KIRKKONUMMEN KUNTA VOLSIN VANHAINKOTI RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS PROJEKTI

KIRKKONUMMEN KUNTA VOLSIN VANHAINKOTI RAKENNETEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 28.01.2019 PROJEKTI 311219

TIIVISTELMÄ Kohdekiinteistöön suoritettiin kuntotutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää rakenteiden kuntoa, toteutustapaa ja mahdollista korjaustarvetta. Tutkimustulosten tarkoituksena on toimia lähtötietoina kiinteistöön mahdollisesti toteutettavan peruskorjaukseen valmisteluissa. Rakennuksen julkisivupinnoitteessa havaittiin halkeamia sekä ulkopuolisen kosteuden aiheuttamia tummentumia. Myös sadevesijärjestelmän puutteiden vuoksi pääsevät kattovedet kastelemaan rakenteita. Maankallistukset viettävät osittain rakennusta kohti. Rakennuksen salaojajärjestelmän olemassa olosta tai kunnosta ei saatu tarkempaa tietoa. Patolevytykset on asennettu osaan rakennusta kosteuseristeeksi. Julkisivun halkeamat tulee paikata sekä maalipinnoitteen vauriot korjata. Rakenteisiin kohdistuvan ulkopuolisen kosteusrasituksen vähentämiseksi tulee sadevesijärjestelmä uusia ja asentaa perusmuurin kosteuseristykset koko rakennuksen ympärille. Samassa yhteydessä tulee uusia rakennuksen routaeristykset ja mahdollisesti salaoja- ja sadevesiputkistot. Putkistojen kunto ja mahdollinen uusimistarve voidaan tarkentaa korjaustöiden yhteydessä. Maanpinnat tulee muotoilla rakennuksesta poispäin viettäviksi ja sokkelirakenteet tulee erottaa nurmialueesta esimerkiksi sora- tai kivetyskaistan avulla. Korjaustyöt tulee toteuttaa Ympäristöministeriön asetuksen, 782/2017 rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta, mukaisesti. Rakennuksen ikkunoiden ulkopintojen maalipinnat hilseilivät. Ikkunoiden vesipellitysten kallistukset olivat liian loivat nykysuosituksiin verrattuna. Ikkunat ja vesipellitykset sekä niiden kallistukset suositellaan uusittavan ja korjattavan. Kiinteistön vesikattorakenteet ja vesikate olivat havaintojen perusteella hyväkuntoiset. Tarkastuksen perusteella vesikattorakenteille ei kohdistu välittömiä toimenpidesuosituksia. Rakennuksen kellarikerroksen alapohjarakenteet on toteutettu alkuperäisellä osalla betoni- ja kaksoisbetonilaatta rakenteina ja laajennusosalla maanvastaisina kaksoisbetonilaattarakenteina, joiden alapuolella ei ole käytetty lämmöneristyskerrosta. Laajennusosalla havaittiin betonilaattojen välissä koksia tai kevytsoraa. Rakenteiden kosteustekninen toimivuus on heikko ja tiiviin lattiapinnoitteen käyttäminen aiheuttaa riskin pinnoitteen vaurioitumiselle. Kiinteistön alkuperäisen osan välipohjarakenteiden kantavana rakenteena on alalaattapalkisto ja palkistojen välissä eristeenä on käytetty puru- ja kutterilastueristettä. Lattian pintamateriaalina on muovimatto, joka on asennettu alkuperäisen puulankkulattian päällä olevan puuvanerin päälle. Eristemateriaalista kerätyssä materiaalinäytteessä esiintyi tavanomaisesta poikkeavaa mikrobikasvustoa. Alkuperäisellä osalla kosteiden tilojen osalla on käytetty kaksoispintalaattarakennetta, jossa kosteuskatkona on käytetty pikisivelyä ja palkistorakenteen täytteenä hiekkaa. Laajennusosalla välipohjarakenteet ovat kaksoislaattarakenteisia, joiden välissä havaittiin ensimmäisessä kerroksessa koksia ja toisessa kerroksessa kevytsora. Rakennuksen kellarikerroksen ulkoseinät ovat osaksi maanvastaisia rakenteita. Seinärakenteen sisäpuolet ovat tiilimuurattuja ja maanvastainen rakenne betonia. Laajennusosalla havaittiin osittain pikisivelyä. Alkuperäisellä osalla eristeenä on käytetty purueristettä ja laajennusosalla villaa. Ulkoseinien eristeistä otetuissa materiaalinäytteissä esiintyi kosteuden aiheuttamaa mikrobikasvustoa alkuperäisen rakennuksen osalla. Alapohja-, välipohja- ja ulkoseinärakenteet tulee korjata erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti.

SISÄLTÖ 1. Kohde ja lähtötiedot... 1 1.1. Yleistiedot... 1 1.2. Lähtötilanne ja toimeksianto... 1 1.3. Tutkimuksen rajaus ja luotettavuus... 2 2. Tulkitseminen ja ohjeita... 2 2.1. Mikrobivauriot... 2 3. Kiinteistön ulkopuoliset osat... 3 3.1. Havainnot... 3 3.2. Arviointi ja toimenpide-esitykset... 5 4. Havainnot kiinteistön sisäpuolelta... 5 4.1. Sisäolosuhteista... 5 4.2. Kellarikerros... 5 4.3. 1.kerros... 7 4.4. 2.kerros... 7 4.5. Ullakkokerros... 8 4.6. Arviointi ja toimenpide-esitykset... 8 5. Alapohjarakenteet... 9 5.1. Tutkimustulokset... 9 5.2. Arviointi ja toimenpide-esitykset... 13 6. Välipohjarakenteet... 13 6.1. Tutkimustulokset... 13 6.2. Arviointi ja toimenpide-esitykset... 17 7. Ulkoseinärakenteet... 18 7.1. Tutkimustulokset... 18 7.2. Arviointi ja toimenpide-esitykset... 22 8. Väliseinärakenteet... 23 8.1. Tutkimustulokset... 23 8.2. Arviointi ja toimenpide-esitykset... 23 9. Yläpohjarakenteet... 24 9.1. Tutkimustulokset... 24 9.2. Arviointi ja toimenpide-esitykset... 26 10. Materiaalin mikrobinäytteiden tulokset... 26 10.1. Tutkimustulokset... 26 10.2. Arviointi ja toimenpide-esitykset... 27 11. Yhteenveto toimenpide-ehdotuksista... 27 12. Käytetyt mittalaitteet ja tulkinnat... 28 Viitteet... 28 Liitteet 1) Pohjakuvat 2) WSP Finland Oy:n mikrobimateriaalinäytteiden analyysivastaus 1811301154TL

1. KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 1.1. Yleistiedot Tilaaja: Kirkkonummen kunta Osoite: Ervastintie 2, 02401 Kirkkonummi Yhteyshenkilö: Ralf Lönngren Puhelinnumero: +358 400448932 Sähköposti: ralf.lonngren@kirkkonummi.fi Tutkija: WSP Finland Oy Osoite: Kympinkatu 3 B, 40320 Jyväskylä Vastaava tutkija: Jarmo Minkkinen Puhelinnumero: +358 400 304964 Sähköposti: jarmo.minkkinen@wsp.com Kohde: Volsin vanhainkoti Osoite: Volsintie 596, 02400 Kirkkonummi Tutkimuspäivä(t): 27.-28.11.2018 Rakennusvuosi: 1929, laajennus 1956 Rakennusten määrä: 1 Kerroksia: 3 Huoneistoala: 2157 m² Tilavuus: 7983 m³ Ilmanvaihto: Lämmitysmuoto: Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, vanhalla osalla osittain painovoimainen tuloilma Kevyt polttoöljy, vesikiertoinen patterilämmitys 1.2. Lähtötilanne ja toimeksianto Tutkimuksen kohteena on Volsin vanhainkoti. Rakennuksen alkuperäinen osa on valmistunut 1929 ja on toiminut vaivaistalona ja kunnalliskotina. Rakennuksen tiloja on laajennettu 1956, jolloin rakennukseen tuli lisäsiipi. Rakennus on peruskorjattu vuonna 1991, ja toimii nykyään vanhainkotina. Rakennus on kolmekerroksinen. Ensimmäinen kerros on osittain maan alla rakennuksen yläpihan puolella. Alun perin kylmälle ullakolle on rakennettu vuoden 1991 peruskorjauksen yhteydessä sosiaalitiloja. Kantavat pystyrakenteet ovat pääosin tiilirakenteita. 1950-luvulla tehdyllä osalla keskiosan kantavat pystyrakenteet ovat betonipilareita. Välipohjat ovat sekä vanhemmalla osalla että uudemmalla osalla betonirakenteita. Alapohjarakenteena alkuperäisellä osalla on maanvastainen betonilaatta. Laajennusosalla alapohjarakenteena on kaksoisbetonilaatta, jossa betonilaattojen välissä eristeenä on paikoitellen koksikuonaa tai kevytsoraa. Yläpohjarakenteena alkuperäisellä sekä laajennusosalla paikalla valettu betonilaatta. Lämmöneristeenä betonilaatan päällä on alkuperäisellä osalla turvetta, heinää ja kutterin purua. Laajennusosalla lämmöneristeenä on koksikuonaa. Kantavan betonilaatan päälle on asennettu vesikaton kantavat puurakenteet. Vesikatteena on konesaumattu pelti. Kirkkonummen kunta tilasi WSP Finland Oy:ltä kohdekiinteistöön rakennetutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää rakenteiden kuntoa ja toteutustapaa. Tutkimustulosten tarkoituksena on toimia lähtötietoina kiinteistöön toteutettavan peruskorjauksen valmisteluissa. Rakennetekninen kuntotutkimus 1 / 28

