Pohjois-Savon POSKI Moreenikohteet

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maankäyttö ja ympäristö Kuopio 88 / Pohjois-Savon POSKI 2009 Moreenikohteet Hannu Rönty

2

3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO Moreenin kelpoisuusmääritelmät Murskauskelpoiset moreenimuodostumat 3 2. MOREENIRAPORTIN AINEISTO JA MENETELMÄT GTK:n ja TVL:n Kuopion piirin kiviainestutkimukset Uudet kohteet 5 3. MURSKAUKSEEN JA SORATEIDEN KUNNOSSAPITOON MAHDOLLISESTI SOVELTUVAT KOHTEET SEUTUKUNNITTAIN Varkauden seutukunta Sisä-Savon seutukunta Kuopion seutukunta Koillis-Savon seutukunta Ylä-Savon seutukunta 32 LIITTEET Liite 1. Pohjois-Savon kumpumoreenialueet, harjujaksot, reunamuodostumat ja rantakerrostumat Liite 2. Pohjois-Savon tutkitut ja uudet moreenikohteet Liite 3. Moreenikohteiden muodostumatyypit Liite 4. Varkauden seutukunnan moreenikohteet Liite 5. Sisä-Savon seutukunnan moreenikohteet Liite 6. Kuopion seutukunnan moreenikohteet Liite 7. Koillis-Savon seutukunnan moreenikohteet Liite 8. Ylä-Savon seutukunnan moreenikohteet Liite 9. Kohdetaulukko 1

4 Pohjois-Savon POSKI 2009 Moreenikohteet 1. JOHDANTO Tähän raporttiin on koottu Pohjois-Savon liiton alueelta mahdollisesti murskauskelpoisia moreenikohteita ja muita maaperämuodostumia, joiden sisältämää moreeniaineista voitaisiin käyttää sorateiden kunnossapitoon ja perusparantamiseen. Esitetyt kohteet jakautuvat kahteen ryhmään: GTK:n ja TVL:n Pohjois-Savon piirin 80-luvulla inventoimiin kohteisiin ja uusiin, pääasiassa karttatulkintaan perustuviin kohteisiin. Selvitystyön yhteydessä tehtiin lisäksi yleispiirteiset rajaukset Pohjois-Savon kumpumoreenialueista, harjujaksoista, reunamuodostumista ja merkittävimmistä ranta- ja purkauskerrostumista (liite 1). Moreeni on Suomen yleisin maalaji. Se peittää yli puolet maapinta-alasta ohuehkona kallioperää verhoavana peitteenä ja erityyppisinä moreenimuodostumina. Noin 10 moreenista esiintyy kumpumoreenimuodostumina, jotka ovat pääasiallisin murskauskelpoisen moreeniaineksen lähde. Kumpumoreenimuodostumien aineksesta vain melko pieni osa on hyvää, lähes sellaisenaan sorateillä käytettäväksi kelpaavaa karkearakeista moreenia. Muodostumien aineksesta on kuitenkin usein mahdollista valmistaa erilaisia tienpitoon ja maanrakennukseen soveltuvia massoja seulomalla, murskaamalla, suhteuttamalla sekä hienoainesta poistamalla tai lisäämällä. Kumpumoreenimuodostumien rakenteelle on niiden syntytavasta johtuen tyypillistä erilaisten kerrosten vaihtelu. Niiden pinnalla on usein hyvin runsaasti lohkareita, ja karkein murskauskelpoinen aines (kivikko, sora, kivinen sora, kivimoreeni, soramoreeni) esiintyy yleensä muodostumien yläosassa muutaman metrin paksuisessa löyhässä ja huuhtoutuneessa pintamoreenikerroksessa. Suurin osa pintamoreenikerroksesta on usein kuitenkin murskaukseen kelpaamatonta hiekkamoreenia. Karkeaa ainesta voi lisäksi esiintyä syvemmällä vaihtelevan paksuisina kerroksina ja linsseinä tai toisinaan myös runsaskivisenä massiivisena pohjamoreenina. Moreenimuodostumien sisäosissa aines on yleensä yläosaa vähäkivisempää, tiukemmin pakkautunutta ja se sisältää enemmän hiekkaa ja hienoainesta. Peruskallion pinnan lähellä aineksessa voi olla hyvin runsaasti kiviä ja lohkareita. 1.1 Moreenin kelpoisuusmääritelmät Moreenin tekniset kelpoisuusluokitukset perustuvat moreeniaineksessa olevien raekooltaan erilaisten maalajitteiden määrään. Tienpidon kannalta käyttökelpoisimmat moreenit ovat sopivasti suhteistuneita siten, että niissä on riittävästi kiviä ja sopivasti hienoainesta, mutta ei liikaa hiekkaa eikä lohkareita. Tielaitoksen ja GTK:n kehittämä moreenin murskauskelpoisuusluokitus: Ø <0,074 mm Ø mm Luokka I <13 25 Luokka II Luokka III >20 <15 2

5 Luokan I karkearakeiset moreenit soveltuvat sellaisenaan tai murskattuna sorateiden kulutuskerroksessa käytettäväksi. Luokan II keskikarkeat moreenit soveltuvat tien kantaviin kerroksiin sellaisenaan tai hienoaineksen poiston jälkeen. Luokan III moreenit soveltuvat pato-, penger- ja verhoilumateriaaleiksi. Tähän raporttiin valittujen GTK:n ja Tiepiirin 80-luvulla inventoimien moreenikohteiden aines on ollut murskauskelpoisuudeltaan pääsääntöisesti I- tai II-luokkaa. Yleisimmät moreeniaineksen käyttökelpoisuuteen liittyvät ongelmat ovat sopivan aineksen vähäisyys muodostumissa, aineksen liian vähäinen kivisyys tai kiviaineksen heikot lujuusominaisuudet. Kivisyyttä ja aineksen määrää on kuitenkin toisinaan mahdollista kasvattaa lisäämällä moreeniainekseen läheisistä kallioista saatavaa louhetta. Huomattavan suuri lohkareisuus muodostuman pinnalla ja aineksessa voi vähentää moreenin käyttökelpoisuutta, ja liian suuri hienoaineksen määrä puolestaan lisää moreenin routivuutta. 1.2 Murskauskelpoiset moreenimuodostumat Parhaat murskauskelpoiset moreenimuodostumat ovat useimmiten jyrkkäpiirteisiä ja pinnaltaan runsaslohkareisia kumpumoreenimuodostumia. Niiden syntyyn ja aineksen laatuun ovat ensin vaikuttaneet mannerjäätikön pohjaosien prosessit, joiden aikana on tapahtunut kallioperän louhintaa ja vanhojen maaperäkerrostumien uudelleenmuokkautumista. Myöhemmin näiden prosessien seurauksena syntynyttä moreeniainesta on kulkeutunut myös jäätikön yläosaan. Jäätiköitymisen loppuvaiheessa osa pohja- ja pintaosien moreeniaineksesta on kerrostunut sopivissa olosuhteissa kumpumoreenimuodostumiksi. Kumpujen sisältämä moreeniaines voi olla osittain jäätikön sulavesivirtausten lajittelemaa, ja muodostumat ovat mahdollisesti joutuneet vielä jäätikön sulamisen jälkeen rantavoimien huuhtomiksi. Eniten tällaisia kumpumoreenimuodostumia ja kumpumoreenialueita löytyy harjujaksojen välittömästä läheisyydestä. Usein myös karkearakeisimmat harjut tai heikosti kehittyneet harjumaiset muodostumat voivat olla ainekseltaan varsin käyttökelpoisia. Kelvollista ainesta voi löytyä lisäksi mm. reunamuodostumien ja harjujen saumakohdista, reunamuodostumien jäätikön puoleisista vastasivurinteistä, poikittaisista ja pitkittäisistä kumpumoreenimuodostumista kalliomäkien vastasivurinteillä ja ruhjelaaksoissa sekä pinnaltaan runsaslohkareisista moreenikerrostumista jyrkkien kalliokohoumien suojasivulla. Myös huuhtoutuneiden pohjamoreenikerrostumien, karkearakeisimpien rantakerrostumien ja jopa rapakallioalueiden aines voi olla käyttökelpoista, mutta nämä kerrostumat ovat yleensä ohuita eikä niiden laajuutta ole helppoa hahmottaa. Rantakerrostumien ainesta voidaan toisinaan myös yhdistää niiden alla olevaan moreeniin, jolloin hyödynnettävän aineksen määrä kasvaa. Ainekseltaan epävarmempia, murskauksen kannalta usein liian vähän kiviä mutta liikaa hiekkaa tai hienoainesta sisältäviä kohteita ovat esim. laajojen kumpumoreenikenttien loivapiirteiset kummut ja selänteet, mäkien suojasivurinteiden loivapiirteiset moreenikerrostumat sekä moreenipeitteiset harjumuodostumat. 3

