Lähesmaa, J., & Kummala, J., Sopiminen liikennetelematiikan palveluiden toteuttamisesta.

Liikenneministeriön mietintöjä ja muistioita B5/2001 Lähesmaa, J., & Kummala, J., Sopiminen liikennetelematiikan palveluiden toteuttamisesta.

ESIPUHE Sopiminen liikennetelematiikan palveluiden toteuttamisesta raportti on syntynyt Liikenne ja viestintäministeriön TETRA-ohjelman ydinhankkeessa 7, Kaikki liikennemuodot kattava liikenteen tietojärjestelmä. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää liikenteen eri sektoreiden toimijoille sekä palveluiden tuottajille tieto- ja tiedonvaihto-järjestelmän perusta, jonka päälle eri toimijat ja mahdolliset muut tahot voivat rakentaa liikennetelematiikan palveluita. TETRA ydinhankkeessa 7 on käynnissä seitsemän pilottiprojektia, joissa testataan ja toteutetaan tiedonvaihtoa organisaatioiden välillä sekä erilaisia liikennetelematiikan palveluja. Pääosa piloteista keskittyy tiedottamiseen joukkoliikenteen aikatauluista ja vaihtoehtoisista kulkumahdollisuuksista. Hankkeissa pyritään parempaan palvelutarjontaan kaikkien liikennemuotojen käyttäjille esimerkiksi www-palvelujen ja infopisteiden avulla. Sopiminen liikennetelematiikan palveluiden toteuttamisesta raportti on laadittu kesän ja kevään 2000 aikana pidettyjen pilottikohtaisten työpajojen perusteella. Työpajoissa on selvitetty organisaatioiden väliseen yhteistyöhön liittyviä hallinnollisia tai taloudellisia kysymyksiä sekä keskusteltu siitä minkälaisia sopimuskysymyksiä eri osapuolien välillä on ratkaistavana. Raporttiin on kirjattu muistilista tekijöistä, joita tulisi huomioida laadittaessa liikennetelematiikan palveluihin liittyviä sopimuksia organisaatioiden välille. Lisäksi raportissa on ehdotus yleisistä pelisäännöistä ja periaatteista liikennetiedon välitykseen sekä liikennetelematiikan palvelujen toteuttamiseen. Yleiset pelisäännöt on tarkoitettu noudatettaviksi kaikissa liikenteen alan telemaattisia palveluita toteuttavissa organisaatioissa. Työtä on ohjannut ohjausryhmä johon kuuluivat: Petri Jalasto Seppo Öörni Risto Laaksonen Mirja Noukka Kari Nuolivirta Pekka Hongisto Maarit Laakkonen Ari-Pekka Lehtonen Kaj Saarnio Maritta Polvinen Jorma Helin Erkki Nickul Päivi Räsänen Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Tampereen kaupunki Tielaitos, Hämeen tiepiiri Oy Matkahuolto Ab Oy Matkahuolto Ab VR Oy VR Oy Fortum Oyj Tielaitos, Keskushallinto Tielaitos, Keskushallinto Helsingin kaupungin liikennelaitos Joukkoliikenteen infokeskus, Kuopio Helsingissä 31 päivänä marraskuuta 2000 Petri Jalasto Liikenneneuvos

SISÄLLYSLUETTELO 1. Lähtökohdat ja tavoitteet...9 2. Toteutus...10 3. Muistilista sopimuskysymyksistä...11 3.1 Yleistä...11 3.2 Yhteiset tavoitteet ja tahtotila sekä niiden mittaaminen...11 3.3 Palvelun kuvaus...11 3.4 Tehtävien kuvaus...11 3.5 Hallinnointi...12 3.6 Kustannukset...12 3.7 Rahoitus...13 3.8 Vastuu tiedon oikeellisuudesta...13 3.9 Tekijänoikeus...14 3.10 Palvelun kehitys ja laajennus...14 3.11 Markkinointi...14 3.12 Tarpeiden ja vaikutusten selvittäminen...14 3.13 Järjestelmän kuvaus...15 3.14 Tiedonsiirron kuvaus...15 4. Muut palvelun kehittämisessä huomioitavat asiat...16 4.1 Yleistä...16 4.2 Valtakunnallinen koordinointi...16 4.3 Tilaaja-toimittaja suhde...16 4.4 Säädökset ja luvat...17 5. Pelisäännöt...18 5.1 Yleistä...18 5.2 Palvelu ja hallinnointi...18 5.3 Rahoitus ja markkinat...19 5.4 Viranomaistiedot...20 5.5 Tekijänoikeus...20 5.6 Vastuu tiedon oikeellisuudesta...21 5.7 Tiedon oikeellisuuden varmistaminen...22 6. Yhteenveto...23 Liitteet 1) Yleinen sopimusrunko organisaatioiden välisessä tiedonsiirrossa huomioitavista asioista 2) TETRA 7 pilottikohtaiset työpajamuistiot