1.3. Tutkimuksen rajaus ja luotettavuus Tutkimuksessa kartoitettiin aluksi mahdollisia ongelmakohtia aistinvaraisesti havainnoiden kiinteistön sisä- ja ulkopuolelta. Sisäpuolisten tarkastuksien yhteydessä suoritettiin lattiapinnoille pintakosteudenmittauksia ja lattian kosteuspitoisuuksia tarkennettiin pinnoitteen alta viiltomittausmenetelmällä. Ulkoseinä- ja alapohjarakenteisiin suoritettiin kosteusmittauksia eristetilamittauksena. Alustavien tutkimuksien jälkeen suoritettiin rakenneavauksia alapohja-, välipohja- ja ulkoseinärakenteisiin rakenteen kunnon ja rakennustavan määrittämiseksi. Rakenneavauskohdilta suoritettiin tarvittaessa materiaalinäytteenotto mahdollisten materiaalivaurioiden selvittämiseksi. Kenttätutkimukset kohteella suoritettiin marraskuussa 2018. Kenttätutkimukset suorittivat johtava asiantuntija RI Jarmo Minkkinen, asiantuntija Ins. (AMK) Jaana Sojakka ja asiantuntija Ins. (AMK) Janne Karhu WSP Finland Oy:stä. Mikrobinäytteiden analysointi on suoritettu WSP Finland Oy:n sisäilmalaboratoriossa. Laboratorio on FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T283, jonka pätevyysalueena ovat asumisterveyskemia ja -mikrobiologia. Laboratoriolla on myös Eviran hyväksyntä mikrobiologisille ja kemiallisille asumisterveystutkimuksille. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta epävarmuutta aiheuttavina tekijöinä esitetään seuraavat asiat: Kosteusmittaukset suoritettiin marraskuussa 2018. Rakennekosteus saattaa vaihdella vuodenajan, sademäärän tai pohjavedentason vaihteluiden mukaan. Mittaukset edustavat mittaushetken tasoa. Suhteellisen kosteuden mittauslaitteiden mittaepätarkkuus on ±1,5 2 % (RH). Kosteusmittauksen epätarkkuuteen vaikuttaa ympäristön ja mitattavan rakenteen välinen lämpötilaero, joka vaikuttaa suhteellisen kosteuden suuruuteen, kun anturi johtaa hyvin lämpöä. Mittausmenetelmät voivat aiheuttaa noin ±1 3 % (RH) epätarkkuuden tuloksiin. Kosteusmittauksen kokonaismittausepätarkkuus on noin ±5 % (RH) Materiaaleista kerätyt näytteet on kerätty paikallisesti ja edustavat ainoastaan tutkittavasta kohdasta kerättyä tasoa. Mikrobivauriot voivat olla rakenteissa vanhoja ja mikrobit lisääntymiskyvyttömiä, joita ei tunnisteta kasvatusalustoilla. Olosuhteiden muuttuessa olemassa oleva kasvusto voi muuttua aktiiviseksi. 2. TULKITSEMINEN JA OHJEITA 2.1. Mikrobivauriot Materiaaleista otettujen mikrobinäytteiden laboratorioanalyysivastaukset ovat esitettynä tämän raportin liitteenä. Raportin yhteydessä on tulkittu rakennekohtaisesti mikrobinäytteenoton tulokset yleisellä tasolla sekä otetuista näytteistä on tehty yhteenveto raportin erilliseen kappaleeseen. Mikrobivaurioiden osalla on huomioitavaa, että varsinkin huokoisissa rakenteissa vaurio voi olla edennyt syvemmälle rakennekerrokseen. Tällöin rakenteen puhdistaminen vaatii osittaista rakennekerroksen mekaanista poistoa, jotta vaurio saadaan poistettua rakenteista. Mikrobivauriosta johtuen rakenteisiin kohdistuvien korjaustoimenpiteiden arvioinnissa sovelletaan rakennustiedon korttia RT 80-10712 Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot, Korjausrakentaminen (1999). Mikrobivaurioihin liittyvissä purkutoimenpiteissä sekä purkuun kuuluvissa olosuhteiden hallinnassa on noudatettava ohjekorttia RT 18-11238 Homevaurioituneen rakenneosan puhdistusohje (2016). Rakennetekninen kuntotutkimus 2 / 28

3. KIINTEISTÖN ULKOPUOLISET OSAT 3.1. Havainnot Rakennuksen vierustat ovat pääsääntöisesti nurmipinnalla muutoin paitsi takapihan puolelta sorapintaisia. Rakennus sijaitsee loivassa rinteessä ja ympäröivän maanpinnan taso on etupihan puolella takapihaa korkeammalla. Alimmainen kerros on siten osittain maanpinnan alapuolella. Maan pinnan kaltevuudet viettivät rakennukseen päin etupihan puolella, jolloin sade- ja sulamisvedet päätyvät sokkelin vierelle. Tehtyjen havaintojen perusteella rakennuksen etupihan puolelle sokkelin vierelle on asennettu patolevyt, muualla niitä ei havaittu. Julkisivussa havaittiin paikoitellen halkeamia lähinnä ikkunoiden läheisyydessä. Julkisivun maalipinnat hilseilivät paikoitellen. Uuden hissitornin läheisyydessä oli vauriojälkiä julkisivussa. Hissitornin rakentaminen on saattanut vaurioittaa perustuksia ja tästä on aiheutunut julkisivuun vaurioita. Rakennuksen sadevesijärjestelmä oli toteutettu osittain pinta- sekä uppojärjestelmänä. Syöksytorvien alapuolella on pääsääntöisesti sadevesikaivo tai loiskekivi. Joidenkin syöksytorvien alta ne puuttuvat ja sadevedet valuvat sokkelin vierelle. Kuva 1: Etupihan puolella maanpinta viettää rakennusta kohti. Kuva 2: Halkeama julkisivussa ja sokkelin pinnassa takapihan puolella. Rakennetekninen kuntotutkimus 3 / 28

Kuva 3: Sadevedet valuivat sokkelin vierelle. Rakennuksen ikkunoiden ulkopintojen maalipinnat hilseilivät. Ikkunoiden vesipellitysten kallistukset olivat liian loivat nykysuosituksiin verrattuna. Vesikattorakenne on tyypiltään harjakatto, jossa on vesikatteena hyväkuntoinen konesaumattu pelti. Vesikattorakenteita tarkasteltiin yläpohjan tuuletustilan kautta. Peltikatteen alla on aluskate, eikä puurakenteissa ollut havaittavissa kosteuden aiheuttamia jälkiä. Yläpohjassa on lämmöneristeenä rakennuksen alkuperäisellä osalla turve-/kutteripurueriste. Eristeen seassa havaittiin myös heinää. Kuva 4: Hyväkuntoinen vesikate. Kuva 5: Vesikatteen alla on aluskate. Rakennetekninen kuntotutkimus 4 / 28

