Muisti 1 (5) Varttitaseen referenssiryhmän kkus 3/2018 Aika Keskiviikk 30.5.2018 kl 09.00-13.30 Paikka Läsnä Helsinki, Fingrid, Nh. Kpula Jari Aurjärvi, Phjlan Vima Oy Tm Backman, Frtum Markets Oy Petteri Haveri, Energiatellisuus Ry Jari Hkkanen, Enegia Oy Jnni Laine, esett Oy Jarm Lapakk, EPV Energia Oy Pasi Lintunen, Fingrid Datahub Oy Tmi Mäkelä, Elenia Oy Petteri Pakalén, Fingrid Oyj Teija Pelknen, UPM-Kymmene Oyj Tmi Pesnen, Metsä Grup Jani Piippnen, Fingrid Oyj Mika Ptinkara, Sallilan Energia Oy Jukka Rinta-Luma, Fingrid Oyj Saku Ruttinen, Caruna Oy Samuli Saine, SPS Oy Kaija Savlainen, Omaktiliitt ry Tmmi Riski, SOK-yhtymä Ville Väre, Energiavirast Sari Wessman, Jyväskylän Energia Oy Maria Jki-Pesla, Fingrid Oyj, pj Olli Taipale, Fingrid Oyj, siht. Pissa Jan Rönnback, Nrd Pl Finland Oy Käsitellyt asiat Puheenjhtaja avasi kkuksen ja esitti asialistaan muutksen. Asialistalla muistin käsittely siirrettiin Pöyry Management Cnsulting Oy:n ( Pöyry ) esityksen jälkeen. Asialistan muuts hyväksyttiin ilman kmmentteja. 1 Pöyryn selvitystyön tulksia vaikutuksista, js Sumi jättäytyy muiden Phjismaiden aikataulusta Fingrid n tilannut Pöyryltä selvityksen 15 minuutin taselvitysjaksn käyttööntn lykkäämisen markkinavaikutuksista, jnka tulksia kkuksessa esiteltiin.
Muisti 2 (5) Selvityksessä keskityttiin säätösähkömarkkiniden ja päivänsisäisten markkiniden markkinavaikutuksiin. Selvitys perustui vuden 2017 markkinadataan ja humin n tettu sittain muun muassa tuleva phjismainen ACE (Area Cntrl Errr) - tasehallintamalli sekä Olkilut 3:n lisäämä siirtkapasiteetti, jka vähentää pullnkaulja rajayhteyksissä. Pöyry tarkentaa tulksia kesäkuussa valmistuvassa raprtissaan. Esitys herätti keskustelua sen rajauksista sekä kysymyksiä siitä, miten kaikki tulevat muutkset n tettu humin. Ryhmässä keskusteltiin muun muassa siitä, miten vimajärjestelmän tasapainttamisesta aiheutuvat kustannukset vitaisiin khdentaa uuden ACE-mallin myötä, js emme siirry samassa aikataulussa muiden Phjismaiden kanssa, minkä vuksi sumalaiset timijat tavittelevat 60 minuutin tasetta, kun taas Sumen n tehtävä taseselvitys muiden Phjismaiden kesken 15 minuutissa. Fingrid lupasi laatia kuvauksen tasehallintamallin vaikutuksista Sumessa mikäli taseselvitysjaksn pituudessa n era Phjismaiden välisen ja kansallisesti tehtävän taseselvityksen välillä. Pöyryn pitämä esitys ja myöhemmin julkaistava lpullinen selvitystyö löytyvät tai tulevat löytymään varttitaseen internetsivuilta (https://www.fingrid.fi/sahkmarkkinat/sahkmarkkiniden-tulevaisuus/varttitase/). 2 Edellisen kkuksen muisti Käytiin läpi edellisen kkuksen muisti. Muistin tuli kaksi kmmenttia. Kmmentit kskivat SWOT-analyysin käsittelyä, varttitasetiimin mudstamista ja termin muuttamista. - Keskusteltiin SWOT-analyysin jalstamisesta edellisen kkuksen keskusteluiden perusteella. Tdettiin päivitetyn analyysin lähteneen muistin liitteenä ryhmän jäsenille. - Ville Väre kmmenti kappaleen 4. Energiavirastn kyselyn tulksissa levassa lauseessa käytettyä sanaa dergaatipäätös ja ehdtti sen krvattavan sanalla päätös. Ehdtus hyväksyttiin. Nämä kmmentit humiiden kkuksen muisti hyväksyttiin. 