1. Lähtökohdat ja tavoitteet Liikennetelematiikan rakenteiden tutkimus- ja kehitysohjelman (TETRAn) tavoitteena on liikenteestä tarvittavan tietoinfrastruktuurin ja liikennetelematiikan palvelujen tukirakenteiden luominen. Tärkeä osa rakenteiden kehittämistä on laatia yhteiset periaatteet ja pelisäännöt palveluiden toteuttamiseen. TETRA ydinhankkeessa 7 (Kaikki liikennemuodot kattava tietojärjestelmä) on käynnissä seitsemän pilottiprojektia, joissa toteutetaan ja testataan tiedonvaihtoa organisaatioiden välillä sekä liikennetelematiikan palveluja. Pilottihankkeet ovat: Tampereen seudun liikenteen telematiikkahanke Tiedonvaihto Tielaitoksen ja poliisin hätäkeskuksen, aluehälytyskeskuksen tai hätäkeskuksen välillä Linja-autoliikenteen matkustajainformaatiojärjestelmät Juna- ja bussiaikataulut yhdistävä aikataulu- ja reitityspalvelu Seudullinen joukkoliikenteen infokeskus Helsingin keskustan joukkoliikenteen matkustajien informaatiojärjestelmä Tie- ja katuliikenteen hallintajärjestelmän ja valaistuksen ohjauksen kehittäminen Sopiminen liikennetelematiikan palveluiden toteuttamisesta hankkeen tavoitteena oli kehittää pelisäännöt organisaatioiden väliseen liikennetiedon vaihtoon TETRA 7 pilottihankkeiden kokemusten perusteella. Työn lopputuloksena oli tavoitteena saada aikaan: Muistilista asioista, joista tulisi sopia organisaatioiden välillä palveluja toteutettaessa Alan yhteiset pelisäännöt ja periaatteet liikennetelematiikan palveluiden toteutukseen. Tällä tarkoitetaan sääntöjä, jotka ovat voimassa aina elleivät organisaatiot keskenään muuta sovi. Yhteisten periaatteiden ulkopuolelle jää runsaasti tapauskohtaisesti sovittavia asioita. 9

2. Toteutus Työ toteutettiin järjestämällä kevään ja kesän 2000 aikana erillinen työpaja pelisääntökysymyksistä kaikkien TETRA 7 pilottihankkeiden kanssa. Työpajoissa kuvattiin ensin pilottihankkeen palveluprosessi eri osapuolineen. Tämän perusteella keskusteltiin siitä millaisia sopimuskysymyksiä eri osapuolien välillä on ratkaistava ja millainen olisi tavoitteellinen ratkaisu. Pelisäännöt päätettiin kehittää yhteistyössä pilottihankkeiden kanssa, jotta työn käytännön läheisyys varmistettaisiin. Pelisääntöjä kehitettäessä huomioitiin EU-projektien Sopiminen liikenneinformaation hallinnasta ja välityksestä (WELL-TIMED study) 1 ja Käsikirja tiedonvälityssopimuksista DATEX-verkossa 2 tulokset. Jokaisen työpajan tuloksista tehtiin oma raportti, jossa on kuvattu pilottihankkeen toimintaprosessi ja pelisääntöjen asiakohdat, joita kyseisen hankkeen osalta käsiteltiin. Pilottikohtaiset raportit ovat liitteessä 2. Pilottikohtaisten työpajojen tulosten perusteella tehtiin yhteenveto, jossa on käsitelty sopimusta vaativat asiakohdat ja yhteiset pelisäännöt palvelujen toteuttamiseen. Luonnos yhteenvedosta käsiteltiin ja muokattiin raportissa esitettävään muotoon TETRA 7 pilottihankkeiden yhteiskokouksessa marraskuussa 2000. 1 Miles J. and Walker A (edit). The WELL-TIMED Study. West European Local Legal Arrangements for Transport Information Management and Exchange of Data. Volume 1. Main Report. European Commission DG XIII C.6. ANIMATE project. April 1998. 2 EDEN final reports, Handbook on the DATEX-Net Interchange Agreement. European Commission DG VII. EDEN project. March 1998. 10

3. Muistilista sopimuskysymyksistä 3.1 Yleistä Muistilistassa on lueteltu työpajoissa esille nousseet asiat, jotka tulisi ottaa huomioon tehtäessä organisaatioiden välisiä sopimuksia liikennetelematiikan palveluiden toteuttamisesta. Muistilista muodostaa siten rungon, jota voidaan käyttää sopimuksia laadittaessa. Sopimuksen laatimista vain organisaatioiden välisestä tiedonsiirrosta on käsitelty kohdassa 3.14 ja tarkemmin liitteessä 1. 3.2 Yhteiset tavoitteet ja tahtotila sekä niiden saavuttamisen mittaaminen Mitkä ovat hankkeessa mukana olevien tahojen tavoitteet ja odotukset? Mikä on yhteinen tahtotila ja strateginen polku sen saavuttamiseksi? Millä tavalla ja minkälaisilla aikaväleillä tavoitteiden saavuttamista mitataan? 3.3 Palvelun kuvaus Palvelun käyttäjät ja kuvaus siitä, miten heitä palvellaan Palvelun sisältö ja ilmiasu Palveluketjun ja siihen liittyvien osapuolien kuvaus Kuva ja siihen liittyvä selitys Aika, jolloin palvelu otetaan käyttöön ja kuinka kauan palvelu on käytössä Kuvaus millaiseen laatuun palvelussa pyritään Kuvaus palvelun liittymisestä kansalliseen liikennetelematiikan järjestelmäarkkitehtuuriin (TelemArkiin) 3.4 Tehtävien kuvaus Palvelun vastuuorganisaation ja palvelun muiden osapuolien tehtävien kuvaus. Erillinen kuvaus jokaisen osapuolen osalta. Tehtävät palvelun 1) kehitys- ja toteutusvaiheessa sekä 2) palvelun toimintavaiheessa Asiakysymyksiä, joita tehtävien kuvauksessa tulee ottaa huomioon ovat mm. seuraavat: Suunnittelu ja valmistelu Toimittajien valvonta Toimintamallit eri tilanteisiin Eri tahojen vastuulla olevat tiedot ja tiedon toimitus Kenttäyksiköiden tai kuljettajien tehtävien kuvaus ja järjestelyt, joilla helpotetaan ja varmistetaan tietojen saanti kentältä Toiminta häiriö- ja virhetilanteissa Mekanismi, jolla palvelun toimivuus tai tietojen oikeellisuus varmennetaan 11

