1112 24112 71112 211112 PO 4 -P µg/l 17811 25811 8911 2911 25412 2512 23512 4612 18612 4712 18712 1812 2812 3812 5912 11912 26912 1112 24112 71112 211112 Kok P µg/l Pitoisuuden muutos keskimäärin: 25 2 15 YP AP Kok P: 211: AP 23 % alhaisempi 212: AP 16 % korkeampi 1 5 PO 4 -P 211: AP 61 % korkeampi 212: AP 9 % alhaisempi 25 2 15 YP AP 1 5 Vesinäytteet 8

25.4.212 9.5.212 23.5.212 6.6.212 2.6.212 4.7.212 18.7.212 1.8.212 15.8.212 29.8.212 12.9.212 26.9.212 1.1.212 24.1.212 7.11.212 21.11.212 Kok P µg/l 25.4.212 9.5.212 23.5.212 6.6.212 2.6.212 4.7.212 18.7.212 1.8.212 15.8.212 29.8.212 12.9.212 26.9.212 1.1.212 24.1.212 7.11.212 21.11.212 Sameus NTU 2 16 YP AP Pässinkosteikko 12 8 4 Vedenlaatumittarin sameudesta laskettu Kok P pitoisuuksia Kok P AP keskimäärin 4 % alhaisemmat pitoisuudet 45 4 35 3 25 2 15 1 5 YP AP 9

Salosen kosteikko (Kauklainen) Rakennusvuosi 211 Valuma-alueen pintaala 592 ha Kosteikon pinta-ala 1,6 ha Kosteikon pinta-ala valuma-alueesta,18 % 1

8512 4612 18612 4712 25712 15812 3812 18912 1112 24112 131112 41212. 13513 25613 17113. 2414 29414 26514 23614 2814 PO4-P µg/l 8512 4612 18612 4712 25712 15812 3812 18912 1112 24112 131112 41212. 13513 25613 17113. 2414 29414 26514 23614 2814 Kok P µg/l Kosteikkoon vesi 7.6.212 Salosen kosteikko 4 35 3 25 Yläpuoli Alapuoli Alapuolen pitoisuudet keskimäärin: 2 15 1 5 Kok P: alapuolella korkeammat pitoisuudet 212: 51 % 213: 13 % 214: 19 % PO 4 -P: alapuolella alhaisemmat pitoisuudet 212: 34 % 213: 6 % 214: 27 % 4 35 3 25 2 15 1 5 Yläpuoli Alapuoli Vesinäytteet 11

4.6.212 18.6.212 2.7.212 16.7.212 3.7.212 13.8.212 27.8.212 1.9.212 24.9.212 8.1.212 22.1.212 5.11.212 19.11.212 Kok P kg/päivä 4.6.212 18.6.212 2.7.212 16.7.212 3.7.212 13.8.212 27.8.212 1.9.212 24.9.212 8.1.212 22.1.212 5.11.212 19.11.212 Kok P ug/l 45 4 35 3 Kosteikkoon vesi 7.6. YP AP Virtaama,18,16,14,12 25 2 15,1,8,6 Q m 3 /s 1,4 5,2, Vedenlaatumittarin sameudesta laskettu Kok P pitoisuudet Virtaama SYKEn vesistömallijärjestelmästä 2,5 2, 1,5 1,,5 YP AP Virtaama,18,16,14,12,1,8,6,4,2 Q m 3 /s,, 12

Löytäneenlampi - kosteikko Pyhäjärveen laskevan Pyhäjoen pääuomassa Rakennettu 21 Sydänmaan kylä Tavoitteena Virtaamien tasaus Kylän kohtaamispaikka Monimuotoisuuden lisääminen P-a 2 ha, v-a 4 km 2, peltoa 38% Kosteikon pinta-ala valumaalueesta.5 % 13