3.2. Arviointi ja toimenpide-esitykset Rakennuksen julkisivussa havaitut halkeamat tulee paikata ja seurata jatkuuko halkeilu. Myös julkisivun maalipinnoitteissa havaitut puutteet tulee korjata. Sadevesijärjestelmät ovat puutteelliset. Rakennuksen salaojajärjestelmän olemassaolosta ei tehty havaintoja tarkastuksessa. Rakennuksen salaojitus vähentää ulkopuolisen veden aiheuttamaa rasitusta. Salaojituksen ja patolevyjen asentaminen rakennukseen on järkevää tehdä rakennusta ympäröivän maanpinnan muotoilun yhteydessä. Samalla tulee rakentaa sadevesijärjestelmä. Rakennuksen etupihan puoleisten maan pintojen kallistukset tulee muokata siten, että sulamis- ja sadevedet valuvat rakennuksesta pois päin. Ikkunoiden ulkopuolet tulee huoltomaalata. Samassa yhteydessä myös ikkunoiden käynti ja tiivisteet tarkastetaan ja tarvittaessa käynti korjataan ja tiivisteet uusitaan. Ikkunapeltien tiiveydet ja kiinnitykset tulee myös varmistaa. Korjaustyöt tulee toteuttaa Ympäristöministeriön asetuksen, 782/2017 rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta, mukaisesti. 4. HAVAINNOT KIINTEISTÖN SISÄPUOLELTA 4.1. Sisäolosuhteista Sisäolosuhteita kartoitettiin mittaamalla huonelämpötiloja eri tiloista. Huonekohtaisesti havaittiin poikkeamia tavanomaisesta havaitusta tasosta molempiin suuntiin. Osa tiloista oli poikkeuksellisen lämpimiä ja osassa huoneiden lämpötilat olivat tavanomaista alhaisempia. Tilat on eritelty liitteenä oleviin pohjakuviin. 4.2. Kellarikerros Kellarikerroksessa, alkuperäisen rakennuksen osalla sijaitsee varasto-, kiinteistönhoito- ja teknisiä tiloja (sprinklerikeskus, kattilahuone). Laajennusosalla sijaitsee toimisto-, varasto- ja oleskelutiloja sekä sauna- ja pesuhuonetilat sekä pesula. Kuvassa 6 on esitetty kerroksen pohjakuva. KUVA 6: KELLARIKERROKSEN POHJAKUVA, LAAJENNUSOSA MERKITTYNÄ VASEMMALLA JA RYÖMIN- TÄTILAN ALUE KOROSTETTU PUNAISELLA. Rakennetekninen kuntotutkimus 5 / 28

Kellarikerroksen alkuperäisen osan lattioiden pintamateriaalina on käytetty muovimattoa, betonimaalia sekä klinkkerilaattaa. Seinät ovat pääosin maalattuja. Laajennusosalla lattiapinnoitteet ovat osin uusittua vinyyli- tai klinkkerilaattaa. Kellarikerroksen lattiapinnat kosteuskartoitettiin pintakosteudenosoittimella 1 3 metrin mittapistevälillä. Merkittävimpiä kosteuspoikkeamia maanvastaisessa alapohjassa havaittiin laajennusosan sähkötilassa. Lattian muovimatto irrotettiin kosteuspoikkeama-alueelta ja sen alapinnalla havaittiin kosteuden aiheuttamia vaurioita ja muovimaton alta kulkeutui kemiallista hajua, joka viittaa muovimaton ja kiinnitysliiman kemialliseen hajoamiseen Kuva 7: Kosteuspoikkeamaa sähkötilan lattiassa. Kuva 8: Aistinvaraisen havaintojen perusteella kosteaa täyttömaata. Muovimaton alla lattiassa on kannella varustettu aukko sähköjohtojen lattian läpivientiä varten. Lattian aukon pohjalla on näkyvissä täyttöhiekka, joka on aistivaraisesti arvioituna märkää. Vähäisempiä kosteuspoikkeamia havaittiin myös kellarikerroksen pesutiloissa 001, johtajan huoneessa 017, liinavaatevarastossa 005, askartelu- ja kuntoutushuoneessa 019 sekä oleskelutilassa 021. Pesutuvan 015 lattiat olivat epoksipinnalla. Lattian epoksipinnoitteen seinälle noston yläpuolelta alkava seinämaali irtoili paikoitellen ulkoseinän kohdalta. Rakennetekninen kuntotutkimus 6 / 28

4.3. 1.kerros Ensimmäisessä kerroksessa alkuperäisellä osalla sijaitsee asuin- ja oleskelutiloja sekä pesutiloja ja keskuskeittiö. Laajennusosalla sijaitsee asuin- ja oleskelutiloja sekä varasto- ja toimistohuoneita. Kuvassa 9 on esitetty kerroksen pohjakuva. KUVA 9: ENSIMMÄISEN KERROKSEN POHJAKUVA., LAAJENNUSOSA MERKITTYNÄ VASEMMALLA. Lattiamateriaalina on käytetty muovimattoa sekä kosteissa tiloissa laattoja. Seinät ovat pääosin maalattuja. Alkuperäisen osan tiloissa oli havaittavissa tunkkaista hajua. Kosteusvaurioon tai rakenteelliseen vaurioon viittaavaa ei havaittu. 4.4. 2.kerros Toisessa kerroksessa alkuperäisellä sekä laajennusosalla sijaitsee asuin- ja oleskelutiloja sekä pesuja varastotiloja. Kuvassa 10 on esitetty kerroksen pohjakuva. KUVA 10: TOISEN KERROKSEN POHJAKUVA, LAAJENNUSOSA MERKITTYNÄ VASEMMALLA. Lattiamateriaalina on käytetty muovimattoa sekä kosteissa tiloissa laattoja. Seinät ovat pääosin maalattuja. Alkuperäisen osan tiloissa oli havaittavissa tunkkaista hajua. Kosteusvaurioon tai rakenteelliseen vaurioon viittaavaa ei havaittu. Rakennetekninen kuntotutkimus 7 / 28

4.5. Ullakkokerros Ullakkokerroksessa sijaitsee laajennusosalla IV-konehuone, muutoin tila on kylmää ullakkotilaa. Alkuperäisen osan ullakkotilaan on rakennettu sosiaalitilat, muutoin tila on kylmää ullakkotilaa. Vesikattorakenteissa havaittiin kosteuden aiheuttamia tummentumia, jotka viittaavat ajan saatossa tapahtuneisiin vesikattovuotoihin. Varsinaiseen vaurioon viittaavaa ei havaittu. Kuvassa 11 on esitetty kerroksen pohjakuva. KUVA 11: ULLAKKOKERROKSEN POHJAKUVA, LAAJENNUSOSA MERKITTYNÄ VASEMMALLA. Lattiamateriaalina sosiaalitiloissa on käytetty muovimattoa sekä kosteissa tiloissa laattoja. Seinät ovat maalattuja ja kosteissa tiloissa osin laatoitettuja. Rakennuksen tutkittaviin tiloihin suoritettiin tarkentavia kosteusmittauksia viiltomittausmenetelmällä lattiapinnoitteen ja betonirakenteen rajapinnasta. Mittaustulokset on esitetty seuraavassa taulukoissa ja mittauspisteiden sijainnit liitteenä olevassa pohjakuvassa. TAULUKKO 1: VIILTOMITTAUSTEN TULOKSET. Mittauspiste Tila Rakenne RH [%] T [ C] abs [g/m³] Ulkoilma --- --- 85-4 3 Sisäilma Laajennusosa 1.krs --- 18 22 4 VM1 Johtaja 017 AP 80 22 16 VM2 Liinavaatevarasto 005 AP 77 20 15 VM3 Oleskelutila 019 AP 62 21 12 VM4 Käytävä 014 AP 39 23 8 Mittausten perusteella toimistotilassa johtaja 017 ja liinavaatevarastossa 005 muovimattopinnoitteiden alla on kohonnutta kosteutta verrattaessa tuloksia ympäröiviin olosuhteisiin. Johtaja 017 viiltomittauskohdalta muovimaton alta kulkeutui kemiallista hajua, joka viittaa muovimaton ja kiinnitysliiman kemialliseen hajoamiseen. 4.6. Arviointi ja toimenpide-esitykset Rakennuksen alapohjarakenteiden kosteusteknistä toimintaa ja toimenpide-ehdotuksia on käsitelty kappaleessa 5.2. Rakennetekninen kuntotutkimus 8 / 28