6 Jäätikön pohjalla kerrostunut pohjamoreeni, jota on suurin osa kaikesta moreenista, on yleensä vähäkivistä ja runsaasti hiekkaa ja/tai hienoainesta sisältävää murskaukseen kelpaamatonta hiekka- tai hienoainesmoreenia. Se esiintyy useimmiten kallioperää verhoavana vaihtelevanpaksuisena kerroksena, mutta se voi muodostaa myös varsin suurikokoisia itsenäisiä selänteitä ja kumpuja. Käyttökelpoista runsaskivistä pohjamoreenia on kuitenkin voinut sopivissa olosuhteissa kerrostua esim. murroslaaksoihin, rikkonaisen kalliomaaston yhteyteen sekä kalliokohoumien vastasivurinteille. Tällaisten kerrostumien tulkitseminen kartalta on kuitenkin hankalaa. Tämän raportin liitekartoille on lisäksi rajattu Pohjois-Savolle tyypilliset hienoainesmoreenista muodostuneet laajat kumpumoreenialueet. Niiden aines on vähäkivistä ja hienoainesvaltaista, eikä kelpaa murskattavaksi. Kummut voivat kuitenkin sisältää runsaasti hiekkaa, ja moreeniaines saattaa sopia esim. pengermateriaaliksi Aineksen laatu ja määrä voi vaihdella huomattavasti jo yhden pienen moreenimuodostuman eri osissa, eikä muodostuman pintalohkareisuuden tai ylimpien kerrosten aineksen perusteella voi päätellä muodostuman sisäosien rakenteita ja maalajisuhteita. Lisäksi muodoiltaan samantyyppiset muodostumat eivät välttämättä ole ainekseltaan ja rakenteeltaan samanlaisia. Kelvollista ainesta on täysin mahdollista löytää (ainakin pieniä määriä) muodostumista, jotka eivät päällisin puolin kartalla tarkasteltuna herätä juuri lainkaan huomiota, ja toisinaan hyvin lupaavilta vaikuttavat muodostumat voivat olla ainekseltaan käyttökelvottomia. Vaikka potentiaalisia käyttökelpoisia moreenimuodostumia pystytäänkin melko hyvin hahmottamaan geologisten aineistojen ja muodostumien ulkoasuun ja syntyprosesseihin perustuvan karttatulkinnan avulla, vaatii aineksen lopullisen käyttökelpoisuuden varmistaminen aina tarkempia koekuoppa- ja luotaustutkimuksia. 2. MOREENIRAPORTIN AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 GTK:n ja TVL:n Kuopion piirin kiviainestutkimukset GTK:n ja TVL:n Pohjois-Savon piirin 1980-luvulla tekemien kiviainestutkimusten tavoitteena oli saada käyttöön tietoa murskauskelpoisista moreeneista sekä muista tienpitoon soveltuvista kiviaineksista ja kallioalueista maakunnan alueella. Tutkimukset tehtiin vuosina , ja niiden tulokset on koottu 10 tutkimusraporttiin. Kartta- ja maastotöihin pohjautuneen ennakkotulkinnan perusteella valittuihin moreeni-, rantakerrostuma- ja harjukohteisiin kaivettiin yhteensä 1008 koekuoppaa. Koekuoppatutkimuksissa selvitettiin mm. aineksen kivisyyttä, kerrosjärjestystä sekä otettiin näytteitä seulonta-analyyseja varten. Lisäksi lupaavimmilla kohteilla tehtiin myöhemmin yhteensä 188 räjäytys- ja vasaraseismistä luotaustutkimusta. GTK:n tutkimuksista vastaavana geologina toimi Jaakko Tikkanen. Tutkittujen kohteiden joukossa on myös muutamia Pohjois-Savon ulkopuolisia kohteita, jotka ovat kuitenkin vain muutamien kilometrien päässä maakunnan rajalta. Myös näiden kohteiden tiedot ovat peräisin GTK:n ja Tiepiirien 1980-luvulla tekemistä kiviainestutkimuksista ja moreenialueinventoinneista. 4

7 Koska tutkituilla kohteilla on tehty vain muutamia yksittäisiä koekuoppatutkimuksia ja luotauksia, ovat arviot aineksen käyttökelpoisuudesta ja massamääristä parhaimmillaankin vain suuntaaantavia, ja lupaavimmatkin kohteet vaativat aina tarkempia lisätutkimuksia. Tutkimusraporteissa kohteita on luokiteltu aineksen murskauskelpoisuuden suhteen kolmeen luokkaan, mutta luokittelu ei kata koko aineistoa. Luokittelu ei myöskään välttämättä anna oikeaa kuvaa kohteen käyttökelpoisuudesta, sillä ensiluokkaista ainesta sisältävä kohde voi olla massamäärältään varsin pieni, käyttökelpoinen aines voi esiintyä heikompilaatuisten kerroksien alla, ja aineksen laatu voi vaihdella eri puolilla kohdetta hyvinkin paljon. Lajittuneista harju- ja rantakerrostumakohteista ilmoitetut käyttökelpoisen aineksen massamäärät voivat lisäksi olla huomattavasti suurempia kuin pelkkä murskattavaksi kelpaavan aineksen määrä. Raporteissa mainitaan myös useita lupaavia kohteita, joita ei kuitenkaan ole eri syistä päästy tutkimaan tarkemmin. Nämä kohteet on valittu mukaan uusien kohteiden luetteloon. Lisäksi muutamat tutkitut I- ja II-luokan kohteet sijaitsevat varsin lähellä asutusta, Natura-alueilla ja jopa Sotinpuron ampuma-alueella. Ne ovat mukana tutkittujen kohteiden luettelossa, vaikka niitä ei todennäköisesti tullakaan hyödyntämään. Kuusi tutkittua kohdetta sijoittui valtakunnallisesti arvokkaiden moreenimuodostumien yhteyteen, ja ne on jätetty pois raportista. Kuitenkin vain yksi kohteista, Sonkajärven Korppikangas, olisi ollut käyttökelpoisuudeltaan I-luokkaa. Muutamilla luettelossa olevilla kohteilla on lisäksi jonkin verran paikallista geologista arvoa, mikä ei kuitenkaan ole este niiden hyödyntämiselle. Pohjois-Savon liiton alueella on yhteensä 41 valtakunnallisesti arvokasta moreenimuodostumaa: 15 drumliinia, 25 kumpumoreenialuetta ja yksi reunamoreenialue. 2.2 Uudet kohteet Tähän raporttiin etsittiin karttatulkinnan ja erilaisten geologisten aineistojen avulla myös uusia murskaukseen ja sorateiden kunnossapitoon mahdollisesti soveltuvia kohteita. Uusien kohteiden etsinnässä on hyödynnetty GTK:n geologisia aineistoja ja tutkimusraportteja, joista on saatu lisävihjeitä eri muodostumatyyppien rakenteesta ja aineksesta. Uusiin kohteisiin kuuluvat myös GTK:n ja Tiepiirin tutkimuksissa lupaavilta vaikuttaneet, mutta tarkemmin tutkimatta jääneet kohteet. Ne on eritelty kohdeluettelossa (k)-merkinnällä. Uudet kohteet on valittu mahdollisimman läheltä olemassa olevaa tiestöä, mutta monin paikoin kohteille pääsy voi vaatia myös uuden, lyhyen tieyhteyden rakentamista. Uusia kohteita etsittäessä vältettiin myös mm. suojelualueille, maisemallisesti herkille ranta-alueille ja liian lähelle asutusta sijoittuvia muodostumia sekä karsittiin kokonaan pois valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Uusista kohteista suurin osa on erilaisia kumpumoreenimuodostumia, mutta mukana on lisäksi mm. harjukohteita sekä soraisimpia ranta- ja purkauskerrostumia. Uudet kohteet ovat mahdollisia mutta eivät varmoja maa-ainesreservejä. Niiden todellisen käyttökelpoisuuden selvittäminen vaatii muodostumien rakenteiden, aineksen raekoko-ominaisuuksien ja massamäärien tarkempaa tutkimista sekä muiden alueiden käyttöönottoon vaikuttavien tekijöiden, mm. sijainnin, kuljetusetäisyyksien, kustannusten, maanomistuksen ja ympäristövaikutuksien arvioimista ja huomioonottamista. Tutkittujen ja uusien kohteiden sijainti on esitetty kartalla (liite 2). 5