Mekanismi, jolla palvelun virheet voidaan havaita Mekanismi, jolla varmistetaan, että virheelliseksi havaittu tieto korjaantuu koko palveluketjussa Organisaatiorajat ylittävien tehtävien organisointi Palveluketjussa mukana olevien kaikkien tahojen informointi ja ohjeistaminen palvelusta Henkilöstön koulutus Ketä koulutetaan; esim. kenttäyksikkö- ja asiakaspalveluhenkilökunta Takuukysymysten valvonta Palautteen käsittely; miten saatu palaute käsitellään ja kirjataan ylös. Toiminnan rahoituksesta sopiminen (vrt. kohta 3.6 Rahoitus) Aloitteenteko ja valmisteluvastuu mm. seuraavissa asioissa: palvelun laajennus ja kehittäminen, markkinointi, tutkimusten järjestäminen 3.5 Hallinnointi Palveluun liittyvien sopimussuhteiden kuvaus Vastuuhenkilöt ja varahenkilöt, jotka vastaavat palveluun liittyvistä kysymyksistä omassa organisaatiossaan Muutosten hallintamenettelyt eli miten toimitaan, kun sovittuihin asioihin tulee muutoksia. Esimerkiksi miten tiedotetaan ja sovitaan muutoksista tiedonvälitysmuodossa Osapuolien mukana olo ja vaikutusmahdollisuudet palvelun kehittämiseen ja ylläpitoon. Kuvaus palvelun osapuolien yhteisistä elimistä. Palvelua koskevien päätösten luonne ja sen vaikutus hallinnointimalliin - esimerkiksi löydä sopimussuhde ja yhteistyöryhmä vai yhteisyritys. Kuvaus miten palveluun liittyvät tehtävät toimeenpannaan palvelussa mukana olevissa organisaatioissa Toimintatapa, millä päätetään tietojen antamisesta kolmansille osapuolille, kuten medialle ja lisäarvopalveluiden tuottajille Periaatteet, joilla toimitaan kun uusia osapuolia liittyy palveluun tai osapuoli vetäytyy palvelusta Toimintatavat ja periaatteet palvelussa mukana olevien organisaatioiden ristiriita-, ongelma- ja sopimusrikkomustilanteissa Viranomaisten rooli palvelussa Onko palvelu viranomaispalvelu tai julkinen palvelu Viranomaisen vastuulla olevat tiedot tai osatehtävät palvelussa Päätöksenteko järjestelmän kehittämisestä ja laajentamisesta Palautteen edelleen välittäminen palveluketjussa 3.6 Kustannukset Palvelun toteuttamisesta syntyvät kustannukset eriteltyinä Investointi- ja ylläpitokustannukset eriteltyinä Eri osapuolille syntyvät kustannukset 12

Tietyille osapuolille, erityisesti vastuuorganisaatiolle, syntyvät palvelun yhteiset kustannukset 3.7 Rahoitus Palvelun investointi ja toimintavaiheen rahoitus (tuotto-odotukset tai rahoitusosuudet) Maksujen periminen käyttäjiltä Mainonta Rahoitus palvelun jakelijoilta, operaattoreilta Rahoitus palveluun osallistuvilta organisaatiolta Investoinnin velkarahoitus Julkinen sektorin rahoitus Palvelun asema markkinoilla viranomaispalvelu, julkinen palvelu tai julkisen ja yksityisen sektorin yhteispalvelu markkinointipalvelu, jolle ei tuotto-odotuksia voittoa tavoitteleva lisäarvopalvelu tai kaupallinen palvelu Organisaatioiden vastuut omista investointi- ja käyttökustannuksista Palvelun yhteisten investointi- ja käyttökustannusten kattaminen eri rahoitusmuodoilla Yhteisten kustannusten jakaminen organisaatioiden kesken 3.8 Vastuu tiedon oikeellisuudesta Vastuurajat tietojen oikeellisuudesta ja palvelun toiminnassa Yksinkertaistetut kaaviokuvaukset ja selitykset palvelun vastuurajoista ja rajapinnoista. Toimintaperiaatteet ja vastuut kuluttajille vastaamisessa Toimintamalli vastuusta ja korvauksista asiakkaille, jos virheen alkulähdettä ei tunnisteta Tiedon alkuperän varmistus; miten tiedon alkuperä ja luotettavuus varmistetaan Kenttäyksiköiden sitoutuminen Tiedon salaus Tiedon tarkistusmekanismi Korvausvastuu Reklamaatiot Ennakointi: mitä reklamaatioita mahdollisesti syntyy, miten niitä käsitellään ja mihin toimenpiteisiin ryhdytään Vastuu kuluttajalle Minkälainen vastuu palvelussa on kuluttajalle palvelun mahdollisista virheistä. Mahdolliset virhetilanteet ja niiden seuraukset sekä vastuu eri tapauksissa Miten kuluttajalle kommunikoidaan palveluun mahdollisesti liittyvistä epävarmuuksista ja virheistä sekä palvelun vastuusta niissä Vastuu palvelun häiriötilanteissa 13