5. ALAPOHJARAKENTEET Alapohjarakenteisiin suoritettiin rakenneavauksia yhteensä kolmeen (3) eri tilaan rakenteen kunnon ja toteutustavan selvittämiseksi. Rakenneavausten sijainnit on esitetty liitteenä olevassa pohjakuvassa ja mahdolliset eristetilamittausten tulokset on esitetty taulukossa rakenneavauksen yhteydessä. Rakenneavauskohdilta suoritettiin materiaalinäytteenottoja mahdollisten materiaalivaurioiden selvittämiseksi. Analyysivastaukset on käsitelty tarkemmin raportin kohdassa 10 ja näytteenottokohdat on esitetty liitteenä olevassa pohjakuvassa. 5.1. Tutkimustulokset Rakennetarkastus AP0: Alkuperäinen osa, 1. kerros Muovimatto Vaneri 15 mm Puulankku 35 mm Eristetila/kutterilastu 370 mm Betoni noin100 mm Ryömintätila Rakennuksen alkuperäisen osan ensimmäisen kerroksen osasto sijaitsee osin ryömintätilan päällä. Alapohjarakenne on massiivinen betonilaattarakenne, jonka päälle on pukitettu lattiarakenteet. Rakenne on kannateltu teräspalkein (ratakiskoja). Lattiapinnoitteena on huone- ja käytävätilassa muovimatto ja kosteissa tiloissa laatta. Avauskohdalta suoritettiin materiaalinäytteenotto eristeen kunnon selvittämiseksi (MNMI4). Näytteen analyysivastauksen perusteella materiaalissa on kosteuden aiheuttamaa mikrobikasvustoa. Alapohjassa havaittiin vähäistä mikrobiperäistä hajua, rakennusjätettä, erilaista tavaraa sekä orgaanista-ainesta maassa. Rakennetekninen kuntotutkimus 9 / 28

TAULUKKO 2: ERISTETILAMITTAUKSEN TULOS Mittauspiste Tila Rakenne RH [%] T [ C] abs [g/m³] Ulkoilma --- --- 85-4 3 Sisäilma --- --- 26 23 5 EM3 Hoivaosasto, käytävä Alapohja 45 10 4 Alapohjarakenteesta mitattiin eristetilan suhteellista kosteutta. Mittauspisteen tulosta voidaan pitää rakenteelle tavanomaisena, kun tulosta verrataan ympäröiviin olosuhteisiin. Rakennetarkastus AP1: Alkuperäinen osa, kellarikerros Maali Betoni 50 mm Pikisively Betoni noin 50 mm Hiekka Alapohjarakenne tarkastettiin alkuperäisellä rakennuksen osalla sijaitsevasta yleisvarastosta 036. Lisäksi tehtiin avaus kuivavarastoon 027. Rakenne oli vastaava, vanhan laatan päälle oli tehty n. 50 mm pintavalu ja lattia oli laatoitettu. Tila on ennen toiminut leipomotilana. Alapohjarakenne on toteutettu maanvastaisena kaksoisbetonilaattarakenteena, joiden väliin on asennettu pikisively kosteuskatkoksi. Alapohjarakenteen alapuolinen hiekka oli rakenneavauskohdalta tehdyn havainnon perusteella hienojakoista ja kosteaa. Alkuperäisen osan kellaritilojen alapohjarakenteita tarkasteltiin myös tupakkahuoneesta 038 sekä yleisvarasto 036 osalta. Tupakkahuone 038 alapohjarakenteita on uusittu siten, että betonilaatan alle on asennettu EPS-eriste. Yleisvarastossa on muuten vastaava rakenne kuin kuivavarastossa (ilman uusia pintakerroksia), vain pikisivelyä ei ollut havaittavissa. Rakennetekninen kuntotutkimus 10 / 28

Rakennetarkastus AP2: Laajennusosa, kellarikerros Muovimatto Betoni 140 mm Kevytsora 25 mm Pikisively Betoni 75 mm Hiekka Rakenneavaus suoritettiin kellarikerroksen laajennusosaan toimistotilaan 017 lattian keskialueella. Rakenne on maanvarainen kaksoislaattarakenne, jossa kahden betonilaatan välissä on käytetty kevytsoraa. Rakenne on uusittu. Avaus lienee sattunut kohtaan, jossa betoni on syrjäyttänyt kevytsoraa. Alkuperäisessä lattiassa lämmöneristekerroksen paksuus on n. 100 mm. Pohjabetonilaatan pinnalle on asennettu pikisively maaperästä nousevan kosteuden katkoksi. Alapohjarakenteen alapuolinen hiekka oli rakenneavauskohdalta tehdyn havainnon perusteella hienojakoista ja kosteaa. Alapohjarakenteesta mitattiin eristetilan suhteellista kosteutta. Mittauksen tuloksen mukaan alapohjarakenteessa on kohonnutta kosteutta. TAULUKKO 3: ERISTETILAMITTAUKSEN TULOS Mittauspiste Tila Rakenne RH [%] T [ C] abs [g/m³] Ulkoilma --- --- 85-4 3 Sisäilma --- --- 18 22 4 EM1 Toimisto 017 Alapohja 92 22 18 Rakennetekninen kuntotutkimus 11 / 28

Rakennetarkastus AP3: Laajennusosa, kellarikerros Muovimatto Betoni 65 mm Koksi/ilmatila noin 105 mm Betoni noin 70 mm Hiekka Alapohjarakenne tarkastettiin rakennuksen laajennusosalla sijaitsevan liinavaatevaraston 005 reunaalueelta. Rakenne on maanvarainen kaksoislaattarakenne, jossa kahden betonilaatan välissä on käytetty koksia. Alapohjarakenteesta mitattiin eristetilan suhteellista kosteutta. Mittauksen tuloksen mukaan alapohjarakenteessa on kohonnutta kosteutta. TAULUKKO 4: ERISTETILAMITTAUKSEN TULOS Mittauspiste Tila Rakenne RH [%] T [ C] abs [g/m³] Ulkoilma --- --- 85-4 3 Sisäilma --- --- 18 22 4 EM2 Liinavaatevarasto 005 Alapohja 85 19 14 Rakennetekninen kuntotutkimus 12 / 28

5.2. Arviointi ja toimenpide-esitykset Rakennuksen kellarikerroksen alapohjarakenteet on toteutettu alkuperäisellä osalla betoni- ja kaksoisbetonilaattarakenteina ja laajennusosalla maanvastaisina kaksoisbetonilaattarakenteina, joiden alapuolella ei ole käytetty lämmöneristyskerrosta. Laajennusosalla havaittiin betonilaattojen välissä koksia tai kevytsoraa. Rakenteiden kosteustekninen toimivuus on heikko ja tiiviin lattiapinnoitteen käyttäminen aiheuttaa riskin pinnoitteen vaurioitumiselle. Alkuperäisellä osalla on osa alapohjasta ryömintätilallista rakennetta. Ryömintätilassa on runsaasti epäpuhtauksia ja epätiiveyskohtien kautta ne pääsevät siirtymään sisäilmaan. 6. VÄLIPOHJARAKENTEET Välipohjarakenteisiin suoritettiin rakenneavauksia yhteensä kahdeksaan (8) eri tilaan rakenteen kunnon ja toteutustavan selvittämiseksi. Rakenneavausten sijainnit on esitetty liitteenä olevassa pohjakuvassa ja mahdolliset eristetilamittausten tulokset on esitetty taulukossa rakenneavauksen yhteydessä. Rakenneavauskohdilta suoritettiin materiaalinäytteenottoja mahdollisten materiaalivaurioiden selvittämiseksi. Analyysivastaukset on käsitelty tarkemmin raportin kohdassa 10 ja näytteenottokohdat on esitetty liitteenä olevassa pohjakuvassa. 6.1. Tutkimustulokset Rakennetarkastus VP1: Alkuperäinen osa, 2. kerros Muovimatto Vaneri 15 mm Muovimatto Vaneri 20 mm Ilmansulkupaperi Puulankku 35 mm Eristetila/kutterilastu 370 mm Betoni Rakennetekninen kuntotutkimus 13 / 28

Rakenneavaus suoritettiin alkuperäisen osan toisen kerroksen asuinhuoneeseen 225. Välipohjan kantavana rakenteena on betonirakenteinen alalaattapalkisto ja palkistojen välissä eristeenä on käytetty puru- ja kutterilastueristettä. Alkuperäinen pintarakenne on lankkulattia. Tämän päälle on asennettu ilmansulkupaperi, vaneri 20 mm sekä muovimatto. Näiden päällä on vaneri 15 mm ja muovimatto. Rakennetta on ilmeisesti korjattu kahteen kertaan. Vanhaa korjauskerrosta ei ole purettu pois. Rakennetarkastus VP2: Alkuperäinen osa, 2. kerros Muovimatto/tasoite 25 mm Betoni 110 mm Hiekka noin110 mm Puuvaneri Hiekka noin 90 mm Pikisively Betoni Rakennusavaus suoritettiin toisessa kerroksessa sijaitsevaan liinavaatevarastoon 224, jossa on aiemmin sijainnut kylpyhuonetila ja alapuolella sijaitsee keittiö. Välipohjarakenne on kaksoislaattarakenne, jossa on käytetty täytteenä hiekkaa. Hiekkakerroksen puolivälissä havaittiin puuvaneria. Pohjabetonilaatan pinnalle on asennettu pikisively kosteuskatkoksi. Rakennetekninen kuntotutkimus 14 / 28