8 3. MURSKAUKSEEN JA SORATEIDEN KUNNOSSAPITOON MAHDOLLISESTI SOVELTUVAT KOHTEET SEUTUKUNNITTAIN GTK:n ja Tiepiirin kiviainestutkimusraporteista valittiin tähän raporttiin murskauksen ja sorateiden kunnossapidon kannalta käyttökelpoisimmiksi arvioituja I- ja II-luokan kohteita. Tutkituista kohteista on esitetty seuraavia, pääosin tutkimusraporteista saatuja koekuoppakohtaisia tietoja: muodostumatyyppi ja sijainti, maalajit pinnalta alaspäin 2-4 metrin syvyyteen (r = Tiepiirin rakeisuusanalyysin mukainen maalajinimi alle 64 mm ainekselle), moreeniaineksen kivisyysprosentti (pääsääntöisesti mm kivet) ja hienoainespitoisuus, mahdolliset massamäärä- ja käyttökelpoisuusarviot sekä muita tietoja. Osa kohteista on ollut tai on parhaillaan maa-ainestenoton piirissä. Uusista kohteista on esitetty muodostumatyyppi, sijainti, mahdollinen nykyinen käyttö ja muita käyttökelpoisuuteen vaikuttavia tietoja ja arvioita. Raportissa on yhteensä 381 kohdetta. Tutkittuja kohteita on 264. Uusia kohteita on 117, joista 86 on kokonaan uusia ja 31 GTK:n ja Tiepiirin kiviainestutkimuksissa havaittuja lupaavia, mutta tutkimatta jääneitä kohteita (k). Kohteet on esitetty kartoilla pistesymboleina, jotka on merkitty kunkin kohteen todennäköisesti parhaan muodostuman (tutkituilla kohteilla lupaavimman koekuopan) kohdalle. Kohteiden muodostumatyypit on esitetty kartalla (liite 3). Raportissa kuvatut Pohjois-Savon moreenikohteet sijoittuvat karkeasti jaettuna kahdelle luodekaakkosuuntaiselle vyöhykkeelle, joiden väliseltä leveältä kaistaleelta maakunnan keskiosista kohteita löytyy vain vähän. Lounainen vyöhyke ulottuu luode-kaakkosuuntaisena Pielaveden luoteisosasta Karttulan ja Leppävirran länsiosan kautta Varkauden itäosaan. Sen kohteet ovat pääasiassa kumpumoreenimuodostumia sekä keski- ja luoteisosassa myös rantakerrostumia ja reunamuodostumia. Koillinen vyöhyke kulkee puolestaan niin ikään luode-kaakkosuuntaisena Vieremän pohjoisosasta Sonkajärven ja Rautavaaran kautta Kaavin itäosaan. Vyöhykkeen muodostumat vaihtelevat kumpumoreeneista ja kivisistä pohjamoreenikerrostumista pieniin harjuihin ja purkauskerrostumiin. Edellä kuvattujen vyöhykkeiden väliin jää laaja, hienoainespitoisen ja vähäkivisen pohjamoreeniaineksen luonnehtima alue. Se ulottuu Kiuruveden luoteisosasta Iisalmen, Lapinlahden, Siilinjärven ja Kuopion itäosan kautta Leppävirran itäosaan. Alueella on muutamia suuria harjuja ja kookkaita hienoainesmoreenista koostuvia kumpumoreenikenttiä. Murskauskelpoiset moreenikohteet löytyvät lähinnä rantakerrostumien yhteydestä. Pohjois-Savon murskauskelpoiset moreenikohteet ovat massamäärältään harjumuodostumiin verrattuna yleensä varsin pieniä, ja ne sijoittuvat pääasiassa maakunnan reuna-alueille ja harvaanasutuille seuduille. Maa-ainesten tarve on kuitenkin suurin maakunnan keskiosien tiheimmin asutuilla seuduilla, joilla käyttökelpoisia moreenikohteita on tuskin lainkaan. Kun varsinkin maakunnan keskiosassa suuri osa jäljellä olevista harjuista alkaa lisäksi olla eri tavoin suojeltuja, tulee murskauskelpoisen maa- aineksen hyödyntäminen ja saatavuus olemaan tulevaisuudessa yhä haastavampaa. Lyhenteet: KiMr = kivimoreeni, SrMr = soramoreeni, HkMr = hiekkamoreeni, kisrmr = kivinen soramoreeni, hksrmr = hiekkainen soramoreeni, sisrmr = silttinen soramoreeni, lohkmr = lohkareinen hiekkamoreeni, srhkmr = sorainen hiekkamoreeni, sihkmr = silttinen hiekkamoreeni, hksimr = hiekkainen silttimoreeni, SiMr = silttimoreeni, Ki = kivikko, Sr = sora, Hk = hiekka, kisr = kivinen sora, hksr = hiekkainen sora, srhk = sorainen hiekka, kehk= keskikarkea hiekka, hhk=hienohiekka. 6

9 3.1. Varkauden seutukunta (yhteensä 68 kohdetta) Varkauden seutukunnan kohteet sijoittuvat kahden pitkän, luode-kaakkosuuntaisen kumpumoreenikentän yhteyteen. Kohteet puuttuvat lähes kokonaan Leppävirran keski- ja pohjoisosien pohjamoreenialueilta. Luettelossa on lisäksi mukana useita kohteita Etelä-Savosta (liite 4). GTK:n ja Tiepiirin tutkimat kohteet (39 kpl): Leppävirta 22, Varkaus 5 (Heinävesi 11, Joroinen 1). 1. Kuolio, Leppävirta. Laaja, pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue kalliomaastossa murroslaaksojen ja järvien välissä. Kohteen kautta kulkee pieni, katkonainen harjujakso. Aines pinnalla 1-3 m paksuudelta ruskeaa HkMr ja sihkmr (r), alla harmaata, runsaskivisempää HkMr, kisrmr (r = srhkmr). Kivisyys 18-41, hienoainespitoisuus Alemman moreenin murskauskelpoisuus I / II-luokkaa. Mikäli aines osoittautuu laajemmalti käyttökelpoiseksi, on kohteen massamäärä vähintään miljoona m³. Käyttöönottoa vaikeuttaa syrjäisyys ja suuri pintalohkareisuus. Kohteen itäpuolella on laaja Sorsaveden Natura-alue. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa. 2. Laajalahti, Leppävirta. Kumpumoreenialue pienen harjujakson vieressä kalliomaastossa. Aines pinnalla 2 m Hk, alla kisrmr (r = srhkmr). Moreenin kivisyys 45 (puolet kivistä porfyyrigraniittia), hienoainespitoisuus 8. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, ainesta vähintään m³. Vaatii lisätutkimuksia. Kohteen itäpuolella on laaja Sorsaveden Natura-alue. 3. Sileätkankaat, Leppävirta. Kumpumoreenialue pienen harjujakson vieressä kalliomaastossa. Aines pinnalla 1 m Hk ja Sr, alla kisrmr (r = srhkmr). Moreenin kivisyys 41, hienoainespitoisuus 10. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, ainesta vähintään m³. Vaatii lisätutkimuksia. Kohteen itäpuolella on laaja Sorsaveden Natura-alue. 4. Hakkara, Leppävirta. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue pienen harjujakson vieressä kalliomaastossa. Aines hyvin huuhtoutunutta KiMr (r = srhkmr), melko vaikea kaivaa. Moreenin kivisyys 51, hienoainespitoisuus 10. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, ainesta useita m³. Kohteen itäpuolella on laaja Sorsaveden Natura-alue. 5. Haltunlampi, Leppävirta. Moreenikumpu pienellä, pinnaltaan runsaslohkareisella kumpumoreenialueella kalliokohoumien välissä. Aines kisrmr (r = srhkmr), melko vaikea kaivaa. Kivisyys 43, hienoainespitoisuus 15. Kivilaji porfyyrigraniittia. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, kummun arvioitu massamäärä m³. Kohteen itäpuolinen alue vaatii jatkotutkimuksia. 6. Hankalampi, Leppävirta. Laajahko, pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue kalliomaaston päällä. Aines kisrmr (r = srhkmr), paksuus vasaraseismisen luotauksen mukaan 2-5 m. Kivisyys 32, hienoainespitoisuus 16. Murskauskelpoisuus suurehkon hiekkapitoisuuden takia I / IIluokkaa. Kohdealueen pienten kumpujen arvioitu massamäärä m³. 7. Kalanviljelylaitos, Leppävirta. Laajahko, pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue kalliomaaston päällä. Aines kisrmr (r = srhkmr). Kivisyys 39, hienoainespitoisuus 13. Murskauskelpoisuus I-luokkaa. Kohdealueen arvioitu massamäärä voi olla ainakin m³, mutta itäosan kumpu vaatii lisätutkimuksia. 7

