019 018 Kokkola 038 041 Kannus 022 017 031 Toholampi 025 016 020 Kaustinen 015 Halsua 003 002 006 012 001 013 011 005 010 009 Lestijärvi 014 004 13-024 007 008 KESKI-POHJANMAA KIVI-16 Perho Arvoluokka 1 2 3 4 0 5 10km Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
703450 KIVI-13-024 Soidinkorpi 393000 393500 394000 158.5 703300 703300 703450 703250 703350 703350 703400 703400 ARVOKKAAT KIVIKKOALUEET Kivikkoalue Soidinkorpi 703250 Suojelualue 0 200 400 m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos Mustikkakangas
SOIDINKORPI Tietokantatunnus: KIVI-13-024 Muodostuma: Kor keus: 174 m mpy. Muodostuman kor keus: 12 m Ker rostumismuodon kor keus: Sijainti: Pinta-ala: 13,2 Kohde on arvotettu valtakunnallisesti melko arvokkaaksi. Kohde on geologisesti kohtalaisen edustava. Geologia 1-2 m Kangaskylästä 3 km luoteeseen maakuntarajan molemmin puolin, Kinnulasta 7 km luoteeseen. Luonnonsuojelualueet ja muut luontoa turvaavat alueet: Yleiskuvaus: Uhkurakka Moreenikivikko Ar voluokka: 4 ha Kinnula Lestijärvi Kar ttalehti: P4243F1 Soidinkorven kivikot ovat melko hyvin kehittyneitä uhkurakkoja. Alueella on myös jonkin verran moreenikivikkoa. Kivikot sijaitsevat matalien ja melko loivapiirteisten moreenikumpujen välissä ja pienten, ohuelti soistuneiden painanteiden reunoilla. Alue sijoittuu laajan kumpumoreenikentän pohjoisosaan. Kohdealue koostuu useista kapeista, soikeista ja haaroittuneista kivikoista. Kivikot ovat noin 100 300 metriä pitkiä ja 30 100 metriä leveitä. Koko alue on noin 1 100 metriä pitkä ja 400 metriä leveä. Laajimmat kivikot ovat alueen keski- ja kaakkoisosassa, mutta parhaiten kehittyneet uhkurakat löytyvät kenties alueen ylimpänä sijaitsevasta luoteisosasta. Varsinkin alueen keskiosan kivikot ovat reunoiltaan melko vaihettuvia ja ne koostuvat osittain moreenikivikosta. Alueen kivikoissa on jonkin verran kasvipeitteisiä laikkuja, mutta laajimmat kivikot ovat pääosin avoimia. Kivikoiden pinnat ovat erityisesti keski- ja kaakkoisosassa epätasaiset, ja ne viettävät hyvin loivasti pohjoiseen ja kaakkoon. Rajauksesta on jätetty pois pienempiä, peitteisempiä tai heikommin kehittyneitä kivikoita lähinnä alueen lounais- ja eteläpuolelta. Kivien keskikoko on noin 0,3 2 metriä. Suuret kivet ovat noin 3 6 metrin kokoisia, ja alueella on lisäksi pari 7 8 metrin kokoista lohkaretta. Suurehkoja siirtolohkareita on seudulla melko yleisesti. Kivien pyöristyneisyys on 2,5 4,0 (melko kulmikas pyöristynyt). Osa kivistä on pystyssä. Kivitiheys on noin 80 100 %. Kivilaji on pääasiassa granodioriittia ja kvartsidioriittia. Kivet edustavat paikallista tai lähialueen kallioperää, ja ne ovat kulkeutuneet vain lyhyen matkan (DigiKP200 2010). Pohjavesi on paikoin näkyvissä. Kohdealueen ympäristön pintalohkareisuus on hyvin suuri, ja lähiympäristössä esiintyy hyvin runsaasti uhkurakkatyyppisiä kivikoita ja moreenikivikkoa. Ylin ranta on alueen eteläpuolella 13 kilometrin päässä