Rakennetarkastus VP3: Laajennusosa, 1.kerros Muovimatto/tasoite Betoni 45 mm Pikisively Betoni 75 mm Eristetila/koksi noin 300 mm Betoni Rakenneavaus suoritettiin ensimmäisen kerroksen toimistotilaan 105. Pintarakenne on kaksoislaattarakenne, jossa pintalaatassa oli havaittavissa pikisively vedeneristeenä. Ylä- ja alalaatan välissä on käytetty koksia. Vastaava rakenne havaittiin laajennusosan ensimmäisen kerroksen siivoushuoneeseen tehdyssä avauksessa. Rakenteet ovat todennäköisesti vanhoja märkätilarakenteita. Rakennetekninen kuntotutkimus 15 / 28

Rakennetarkastus VP4: Laajennusosa, 2. kerros Muovimatto Betoni 50 mm Muovi Kevytsora noin 40 mm Betoni Rakenneavaus suoritettiin toisen kerroksen oleskelutilaan. Välipohjarakenne on kaksoislaattarakenne, jossa betonilaattojen välissä on käytetty kevytsoraa. Vastaava rakenne havaittiin laajennusosan toisen kerroksen toimistotilaan 205 tehdyssä avauksessa. Välipohjarakenteesta mitattiin eristetilan suhteellista kosteutta. Mittauspisteen tulosta voidaan pitää rakenteelle tavanomaisena, kun tulosta verrataan ympäröiviin olosuhteisiin. TAULUKKO 5: ERISTETILAMITTAUKSEN TULOS Mittauspiste Tila Rakenne RH [%] T [ C] abs [g/m³] Ulkoilma --- --- 85-4 3 Sisäilma --- --- 22 20 4 EM4 Oleskelutila Välipohja 36 17 5 Rakennetekninen kuntotutkimus 16 / 28

Rakennetarkastus VP5: Alkuperäinen osa, ullakkokerros, sosiaalitila Muovimatto Puulevy 20 mm Ilmatila 320 mm Mineraalivilla 50 mm Betoni Rakenneavaus suoritettiin alkuperäisen osan ullakolle rakennetun sosiaalitilan aulaan. Välipohjarakenne on toteutettu yläpohjalaatan päälle puurakenteisena. Lattiapinnoitteena on puulevyn päällä käytetty muovimattoa. Betonirakenteen päälle on asennettu 50 mm mineraalivillaa. Avauskohdalta suoritettiin materiaalinäytteenotto eristeen kunnon selvittämiseksi (MNMI5). Näytteen analyysivastauksen perusteella materiaalissa on heikko viite kosteuden aiheuttamasta mikrobikasvustosta. 6.2. Arviointi ja toimenpide-esitykset Kiinteistön alkuperäisen osan välipohjarakenteiden kantavana rakenteena on alalaattapalkisto ja palkistojen välissä eristeenä on käytetty puru- ja kutterilastueristettä. Lattian pintamateriaalina on muovimatto, joka on asennettu alkuperäisen puulankkulattian päällä olevan puuvanerin päälle. Osassa tiloja on kaksi korjauskerrosta. Eristemateriaalista kerätyssä materiaalinäytteessä esiintyi tavanomaisesta poikkeavaa mikrobikasvustoa. Alkuperäisellä osalla kosteiden tilojen osalla on käytetty kaksoispintalaattarakennetta, jossa kosteuskatkona on käytetty pikisivelyä ja palkistorakenteen täytteenä osin hiekkaa. Laajennusosalla välipohjarakenteet ovat kaksoislaattarakenteisia, joiden välissä havaittiin ensimmäisessä kerroksessa koksia ja toisessa kerroksessa kevytsora. Kevytsoraeristeinen rakenne on todennäköisesti uusittu rakenne. Alkuperäisten välipohjarakenteiden korjaus tulee toteuttaa erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. Välipohjarakenteista tulee poistaa käytetyt eristemateriaalit. Rakenteisiin jäävät betonirakenteet tulee puhdistaa RT-kortin 18-11238, Homevaurioituneen rakenneosan puhdistusohje, mukaisesti. Rakennetekninen kuntotutkimus 17 / 28

7. ULKOSEINÄRAKENTEET Ulkoseinärakenteisiin suoritettiin rakenneavauksia yhteensä yhdeksään (9) eri tilaan rakenteen kunnon ja toteutustavan selvittämiseksi. Rakenneavauskohdilta suoritettiin tarvittaessa materiaalinäytteenottoja mahdollisten materiaalivaurioiden selvittämiseksi. 7.1. Tutkimustulokset Rakenneavaus US1: Alkuperäinen osa, kellarikerros, maanvastainen ulkoseinä Betoni Ilmarako noin 80 mm Tiili 120 mm Laasti, tasoite ja laattapinnoite Rakenneavaus suoritettiin alkuperäisen osan kellarikerroksen 027 kuivavarastoon, joka on aiemmin toiminut leipomotilana. Rakenteen sisäpuolella on laattapinnoitteen alla tiilimuuraus ja maata vasten on betonia. Rakenteessa ei havaittu pikisivelyä. Vastaava rakenne havaittiin alkuperäisen osan 036 yleisvarastoon tehdyssä avauksessa. Yleisvarastossa rakenteen ilmaraossa oli havaittavissa purueristettä. Avauskohdalta suoritettiin materiaalinäytteenotto eristeen kunnon selvittämiseksi (MNMI1). Näytteen analyysivastauksen perusteella materiaalissa on kosteuden aiheuttamaa mikrobikasvustoa. Yleisvaraston ulkoseinästä mitattiin eristetilan suhteellista kosteutta. Mittauspisteen tulosta voidaan pitää rakenteelle tavanomaisena, kun tulosta verrataan ympäröiviin olosuhteisiin. TAULUKKO 6: ERISTETILAMITTAUKSEN TULOS Mittauspiste Tila Rakenne RH [%] T [ C] abs [g/m³] Ulkoilma --- --- 85-4 3 Sisäilma --- --- 18 22 4 EM5 Yleisvarasto Ulkoseinä 41 9 4 Rakennetekninen kuntotutkimus 18 / 28

Rakenneavaus US2: Alkuperäinen osa, kellarikerros Sokkelin graniittikivi Sementtitiili noin 120 mm Ilmatila/purueriste 100 mm Sementtitiili noin 120 mm Rappaus 20 mm Rakenneavaus suoritettiin alkuperäisen osan kellarikerroksen tupakkahuoneeseen 038 ulkoseinän alaosaan. Rakenne on tiili-puru-tiilirakenne, johon on kiinnitetty graniittisokkeli. Vastaava rakenne havaittiin alkuperäisen osan ensimmäisen kerroksen käytävän ulkoseinärakenteeseen ja toisen kerroksen asuinhuoneeseen 225 tehdyssä avauksessa. Ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa ulkovuorauksena on tiili. Ensimmäisen kerroksen käytävätilan päätyseinästä suoritettiin materiaalinäytteenotto eristeen kunnon selvittämiseksi (MNMI3). Näytteen analyysivastauksen perusteella materiaalissa on kosteuden aiheuttamaa mikrobikasvustoa. Hoivaosaston käytävän ulkoseinästä mitattiin eristetilan suhteellista kosteutta. Mittauspisteen tulosta voidaan pitää rakenteelle tavanomaisena, kun tulosta verrataan ympäröiviin olosuhteisiin. TAULUKKO 7: ERISTETILAMITTAUKSEN TULOS Mittauspiste Tila Rakenne RH [%] T [ C] abs [g/m³] Ulkoilma --- --- 85-4 3 Sisäilma Alkuperäinen osa --- 26 23 5 EM6 Käytävä Ulkoseinä 45 10 4 Rakennetekninen kuntotutkimus 19 / 28