10 8. Kolihta, Leppävirta. Laajahko, pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue kalliomaaston päällä. Aines SrMr (r = hksrmr). Kivisyys 28, hienoainespitoisuus 14. Kivilaji rapautumatonta porfyyrigraniittia. Murskauskelpoisuus suuren sorapitoisuuden takia I / II-luokkaa. Kohdealueen pienten kumpujen arvioitu massamäärä m³. 9. Korpinen I, Leppävirta. Kumpumoreeniselänne. Aines tiivistä kimr (r = srhkmr). Kivisyys 52, hienoainespitoisuus 16. Porfyyrigraniitin kohtalainen rapautuminen aiheuttaa hiekkaisuutta. Murskauskelpoisuus kivisyyden ja hienoainespitoisuuden perusteella I-luokkaa, mutta kivien rapautuneisuus heikentää murskeen laatua. Arvioitu massamäärä m³. 10. Kurjenvuori, Leppävirta. Pinnaltaan runsaslohkareinen lajittunut sorakerrostuma kumpumoreeniaineksen päällä mäen länsirinteessä. Aines 3-4 m paksuudelta kisr (r = Sr, hksr), Sr, alla srhkmr (r = HkMr). Lajittuneen kerrostuman kivisyys 45-50, hienoainespitoisuus 1. Moreenin kivisyys 10-23, hienoainespitoisuus Kokonaispaksuus vasaraseismisten luotausten mukaan 5-17 m, josta suurin osa lienee HkMr. Lajittuneen aineksen murskauskelpoisuus I-luokkaa. Vaatii lisätutkimuksia. 11. Patoislampi, Leppävirta. Laajahko, pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue. Kohdealueella on pieniä kumpuja Kurjenvuoren suojasivurinteessä. Aines pinnalla 2-3 m paksuudelta hksrmr (r = srhkmr), alla vähäkivistä käyttökelvotonta HkMr. Ylemmän moreenin kivisyys on noin 30, hienoainespitoisuus 10 ja murskauskelpoisuus suurehkon hiekkapitoisuuden takia I / II-luokkaa. Kohteen käyttökelpoisen moreeniaineksen arvioitu massamäärä m³. Kohteella pieni monttu. 12. Muurainsuo, Leppävirta. Pinnaltaan runsaslohkareinen harju (?) kumpumoreenialueella. Aines lajittunutta, kerroksellista kisr (r = hksr), paksuus vasaraseismisen luotauksen mukaan ainakin 10 m. Kivisyyden ja aineslohkareiden takia paikoin vaikea kaivaa. Kivisyys 41-65, hienoainespitoisuus 2-6. Murskauskelpoisuus I / II-luokkaa, arvioitu massamäärä m³. Kohteen länsi- ja kaakkoispuoliset alueet vaativat jatkotutkimuksia. 13. Korpinen II, Leppävirta. Laajahko, pinnaltaan runsaslohkareinen luode-kaakkosuuntainen kumpumoreenialue kalliomäen suojasivulla. Aines kisrmr (r = srhkmr), kerrostuman paksuus vasaraseismisten luotausten mukaan noin 14 metriä. Kivisyys 30-34, hienoainespitoisuus Kivilaji rapautumatonta porfyyrigraniittia. Murskauskelpoisuus soraisuuden takia I / II-luokkaa. Vastaavantapainen aines on kumpumoreenialueen länsi- ja itäkyljillä metsäteiden varrella hiekkaisuuden takia niin ikään I / II-luokkaa. Kohteen käyttökelpoisen aineksen massamäärä lienee useita m³. Vaatii lisätutkimuksia. 14. Riikinneva, Leppävirta. Pinnaltaan lohkareinen moreenikumpu. Aines hksrmr (r = srhkmr). Kivisyys 25, hienoainespitoisuus 13. Murskauskelpoisuus II-luokkaa, arviotu massamäärä m³. 15. Vuorisenmäki, Leppävirta. Soravaltainen rantakerrostuma kalliomäen etelärinteellä m tasossa, alla HkMr. Alueella on monttuja. Osin murskauskelpoista ainesta on jäljellä arviolta m³. Kohde on pohjavesialuetta. 16. Kivimäki, Leppävirta. Paksu ja vähäkivinen, itä-länsisuuntaisista selänteistä ja kummuista koostuva kumpumoreenikerrostuma kalliomäen suojasivurinteessä. Aines huuhtoutunutta mutta tiivistä HkMr, srhkmr (r), välikerroksina hienoainespitoisia raitoja. Paksuus vasaraseismisten luotausten mukaan m. Kivisyys 14-17, hienoainespitoisuus Ei sovellu murskattavaksi, mutta 8

11 vähäisen hienoainespitoisuuden vuoksi soveltunee muuhun tekniseen käyttöön. Arvioitu massamäärä m³. Eteläosassa on monttu. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa. 17. Nahkaslampi, Leppävirta. Kumpumoreenialue kalliomaastossa. Aines tiivistä kisrmr, srhkmr (r), hyvin vaikea kaivaa 2-3 m syvemmälle. Kivisyys 30-40, hienoainespitoisuus Murskauskelpoisuus vaikean kaivettavuuden ja hiekkapitoisuuden takia II / I-luokkaa. Arvioitu massamäärä m³. 18. Valkeisenranta, Leppävirta. Suojasivumoreeni kalliomäen kaakkoispuolella. Pinnalla 3 m massamaista kisrmr (r = srhkmr), alla vähäkivistä HkMr. Ylemmän moreenin kivisyys 43, hienoainespitoisuus 26. Ylemmän moreenin murskauskelpoisuus hiekkapitoisuuden takia I / II-luokkaa ja arvioitu massamäärä m³. Kohteen koillispuolinen Valkeisvuori koostuu graniittigneissistä ja soveltuu melko hyvin tekniseen käyttöön. 19. Koivuniitty, Leppävirta. Laajahko ja hajanainen, pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue kalliomaastossa. Aines kisrmr (r = srhkmr), paksuus vasaraseismisen luotauksen mukaan noin 7 m. Vaikea kaivaa. Kivisyys 40, hienoainespitoisuus 22. Murskauskelpoisuus lievän hiekkapitoisuuden takia I / II-luokkaa. Kohteena olevan suurehkon kummun arvioitu massamäärä m³. Kohteen pohjois- ja itäpuoliset alueet vaativat jatkotutkimuksia. Kohteen luoteispuolella on metsäteiden varrella niin ikään melko runsaasti samantyyppistä kumpumoreenimaastoa. Aivan Särkiniemen luoteispäässä moreeni voi kuitenkin sisältää myös Kotalahden malmiosta peräisin olevia kiisupitoisia ja rapautuneita kiviä, jotka eivät sovellu murskattavaksi. 20. Heimonvuori, Leppävirta. Pinnaltaan runsaslohkareinen reuna- tai kumpumoreeniselänne. Aines kisrmr (r = srhkmr), paksuus vasaraseismisen luotauksen mukaan 15 m. Vaikea kaivaa. Kivisyys 30, hienoainespitoisuus 20, hiekkaisia välikerrosjuotteja. Murskauskelpoisuus hienoainespitoisuuden takia II / I-luokkaa. Arvioitu massamäärä m³. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa, ja sen pohjoispuoli on pohjavesialuetta. Kohteen länsi- ja pohjoispuolella on reunamuodostumaan tai pieneen harjujaksoon liittyvä lajittunut soramuodostuma, jossa on osin käytöstä poistuneita monttuja. Ainesta on yhä jonkin verran jäljellä, ja osa siitä on karkeaa soraa. 21. Kaatrosenvuori, Leppävirta. Moreenikumpu pienellä kumpumoreenialueella kalliomäen suojasivurinteellä. Aines pinnalla yli 2 m paksuudelta vaikeakaivuista kisrmr (r = hksrmr), alla vähäkivisempää ja hienoainespitoista SrMr (r = srhkmr). Ylemmän moreenin kivisyys 42, hienoainespitoisuus 19. Ylemmän moreenin käyttökelpoisuus I-luokkaa, arvioitu massamäärä kummussa m³. Kohteen eteläpuolinen kumpumoreenialue vaatii jatkotutkimuksia. Alueen koillisreunalla on monttu ja pohjoispuolella pohjavesialue. 22. Hautaranta, Leppävirta. Pieni lounas-koillissuuntainen kumpumoreeniselänne. Aines massamaista kisrmr (r = srhkmr), melko vaikea kaivaa. Kivisyys 39, hienoainespitoisuus 17. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, arvioitu massamäärä m³. Kohde on maisemallisesti hieman herkkä, ja sen länsipuolella on talo ja mökkejä Ala-Särkijärven rannassa. Kohteen eteläpuoliset pinnaltaan runsaslohkareiset kumpumoreenialueet vaativat jatkotutkimuksia. 23. Väärälampi, Joroinen (Etelä-Savo). Laajahko, pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue. Aines kisrmr (r = srhkmr). Kivisyys 26-38, hienoainespitoisuus Murskauskelpoista, mutta korkean hienoainespitoisuuden takia I / II-luokkaa. Käyttökelpoisinta ainesta alueen keskiosassa, jossa arvioitu massamäärä m³. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa. 9