3.9 Tekijänoikeus Tiedon ja palvelun omistus Kuka tai ketkä omistavat palveluun liittyvät eri tiedot Kuka tai ketkä omistavat yhteisin varoin palveluun hankitun omaisuuden, kuten järjestelmät, ohjelmistot, infokioskit yms. Tiedon luovutus Minkälaiset oikeudet on tiedon välittäjällä on luovuttaa tietoa esim. kolmannelle osapuolelle 3.10 Palvelun kehitys ja laajennus Palvelussa mukana olevien organisaatioiden rooli palvelun kehityksessä ja laajennuksessa Yhteistyössä mukana olevien organisaatioiden asema kehityksestä tai laajennuksesta päätettäessä Yksityisen ja julkisen sektorin roolit Minkälainen on roolijako pilotin toteutuksen jälkeen Mitkä ovat eri osapuolten halukkuudet palvelun laajentamiseen Vastuuorganisaatio, seuranta- ja yhteistyöryhmä kuvaus miten palvelun kehitys ja laajennus suoritetaan ja minkälaisella aikataululla Kuka tai ketkä huolehtivat laajennuksen ja kehityksen järjestämisestä Miten hoidetaan laajennuksen rahoitus 3.11 Markkinointi Mainonta kuvaus miten palvelun mainonta suoritetaan, kuten käytettävät mediakanavat. Tiedottaminen kuvaus miten palvelusta tiedotetaan, kuten yhteistyötahojen julkaisut (aikataulut, asiakaslehdet, vuosijulkaisut www-sivut seminaarit ja lehdistötiedotteet ja vastavuoroiset linkit) Vastuu ja päätöksenteko markkinoinnin järjestämisestä. Kuka tai ketkä huolehtivat markkinoinnin järjestämisestä Miten hoidetaan markkinoinnin rahoitus 3.12 Tarpeiden ja vaikutusten selvittäminen Tutkitaanko ja selvitetäänkö palvelun tarpeellisuutta sekä kysyntää ennen tutkimuksilla tai vastaavanlaisten palveluiden vertailuilla. Selvitetäänkö jälkeen tutkimuksella palvelun vaikutukset esim. mahdollista laajennusta varten. 14

Annetaanko muille toimijoille (esimerkiksi julkiselle sektorille) tietoa palvelusta ja sen toiminnasta vaikutusten ulkopuolista arviointia varten 3.13 Järjestelmän kuvaus Kuva palveluun kuuluvista järjestelmistä ja niiden yhteyksistä sekä kuvan selittävä teksti - tarvittaessa yksityiskohtaisemmat kuvaukset järjestelmän eri osista ja niissä käytettävistä laitteista ja ohjelmistoista Järjestelmän eri osissa varastoitavat tiedot ja niiden kuvaus Kuvaus miten teknisesti ratkaistaan mekanismi, jolla tiedon oikeellisuus palveluketjun eri vaiheissa voidaan tarkistaa Järjestelmän toiminta häiriötilanteissa Päättely siitä, että tietoa ei saada tai se on virheellistä Loppukäyttäjille esitettävä tieto häiriötilanteissa Varajärjestelmät ja niiden kuvaus Toimenpiteet häiriön korjaamiseksi Mekanismi, jolla voidaan selvittää mistä järjestelmän osasta vika johtuu ja korjaustoimenpiteet voidaan osoittaa oikealle taholle Viranomaistietojen pitäminen erillään muista tiedoista Tietojen rajaaminen tiettyjen osapuolien käyttöön, esimerkisi luku ja kirjoitusoikeudet Tietotarpeet mahdollisessa laajennusvaiheessa 3.14 Tiedonsiirron kuvaus Siirrettävät tiedot ja niiden kuvaus Koodit eri tilanteisiin (kenttäyksiköt voivat yhdellä painalluksella välittää tiedon tilanteesta) Tiedonsiirtoformaatti Siirrettävät tiedostot Tiedon sijainti Päivitystaajuus Tietoliikenneyhteys Tiedonsiirtotavan voimassaoloaika Mahdollinen varajärjestelmä Tietoturvallisuudesta huolehtiminen Merkintä tiedon alkuperäisestä lähteestä Merkintä tiedon luotettavuudesta Tietojen riittävä yksityiskohtaisuus palveluiden käyttöön (määrämuotoisuus) Liitteessä 1 on taulukkomuotoinen yleinen sopimusrunko organisaatioiden välisessä tiedonsiirrossa huomioitavista asioista. 15

4. Muut palvelun kehittämisessä huomioitavat asiat 4.1 Yleistä Työpajoissa nousi esille runsaasti myös sellaisia palveluiden kehittämisessä huomioitavia kysymyksiä, jotka eivät liity organisaatioiden väliseen sopimukseen palvelusta. Alla on esitetty muistilista näistä asioista. 4.2 Valtakunnallinen koordinointi Julkisen sektorin tehtävien kuvaus Mitä tietoja julkinen sektori tuottaa ja ylläpitää Viranomaispalveluiden ja julkisten palveluiden kuvaus Julkisen sektorin osallistuminen järjestelmien perustamisen ja ylläpidon rahoitukseen Valtakunnallinen koordinointi järjestelmien yhtenäistämiseksi Valtakunnallisesti yhtenäiset järjestelmät ja palvelut Palveluiden näkyminen ulkoasultaan (käyttöliittymä) eri paikkakunnilla tietyn asteisesti saman näköisinä Rajapintakuvaukset tiedonvälitykseen Valtakunnalliset ja alueellinen työnjako tiedon keräyksessä, varastoinnissa ja palveluiden tuottamisessa Eri liikennemuotojen yhteistyö palvelukokonaisuuksien hallinnoinnissa, esimerkiksi alueellisten joukkoliikenteen infokeskusten ja Tiehallinnon liikennekeskusten yhteistyö, toimiminen yhdessä Perinteiset organisaatiorajat ylittävän toiminnan organisointi Pilottien kokemusten ja tulosten hyödyntämien ja käyttöönotto laajemmin Tutkimukset palvelujen ja järjestelmien tarpeista, vaikutuksista ja taloudellisuudesta, esimerkiksi tutkimukset palveluiden vaikutuksesta joukkoliikenteen käyttöön Joukkoliikenteen informaatiojärjestelmien hallintakeskus Mahdollisesti uuden organisaation perustamien joukkoliikenteen informaatiojärjestelmistä huolehtimaan Tuotteistamisen hyötyjen selvittäminen ja tuotteistusprosessin kuvaus TETRA jatko-ohjelman projektien avuksi Kansallisen liikennetelematiikan järjestelmäarkkitehtuurin (TelemArkin) hyödyntäminen sekä ylläpito ja kehittäminen 4.3 Tilaaja-toimittaja suhde Tilaajan järjestelmälle asettamat vaatimukset Järjestelmän toimitus Toimitukseen liittyvät laitteistot, koulutus ja ehdot Sopimus toimituksen vastaanottamisesta Dokumentointi Tuotevastuu 16