noin 198 metrin korkeustasolla, ja se on syntynyt Ancylusjärvivaiheessa. Soidinkorven kivikot ovat syntyneet jäätikön kuljettamasta kiviaineksesta, jota on kerrostunut hyvin runsaasti matalaan ja melko loivapiirteiseen maastoon kumpumoreenikentän yhteyteen. Kun jäätikön reuna vetäytyi seudulta, alue oli noin 25 40 metrin syvyydessä vedenpinnan alla. Alueen kohottua vedenpinnan tasoon sen pinta on ensin huuhtoutunut, ja kerrostuma on altistunut sen jälkeen roudan toiminnalle. Maisema ja muut arvot Kivikot hahmottuvat melko hyvin ympäristöstä, ja ne näkyvät osittain alueen poikki maakuntarajaa pitkin kulkevalta tieltä. Maastossa erottuvat parhaiten varttuneen metsän ympäröimät luoteisosan kivikot. Ympäristöstä on näkyvissä metsää, taimikoita, hakkuita, pieniä rämeitä ja matalia moreenikumpuja. Varsinaisia kaukonäkymiä ei ole. Sisäinen maisema on vaihteleva. Alueella on useita reunoiltaan mutkaisia kivikoita ja joitain suuria lohkareita, ja kummut ja soistumat lisäävät näkymien vaihtelevuutta. Keski- ja kaakkoisosissa tehdyt hakkuut ja harvennukset tekevät maisemasta hieman rikkonaisen, luoteisosassa maisemat ovat ehyempiä. Kivikoiden pinta on melko vaikeakulkuinen.
Suomenselän vedenjakaja kulkee alueen poikki suunnilleen maakuntarajan kohdalla. Alueen luoteisosa kuuluu Lestijoen vesistöön ja kaakkoisosa Kymijoen vesistöön. Alueen lounaispuolella kilometrin päässä on valtakunnallisesti arvokas Mustikkakankaan moreenimuodostuma (MOR-Y09-026). Kir jallisuus: DigiKP200 Bedrock of Finland DigiKP200. GTK. Version 1,0. Accessed 16.03.2010 http://www.geo.fi/en/bedrock.html.
KIVI-16-004 Kivimäki 390500 391000 391500 Mustikankylä Tervola 703600 Peltoniemi 703600 Kotiranta Kallio Ojala Kivimäki Tervah. 703500 703500 703550 703550 703650 703650 Ahvenlamminkangas Lehtola 703450 ARVOKKAAT KIVIKKOALUEET 161.2 Ahvenlampi 703450 Kivikkoalue Suojelualue 0 200 400 m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus 3/2013 Suojelualueet Suomen Ympäristökeskus 390500 391000 391500
KIVIMÄKI Tietokantatunnus: KIVI-16-004 Muodostuma: Uhkurakka Kor keus: 158 m mpy. Muodostuman kor keus: 1 m Ker r ostumismuodon kor keus: Sijainti: Pinta-ala: 3,6 Kohde on arvotettu valtakunnallisesti melko arvokkaaksi. Geologisesti kohde on kohtalaisen edustava ja se on melko hyvin kehittynyt. Geologia Kivimäen talon pohjoispuolella Mustikankylässä, Lestijärveltä 13 km kaakkoon. Kivimäen kivikot ovat melko hyvin kehittyneitä uhkurakkoja. Kivikot sijaitsevat osittain soistuneessa painanteessa hyvin matalien ja loivapiirteisten moreenikumpujen välissä. Alue sijoittuu laajahkon kumpumoreenikentän luoteisreunalle. Kohdealue koostuu muutamista soikeista, kapeista ja hieman haaroittuneista kivikoista. Kivikot ovat noin 100 200 metriä pitkiä ja 20 100 metriä leveitä. Koko alue on noin 470 metriä pitkä ja 250 metriä leveä. Laajin kivikko on alueen keskellä. Kivikoissa on jonkin verran kasvipeitteisiä laikkuja, ja niiden