12 24. Saarekekangas, Varkaus. Kumpumoreenimuodostuma, jonka paksuus vasaraseismisen luotauksen mukaan yli 8 m. Aines pinnalla arviolta 0-3 m paksuudelta vähäkivistä HkMr, alla kisrmr (r = srhkmr). Kivisyys 7-39, hienoainespitoisuus Alemman moreenin murskauskelpoisuus I- luokkaa, kivisintä ainesta ilmeisesti muodostuman pohjoisosassa. Muodostuman arvioitu kokonaismassamäärä m³. 25. Kalliomäki, Varkaus. Kumpumoreenia kalliokohoumien välissä ja päällä. Aines pinnalla jopa parin metrin paksuudelta Sr, hksrmr (r = srhk), kisrmr, alinna 5 m HkMr (r = srhkmr). Moreeniaineksen kokonaiskivisyys noin 20, hienoainespitoisuus Tien itäpuoli murskauskelpoista II-luokkaa, länsipuolella moreenikerros on ohuempi ja runsaslohkareisempi. Talo vieressä? 26. Salovuori I, Varkaus. Pieni, jopa 20 m paksu kumpumoreenialue kalliokohoumien välissä ja päällä. Aines HkMr (r). Kivisyys 24, hienoainespitoisuus 16, hiekkaa yli 40. Hiekkaisuuden takia murskauskelpoisuus III-luokkaa. 27. Koivuranta, Varkaus. Pieni kumpumoreeniselänne. Pinta lohkareinen, aines HkMr, hksrmr (r = srhkmr). Kivisyys 22, hienoainespitoisuus 11. Murskauskelpoisuus II-luokkaa. Talo itäpuolella. 28. Mustinsalo, Varkaus. Laajahko loivapiirteinen kumpumoreenialue. Pinta paikoin lohkareinen. Aines kisrmr, hksrmr (r = srhkmr), HkMr. Kivisyys paksuhkossa pintaosassa 20-35, hienoainespitoisuus Kivien ympärillä tavataan ruosteisia rapautumiskerroksia. Murskauskelpoisuus II-luokkaa, mutta massamäärä voi olla melko suuri. Vaatii lisätutkimuksia. 29. Rapaniemi, Heinävesi, (Etelä-Savo). Pieni kumpumoreenialue rannalla kalliomäkien juurella. Pinta paikoin hyvin lohkareinen, eteläosassa moreenikerros melko ohut. Aines kisrmr (r = hksrmr, srhkmr). Kivisyys 34, hienoainespitoisuus 9. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, mutta alue on maisemallisesti herkkä ja eteläpuolella on Natura-alue. Vaatii tien? 30. Peräsuo, Heinävesi, (Etelä-Savo). Kumpumoreenialue. Aines HkMr, hksrmr (r = srhkmr), paikoin pintamoreenikerroksen alla Hk ja Sr. Kivisyys 20-25, hienoainespitoisuus Kerrospaksuus seismisen luotauksen mukaan paikoin jopa 11 m, mutta aines ilmeisesti pääosin liian hiekkaista. Eteläosassa kuitenkin II-luokan murskauskelpoista ainesta noin m³. 31. Tuulela, Heinävesi (Etelä-Savo). Pieni, 1-2 m paksuinen hyvin kivinen ja pinnaltaan hyvin lohkareinen rantakerrostuma moreenin päällä. Aines kisr, Hkmr (r). Rantakerrostuman kivisyys Moreeniaineksen kivisyys 26, hienoainespitoisuus 19. Aineksien yhdistelmä on murskauskelpoinen, mutta massamäärä saattaa jäädä pieneksi. Kerrospaksuus on seismisten tutkimusten mukaan 10 m luokkaa. 32. Pieni Polvijärvi, Heinävesi (Etelä-Savo). Pinnaltaan lohkareista kumpumoreeniainesta kalliokohouman päällä harjun vieressä. Aines hksimr, kisrmr (r = hksrmr). Kivisyys 10-35, hienoainespitoisuus 9. Moreeniaineksia sekoittamalla kenties käyttökelpoinen, mutta massamäärä pieni. Harju on pohjavesialuetta. 33. Honkalampi, Heinävesi (Etelä-Savo). Paikoin runsaslohkareinen suojasivumoreeni pienen kalliokohouman itäpuolella. Aines HkMr, SrMr (r = srhkmr). Kivisyys 25-29, hienoainespitoisuus Itäosa murskauskelpoista I / II-luokkaa. 10

13 34. Tynnörlampi, Heinävesi (Etelä-Savo). Jopa 25 m paksu suojasivumoreeni suuren kalliomäen itäpuolella. Aines HkMr (r = srhkmr). Kivisyys 18-24, hienoainespitoisuus 20-21, hiekkaa Lahtela, Heinävesi (Etelä-Savo). Hyvin kivistä moreenia ja lajittunutta ainesta kerroksina kalliomäen suojapuolella. Liittyy mahdollisesti katkonaiseen harjujaksoon? Aines kisrmr (r = SrMr), välikerroksina Sr, Hk. Kivisyys 40-60, hienoainespitoisuus 2-4. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, mutta vaatii lisätutkimuksia. 36. Vellilamminvuori, Heinävesi (Etelä-Savo). Kumpuileva harjanne kallioalueiden välissä, voi liittyä katkonaiseen harjujaksoon? Seismisen luotauksen mukaan aines on mahdollisesti kisr ja muodostuman paksuus jopa m, josta kaksi kolmasosaa pohjavedenpinnan alapuolella. Koekuoppaa ei kuitenkaan ole tehty, joten aineksen kivisyyttä ei ole voitu määrittää. Vaatii lisätutkimuksia. 37. Särkimäki, Heinävesi (Etelä-Savo). Pieniä reunamoreeniselänteitä kalliomäen kaakkoisrinteellä. Aines hksrmr (r), srhkmr (r). Kivisyys 25-35, hienoainespitoisuus alle 10. Murskauskelpoisuus jopa I-luokkaa, mutta pinnan lohkareisuus ja rapautunut kiviaines voivat heikentää moreenin käyttökelpoisuutta. Myös Pitkälahden rannassa olevat moreenikummut saattavat olla käyttökelpoista ainesta. 38. Kalamäki, Heinävesi (Etelä-Savo). Kumpumoreenia kalliomäen suojasivulla ruhjeessa. Aines kisrmr (r = SrMr), HkMr (r = srhkmr). Kivisyys 20-30, hienoainespitoisuus Kerrospaksuus seismisen luotauksen mukaan m. Murskauskelpoisuus II-luokkaa. 39. Purnumäki, Heinävesi (Etelä-Savo). Kumpumoreenimuodostuma ja sorainen rantakerrostuma kalliomäen koillisrinteellä. Aines kisr, SrMr, kisrmr (r = hksrmr). Kivisyys 20-40, hienoainespitoisuus Murskauskelpoisuus I-luokkaa, mutta rapautunut kiviaines voi heikentää moreenin käyttökelpoisuutta. Pieni monttu rinteen päällä. Uudet kohteet (29 kpl): Leppävirta 13, Varkaus 9 (Heinävesi 1, Joroinen 3, Pieksämäki 3). 40. Kotalahti, Leppävirta (k). Pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue, kivisyys leikkausten perusteella Kaivosalue heti kohteen eteläpuolella. 41. Tynnörivuori, Leppävirta (k). Pinnaltaan runsaslohkareinen luode-kaakkosuuntainen kumpumoreenikerrostuma kalliomäen kaakkoispuolella. Kohteen kaakkoispäässä on monttu. 42. Pieni-Musta (k). Kumpumoreenialue kalliomaastossa. Moreenikerrostuma voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä ja hienoainespitoista hiekkamoreenia. 43. Metsäsiankangas, Leppävirta. Pinnaltaan lohkareinen kumpuileva moreenikerrostuma harjun vieressä. Voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Harju on pohjavesialuetta ja siinä on suuria monttuja. 44. Kaatrokangas, Leppävirta. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue tai kerrostuma pienen katkonaisen harjun vieressä. Voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Maantien vieressä kulkee sähkölinja. 11