4.4 Säädökset ja luvat Yhteistyö lupaviranomaisten kanssa Pelisäännöt liikennöitsijöiden yhteistyöstä lupaviranomaisten kanssa tulisi tarkistaa. Huomiota tulisi kiinnittää aikatauluun, jolla lupaprosessissa toimitaan ja tämän vaikutukseen aikataulutietojen toimittamiseen. Tietojen ylläpitovelvoite Tarvitaanko säädöksiä, joissa määritettäisiin velvollisuudet tietojen ylläpitämiseksi sovitussa rajapinnassa Luvat radioverkkoihin Tietoturvaan ja intimiteettisuojaan liittyvät säädökset tai kysymykset eivät tulleet TETRA 7 pilottihankkeiden työpajoissa esille. Kysymykset ovat kuitenkin erittäin tärkeitä palveluiden kehityksen kannalta ja niitä joudutaan jatkossa käsittelemään. 17

5. Pelisäännöt 5.1 Yleistä Pelisäännöt ovat ehdotus liikennetiedon välityksen ja liikennetelematiikan yhdistettyjen palveluiden toteuttamisen yleisistä periaatteista. Yleiset pelisäännöt on tarkoitettu noudatettaviksi kaikissa liikenteen alan telemaattisia palveluita toteuttavissa organisaatioissa. 5.2 Palvelu ja hallinnointi Palvelusta tehdään siinä mukana olevien osapuolien välille kirjallinen sopimus, jossa kuvataan mm. luvun 3 Muistilista sopimuskysymyksistä mukaiset asiat. Jokaiselle palvelulle sovitaan yksiselitteinen vastuuorganisaatio, jolla on kokonaisvastuu palvelun toiminnasta. Palvelusopimuksessa eri organisaatioiden vastuulla olevien tehtävien toimeenpano on kunkin organisaation oma tehtävä. Palvelun toteuttaminen ja ylläpito organisoidaan siten, että kaikilla palvelussa mukana olevilla osapuolille on mahdollisuus vaikuttaa tehtäviin ratkaisuihin. Palveluiden toteuttamisessa otetaan huomioon liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. Palvelussa organisaatioiden välillä välitettävät tiedot ovat standardien rajapintojen mukaisia, silloin kun standardi rajapinta on määritelty. Jos standardia rajapintaa ei ole määritelty tai siitä perustellusti poiketaan välitetään käytettävästä rajapinnasta tieto Liikenne- ja viestintäministeriön ylläpitämään rajapintakirjastoon. Palveluiden toteutuksessa pyritään noudattamaan seuraavia periaatteita Tiedon tuottajan tarvitsee ylläpitää tietoja ainoastaan yhdessä paikassa. Tiedon välittäminen muille osapuolille järjestetään ensisijaisesti tästä paikasta. Palvelun tekninen järjestelmä toteutetaan siten, että tiedonsiirtoyhteyden katkeaminen, tietojen voimassaoloajan päättyminen tai tiedonsiirrossa tapahtunut tietojen muuttuminen alkuperäisestä havaitaan ja virheellisten tietojen esittäminen käyttäjälle estetään. Tiedonvälitys toteutetaan siten, että palveluketjun eri vaiheissa voidaan tarkistaa onko alkuperäinen tieto muuttunut. Kun palvelussa havaitaan virhe, varmistetaan, että virhe tulee korjattua koko palveluketjussa. Asiakaspalautteen vastaanottanut tai virheen muuten havainnut osapuoli on velvollinen välittämään palautteen muuttumattomana osapuolelle tai osapuolille, joiden vastuulla virheen korjaaminen on. Kaikkien palvelussa mukana olevien osapuolien velvollisuus on huolehtia, että heidän organisaatiossaan tarpeelliset ihmiset esimerkiksi asiakaspalvelussa tietävät palvelusta ja osaavat vastata palvelua koskevaan palautteeseen ja toimia palautteen edellyttämällä tavalla esimerkiksi virheiden korjaamiseksi. 18

