Suomen tieverkosto ja sillat
Maantie on sellainen tie, joka on luovutettu yleiseen liikenteeseen ja jonka ylläpitämisestä valtio huolehtii. Finnish Transport Agency 2
Suomen tiestö Tie-ja katuverkko yhteensä ~450 000 km Maanteitä n. 78 000 km Päällystettyjä teitä on n. 65% maanteistä eli yhteensä n. 50 000 km. Vähäliikenteisellä tieverkolla alimpaan hoitoluokkaan kuuluu noin 41 000 km tiestöä eli yli puolet koko maanteiden verkosta. Finnish Transport Agency 3
Päätieverkko ja säännöllisesti ruuhkautuvat tieosuudet Finnish Transport Agency 4
Määrärahat laskevat Vuosille 2013 2017 myönnetty rahoitustaso ei mahdollista kaikkien liikennepoliittisten tavoitteiden toteutumista. Nykyinen palvelutaso pystytään kuitenkin pääosin säilyttämään liikenteen palveluissa ja päivittäisessä kunnossapidossa. (Keskiarvo vuosina 2013 2017, %) Liikennevirasto 5
Maan suurin infran rakennuttaja Joukkoliikenne, saariston yhteysalusliikenne 36 M Parantaminen 109 M Meriliikenteen kilpailukyvyn Länsimetron parantaminen 85 M Liikenteen palvelut 178 M rakentaminen 56 M Toimintamenot 86 M Muut 9 M Kehittämisinvestoinnit 569 M Päivittäinen kunnossapito 327 M Ylläpito 376 M 6
Teiden hoitoluokat Koska kaikkia teitä ei voida hoitaa kohtuullisin kustannuksin välittömästi, tiet on luokiteltu eri hoitoluokkiin: Hoitoluokka Is (3 217 km, 42 % liikenteestä) Hoitoluokka I (3 831 km, 17 % liikenteestä) Hoitoluokka Ib (+TIb: 10 377 km, 22 % liikenteestä) Hoitoluokka II (19 916 km, 14 % liikenteestä) Hoitoluokka III (40 916 km, 6 % liikenteestä) Hoitoluokka Is: tie on pääosin paljas. Liukkaus torjutaan pääsääntöisesti ennakoivilla toimenpiteillä. Finnish Transport Agency 7 Hoitoluokka III: tiestö on pääosan aikaa polannepintainen ja paikoin voi olla uria. Sään muuttuessa keli voi olla useiden tuntien ajan ongelmallinen, jolloin ajaminen vaatii erityistä varovaisuutta.
Tiet lukuina Suomessa maanteitä on noin 78 000 kilometriä. Kuorma-autoilla kuljetetaan 344 miljoonaa tonnia tavaraa. Moottoriteitä noin 760 kilometriä ja kevyenliikenteen väyliä noin 5 600 kilometriä. Siltoja on noin 14 600 kappaletta. Henkilöliikenteestä 93 % tavaraliikenteestä 68 % kulkee teillä. Liikennevirasto 8
Finnish Transport Agency 9
Liikenneviraston sillasto Liikenneviraston ajoneuvo- ja kevyen liikenteen väylillä on 14784 siltaa, joista putkisiltoja on 3198. Tiesiltojen jälleenhankinta-arvo on n. 6 mrd ja nykyarvo n. 3 mrd Liikenneviraston rataverkolla on 2424 siltaa. Rautatiesiltojen jälleenhankinta-arvo on n. 1,4 mrd ja nykyarvo n. 0,8 mrd Kuva: Jetro Matilainen Finnish Transport Agency 10
Liikenneviraston sillasto Liikenneviraston ajoneuvo- ja kevyen liikenteen väylillä on tällä hetkellä 637 puusiltaa (4,4 % sillastosta). Näistä yli 400 siltaa on tarkoitettu ajoneuvoliikenteelle. Lisäksi puukantisia siltoja on 411 siltaa. Tiesillat päärakennusmateriaaleittain Putket 22 % Sk.teräks. 1 % Kivinen 1 % Jbet. 8 % Puusillat 4 % Teräks. 5 % Teräsbet. 59 % Finnish Transport Agency 11