14 45. Likomäki, Leppävirta. Rantakerrostuma. Kerrostuma voi olla ohut tai aines liian vähäkivistä ja hiekkaista murskattavaksi. Kohteella on monttu. Samantapaisia rantakerrostumia on parin kilometrin päässä luoteessa Tervonmäen rinteillä. 46. Sinikonrinne, Leppävirta. Harjuselänne kalliomäen suojasivurinteellä. Paikoin pinnaltaan lohkareinen. Aines voi olla liian hiekkaista murskattavaksi. Kaksi suurehkoa monttua. 47. Sallinpelto, Leppävirta. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreeniselänne harjun vieressä. Maisemallisesti melko herkkä. Harju on pohjavesialuetta. 48. Karppila, Leppävirta. Pinnaltaan lohkareinen moreenikerrostuma kalliomäen suojasivu- ja lounaisrinteessä. Voi olla ohut ja aines vähäkivistä hiekkamoreenia. 49. Kolonmäki, Leppävirta. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue tai kerrostuma kalliomäen laella ja suojasivurinteellä. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Seudulla on useita samantapaisia kerrostumia. 50. Miehalanmäki, Leppävirta. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue tai kerrostuma kalliomäen suojasivurinteellä. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Seudulla on useita samantapaisia kerrostumia. 51. Kilkanvuori I, Leppävirta. Pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreeniselänne kalliomaastossa harjun yhteydessä. Selänteen kaakkoispäässä on monttu. 52. Kilkanvuori II, Leppävirta. Pinnaltaan runsaslohkareinen suojasivumoreenikerrostuma ja moreenikumpuja kalliomäen kaakkoisrinteellä. Samantapainen kerrostuma on kohteen itäpuolella Silmumäellä. 53. Kaatronsuo, Pieksämäki (Etelä-Savo). Pinnaltaan lohkareinen moreenikumpu. Heti kohteen eteläpuolella on laajahko, pääosin tietön kumpumoreenialue harjun vieressä. 54. Mustalampi I, Pieksämäki (Etelä-Savo). Laaja ja hajanainen, pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue tai kerrostuma kalliomaastossa. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 55. Mustalampi II, Pieksämäki (Etelä-Savo). Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenikerrostuma kalliokohouman päällä ja suojasivurinteellä. Voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Samantyyppisiä kerrostumia on seudulla runsaasti. 56. Taka-Saarinen, Joroinen (Etelä-Savo) (k). Laajahko, pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue. Kummut osittain kalliokohoumien päällä. 57. Talvilahti, Joroinen (Etelä-Savo). Pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenikerrostuma kalliokohoumien vastasivurinteellä ja laella. Voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 58. Kumpula, Joroinen, (Etelä-Savo). Pieni kumpumoreenialue. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Samantapainen alue on parin kilometrin päässä pohjoisessa Tervalammen pohjoispuolella. 12

15 59. Likosuonkangas, Varkaus. Pieni, paikoin pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue kalliomaastossa. Voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Samantapainen kerrostuma on parin kilometrin päässä luoteessa Vuorilammen länsipuolella. 60. Könölänsuo, Varkaus. Lounas-koillissuuntaisista selänteistä ja kummuista koostuva kumpumoreenialue harjun vieressä. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Muutamia monttuja. 61. Tervaruukinlahti, Varkaus. Paikoin pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue kalliomaastossa. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 62. Väkkärämäki, Varkaus. Pinnaltaan lohkareinen suojasivumoreenikerrostuma kalliomäen kaakkoispuolella. Voi olla ohut ja aines vähäkivistä hiekkamoreenia. 63. Vehkalampi, Varkaus. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreeniselänne kalliomaastossa. Voi olla osin kalliota ja aines vähäkivistä hiekkamoreenia. 64. Kaksonsalo, Varkaus. Hajanainen kumpumoreenialue kalliomaastossa. Pinta paikoin lohkareinen. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 65. Karhilammit, Varkaus. Kumpumoreenialue kalliomaastossa. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 66. Kauneenniitynkorpi, Varkaus. Hajanainen kumpumoreenialue kalliomaastossa. Pinta paikoin lohkareinen. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 67. Salovuori II, Varkaus (k). Pieni reuna- tai kumpumoreenialue kalliomäen itäkyljellä. Monttu alueen eteläpuolella. 68. Soidinsuo, Heinävesi (Etelä-Savo). Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue kalliomaastossa harjun vieressä. Voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia Sisä-Savon seutukunta (yhteensä 44 kohdetta) Sisä-Savon seutukunnan kohteet sijaitsevat pääasiassa hajanaisilla kumpumoreenikentillä eri puolilla seutukuntaa. Tervossa ja Vesannolla on lisäksi muutamia rantakerrostumakohteita. Seutukunnan eteläosassa kohteita on vähän. Luettelossa on lisäksi mukana kaksi kohdetta Keski-Suomesta ja yksi Etelä-Savosta (liite 5). GTK:n ja Tiepiirin tutkimat kohteet (25 kpl): Rautalampi 1, Suonenjoki 9, Tervo 7, Vesanto 6 (Hankasalmi 1, Konnevesi 1). 69. Kolmikannansuo, Hankasalmi (Keski-Suomi). Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue harjun kupeessa. Aines hksrmr (r), hksr (r). Kivisyys 20. Vaatii lisätutkimuksia. Harju on pohjavesialuetta. Kohde on tutkittu Keski-Suomen Tiepiirin moreenialueinventoinnissa v Suurensuontauskangas, Rautalampi. Pieneen harjuun liittyvä reunamuodostuma tai suojasivumoreenikerrostuma, jonka länsiosan päällä on rantakerrostuma. Paksuus luotausten mukaan jopa 30 13

16 m. Aines hksr (r), hksrmr (r), srhkmr (r). Rantakerrostuman kivisyys ( mm) 50, moreenin kivisyys 20. Ainesten yhdistelmä murskauskelpoinen, arvioitu massamäärä ainakin m³. Alueella on monttuja. Kohde on tutkittu Keski-Suomen Tiepiirin moreenialueinventoinnissa v Kaakkola, Konnevesi (Keski-Suomi). Laajahko, pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue kalliomäkimaastossa. Aines Sr, hksrmr (r). Kivisyys ( mm) yli 40. Ainesta murskattu, eteläosassa iso monttu. Kohde on tutkittu Keski-Suomen Tiepiirin moreenialueinventoinnissa v Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa. 72. Ketunpesä, Suonenjoki. Pieniä, pinnaltaan lohkareisia moreenikumpuja. Aines löyhän, metrin paksuisen HkMr alla tiivistä srhkmr (r). Kivisyys 24, hienoainespitoisuus 9. Kohteen pohjoisosassa Nikinmäen kaakkoispuolella pintakerroksessa on 2 m samantapaista hksrmr (r = srhkmr) ja sen alla vähäkivistä sisrmr ja HkMr. Murskauskelpoisuus II-luokkaa, mutta massamäärä jää pieneksi. Osa kummuista on kalliota. 73. Saunakangas, Suonenjoki. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenikerrostuma harjun eteläpuolella. Aines kisrmr (r = hksrmr). Kivisyys 30 kasvaa alaspäin, hienoainespitoisuus 7. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, mutta moreenikerrostuma voi olla ohut. Muodoiltaan ja pintalohkareisuudeltaan samantapaiset kummut kohteen lounais- ja koillispuolella ovat ohuen pohjamoreenikerroksen peittämiä kalliokohoumia. Vaatii lisätutkimuksia. 74. Pienilampi, Suonenjoki. Laaja, pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue harjun pohjoispuolella. Aines hksrmr (r = srhkmr), pinnalla paikoin hienoainespitoista HkMr. Kivisyys kasvaa alaspäin, hienoainespitoisuus Murskauskelpoisuus II / I-luokkaa. Kohteen koillispuolella Vuorisenpuron ja kunnanrajan molemmin puolin on kalliomaaston päällä ainekseltaan jokseenkin samantyyppisiä moreenikumpuja ja -kerrostumia. 75. Kumpumäenkangas, Suonenjoki. Laaja, pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue harjun pohjoispuolella. Aines kisrmr (r = srhkmr), paksuus koekuopan kohdalla seismisen luotauksen mukaan 6-7 m. Kivisyys 30, hienoainespitoisuus 12. Murskauskelpoisuus II-luokkaa. Kohteen koillispuolella 400 m päässä pintalohkareisuudeltaan samantyyppisessä kummussa aines on kuitenkin hyvin vähäkivistä ja hienoainespitoista HkMr (r = Hk). 76. Välilamminmäki, Suonenjoki. Pohjamoreenikerrostuma kalliomäkien välisessä laaksossa. Aines kihkmr (r = HkMr), paksuus yli 4 m. Kivisyys 30, hienoainespitoisuus 13, kasvaa alaspäin. Murskauskelpoisuus II-luokkaa. Vaatii lisätutkimuksia. 77. Eskelinmäki, Suonenjoki. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenikerrostuma kalliomäen luoteisosan päällä. Aines kisrmr (r = hksrmr), tutkitun kummun paksuus seismisen luotauksen mukaan yli 10 m. Kivisyys 40, hienoainespitoisuus 7. Murskauskelpoisuus I-luokkaa. Myös kohteen kaakkoispuolella 400 m päässä metsätien varrella olevan kummun aines on I-luokkaa (SrMr, kivisyys 29, hienoainespitoisuus 8), mutta sen aines on lohkareisempaa ja vaikeaa kaivaa, ja ilmeisesti myös sen kerrospaksuus on selvästi vähäisempi. 78. Heinälampi, Suonenjoki. Kumpu- ja suojasivumoreenikerrostumia kalliomaastossa. Tutkitun kummun aines kisrmr (r = srhkmr). Kivisyys 35, hienoainespitoisuus 8. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, mutta hyvin vaikea kaivaa suuren aineslohkareisuuden takia. Moreenikerrostuman paksuudesta ei myöskään ole varmuutta. Kohteen itäpuolella 200 m päässä metsätien varrella olevan lohkareisen rinteen kerrospaksuus on kuitenkin seismisen luotauksen mukaan noin 10 m. 14