Mikäli minkä tahansa palvelussa mukana olevan organisaation osalta tapahtuu muutos, joka vaikuttaa palvelusopimuksessa määriteltyihin tehtäviin tai muuten palvelun muihin osapuoliin, tulee ko. organisaation mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tiedottaa muutoksesta palvelun vastuuorganisaatiolle ja lisäksi muille osapuolille, joita muutos koskee. 5.3 Rahoitus ja markkinat Palvelun rahoitus täytyy aina sopia tapauskohtaisesti. Rahoituksen järjestämisestä esitetään kuitenkin muutamia periaatesuosituksia. Markkinoilla on yleishyödyllisiä käyttäjille ilmaisia palveluja, joiden rahoittajina ovat viranomaiset ja alan yritykset. Julkisen sektorin osalta palveluiden tavoitteena on edistää liikennepoliittisten tavoitteiden saavuttamista, kuten liikenneturvallisuutta, tasapuolisia liikkumismahdollisuuksia ja joukkoliikenteen saavutettavuutta. Alan yrityksille tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa suoraan palvelun avulla, vaan välillisesti. Lisäämällä esimerkiksi joukkoliikenteen palvelutasoa edistetään sen houkuttelevuutta ja edelleen joukkoliikenteen käyttöä, mikä tukee hankeen taloudellisuutta. Yhteistä yleishyödyllisille palveluille on, että niillä tavoitetaan laaja joukko käyttäjiä ja kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus saada kyseistä palvelua. Yleishyödylliset palvelut voivat olla säädöksiin perustuvia viranomaispalveluja, julkisilla varoilla kokonaan tuotettavia julkisia palveluja tai Public Private Partnershipiin perustuvia palveluja, joissa julkisen sektorin rooli rahoittajana on merkittävä. Palveluja toteuttavat viranomaiset tai yleishyödyllisten palveluiden toteuttamisessa mukana olevat viranomaiset määrittelevät, mitkä palvelut ovat yleishyödyllisiä ja tarjotaan siten julkisen sektorin toimesta tai tuella käyttäjille maksuttomina. Yksilöliikenteen yleishyödyllisiä Tiehallinnon tuottamia palveluja on kuvattu Liikenteen hallinnan strategiassa 1 Joukkoliikenteen yleishyödyllisten palveluiden rajaus on toistaiseksi tarkentumaton. On esitetty, että tietyt suuria joukkoja tavoittavat aikataulu- ja reitinsuunnittelupalvelut eri kulkumuodoista esimerkiksi internetissä olisivat käyttäjille maksuttomia. Lisäksi käyttäjien tulee saada matkan aikana maksutonta tietoa esimerkiksi matkakeskuksissa ja muissa joukkoliikenteen terminaaleissa. Toteutettaessa yksilöliikenteen yleishyödyllisiä käyttäjälle ilmaisia palveluja kustannusten jaon perusperiaate on: Kukin organisaatio vastaa omista investointi- ja käyttökustannuksistaan, myös vastuuorganisaatiolle syntyvät ylimääräiset ylläpito- ja käyttökustannukset maksaa palvelua ylläpitävä viranomainen Toteutettaessa joukkoliikenteen yleishyödyllisiä käyttäjälle ilmaisia palveluja kustannusten jaon perusperiaate on: Kukin organisaatio vastaa omista investointi- ja käyttökustannuksistaan 1 Tielaitos, Tiehallinnon liikenteen hallinnan strategia. Luonnos 15.11.2000. 19

Vastuuorganisaatiolle palvelusta syntyvät ylimääräiset ylläpito- ja käyttökustannukset jaetaan mukana olevien organisaatioiden kesken Julkinen sektori osallistuu palveluiden investointikustannuksiin. Ylläpitokustannusten osalta julkisen sektorin rooli on toistaiseksi avoin. Myös toteutettaessa yleishyödyllisiä palveluja pyritään mahdollisuuksien mukaan käyttämään muita vaihtoehtoisia rahoitusmahdollisuuksia kuin maksun perimistä käyttäjiltä. Tällaista osarahoitusta voidaan saada esimerkiksi mainonnasta tai verkkooperaattorilta. Lisäarvopalveluiden toteutuksessa kaikista rahoitukseen liittyvistä periaatteista sovitaan tapauskohtaisena. Yleisenä sääntönä on kuitenkin, että lisäarvopalvelun tuottajan on sovittava tietojen tuottajan kanssa palveluun liitettävistä maksuista Maksaako palvelun tuottaja tiedon tuottajalle palvelussa käytettävistä tiedoista? Muuttuuko alunperin ilmainen tieto jossakin palveluketjun vaiheessa maksulliseksi muille organisaatiolle tai loppukäyttäjille? Jos tiedosta peritään jossakin vaiheessa maksu, tuottaako tiedon tuottaja tiedot ilmaiseksi vai saako tiedon tuottaja jonkin korvauksen tiedoista? 5.4 Viranomaistiedot Viranomaistiedoista on olemassa kuvaus mitä tietoja on olemassa, mistä ja miten ne on saatavissa sekä millä ehdoilla eri tahot (toiset viranomaiset tai yksityiset yritykset) saavat tiedot käyttöönsä. Viranomaistietojen käyttöön liittyy seuraavia periaatteita Tiedot ovat samoilla ehdoilla saatavilla kaikille. Tietojen käyttö mainonnassa on kiellettyä ellei siitä ole erikseen sovittu Tiedot ovat tasapuolisesti kaikkien käytettävissä (viranomaistietoihin ei anneta yksinoikeuksia) Viranomaistietoihin on aina liitetty tiedon alkuperä ja viranomaistiedot on aina pystyttävä erottamaan muusta tiedosta Tiedot luovutetaan tietyssä määrämuodossa Pääperiaatteena on, että viranomaisten tuottamat tieliikenteen tiedot välittävät kolmansille osapuolille Tiehallinnon liikennekeskukset. Poliisin ja pelastustoimen kenttäyksiköiden tiedot viedään ensin hätäkeskusten järjestelmiin ja sieltä tiedot välitetään liikennekeskuksiin. Viranomaistietoihin liitetään merkintä onko kyseinen tieto tarkoitettu ainoastaan toisten viranomaisten käyttöön vai voidaanko tieto välittää myös medialle ja kaupallisille palveluntuottajille. 5.5 Tekijänoikeus Tekijänoikeus palveluissa välitettävään tietoon on tiedon tuottajalla. On huomattava, että lisäarvopalvelun tuottajat toimivat usein myös tiedon tuottajina, kun organisaatio 20