3 Ajankhtaiset Ajankhtaisissa asiissa esiteltiin referenssiryhmän uudet jäsenet. Pasi Lintunen alitti Fingrid Datahub Oy:n varsinaisena jäsenenä ja hänen lisäkseen Jukka Rinta-Luma sekä Petteri Pakalén vahvistavat jatkssa Fingridin varttitase-ryhmää. Puheenjhtaja kerti varttitasetiimin mudstamisesta. Varttitasetiimin työn fasilitijaksi n valittu Krkia Oy ja prjektia siellä jhtaa Aki Tivanen. Varttitasetiimin mudstaminen n vielä kesken, sillä työmääräarvi 3-4 henkilötyöpäivää kuukaudessa n erityisesti pienissä yrityksissä merkittävä resurssi khdennettavaksi varttitaseelle. Tällä hetkellä varttitasetiimiin n saatu sallistujia Helen Oy:ltä, Kupin Energialta ja Phjis-Karjalan Sähköltä. Yhteisphjismaisesta HTR-hankkeesta kerrttiin ajankhtaisia uutisia ja Rutsin sekä Nrjan edistymisestä prjektissa. Phjismaiset valvvat viranmaiset vat yhdessä kstaneet ja lähettäneet kysymyslistan
Muisti 3 (5) kantaverkkyhtiöille varttitaseeseen siirtymisen edellytyksistä. Ville Väre kerti, että tarkitus n kartittaa Phjismaiden valmiuksia siirtyä varttitaseeseen. Kyselyyn n valmisteltu vastaukset ja ne n lähetetty viranmaisille. Rutsissa Svenska Kraftnät n knnut hankkeelle expert grup:in, jka kstuu markkinatimijista, ja Nrjassa Statnett n mudstanut referenssiryhmän. Energiavirast n käynnistänyt selvitystyön, jssa arviidaan dergaatikriteereiden täyttymistä Sumessa. Empwer IM n valikitunut selvityksen tteuttajaksi ja sitä hjaa markkinatimijista kstuva asiantuntijaryhmä. Useimmat ryhmän jäsenet vat myös referenssiryhmän jäseniä. Selvitys valmistuu syyskuussa. Ajankhtaisten aiheiden lpuksi käytiin läpi edellisessä kkuksessa nusseita kysymyksiä. Puhtaan energian paketin vaikutus varttitaseen tteutusaikatauluun tdettiin mahdlliseksi. Uusimmassa lausunnssa dergaati-pykälä li lisätty takaisin pakettiin, mutta lpullinen versi selvinnee vuden lppuun mennessä. Tinen kysymys tuli alkuperätakuiden myöntämisprsesseista. Alkuperätakuun prsesseihin ei tule varttitaseesta sellaisia muutksia, jtka näkyisivät asiakkaille. 4 Energiatellisuus ry:n mittarikyselyn tulkset Petteri Haveri Energiatellisuus ry:stä kävi läpi ET:n verkkyhtiöille khdennetun kyselyn tulksia. Kysely li suunnattu ET ry:n jäsenistölle ja se tutki energiamittausta ja tietjärjestelmämuutksia. Kyselyn kattavuus li hyvä, sillä pulet kaikista verkkyhtiöistä vastasi kyselyyn ja nin 2/3-sa kaikista sähkönkäyttöpaikista li kyselyn vastausten piirissä. Haverin esityksessä keskustelua käytiin rajapistemittausten vlyymeistä ja energiamittauksen varttikyvykkyyden rajauksista. Rajapistemittausten määrä nähtiin levan liian suuri kyselyn tulksissa ja tältä sin esitystä vielä tarkennetaan. Referenssiryhmässä jaettiin mielipide siitä, että varttimittaukseen siirtyisi ensi vaiheessa rajapistemittaukset ja yli 1 MVA:n tutantlaitsten mittaus. Ryhmässä ei kuitenkaan päästy yhteisymmärrykseen kulutusmittausten rajauksista. Carunan Saku Ruttisen ja Petteri Haverin kanta n, että kulutuksen mittaukselle ei ensivaiheessa vaadita varttimittauksia lainkaan, vaan verkkyhtiö vi itsenäisesti päättää mittareiden päivittämisestä ja vaihtamisesta. Kuluttajien näkemys n, että kulutukselle lisi syytä löytää raja, jtta kulutus visi halutessaan sallistua markkinille ja heidän taseselvityksensä lisi läpinäkyvä. Yhteenvetna kyselyn tulksista jäi vaikutelma, että suuremmat taludelliset vaikuttimet eivät le energiamittareissa vaan kyselyn sana levissa tietjärjestelmämuutksissa. 5 Fingridin ehdtukset ja perustelut energiamittaukselle Olli Taipale esitteli Fingridin ehdtuksen ja perustelut varttitaseen energiamittauksesta. Esityksessä käytiin läpi energiamittauksen nykytilaa Sumessa, vaikutuksia mittauksen asteittaisesta siirtymisestä varttiin sekä Fingridin ehdtus perusteluineen mittareiden vaiht/päivityslaajuudesta vuden 2020 lppuun mennessä.