reunat ovat paikoin hieman vaihettuvia. Kivikoiden keskellä ja välissä olevat matalat lohkareiset moreenikummut on rajattu alueen ulkopuolelle. Kivikoiden pinnat ovat epätasaiset, ja ne viettävät hyvin loivasti pohjoiseen ja länteen. Kivien keskikoko on noin 0,3 1,5 metriä. Suuret kivet ovat noin 2 4 metrin kokoisia. Kivien pyöristyneisyys on 2,0 4,0 (kulmikas pyöristynyt). Osa kivistä on pystyssä. Kivitiheys on noin 90 100 %. Kivilaji on pääasiassa kvartsidioriittia tai gabroa, granodioriittia ja graniittia. Kivet edustavat paikallista tai lähialueen kallioperää, ja ne ovat kulkeutuneet vain lyhyen matkan (DigiKP200 2010). Pohjavesi on paikoin näkyvissä. Kohdealueen ympäristön pintalohkareisuus on melko suuri, ja lähiympäristössä esiintyy melko runsaasti uhkurakkatyyppisiä kivikoita. Ylin ranta on alueen kaakkoispuolella 15 kilometrin päässä noin 198 metrin korkeustasolla, ja se on syntynyt Ancylusjärvivaiheessa. Kiviojan kivikot ovat syntyneet jäätikön kuljettamasta kiviaineksesta, jota on kerrostunut runsaasti matalaan painanteeseen. Kun jäätikön reuna vetäytyi seudulta, alue oli noin 50 metrin syvyydessä vedenpinnan alla. Alueen kohottua vedenpinnan tasoon sen pinta on ensin huuhtoutunut, ja kerrostuma on altistunut sen jälkeen roudan toiminnalle. Maisema ja muut arvot 1-2 m Luonnonsuojelualueet ja muut luontoa tur vaavat alueet: Yleiskuvaus: Ar voluokka: 4 Alue hahmottuu ympäristöstä kohtalaisesti, mutta kivikot näkyvät melko peitteisessä maastossa kunnolla vasta läheltä. Pieni osa kivikoista näkyy tieltä. Ympäristöstä on näkyvissä tiheää metsää, eikä kaukonäkymiä ole. Kivimäen autiotalo häämöttää etelässä. Sisäinen maisema on kohtalaisen vaihteleva. Alueella on useita, reunoiltaan mutkaisia kivikoita ja matalia kumpuja. Kivikoiden pinta on vaikeakulkuinen. Alueen itäreunalla on sähkölinja. Kir jallisuus: DigiKP200 Bedrock of Finland DigiKP200. GTK. Version 1,0. Accessed 16.03.2010 http://www.geo.fi/en/bedrock.html. ha Lestijärvi Kar ttalehti: P4243D4
KIVI-16-014 Petäjäkankaan kivikot 388500 389000 389500 704000 Kiviaho Uusipaikka 3733 704000 Puroaho Katsomo Tervah. 703950 Mustikkapuro Muuransuo Kasalankangas 703950 150 703850 703850 703900 703900 Petäjäkangas 703800 ARVOKKAAT KIVIKKOALUEET 703800 Kivikkoalue Suojelualue 0 200 400 m 155 155 Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus 3/2013 Suojelualueet Suomen Ympäristökeskus 388500 389000 389500
PETÄJÄKANKAAN KIVIKOT Tietokantatunnus: KIVI-16-014 Muodostuma: Korkeus: 156m mpy. Muodostuman korkeus: 8m Kerrostumismuodon korkeus: 1-3 m Pinta-ala: 3,3 Sijainti: Yli-Lestistä 1 km etelään, Lestijärveltä 9 km kaakkoon. Luonnonsuojelualueet ja muut luontoa turvaavat alueet: Yleiskuvaus: Kohde on arvotettu valtakunnallisesti melko arvokkaaksi. Geologisesti kohde on kohtalaisen edustava ja se on melko hyvin kehittynyt. Geologia Uhkurakka Moreenikivikko Arvoluokka: 4 Petäjäkankaan kivikot ovat melko hyvin kehittyneitä