Rakenneavaus US3: Alkuperäinen osa, patterisyvennys Rappaus Tiili 120 mm Ilmatila 100 mm Sementtitiili noin 220 mm Tasoite ja maalipinnoite Rakenneavaus suoritettiin alkuperäisen osan toisen kerroksen asuinhuoneiston patterisyvennykseen. Vastaavanlaiset patterisyvennykset ovat havaittavissa kaikissa alkuperäisen osan tiloissa. Rakenneavaus US4: Laajennusosa, kellarikerros, 005 liinavaatevarasto Betoni Ilmatila 35 mm Sementtitiili 240 mm Maali Rakenneavaus suoritettiin laajennusosan kellarikerroksen liinavaatevarastoon 005. Ulkoseinärakenne on maanvastainen, jossa ei ollut havaittavissa pikisivelyä. Avauskohdalta havaittiin tulevan voimakkaasti maanhajua. Rakennetekninen kuntotutkimus 20 / 28

Rakenneavaus US5: Laajennusosa, kellarikerros, 017 johtaja Rappaus (sokkeli) Betoni noin 165 mm Pikisively Villaeriste/eristetila 85 mm Sementtitiili 250 mm Maali/tasoite Rakenneavaus suoritettiin laajennusosan pohjakerroksen toimistotilaan johtaja 017 ulkoseinärakenteen sokkeliosaan. Rakenne on betonirakenteinen, jossa lämmöneristeenä on käytetty mineraalivillaa ja kosteussulkuna pikisivelyä. Eristeestä suoritettiin materiaalinäytteenotto (MNMI2), jonka analyysivastauksen perusteella näytteessä ei ole viitettä kosteuden aiheuttamasta mikrobikasvusta. Rakenneavaus US6: Laajennusosa, 1. ja 2. kerros Rakennetekninen kuntotutkimus 21 / 28

Rappaus Kevytbetoniharkko 150 mm Ilmatila noin 40 mm Sementtitiili 280 mm Maali/tasoite Rakenneavaukset suoritettiin laajennusosan ensimmäisen ja toisen kerroksen 106 siivoushuoneeseen ja 201 oleskelutilaan seinärakenteen alaosaan. Rakenne on kevytbetoniharkko-sementtitiili -rakenteinen, jossa on ilmatila. Lämmöneristeitä ei ollut havaittavissa. 7.2. Arviointi ja toimenpide-esitykset Rakennuksen kellarikerroksen ulkoseinät ovat osaksi maanvastaisia rakenteita. Maanvastaisilla osilla betonirakenne on verhomuurattu sisäpuolelta. Maanvastainen betonirakenne on osin vedeneristetty pikisivelyllä. Alkuperäisellä osalla eristeenä on osassa rakennetta käytetty purueristettä ja laajennusosalla villaa. Ulkoseinärakenteen sisäpuolet ovat tiilimuurattuja ja ulkokuori laajennusosalla kevytbetoniharkkorakenteinen ja alkuperäisellä osalla tiilirakenteinen. Ulkoseinärakenteet tulee korjata erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. Rakennetekninen kuntotutkimus 22 / 28

8. VÄLISEINÄRAKENTEET 8.1. Tutkimustulokset Kellarikerroksen kantavat ja ei-kantavat väliseinälinjat ovat tiilirakenteisia ja seinärakenteet lähtevät alapohjalaatan vahvennusten päältä. Seinärakenteiden alaosissa havaittiin satunnaisia materiaalimuutoksia, jotka viittaavat maaperästä nousevaan kosteuteen. Kuva 12: Maaperästä nouseva kosteus vaurioittaa maalipintaa. Kellarissa sijaitseva kylmiö on laajennusajankohdalta 1950-luvulta. Kellarin ulkoseinät hilseilevät viereiseen porrashuoneeseen päin. Rakenteet ovat todennäköisesti alkuperäisiä ja ne ovat vaurioituneet lämmöneristeiden ikääntyessä. Kiinteistön kantavat ja kevyet väliseinärakenteet ovat pääosin tiilirakenteisia, jotka lähtevät ala-/ välipohjarakenteiden päältä. Osa seinärakenteista on ns. hormiseiniä, joiden sisällä kulkee vanhoja ilmanvaihtohormeja. Väliseinärakenteiden pinnoilla ei pääosin tutkimusten yhteydessä havaittu materiaalimuutoksia tai muita merkkejä kosteus- tai muista vaurioista. Kylmiön vierestä nousevassa porraskäytävässä oli havaittavissa kosteudesta johtuvaa maalikerrosten rapautumista. Kylmiörakenne on 1950-luvulta, eikä sen lämpö- ja kosteustekninen toiminta vastaa tämän päivän vaatimuksia. Vähäinen osa väliseinistä on puurankarunkoisia levyseiniä. 8.2. Arviointi ja toimenpide-esitykset Väliseinärakenteiden osalta rakenteissa ei ole tarvetta erityisiin toimenpiteisiin. Kylmiön rakenteet on uusittava. Rakennetekninen kuntotutkimus 23 / 28

9. YLÄPOHJARAKENTEET Kiinteistön yläpohja- ja vesikattorakenteiden kuntoa ja toteutustapaa selvitettiin ullakkotilan kautta. Henkilökunnan sosiaalitilat sijaitsevat ullakolla. 9.1. Tutkimustulokset Rakennetarkastus YP1: Alkuperäinen osa Yläpohja Kivilevy Eristetila 480 mm (kutteri, heinä) Betoni Rakennetarkastus YP2: Laajennusosa Rakennetekninen kuntotutkimus 24 / 28

Betoni noin 70 mm (palopermanto) Koksi 240 mm Betoni Yläpohjarakenteiden kantavana rakenteena on alkuperäisellä osalla sekä laajennusosalla betoni. Kantavan rakenteen päälle on asennettu puurakenteiset vesikattorakenteet ja vesikatteeksi konesaumattu pelti ja aluskate. Yläpohjan eristeenä on alkuperäisellä osalla kutteria ja heinää, joiden päälle on koolattu saneerauksen yhteydessä kivilevy. Laajennusosalla eristeenä on käytetty koksikuonaa, jonka päälle on valettu betoninen palopermanto. Vesikaton puurakenteissa oli havaittavissa kosteuden aiheuttamaa tummentumaa, mikä viittaa ajan saatossa tapahtuneisiin vesikattovuotoihin. Rakennuksen alkuperäisen osan ullakkotiloihin on rakennettu 1990-luvulla henkilökunnan sosiaalitilat, joiden seinät ja lattia ovat kevytrakenteisia. Sosiaalitilojen pukeutumistilojen lattiat ovat muovimattopinnalla ja wc:n lattia on laatoitettu. Havaintojen perusteella sosiaalitilojen lämmöneristys on riittämätön. Rakennetekninen kuntotutkimus 25 / 28

Kuva 13: WC-tila ullakon sosiaalitiloissa. Kuva 14: Pukuhuonetilaa ullakon sosiaalitiloissa. Ullakolla olevan sosiaalitilan välipohjarakenteeseen suoritettiin sisääntuloeteisen kohdalle tutkimuksia, josta tarkemmin kappaleessa 6. 9.2. Arviointi ja toimenpide-esitykset Rakenteen toteutuksen ja kunnon perusteella yläpohjarakenteille ei kohdistu välittömiä korjaustarpeita. Sosiaalitilojen osalta lämpöteknistä toimivuutta suositellaan korjattavaksi. 10. MATERIAALIN MIKROBINÄYTTEIDEN TULOKSET Tulosten tulkinta perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysasetukseen 545/2015 sekä Valviran ohjeeseen 8/2016. Asiakirjojen mukaisesti suoraviljelymenetelmän tulokset ilmoitetaan + -asteikkoa käyttäen seuraavasti: - = ei mikrobeja, + = niukasti (1-19 pmy/malja), ++ = kohtalaisesti (20-49 pmy/malja), +++ runsaasti (50-199 pmy/malja) ja ++++ erittäin runsaasti mikrobeja ( 200 pmy/malja). Rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän mikrobikasvustoa, kun suoraviljelyllä tehdyssä materiaalinäytteessä havaitaan runsaasti (+++/++++) elinkykyisiä sieni-itiöitä ja/tai aktinomykeettejä. Tulosten tulkinnassa tulee huomioida myös näytteissä havaittu lajisto ja suoraviljelyn tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon, jos näytteessä esiintyy niukasti tai kohtalaisesti kosteusvaurioindikaattorilajia. 10.1. Tutkimustulokset WSP Finland Oy:n analyysivastaus 1811301154TL on tämän raportin liitteenä. Poikkeavana pidettävät näytteet ovat listauksessa merkittynä lihavoidulla tekstillä. Analyysivastauksen mukaisesti näytteenotto on suoritettu seuraavasti: MNMI 1: Yleisvarasto, ulkoseinän purueristettä MNMI 2: Toimisto 017, ulkoseinän villaeristettä MNMI 3: Hoivaosasto, käytävän ulkoseinän purueristettä MNMI 4: Hoivaosasto, käytävän alapohjan purueristettä MNMI 5: Sosiaalitilan eteinen, yläpohjan villaeristettä Rakennetekninen kuntotutkimus 26 / 28