3.4.214 16.4.214 29.4.214 12.5.214 26.5.214 9.6.214 23.6.214 8.7.214 21.7.214 5.8.214 2.8.214 2.9.214 18.9.214 3.9.214 3.1.214 11.11.214 PO4-P µg/l 3.4.214 16.4.214 29.4.214 12.5.214 26.5.214 9.6.214 23.6.214 8.7.214 21.7.214 5.8.214 2.8.214 2.9.214 18.9.214 3.9.214 3.1.214 11.11.214 3.4.214 16.4.214 29.4.214 12.5.214 26.5.214 9.6.214 23.6.214 8.7.214 21.7.214 5.8.214 2.8.214 2.9.214 18.9.214 3.9.214 3.1.214 11.11.214 Kok P µg/l Kiintoaine mg/l 1 8 6 4 2 YLÄPUOLI ALAPUOLI 25 2 15 1 5 YLÄPUOLI ALAPUOLI 45 4 35 3 25 2 15 1 5 YLÄPUOLI ALAPUOLI AP pitoisuus keskimäärin: Kok P: 7,7 % alhaisempi Kiintoaine: 17 % alhaisempi PO 4 -P: 2 % korkeampi Vesinäytteet 14

3.4.214 12.4.214 21.4.214 3.4.214 9.5.214 18.5.214 27.5.214 5.6.214 14.6.214 23.6.214 2.7.214 11.7.214 2.7.214 29.7.214 7.8.214 16.8.214 25.8.214 3.9.214 12.9.214 21.9.214 3.9.214 9.1.214 18.1.214 27.1.214 Sameus NTU AP sameus keskimäärin 2 % pienempi kuin YP Sameudesta ei voi laskea fosforipitoisuutta Löytäneenlampi Yläpuoli 25 2 15 1 Alapuoli Q (m3/s),9,8,7,6,5,4,3 Virtaama m 3 /s 5,2,1 Jatkuvatoiminen vedenlaatumittari 3.4.- 3.11.214 15

3.4.214 6.4.214 9.4.214 13.4.214 16.4.214 19.4.214 22.4.214 25.4.214 29.4.214 2.5.214 5.5.214 8.5.214 11.5.214 17.5.214 2.5.214 23.5.214 26.5.214 3.5.214 2.6.214 5.6.214 8.6.214 11.6.214 14.6.214 18.6.214 21.6.214 24.6.214 27.6.214 3.6.214 4.7.214 7.7.214 1.7.214 13.7.214 16.7.214 19.7.214 23.7.214 26.7.214 29.7.214 1.8.214 4.8.214 7.8.214 11.8.214 14.8.214 17.8.214 2.8.214 23.8.214 27.8.214 3.8.214 Sameus 3.8-1.9. virtaama lähes olematon (oma havainto) - sameuden voimakas heilahtelu 1 9 8 7 6 5 4 3 14.5. Ruoppausnäytös 19.5. Ukkoskuuroja Löytäneenlampi YLÄPUOLI ALAPUOLI Virtaama,9,8,7,6,5,4,3 2,2 1,1 16

Jatkuvatoimiset mittarit - kokemuksia ja haasteita Ojavedet haasteellinen mittauskohde vedet sameita, paljon kiintoainesta, suuret virtaamavaihtelut Datan laadun varmistaminen Paljon huoltoa!! Vesinäytteitä Asiantuntemusta, kokemusta Nopea reagoiminen virhetilanteisiin edellyttää automaattista tiedonsiirtoa ja maastovalmiutta (haaste pienellä toimijalla) Tiedettävä mitä kohteessa tapahtuu! Sameuden voimakkaatkin heilahtelut voivat olla todellisia. 17

Kokemuksia ja haasteita Luotettavalle fosforianturille on suuri tarve Jatkuvatoimisten mittareiden käyttö on kallista vuokraus/osto, huolto, vesinäytteet, aineiston käsittely jne. Hyötyjä: Voidaan seurata sekä hetkellisiä tilanteita (esim. virtaamapiikit, rakennustoimet, erikoistilanteet) että pitkän ajan muutoksia tietoa saadaan paljon ja nopeasti (vrt. vesinäytteet) 18

Johtopäätöksiä kosteikkojen toimivuudesta Kosteikkojen ja vuosien välillä vaihtelua toimivuudessa Toimivatko riittävän tehokkaasti? Voisiko toimivuutta tehostaa? Suurempia kosteikkoja / paljon pieniä kosteikkoja Suunnittelun kehittäminen, uusia rakenteita, innovaatioita yhdistäminen muihin menetelmiin Seurantaa jatkettava - Pässi ja Salonen melko uusia kohteita 19

Kiitos mielenkiinnosta! 2