uhkurakkoja ja moreenikivikoita. Kivikot sijaitsevat Petäjäkankaan matalan ja kumpuilevan kalliokohouman päällä, kumpujen välissä ja osittain suon reunalla. Alueen koillispuolitse kulkee suuri harjujakso. Luode-kaakkosuuntainen kohdealue koostuu luoteisosan kalliopaljastumien ympärillä olevasta melko peitteisestä moreenikivikosta ja sen kaakkoispuolella kalliokumpujen välisessä notkelmassa olevista hieman puustoisista uhkurakkakivikoista. Koko alue on jokseenkin yhtenäinen ja noin 600 metriä pitkä ja 50 70 metriä leveä. Suuri osa rajatusta noin 200 metriä pitkästä moreenikivikosta lienee jäätikön lohkeilleista kallioista louhimaa ainesta, joka on kerrostunut lähes välittömästi. Kivikossa on muutamia suurista lohkareista koostuvia tihentymiä, joissa on pieniä luolamaisia onkaloita. Moreenikivikon rajaus on vaihettuva, ja hieman harvempaa moreenikivikkoa on ympäristössä runsaasti. Uhkurakka-alue koostuu kolmesta kapeiden peitteisten kannasten erottamasta osakivikosta. Kivikot ovat kapeita tai soikeita ja noin 50 220 metriä pitkiä ja 50 70 metriä leveitä. Parhaiten kehittynyt ja jokseenkin avoin uhkurakka on alueen keskellä. Luoteis- ja kaakkoispään uhkurakoissa on melko paljon kasvipeitteisiä laikkuja, ja niiden ympärillä on kivikuoppia. Kivikoita ympäröivät loivahkot moreenipeitteiset kalliokummut ovat noin 5 7 metriä korkeita. Kivikoiden pinnat ovat paikoin hyvin epätasaiset, ja ne viettävät alueen reunoilla loivasti länteen ja pohjoiseen kohti soita. Rajauksesta on jätetty pois alueen eteläpuolisia peitteisempiä ja hieman heikommin kehittyneitä uhkurakkoja. Kivien keskikoko on noin 0,3 3 metriä. Suuret kivet ovat noin 3,5 5 metrin kokoisia ja suurimmat jopa 6 7 metrin kokoisia. Kaakkoisosan uhkurakassa on lisäksi noin 8 x 6 x 3,5 metrin kokoinen lohkare. Suurimmat kivet ovat muodoltaan yleisesti laattamaisia tai kulmikkaita. Kivien pyöristyneisyys on 1,5 3,0 (melko särmikäs kulunut). Osa kivistä on pystyssä. Kivitiheys on uhkurakoissa noin 80 100 % ja moreenikivikossa noin 10 100 %. Kivilaji on pääasiassa granodioriittia ja porfyyristä granodioriittia. Kivet edustavat paikallista tai lähialueen kallioperää, ja ne ovat kulkeutuneet ilmeisesti vain hyvin lyhyen matkan (DigiKP200 2010). Pohjavesi on uhkurakoissa paikoin näkyvissä. Kohdealueen ympäristön pintalohkareisuus on suuri, ja lähiympäristössä esiintyy jonkin verran uhkurakkatyyppisiä kivikoita, moreenikivikkoa ja jonkin verran siirtolohkareita. Ylin ranta on alueen eteläpuolella 20 kilometrin päässä noin 200 metrin korkeustasolla, ja se on syntynyt Ancylusjärvivaiheessa. Petäjäkankaan kivikot ovat syntyneet jäätikön kuljettamasta ja paikallisesta kallioperästä louhimasta kiviaineksesta, jota on kerrostunut runsaasti kallioalueen päälle. Huomattava osa alueen uhkurakkojen ja moreenikivikoiden tavallista suurikokoisemmasta ja kulmikkaammasta kiviaineksesta lienee peräisin aivan lähialueelta. Kun jäätikön reuna vetäytyi seudulta, alue oli noin 50 55 metrin syvyydessä vedenpinnan alla. Alueen kohottua vedenpinnan tasoon sen pinta on ensin huuhtoutunut melko voimakkaasti, ja kerrostuman ha Lestijärvi Karttalehti: P4244C1 P4244C3