tuottaa uutta tietoa aikaisempaa tietoa yhdistelemällä. Esimerkiksi lisäarvopalvelun tuottajalla on tekijänoikeus tekemäänsä reittisuunnitelmaan. Oikeudesta käyttää ja välittää tietoa on sovittava tapauskohtaisesti osapuolten välisessä sopimuksessa. Palvelukonseptit ja organisaatioiden väliset tiedonsiirtoprosessit poikkeavat periaatteiltaan sen verran, ettei yksiselitteistä yhteistä mallia voi laatia. Yleisperiaatteena voidaan kuitenkin pitää, että tiedon tuottajalla tulee aina olla mahdollisuus kontrolloida sitä, missä palveluissa hänen tietojaan käytetään. Tapauskohtaisesti tiedon tuottaja voi antaa tämän kontrollointivastuun kokonaan myös jollekin tiedonvälittäjätaholle. On kuitenkin huomattava, että nykyisin ei ole keinoja, joilla joidenkin tietojen, esimerkiksi aikataulujen, kopioiminen internetistä voitaisiin estää. Tiedon välittäjällä/ palvelun tuottajalla on oikeus luovuttaa tiedon tuottajalta saatua tietoa edelleen vain niille tahoille tai niillä jakelukanavilla, jotka palvelusopimuksessa on määritelty. Mikäli tiedon välittäjä haluaa antaa tietoa jollekin uudelle taholle tai palvelun tuottaja haluaa ottaa käyttöön jonkin uuden jakelukanavan, jota palvelusopimuksessa ei mainita, tulee tästä sopia tiedon tuottajan kanssa. Myös jos tiedon tuottaja on luovuttanut tietojen kontrollointivastuun jollekin muulle taholle, tulee tiedon tuottajalle kertoa, mille tahoille tieto on annettu ja missä palveluissa tietoja käytetään. Välitysketjussa mukana olevalla organisaatiolla on ilmoitusvelvollisuus aina edelliselle tasolle, mihin saatua tietoa on käytetty ja välitetty. Tällä varmistetaan, että myös tiedon tuottaja pystyy vastaamaan kuluttajien heille suoraan osoittamiin kysymyksiin. 5.6 Vastuu tiedon oikeellisuudesta Vastuu tiedon oikeellisuudesta on tiedon tuottajalla. Vastuu tiedon välittämisestä muuttumattomana tiedon tuottajalta loppukäyttäjälle on tiedon välittäjillä ja palvelun tuottajilla. Tiedon tuottajan vastuulla on, että tuotettu tieto on oikein, ajanmukaista ja oikeassa muodossa. Tiedon välittäjä huolehtii, että loppukäyttäjälle lähetettävä informaatio on asiasisällöltään samaa, kuin se oli haettaessa tiedon tuottajalta ja tieto on ajantasaista. Jälleen on huomattava, että lisäarvopalvelun tuottaja voi toimia myös tiedon tuottajana esimerkiksi tehtäessä reittisuunnitelmia. Palvelusopimuksessa kuvataan kunkin organisaation vastuurajat ja rajapinnat, joihin saakka kyseinen organisaatio vastaa tiedon oikeellisuudesta. Vastuukysymykset siirtyvät välitys- ja palveluketjun mukaisesti portaittain organisaatiolta toiselle. Vastuun siirtyminen perustuu luottamukseen siitä, että kukin organisaatio vastaa tahollaan, että sen välittämä tieto on sovitussa rajapinnassa määrätyssä muodossa, ajantasaista ja luotettavaa. Tiedon tarkistusta ja virheiden paikantamista varten tarvitaan selkeä tarkistusmekanismi, joka tarkistaa rajapinnoissa vastaanotetun tiedon ja vertaa sitä välitettyyn tietoon. Näin voidaan virheen tapahtuessa paikantaa ongelma, korjata se ja osoittaa virheestä vastuussa oleva organisaatio. 21