17 79. Joutenlahti, Suonenjoki. Itä-länsisuuntainen moreeniharjanne kumpumoreenialueella. Aines kisrmr (r = srhkmr), paksuus vasaraseismisen luotauksen mukaan 13 m. Aineslohkareisuus hidastaa kaivamista. Kivisyys 48, hienoainespitoisuus 14. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, massamäärä noin m³. Kohteen koillispuoliset muodostumat vaativat jatkotutkimuksia. 80. Karhuvuori, Suonenjoki. Luode-kaakkosuuntainen kumpumoreeniselänne kalliomäen suojasivulla. Aines kisrmr (r = srhkmr), paksuus vasaraseismisen luotauksen mukaan 7 m. Kivisyys 48, hienoainespitoisuus 13. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, arvioitu massamäärä m³. Kohteen kaakkoispuolisessa selänteessä metsätien päässä on saman verran II-luokan ainesta. Lounaispuoliset selänteet vaativat jatkotutkimuksia. 81. Ristijoki, Vesanto. Laaja luode-kaakkosuuntainen kumpumoreenialue. Aines 4 m paksuudelta hksrmr (r = srhkmr). Kivisyys 27, hienoainespitoisuus 10. Koekuopan perusteella aines on tutkitussa selänteessä murskauskelpoisuudeltaan I / II-luokkaa, mutta kohde vaatii lisätutkimuksia. Asutusta lähellä. 82. Myllypuro, Vesanto. Laaja luode-kaakkosuuntainen kumpumoreenialue. Aines 4 m paksuudelta HkMr (r = srhkmr). Kivisyys 27, hienoainespitoisuus 12. Murskauskelpoisuus I / II-luokkaa, mutta aineksen lohkareisuus vaikeuttaa kaivamista ja mahdollista murskauskäyttöä. 83. Tikanlinnanvuori, Vesanto. Pieni suojasivumoreeni välittömästi kalliokohouman kaakkoispuolella maantien vieressä. Aines HkMr, hksrmr (r = srhkmr), paksuus seismisen luotauksen mukaan 5-8 m. Kivisyys 20-25, hienoainespitoisuus 10. Murskauskelpoisuus I / II-luokkaa. Kohteen luoteispuolinen keskirakeinen graniittikallioalue on myös mahdollisesti murskauskelpoinen, mutta vaatii lujuustutkimuksia. 84. Kurkinen, Vesanto. Pieni, pinnaltaan runsaslohkareinen moreenikumpu. Aines kisrmr (r = srhkmr). Kivisyys 30, hienoainespitoisuus 9. Kallio voi olla lähellä pintaa. Murskauskelpoinen, mutta runsas pintalohkareisuus ja 30:n hiekkapitoisuus alentavat aineksen käyttöarvon IIluokkaan. 85. Hanhivuori, Vesanto, Keitele. Kahden metrin paksuinen rantakerrostuma suojasivumoreenin päällä kalliomäen kaakkois- ja lounaisrinteellä. Kohteen kokonaispaksuus on seismisen luotauksen mukaan 5-6 m. Aines kisr (r = Sr, hksr), HkMr (r = Hk). Rantakerrostuman kivisyys Moreenin kivisyys ja hienoainespitoisuus 15, hiekkapitoisuus yli 55. Ainesten yhdistelmä murskauskelpoinen. Kallioalue on sen sijaan keski- ja karkearakeista porfyyrista graniittia eikä sovellu vaativiin käyttötarkoituksiin. Asutusta lähellä. 86. Multahauta, Vesanto. Rantakerrostuma moreenin päällä. Aines hksr, SrMr, alla käyttökelvotonta vähäkivistä HkMr (r = Hk). Rantakerrostuman kivisyys Kohteen lajittunut yläosa on noin 2 m paksuudelta käyttökelpoista ainesta. 87. Honkakangas, Tervo. Metrin paksuinen sorainen rantakerrostuma 5-15 m paksun suojasivumoreenin päällä. Aines kisr, srhkmr (r), HkMr (r). Moreenin kivisyys 30, hienoainespitoisuus 11. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, arvioitu kokonaismassamäärä ollut noin m³. Kohteella on suurehko monttu. Lounaispuolella on pohjavesialue. 88. Valkama, Tervo. Pieni kumpumoreenialue harjun vieressä. Pinta paikoin runsaslohkareinen. Aines HkMr (r), paksuus seismisen luotauksen mukaan yli 20 m. Kivisyys 15, hienoainespitoi- 15

18 suus 21. Murskauskelpoisuus tutkitussa koekuopassa vain III-luokkaa, joten aineksen laadun varmistaminen vaatii lisätutkimuksia. Asutusta lähellä. 89. Ahvensalmi, Tervo. Pieni kumpumoreenialue. Pinta paikoin runsaslohkareinen. Aines srhkmr (r), kumpujen välissä käyttökelvotonta hienoainesmoreenia. Kivisyys 21-53, hienoainespitoisuus alle 15. Ympäristössä useita vastaavanlaisia kumpuja. Vaatii lisätutkimuksia. 90. Koivurinne, Tervo. Pinnaltaan runsaslohkareisia moreenikumpuja. Aines srhkmr (r). Kivisyys tutkitussa koekuopassa 45, hienoainespitoisuus 6. Vaikea kaivaa, kalliopinta voi olla lähellä. Vaatii lisätutkimuksia. 91. Koros, Tervo. Pieniä, pinnaltaan lohkareisia kumpumoreeniselänteitä tai karkearakeisia suojasivumoreeneja kalliomäkimaastossa. Aines srhkmr (r), hksrmr (r), paksuus ainakin 4 m. Kivisyys 25-50, hienoainespitoisuus Murskauskelpoinen, mutta vaatii lisätutkimuksia. 92. Honkasenvarsisuo, Tervo. Kumpumoreeniselänne. Aines HkMr (r). Kivisyys 30, hienoainespitoisuus 13. Vaatii lisätutkimuksia. 93. Niskala, Tervo. Kolme reunamuodostumavyöhykkeeseen liittyvää, pinnaltaan lohkareista selännettä. Lupaava, mutta vaatii lisätutkimuksia. Kohteen kaakkoispuolella on tutkittu kaksi selännettä, joista eteläisemmän aines on ollut murskauskelpoista HkMr (r), kivisyys 26 ja hienoainespitoisuus 8, ja se on ilmeisesti käytetty lähes kokonaan. Pohjoinen selänne on puolestaan vähäkivistä ja hiekkavaltaista HkMr (r). Kohteen pohjoispuolella on talo. Reunamuodostumalla on jonkin verran paikallista geologista arvoa. Kohteen luoteispuolella on pohjavesialue. Uudet kohteet (19 kpl): Rautalampi 5, Suonenjoki 5, Tervo 1, Vesanto 7 (Pieksämäki 1). 94. Louhulahti, Rautalampi. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue tai kerrostuma kalliokohoumien kaakkoispuolella. Voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteella on monttu. 95. Soppiskorpi, Rautalampi. Laajahko, paikoin pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue tai moreenikerrostuma kalliomäen kaakkoispuolella suuren harjun länsipuolella. Voi olla melko ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 96. Väärälahti, Rautalampi. Kumpumoreenialue pienen harjun vieressä. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 97. Vänkänniemi, Rautalampi. Kumpumoreenialue kalliokohouman kaakkoispuolella. Voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Lähistöllä niemen rannoilla on mökkejä. 98. Mustikkavuori, Rautalampi. Rantakerrostuma kumpumoreenin päällä kalliomäen länsipuolella. Aines voi olla liian hiekkaista ja vähäkivistä murskattavaksi. Kohteella on suuri monttu. 99. Iso-Riuttanen, Suonenjoki. Pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue tai moreenikerrostuma kalliomaastossa. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Seudulla on runsaasti samantyyppisiä kerrostumia. Paikoin pintalohkareisuus on hyvin runsasta ja lohkareet huomattavan suuria. Kohteen länsipuolella on Keurunmäen-Haavikkolehdon Natura-alue. 16