alimmat osat ovat altistuneet sen jälkeen roudan toiminnalle. Maisema ja muut arvot Alue hahmottuu keskiosassa kumpujen rajaamana melko hyvin ympäristöstä, mutta kivikot näkyvät maastossa kunnolla vasta läheltä. Alueen luoteis- ja kaakkoispäät ovat rajaukseltaan hieman vaihettuvia. Ympäristöstä on näkyvissä metsää ja metsäisiä rinteitä sekä tiheäpuustoinen räme. Varsinaisia kaukonäkymiä ei ole. Sisäinen maisema on melko vaihteleva. Alueella on kaksi kivikkotyyppiä, loivia rinteitä, isokokoista kivikkoa ja lohkareita sekä joitain vanhan puuston laikkuja. Kivikoiden pinta on vaikeakulkuinen. Puoli kilometriä alueen koillispuolella on laaja Kasalankankaan pohjavesialue. Kirjallisuus: DigiKP200 Bedrock of Finland DigiKP200. GTK. Version 1,0. Accessed 16.03.2010 http://www.geo.fi/en/bedrock.html.
KIVI-16-015 Pitkärämeen kivikot 375500 376000 376500 705000 Pitkäräme Haanperä 705000 145 704900 704900 704950 704950 705050 704850 705050 Tervah. ARVOKKAAT KIVIKKOALUEET Kivikkoalue Suojelualue 0 200 400 m 704850 Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus 3/2013 Suojelualueet Tieneva Suomen Ympäristökeskus 375500 376000 376500
PITKÄRÄMEEN KIVIKOT Tietokantatunnus: KIVI-16-015 Muodostuma: Uhkurakka Korkeus: 145m mpy. Muodostuman korkeus: 4m Kerrostumismuodon korkeus: 1-2 m Pinta-ala: 4,8 Sijainti: Syristä 2 km etelään, Lestijärveltä 8 km luoteeseen. Luonnonsuojelualueet ja muut luontoa turvaavat alueet: Yleiskuvaus: Kohde on arvotettu valtakunnallisesti melko arvokkaaksi. Geologisesti kohde on kohtalaisen edustava ja se on melko hyvin kehittynyt. Geologia Pitkärämeen kivikot ovat hyvin tai melko hyvin kehittyneitä uhkurakkoja. Kivikot sijaitsevat matalien ja loivapiirteisten moreenikumpujen juurella ja soiden reunoilla. Alue sijoittuu laajahkolle kumpumoreenikentälle, ja sen koillispuolella on suuri harjumuodostuma. Hieman hajanainen lounas-koillissuuntainen kohdealue koostuu kolmesta erillisestä uhkurakka-alueesta, joista keskimmäinen jakautuu kapeiden kannasten erottamiin osakivikoihin. Erilliset kivikot ovat kapeita tai hieman haaroittuneita ja noin 50 350 metriä pitkiä ja 10 50 metriä leveitä. Koko alue on noin 850 metriä pitkä ja 250 metriä leveä. Uhkurakat sijaitsevat pääasiassa kapeina vyöhykkeinä moreenikumpujen juurella, ja ne rajautuvat suoraan soihin vain muutamassa kohdassa. Kivikoissa on paikoin kohtalaisesti kasvipeitteisiä laikkuja ja ne ovat reunoiltaan hieman vaihettuvia. Laajimpien kivikoiden hyvin kehittyneet ydinosat ovat kuitenkin jokseenkin avoimia. Kivikoiden liepeillä on kivikuoppia ja jonkin verran moreenikivikkoa. Kivikoita ympäröivät loivat moreenikummut ovat noin 1 3 metriä korkeita. Erikoisena piirteenä alueella ja sen lähiympäristössä