Muisti 4 (5) Fingrid ehdttaa ensivaiheessa varttitaseen mittauslaajuuden rajaukseksi seuraavia khteita: 1. Tutantmittaukset Kaikki yli 1 MVA:n tutantyksiköt Tehraja ei vaadi uutta määrittelyä Tutantsuunnitelmat tarvitaan käyttövarmuuden hallinnan tarpeisiin 2. Rajapistemittaukset Kaikki mittausalueiden väliset rajapistemittaukset Lähtökhta varttitaseselvitykselle Selkeä kknaisuus 3. Kulutusmittaukset - Sähkönkäyttöpaikka, jnka mittauksen etusulake n suurempi kuin 3 x 63 ampeeria tulee varustaa mittauslaitteistlla, jka kykenee mittaamaan 15 minuutin mittausjaksllista mittausdataa Tehraja ei vaadi uutta määrittelyä Tehkas siirtyminen varttimittaukseen edesauttaa kustannusten jakautumista ikein sähkömarkkinasapulten kesken 6 Lunas Esityksen phjalta käytiin keskustelua tutantsuunnitelmien tarpeesta varttitaseeseen siirryttäessä, suljettujen jakelu- ja kiinteistöverkkjen khtelusta, sähköverjen määräytymisestä sekä varttimittauksen kattavuuden vaikutuksista tase- ja häviövirheeseen. Kska ryhmä ei löytänyt yhteistä näkemystä energiamittauksen rajaamisesta, tulee Fingrid pyytämään referenssiryhmän jäsenyrityksiltä (mukaan lukien varajäsenten taustarganisaatit) lausunnt perusteluineen energiamittauksen rajaamisesta. Lausunnista kstetaan yhteenvet. Pidettiin lunastauk. 7 Elenian kkemuksia ja näkemyksiä energiamittauksesta Tmi Mäkelä esitteli Elenian alustavia analyysejä ja kkemuksia varttimittauksesta. Esityksessä käsiteltiin 60 minuutin mittausjaksn jakamista 15 minuutin jaksihin, mikä analyysin mukaan lu häviöhankinnan sujaukseen kustannusriskejä ja lisää näin häviökustannuksia jakeluverkkyhtiölle. Esimerkissä li viiden käyttöpaikan kkinen jakeluverkk. Ryhmässä keskusteltiin mahdllisen kustannusvaikutuksen suuruuslukasta suhteessa esimerkiksi Pöyryn esittämiin kustannusvaikutuksiin kk sähkömarkkinalle.
Muisti 5 (5) 8 Seuraavan kkuksen teema 9 Muut asiat Seuraava kkus n 5.9.2018. Se järjestetään Helsingissä (tarkempi kkuspaikka ilmitetaan myöhemmin) ja siihen sallistuvat referenssiryhmän varsinaisten jäsenten lisäksi myös varajäsenet. Kkuksen jälkeen n luvassa illallinen. Kkuksen pääaihe n tietjärjestelmämuutkset. Fingrid valmistelee kkukseen tausta-aineista, jka lähetetään referenssiryhmälle viikka ennen kkusta. Petteri Pakalén piti tiiviin esityksen timialan tietjärjestelmämuutksiin keskittyvästä selvitystyöstä. Petteri tulee tekemään haastatteluita alan timijille ja lähettää kyselyn referenssiryhmän taustarganisaatiille. Lkakuussa pidetään ylimääräinen referenssiryhmän kkus, jnka aiheena n implementintisuunnitelma. Kutsu tähän kkukseen lähetetään referenssiryhmän jäsenille mahdllisimman pian. 10 Kkuksen päättäminen Kkus päätettiin nin 10 minuuttia aikataulusta myöhässä. Liitteet - Pöyry: 15 minuutin taseselvitysjaksn käyttööntn lykkäämisen markkinavaikutukset - Ajankhtaista varttitaseesta - Energiatellisuus ry: Verkkyhtiö-kyselyn tulkset - Fingridin ehdtukset ja perustelut varttitaseen energiamittaukselle - Elenia: Elenian kkemuksia ja näkemyksiä energiamittauksesta - Selvitystyö varttitaseen vaikutuksista timialan tietjärjestelmiin - Lausuntpyyntö referenssiryhmän jäsenille Jakelu Referenssiryhmän jäsenet ja varajäsenet