10.2. Arviointi ja toimenpide-esitykset Rakennuksesta otettiin viisi materiaalinäytettä. Näistä neljässä oli eriasteisia vaurioviitteitä. Mikrobivaurioituneet rakenteet on korjattava erillisen suunnitelman mukaan. 11. YHTEENVETO TOIMENPIDE-EHDOTUKSISTA Välittömät kiireelliset toimenpide-ehdotukset esitetään seuraavasti: Puhdistetaan ryömintätilainen alapohja rakennus- ja muusta jätteestä. Kunnostetaan yksittäisten huonetilojen lämpöerot. Muut korjaavat toimenpiteet: Salaoja- ja sadevesijärjestelmien asennus, mukaan lukien routaeristykset ja perusmuurin kosteuseristykset. Rakennusta ympäröivät maanpinnat tulee muotoilla rakennuksesta poispäin viettäväksi. Alapohjarakenteiden peruskorjaus erillisen korjaussuunnitelman mukaan. Välipohjarakenteiden peruskorjaus erillisen korjaussuunnitelman mukaan. Ulkoseinärakenteiden peruskorjaus erillisen korjaussuunnitelman mukaan. Rakennetekninen kuntotutkimus 27 / 28

12. KÄYTETYT MITTALAITTEET JA TULKINNAT Vaisala HMI41-näyttölaite Mittausalue - 20 + 60 C: tarkkuus + 20 C:ssa ± 0,1 C Mittausalue % RH kosteus: tarkkuus + 20 C:ssa ± 0,1 % RH Vaisala HMP42- ja HMP46-mittapää Mittausalue - 40... + 100 C tarkkuus + 20 C:ssa ± 0,2 C Mittausalue 0 90 % RH: tarkkuus + 20 C:ssa ± 2 % RH Mittausalue 90 100 % RH: tarkkuus + 20 C:ssa ± 3 % RH Kalibrointi: tammikuu 2018 GANN Hydromette RTU 600, mittapää B 50 Tiili / höyrykarkaistu kevytbetoni: < 50 = normaali kosteus; > 50 = kohonnut kosteus Betoni: < 80 = normaali kosteus; > 80 = kohonnut kosteus Levyrakenne / puu: < 40 = normaali kosteus; > 40 = kohonnut kosteus [Paikka] 28.01.2019 WSP Finland Oy Raportointi: Jaana Sojakka Asiantuntija, Ins. (AMK) Raportointi: Tarkastanut: Janne Karhu Asiantuntija, Ins. (AMK) Jarmo Minkkinen Johtava asiantuntija, RI VIITTEET 1) Rakennustietosäätiö RTS ja Talonrakennusteollisuus ry, 2011. Ratu 82-0383. Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. 2) Rakennustietosäätiö RTS, 1999. RT 80-10712. Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot. 3) Rakennustietosäätiö RTS, 2016. RT 18-11238. Homevaurioituneen rakenneosan puhdistusohje. 4) Sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto Valvira, 2016. Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Ohje 8/2016. 5) Suomen säädöskokoelma, asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta, 782/2017, Ympäristöministeriö. Rakennetekninen kuntotutkimus 28 / 28

LIITE 1 30.01.2019 Pohjakuvat Volsin vanhainkoti 1 / 4 Kellarikerros US1 VM2 EM2 AP3 US4 AP1 AP1 AP1 VM4 MNMI1 EM5 US1 AP2 EM1 VM1 VM3 US2 020 US5 MNMI2 MNMI# Materiaalinäyte, mikrobikasvusto tavanomainen EM# Eristemittaus RAK Rakenneavaus/rakenne Tilan lämpötila merkittävästi keskiarvoa lämpimämpi MNMI# Materiaalinäyte, viite mikrobivauriosta materiaalissa VM# Viiltomittaus Tilan lämpötila merkittävästi keskiarvoa kylmempi MNMI# Materiaalinäyte, mikrobivaurio materiaalissa Pintakosteuspoikkeama-alue XXX Tilan patteri täysin kylmä

LIITE 1 30.01.2019 Pohjakuvat Volsin vanhainkoti 2 / 4 1. kerros 132 Ph1 VP3 US6 MNMI3 EM6 US2 MNMI4 EM3 AP0 VP3 VP3 138 MNMI# Materiaalinäyte, mikrobikasvusto tavanomainen EM# Rakennekosteusmittaus RAK Rakenneavaus/rakenne Tilan lämpötila merkittävästi keskiarvoa lämpimämpi MNMI# Materiaalinäyte, viite mikrobivauriosta materiaalissa VM# Viiltomittaus Tilan lämpötila merkittävästi keskiarvoa kylmempi MNMI# Materiaalinäyte, mikrobivaurio materiaalissa Pintakosteuspoikkeama-alue XXX Tilan patteri täysin kylmä

LIITE 1 30.01.2019 Pohjakuvat Volsin vanhainkoti 3 / 4 2. kerros VP1 US3 US2 VP2 US6 VP4 EM4 VP4 242 Aula MNMI# Materiaalinäyte, mikrobikasvusto tavanomainen EM# Rakennekosteusmittaus RAK Rakenneavaus/rakenne Tilan lämpötila merkittävästi keskiarvoa lämpimämpi MNMI# Materiaalinäyte, viite mikrobivauriosta materiaalissa VM# Viiltomittaus Tilan lämpötila merkittävästi keskiarvoa kylmempi MNMI# Materiaalinäyte, mikrobivaurio materiaalissa Pintakosteuspoikkeama-alue XXX Tilan patteri täysin kylmä

LIITE 1 30.01.2019 Pohjakuvat Volsin vanhainkoti 4 / 4 Ullakkokerros VP5 MNMI5 YP1 305 304 304 304 304 YP2 MNMI# Materiaalinäyte, mikrobikasvusto tavanomainen EM# Eristetilamittaus RAK Rakenneavaus/rakenne Tilan lämpötila merkittävästi keskiarvoa lämpimämpi MNMI# Materiaalinäyte, viite mikrobivauriosta materiaalissa VM# Viiltomittaus Tilan lämpötila merkittävästi keskiarvoa kylmempi MNMI# Materiaalinäyte, mikrobivaurio materiaalissa Pintakosteuspoikkeama-alue XXX Tilan patteri täysin kylmä

ANALYYSIVASTAUS 1811301154TL 1 (4) 14.12.2018 Tilaaja WSP Finland Oy / Jarmo Minkkinen Kympinkatu 3 B 40320 Jyväskylä Materiaalinäytteen mikrobianalyysi Näytteenottokohde Volsin vanhainkoti Näytteenottaja Jaana Sojakka & Jarmo Minkkinen Näytteenottopäivämäärä 28.-29.11.2018 Vastaanottopäivämäärä 30.11.2018 Viljelypäivämäärä 30.11.2018 Analyysimenetelmä materiaalinäytteen mikrobiologinen analysointi suoraviljelymenetelmällä 1 Näytteenotto Näytteet on otettu tilaajan toimesta. Näytteet on ohjeistettu otettavaksi puhtain välinein esim. puhtaaseen Minigrip-pussiin. Näytteenotto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. 2 Analysointi Materiaalinäytteet on viljelty laboratoriossa materiaalinäytteiden suoraviljelyn menetelmänohjeen mukaisesti. Menetelmä on sisäinen menetelmä, joka perustuu Työterveyslaitoksen kehittämään suoraviljelyyn (Reiman ym. 1999, Reiman & Kujanpää 2005) ja jossa noudatetaan Asumisterveysasetuksessa annettuja ohjeita (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Osa IV). Näytteet, joissa ei viljelyssä tule esille mikrobikasvustoa, suoramikroskopoidaan. Mikroskopoitavaksi soveltuvia materiaaleja ovat mm. erilaiset rakennuslevyt, puun palaset, muovimatot jne. Jauhemaisia materiaaleja kuten esim. hienoa purua, hiekkaa ja muita vastaavia materiaaleja ei voi suoramikroskopoida. Kasvatusalustoja on inkuboitu Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (Osa IV, 2016) ohjeiden mukaisesti lämpökaapissa +25 C:ssa. Inkubointiajat sienille ovat olleet 7 vrk (2% mallasuuteagar, DG18-agar ja Hagem-agar) ja bakteereille 7 vrk:tta (muut kuin aktinobakteerit) ja 14 vrk:tta (aktinobakteerit). Aktinobakteerien pitoisuus voidaan raportoida myös jo 7 vrk:n kasvatusajan jälkeen, mikäli pitoisuus on jo tällöin erittäin runsas (++++). Inkuboinnin jälkeen pesäkkeet on laskettu ja sienet tunnistettu laji- tai sukutasolle valomikroskoopin avulla. Yhtiön toiminimi Puhelin E-mail Posti- ja käyntiosoite WSP Finland Oy 0207 864 11 etunimi.sukunimi@wsp.com Kympinkatu 3 B 40320 JYVÄSKYLÄ URL Y-tunnus www.wspgroup.fi 0875416-5