ovat moreenikumpuja ja joitain uhkurakkoja paikoin reunustavat noin metrin korkuiset rantapalteet, jotka erottuvat parhaiten laserkeilausaineiston avulla. Kohdealueella palteita on lähinnä keskiosan kummun eteläreunalla. Kivikoiden pinnat ovat epätasaiset, ja ne viettävät hyvin loivasti kumpujen juurelta ulospäin. Rajauksesta on jätetty pois muutamia pieniä ja peitteisiä kivikoita. Kivien keskikoko on noin 0,3 2 metriä. Suuret kivet ovat noin 2,5 3 metrin kokoisia ja suurimmat laattamaiset lohkareet noin 4 6 metrin kokoisia. Kivien pyöristyneisyys on 1,5 3,5 (melko särmikäs melko pyöristynyt). Särmikkäimmät kivet ovat pakkasrapautumisen rikkomia. Osa kivistä on pystyssä. Kivitiheys on noin 80 100 %. Kivilaji on pääasiassa granodioriittia ja graniittia. Kivet edustavat paikallista tai lähialueen kallioperää, ja ne ovat kulkeutuneet ilmeisesti vain melko lyhyen matkan (DigiKP200 2010). Pohjavesi on paikoin näkyvissä, ja keskiosassa soiden reunoilla on jonkin verran pieniä allikoita. Pohjavedenpinnan tasossa ja sen alapuolella olevat paljaat kivet ovat värjäytyneet paikoin punertaviksi. Kohdealueen ympäristön pintalohkareisuus on suuri, ja lähiympäristössä esiintyy runsaasti uhkurakkatyyppisiä kivikoita. Kohdealue on melko edustava näyte noin 3,5 kilometriä pitkästä hajanaisesta luodekaakkosuuntaisesta uhkarakka-alueesta. Ylin ranta on alueen kaakkoispuolella 35 kilometrin päässä noin 200 metrin korkeustasolla, ja se on syntynyt Ancylusjärvivaiheessa. Alueen koillispuolisen Syrinharjun rinteillä ja liepeillä on runsaasti allekkaisia rantavalleja noin 180 135 metrin korkeustasoilla. Pitkärämeen kivikot ovat syntyneet jäätikön kuljettamasta kiviaineksesta, jota on kerrostunut hyvin runsaasti matalaan ja loivapiirteiseen kumpumoreenimaastoon. Kun jäätikön reuna vetäytyi seudulta, alue oli noin 70 75 metrin syvyydessä vedenpinnan alla. Alueen kohottua vedenpinnan tasoon sen pinta on ensin huuhtoutunut melko voimakkaasti ja jäät ovat puskeneet kumpujen ja kivikoiden reunoille palteita, ja kerrostuma on altistunut sen jälkeen roudan toiminnalle. Maisema ja muut arvot Arvoluokka: 4 ha Lestijärvi Karttalehti: P4242H2
Kivikot hahmottuvat ympäristöstä kohtalaisesti ja häämöttävät paikoin tielle. Ympäristöstä on näkyvissä metsää, nuoria mäntytaimikoita, matalia kumpuja ja ojitettuja rämeitä. Kaukonäkymiä ei ole. Sisäinen maisema on kohtalaisen vaihteleva. Alueella on useita melko mutkaisia kivikoita, matalia kumpuja ja melko suuria lohkareita. Kivikoiden pinta on pääosin vaikeakulkuinen. Kahden kilometrin päässä alueen koillispuolella on suurehko Syrinharju, jonka rinteillä on runsaasti rantavalleja ja muutamia dyynejä. Harjun ympärillä on laajahko pohjavesialue. Seudulla on myös runsaasti melko hyvin kehittyneitä juomumoreeniselänteitä ja moreenikumpuja. Kirjallisuus: DigiKP200 Bedrock of Finland DigiKP200. GTK. Version 1,0. Accessed 16.03.2010 http://www.geo.fi/en/bedrock.html.