Lähtökohtaisesti virheen aiheuttaja vastaa aiheuttamastaan virheestä asiakkaalle. Tapauksissa, joissa aiheuttajaa ei voida tunnistaa on asiakkaan korvausvaatimuksesta aiheutuvat kustannukset jaettava osapuolten kesken. Tunnustettua virhettä ja korvausta ei voi evätä perustuen epätietoisuuteen sen aiheuttajasta. Palvelun vastuuorganisaatio huolehtii näissä tapauksissa korvauksen toimittamisesta asiakkaalle. Palvelun vastuuorganisaatiolle voidaan osoittaa kaikki palveluun liittyvä palaute ja reklamaatiot. Palautetta vastaanotetaan kuitenkin kaikissa mukana olevissa organisaatioissa. Kussakin organisaatiossa on siksi tiedettävä hankkeesta sekä osattava vastata palvelua koskeviin kysymyksiin. Osapuolten välillä reklamaatiot toimitetaan muuttumattomana palvelun vastuuorganisaatioon ja osapuolelle, jota palaute koskee ns. virkateitse. Asiakasta ei saa pompotella luukulta toiselle. 5.7 Tiedon oikeellisuuden varmistaminen Epäluotettavaksi arvioitavan tiedon, kuten ei tunnistetusta tietolähteestä peräisin olevan tiedon alkuperä ja luotettavuus on varmistettava ennen sen eteenpäin välittämistä. Esimerkiksi tienkäyttäjiltä tulleet ilmoitukset onnettomuuksista: Vaaditaan useita puheluja samasta aiheesta tai varmistus luotettavalta taholta ennen jatkotoimia. Kriittisissä tilanteissa voidaan toimia poikkeuksellisesti ja jättää varmistus tekemättä, jotta tarvittavat toimenpiteet suurten vahinkojen välttämiseksi saadaan aloitettua mahdollisimman nopeasti. Henkilöstön koulutukseen liittyen on huolehdittava myös liikenteessä toimivien eri kenttäyksiköiden, kuten poliisin, palokunnan, sairaankuljetuksen yksiköiden sekä kuljettajien sitoutumisesta palveluun. Kenttäyksiköitä on opastettava palvelu- tai tiedotusketjun toimintajärjestyksestä ja toimintatavoista. Mihin organisaatioon ilmoitetaan ja mitä? Mitkä ovat rutiinitoimenpiteet koskien esim. järjestelmän käyttöä tai tiedotuskäytäntöä? Tavoitteena on, että kenttäyksiköiden toimintaa tuetaan mekanismeilla, joilla tietoa tuotetaan. Esimerkiksi kenttäyksiköissä on laitteet, joilla ilmoitus tuotetaan ja välitetään mahdollisimman yksinkertaisesti. 22

6. Yhteenveto Muistilista sopimuskysymyksistä ja pelisäännöt ovat syntyneet TETRA 7 pilottihankkeiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella eikä niissä välttämättä ole huomioitu kaikkia palveluiden toteutukseen liittyviä seikkoja. Pilottihankkeet ovat varsin eri tyyppisiä, mikä näkyy muistilistassa ja pelisäännöissä osittain käsittelyn yleisyytenä ja osittain sellaisten yksityiskohtien esittämisenä, jotka eivät ole kaikkien pilottien kannalta tarpeellisia. Menettelytapa pelisääntöjen luomiseen yhteistyössä pilottihankkeiden kanssa osoittautui toimivaksi ja käytännön läheiseksi. Menettelytapaa kannattaa jatkossakin soveltaa. Toisaalta menettelytapa ei välttämättä tuota kaikkia asiaan liittyviä asiakohtia kattavaa lopputulosta. Hankkeessa ei selvitetty onko pelisääntöjä liikennetelematiikan palveluiden toteuttamisesta määritelty muissa maissa. Työssä hyödynnettiin ainoastaan kahta valmiiksi tiedossa ollutta EU-raporttia. Laajempi kansainvälinen selvitys voisi parantaa nyt määriteltyjen pelisääntöjen kattavuutta. Raportissa esitettiin runsaasti yksittäisiä jatkotoimenpiteitä. Tärkeimpinä pelisääntöjen kehittämiseen liittyvinä suosituksina ehdotetaan Palvelusopimuksen esimerkkikuvauksen tekemistä liikenteen informaatiopalvelujen toteutukseen Liikennetelematiikan pelisääntöjen edelleen kehittämistä TETRAn jatko-ohjelman pilottihankkeiden kanssa 23

Liite 1 Yleinen sopimusrunko organisaatioiden välisessä tiedonsiirrossa huomioitavista asioista Lista on tehty TETRA 7 pilottihankkeiden työpajojen tulostan ja EDEN projektin raportin Handbook on the DATEX-Net Interchange Agreement 1 pohjalta. 0. Sopimuksen kattamat asiat 1. Yhteiset tavoitteet ja tahtotila 2. Aikaväli, jonka sopimus on voimassa 3. Sopimuksen irtisanomisehdot 4. Organisaatioiden nimet ja yhteystiedot YLEISTÄ TIETOLIIKENNEYHTEYS 5. Periaatekuva ja selittävä teksti tiedonvaihtoyhteydestä 6. Tiedon kerääjän/tuottajan IP-osoite 7. Tiedon kerääjän/tuottajan käyttäjätunnus 8. Tiedon kerääjän/tuottajan tunnussana 9. FTP-yhteydessä käytettävä verkko TIEDONSIIRTO 10. Hakemistojen nimet, joissa välitettävät tiedostot ovat 11. Välitettävien tiedostojen nimet VÄLITETTÄVÄT TIEDOT 12. Käytössä oleva standardi tai muu sopimus, jossa välitettävät tiedot on määritelty ja käytössä oleva versio 13. Tietomalli, joka kertoo välitettävien tietokantojen rakenteen 14. Välitettävien tietojen kuvaukset (määritelmät ja arvot) 15. Tietojen päivitystiheys VIESTIEN HALLINTA 16. Automaattiset toimenpiteet, jotka toteutetaan tiedonsiirron häiriötilanteissa 1 EDEN FINAL REPORTS, Handbook on the DATEX-Net Interchange Agreement, March 1998.

Liite 1 OIKEUDET JA VASTUUT 17. Tiedon laadun kuvaus 18. Tiedon omistus 19. Toimenpiteet, joihin tiedon kerääjän on ryhdyttävä, jos tietoja ei saada tiedon tuottajalta 20. Toimenpiteet, joihin tiedon tuottajan on ryhdyttävä, jos yhteys tiedon kerääjään ei toimi 21. Järjestelmäkuvaus tavasta, jolla tiedoista maksaminen järjestetään (jos tiedoista maksetaan) 22. Kuvaus korvausvastuusta tapauksissa, joissa on välitetty väärää informaatiota 23. Säännöt, joilla tiedon kerääjä voi välittää tietoja edelleen