ANALYYSIVASTAUS 1811301154TL 2 (4) 14.12.2018 3 Viitearvot Suoraviljeltyjen materiaalinäytteiden tulosten tulkinta perustuu Työterveyslaitoksen tutkimuksiin, Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeeseen (Osa IV, 2016) ja laboratorion omaan kokemukseen. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan materiaalissa voidaan katsoa esiintyvän mikrobikasvustoa silloin, kun suoraviljellyssä näytteessä esiintyy elinkykyisiä sieni-itiöitä tai aktinobakteereita runsaasti (+++/++++). Tulokset voivat viitata mikrobikasvustoon myös silloin, kun mikrobeja on niukasti tai kohtalaisesti, mutta lajistossa esiintyy kosteusvaurioindikaattoreita. Pelkästään suuren bakteeripitoisuuden perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä materiaalin vaurioitumisesta. Suuri bakteeripitoisuus voi johtua esim. materiaalin likaisuudesta. Laboratorion tekemässä tulkinnassa on käytetty taulukkoa 1. Edellä mainittujen tulkintaohjeiden lisäksi laboratoriomme pitää poikkeavana, mikäli näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja vähintään yhteensä kolme pesäkettä käytetyillä kasvatusalustoilla. Kosteusvaurioindikaattoreiksi luetaan laboratoriossamme Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa (Osa IV) mainitut indikaattorimikrobit. Taulukko 1. Suoraviljeltyjen materiaalinäytteiden tulosten tulkinta. Tulkinta Sienet (ei-indikaattoritmikrobit Indikaattori- Yhteisvaikutus Sienet (ei-indikaatto- rit) Indikaattorimikrobit ei viitettä vauriosta -, + - -, + - heikko viite ++ +* -, + +* vauriosta viittaa vaurioon +++ ++ + ++ +++ ++ +*, ++ +* vahva viite vauriosta ++++ +++, ++++ +++, ++++ ++ * kaikilla alustoilla yhteensä vähintään 3 kpl pesäkkeitä 4 Tulokset ja tulosten tarkastelu Materiaalinäytteiden näytteenottopaikat, mikrobipitoisuudet ja mikrobilajit on esitetty taulukossa 2. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Viljelytulokset on esitetty suhteellisella asteikolla, joka on seuraava: - = alle määritysrajan, ei kasvua + = niukka kasvusto (1-19 pesäkettä/malja) ++ = kohtalainen kasvusto (20-49 pesäkettä/malja) +++ = runsas kasvusto (50-199 pesäkettä/malja) ++++ = erittäin runsas kasvusto ( 200 pesäkettä/malja). Yhtiön toiminimi Puhelin E-mail Posti- ja käyntiosoite WSP Finland Oy 0207 864 11 etunimi.sukunimi@wsp.com Kympinkatu 3 B 40320 JYVÄSKYLÄ URL Y-tunnus www.wspgroup.fi 0875416-5

ANALYYSIVASTAUS 1811301154TL 3 (4) 14.12.2018 Taulukko 2. Materiaalinäytteiden näytteenottopaikat, materiaali, mikrobipitoisuudet ja sienilajisto suhteellisella asteikolla esitettynä. MNMI 1. Yleisvarasto, ulkoseinän purueriste Tulkinta: heikko viite vauriosta 2 % mallasagar DG-18 agar Hagem agar THG agar Eurotium* +(1) Penicillium + Eurotium* +(1) Aktinobakteerit - Eurotium* +(3) Penicillium + Muut bakteerit + steriilit + Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä + MNMI 2. 017 toimisto, ulkoseinän villaeriste Tulkinta: ei viitettä vauriosta 2 % mallasagar DG-18 agar Hagem agar THG agar Aktinobakteerit - Muut bakteerit - Sieni-itiöt yhteensä - Sieni-itiöt yhteensä - Sieni-itiöt yhteensä - Bakteerit yhteensä - MNMI 3. Hoivaosasto, käytävä, ulkoseinän purueriste Tulkinta: vahva viite vauriosta 2 % mallasagar DG-18 agar Hagem agar THG agar Aspergillus versicolor* ++(26) Aspergillus restricti* +(17) Aspergillus versicolor* ++(26) Aktinobakteerit - Penicillium + Penicillium + Muut bakteerit + Sieni-itiöt yhteensä ++ Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä ++ Bakteerit yhteensä + MNMI 4. Hoivaosasto, käytävä, välipohjan purueriste Tulkinta: heikko viite vauriosta 2 % mallasagar DG-18 agar Hagem agar THG agar Aspergillus versicolor* +(1) Aspergillus versicolor* +(2) Penicillium + Aktinobakteerit - steriilit + Muut bakteerit + Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä + MNMI 5. Sosiaalitilan eteinen, yläpohjan villaeriste Tulkinta: heikko viite vauriosta 2 % mallasagar DG-18 agar Hagem agar THG agar steriilit + Aspergillus versicolor* +(1) Eurotium* +(2) Aktinobakteerit - Penicillium + Paecilomyces* +(1) Muut bakteerit + Aspergillus versicolor* +(3) Penicillium + Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Sieni-itiöt yhteensä + Bakteerit yhteensä + - = alle määritysrajan, kasvustoa ei esiintynyt * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi steriilit = pesäkkeitä, jotka eivät käytettävillä kasvualustoilla muodosta itiöitä WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Sisäilmalaboratorio Outi Tolvanen Erikoisasiantuntija, FT Yhtiön toiminimi Puhelin E-mail Posti- ja käyntiosoite WSP Finland Oy 0207 864 11 etunimi.sukunimi@wsp.com Kympinkatu 3 B 40320 JYVÄSKYLÄ URL Y-tunnus www.wspgroup.fi 0875416-5

ANALYYSIVASTAUS 1811301154TL 4 (4) 14.12.2018 Kirjallisuusviitteet Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Osa IV. Asumisterveysasetus 20, Ohje 8/2016. Reiman, M., Haatainen, S., Kallunki, H., Kujanpää, L., Laitinen, S. & Rautiala, S. (1999) Laimennossarja- ja suoraviljelymenetelmien käyttö rakennusmateriaalinäytteiden mikrobipitoisuuksien ja mikrobiston määrittämisessä. Sisäilmastoseminaari 1999, Dipoli, Espoo 17. - 18.3.1999. s. 337-342. Reiman, M. & Kujanpää, L. (2005) Suoraviljelymenetelmän käytettävyys materiaalinäytteiden mikrobitutkimuksissa. Sisäilmastoseminaari 2005, Dipoli, Espoo 16.-17.2.2005. SIY Raportti 23, s. 255-258. WSP Finland Oy Sisäilmalaboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T283, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025. Akkreditoinnin pätevyysalue: Asumisterveyskemia ja -mikrobiologia; sisäilmanäyte VOC ja TVOC (ISO 16000-6:2011-muunneltu), sisä- ja ulkoilmanäyte (Andersen), Rakennusmateriaalinäyte, pintanäyte (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Osa IV, Valvira Ohje 8/2016). Akkreditointi ei koske lausuntoa tai tulosten tulkintaa. Näytteenottoa ei ole akkreditoitu. Raportissa mainitut tulokset koskevat vain testattuja kohteita näytteenottohetkellä. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Osittaisesta kopioinnista on oltava WSP Finland Oy:n lupa. Yhtiön toiminimi Puhelin E-mail Posti- ja käyntiosoite WSP Finland Oy 0207 864 11 etunimi.sukunimi@wsp.com Kympinkatu 3 B 40320 JYVÄSKYLÄ URL Y-tunnus www.wspgroup.fi 0875416-5