Liikenneviraston sillasto Tiesillastosta kansineliöiden määrästä laskettuna puusiltojen osuus on 1,7 %. Tiesillat rakennusmateriaaleittain kansineliöittäin Sk.teräks. Putket 1 % 0 % 0 % 3 % 0 % Jbet. 23 % Puusillat 2 % 0 % 0 % Teräsbet. 57 % Teräks. 13 % 0 % Finnish Transport Agency 12
Liikenneviraston sillasto 1800 Tiesillat valmistumisvuosittain 1600 1400 1200 1000 800 600 Puusillat Kaikki sillat 400 200 0 1990-1994 rakenneettiin ~330 siltaa/vuosi, 2000-luvulla on rakennettu keskimäärin ~150 siltaa/vuosi, 2010-2013 enää ~125 siltaa/vuosi. Finnish Transport Agency 13
kansim2 Liikenneviraston sillasto 1 200 Valmistuneiden siltojen keskimääräinen koko (kansim2) 1 000 800 600 400 200 Teräsbet. Teräks. Puinen Kivinen Jbet. 0 Finnish Transport Agency 14
Käyttöiät Siltojen suunnittelukäyttöikä, ellei hankekohtaisesti toisin vaadita: betonisillat terässillat puusillat teräsputkisillat 100 vuotta 100 vuotta 50 vuotta 50 vuotta 2100 2080 2060 2040 2020 2000 1980 1960 1940 1920 1900 2075 2075 1975 1975 Siltojen keskimääräiset valmistumisvuodet ja suunnittelukäyttöikään perustuva purkuvuosi 1979 2029 1922 2022 Teräsbet. Teräks. Puusillat Kivinen Jbet. Sk.teräks. Putket Kaikki sillat 1990 2090 1981 2081 1988 2038 1979 Finnish Transport Agency 15
Käyttöiät Rakenneosien tavoitekäyttöikä antaa viitteitä rakenteiden peruskorjaus- tai uusimistarpeen ajankohdasta ja perustuu pääosin kokemusperäiseen tietoon. reunapalkit *) suolarasitus 35 vuotta ei suolarasitusta 40 vuotta teräsrakenteen pintakäsittely suolarasitus 25 vuotta ei suolarasitusta 40 vuotta suojaamattomat puurakenteet säälle alttiit 25 vuotta betonirakenteiden pinnoitteet 25 vuotta vedeneristys kumibitumikermi 40 vuotta mastiksieristys 25 vuotta Finnish Transport Agency 16
Tiesiltojen kunto Kuntoarviot perustuvat siltojen yleistarkastuksiin. Yleistarkastuksen tekee sillantarkastuspätevyyden omaava tarkastaja 5 v. välein. Laskettu yleiskunto sillan päämateriaalin mukaan 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Kuntoarvioluokat: 0=uudenveroinen...4=erittäin huono Finnish Transport Agency 17
Puusiltojen vaurioita Finnish Transport Agency 18
Puusiltojen haasteita Finnish Transport Agency 19
Puusiltojen haasteita Suunnitteluohjeet Eurokoodit Värähtely Ajoneuvoasetuksen muutos Turvallisuus: Törmäysvaara kevytrakenteisiin siltoihin CE-merkittyjen kaiteiden kiinnitys Tekniset haasteet suunnittelussa; kokemus, detaljiikka ja suojaukset (laudoitukset, pellitykset), esivalmistettujen osien detaljiikka: saumat ja liitokset Käyttöikä ja kestävyys Kreosoottikyllästyksen kieltäminen v. 2018? (kustannusvaikutus?) Puukannen kuluminen, vedeneristykset ja päällysteet Kantavien rakenteiden korjaaminen/uusiminen Muut korjaukset Finnish Transport Agency 20
Puun käyttö sillanrakentamisessa? Kuva: Jetro Matilainen Finnish Transport Agency 21
Finnish Transport Agency 22