19 100. Huuhtimäki, Suonenjoki. Laajahko, pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue tai kerrostuma kalliomäen suojasivurinteellä ja kaakkoispuolella. Voi olla paikoin ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Muutama monttu. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa. Seudulla on runsaasti samantyyppisiä kerrostumia Saarisenmäki, Suonenjoki. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue tai moreenikerrostuma kalliomäen päällä. Voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia Kolmisopenlahti, Pieksämäki (Etelä-Savo). Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenikerrostuma kalliokohouman päällä, ensisijainen kohde lounas-koillissuuntainen selänne. Voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia Mäkelä, Suonenjoki. Rantakerrostuma kalliomäen kaakkoispuolella moreenin päällä. Aines Sr ja Hk. Voi olla liian vähäkivinen murskattavaksi. Keskiosassa monttuja Kortesuo, Suonenjoki (k). Kaksiosainen kumpumoreenialue pienen, katkonaisen harjujakson vieressä. Kallio on paikoin lähellä pintaa. Mikäli aines on käyttökelpoista, arvioitu massamäärä on jopa m³. Vaatii tien? 105. Myllylänkangas, Vesanto. Suuri selännemäinen kumpu- ja pohjamoreenimuodostuma. Kallio voi olla paikoin lähellä pintaa ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia Kivikkokangas, Vesanto. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue tai moreenikerrostuma. Kallio voi olla paikoin lähellä pintaa. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa Kotalahdenkangas, Vesanto. Pieni, paikoin pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue harjun vieressä. Kallio voi olla lähellä pintaa ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia Syrjänkangas, Vesanto. Pinnaltaan lohkareinen moreenikumpu reunamuodostuman kaakkoispuolella. Kumpu voi olla osittain kalliota ja aines vähäkivistä hiekkamoreenia. Vaatii tien. Reunamuodostuma on pohjavesialuetta ja siinä on monttuja Onnela, Vesanto. Pieni, paikoin pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue kalliomäen kaakkoispuolella. Voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Asutusta lähellä Havukkamäki, Vesanto (k). Hiekkaisia ja soraisia rantakerrostumia kalliomäen lounaisrinteellä noin 150 m tasossa. Moreenin käyttökelpoisuudesta ei ole tietoa. Alueella on useita jo osin käytöstä poistuneita monttuja, mutta ainesta lienee yhä jäljellä. Myös kohteen luoteispuolella Havukkasuon länsipuolella ja Havukkapuron varrella on lajittuneita hiekkakerrostumia Etelälahti, Vesanto (k). Pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue kalliomaastossa. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin pohjamoreenia Saemäki, Tervo (k). Rantakerrostuma mäen lakiosassa. Kohteen vieressä on talo. 17

20 3.3. Kuopion seutukunta (yhteensä 43 kohdetta) Kuopion seutukunnan kohteet keskittyvät alueen länsiosan kumpumoreenikentille ja pienten reunamuodostumien yhteyteen. Muualla seutukunnassa kohteita on hyvin vähän ja ne ovat lähinnä rantakerrostumia. Seutukunnan pohjois- ja keskiosat ovat hienoainespitoista pohjamoreenialuetta. Siilinjärveltä ei löydetty yhtään kohdetta (liite 6). GTK:n ja Tiepiirin tutkimat kohteet (33 kpl): Karttula 16, Kuopio 13, Maaninka 4, Siilinjärvi Saari-Jouhteninen, Karttula. Laaja ja hajanainen, pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue harjun koillispuolella. Aines kisrmr (r = srhkmr), kohteena olevan kummun paksuus seismisen luotauksen mukaan 10 m. Kivisyys 39, hienoainespitoisuus 11. Murskauskelpoisuus I-luokkaa. Kohteen itäpuolella metsätien päässä aines on vähäkivisempää ja hienoainespitoisempaa, ja siinä on runsaasti lohkareita (murskauskelpoisuus II / I-luokkaa). Kohde on pohjavesialueen reunalla Kumpunen, Karttula. Laaja ja hajanainen, pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue harjun koillispuolella. Aines hksrmr (r = srhkmr). Kivisyys 25, hienoainespitoisuus 13, hiekka- ja silttivälikerroksia. Rikkonaisen kallioalustan päälle kerrostuneen moreenin paksuus on seismisten luotausten mukaan 3-12 m, josta puolet on pohjavedenpinnan yläpuolella. Murskauskelpoisuus IIluokkaa Suojärvi, Karttula. Pieni, pinnaltaan lohkareinen lounas-koillissuuntainen moreeniselänne. Aines seismisen luotauksen mukaan pinnalla 1-2 m paksuudelta Hk, alla kimr, kokonaispaksuus 7-9 m. Koekuoppaa ei kuitenkaan ole tehty, joten aineksen kivisyyttä ei ole voitu määrittää. Vaatii lisätutkimuksia Kalakukkokangas, Karttula. Moreenikumpuja harjun molemmin puolin. Aines kisrmr (r = srhkmr). Kivisyys 45, hienoainespitoisuus 7. Murskauskelpoisuus I-luokkaa. Osa kummuista voi olla kalliota. Harjussa on useita osin käytöstä poistuneita monttuja Kiviniemi, Karttula. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue rikkonaisen kallioalustan päällä harjun koillispuolella. Aines SrMr (r = hksrmr), vaikea kaivaa. Kivisyys 25, hienoainespitoisuus 14. Murskauskelpoisuus II / I-luokkaa, mutta moreenikerrostuma voi olla ohut. Vaatii lisätutkimuksia. Välittömästi kohteen pohjoispuolella on Kakkisenjärven Natura-alue Kangasjärvenvuori, Karttula. Suojasivumoreeni kalliomäen kaakkoisrinteellä. Aines pinnalla yli 2 m paksuudelta srhkmr (r), alla hksrmr (r). Kivisyys 20, hienoainespitoisuus Moreeniaines on kokonaisuudessaan murskauskelpoista II-luokkaa. Maapeitteen paksuus laskee kaakkoon Palokangas, Karttula. Pohjamoreenikerrostuma kalliokohouman vastasivurinteellä. Aines kisrmr (r = srhkmr). Kivisyys 35 kasvaa alaspäin, hienoainespitoisuus 10. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, mutta pohjavedenpinnan taso on jo 2,6 m syvyydessä Talaslouhu, Karttula. Pinnaltaan runsaslohkareinen moreeniselänne. Aines hksrmr (r = srhkmr. Kivisyys 27 kasvaa alaspäin, hienoainespitoisuus 8. Yläosassa Hk- ja Si-raitoja. Murskauskelpoisuus vähintään II-luokkaa. Vaatii lisätutkimuksia. Lähistöllä Virmasveden rannassa on mökkejä. 18

21 121. Suomakkokangas, Karttula. Pohjamoreenikerrostumia ja kumpuja kalliokohoumien päällä. Aines hksrmr (r = srhkmr), kerrostumien paksuus ilmeisesti 3-4 metriä. Kivisyys 35, hienoainespitoisuus 11. Samantapaista moreeniainesta on myös Lamminniemeen vievän tien varrella olevissa kummuissa, joskin pintakerros on paikoin vähäkivinen ja moreeni on melko hiekkapitoista. Murskauskelpoisuus I / II-luokkaa. Kohde ympäristöineen vaatii lisätutkimuksia. Lähistöllä Virmasveden rannassa on mökkejä Välisuonmäki, Karttula. Pieniä, pinnaltaan lohkareisia moreenikumpuja kalliokohouman päällä harjun pohjoispuolella. Aines hksrmr (r = HkMr). Kivisyys 47, hienoainespitoisuus 9. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, mutta pohjaveden taso on vain parin metrin syvyydessä. Kohteen eteläpuolella on pohjavesialue. Kohteen pohjoispuolella on lisäksi hyvin murskaukseen soveltuvia, mutta melko pienialaisia kallioesiintymiä (graniittia, graniittigneissiä ja gabroa) Rukasmäki, Karttula. Kumpumoreenialue kalliomaastossa kalliomäen luoteispuolella. Aines hksrmr (r = srhkmr). Kivisyys 23, hienoainespitoisuus 7, hiekkaisia raitoja. Murskauskelpoisuus hiekkaisuuden takia I / II-luokkaa. Lupaavimmat alueet koekuopan luoteispuolella vaativat jatkotutkimuksia. Kohde vaatii tien? 124. Luvelahti, Karttula. Suojasivumoreeni. Aines HkMr (r), paksuus vähintään 4 m. Kivisyys 25, hienoainespitoisuus 13. Lupaava, mutta vaatii lisätutkimuksia Lintulanmäki, Karttula. Pinnaltaan huuhtoutunut suojasivumoreeni, jonka päällä hiekkaisia rantakerrostumia. Aines HkMr, hksrmr, srhkmr (r), välikerroksena Si. Kivisyys 40, hienoainespitoisuus 10. Murskauskelpoinen. Alueella suuri monttu, ainesta yhä jäljellä? 126. Leikunakangas, Karttula. Sorainen rantakerrostuma ohuehkon pohjamoreenipeitteisen kallioselänteen päällä. Aines kisr, sihkmr, HkMr (r). Kivisyys 10-25, hienoainespitoisuus17. Koekuopan perusteella kokonaisuus on murskauskelpoinen, mutta riittävän massamäärän varmistamiseksi tarvitaan lisätutkimuksia selänteen keski- ja eteläosassa. Selänteen juurella ollut hiekkakuoppa Niinikangas, Karttula. Pieniä reunamuodostumaselänteitä, joiden päällä on vajaan metrin paksuinen sorainen rantakerrostuma. Aines kisr, srhkmr (r). Läntisten selänteiden paksuus ainakin 4 m. Moreenin kivisyys 25-30, hienoainespitoisuus Murskauskelpoinen, mutta vaatii lisätutkimuksia. Kohde voi sisältää syvemmällä myös lajittunutta ainesta Talluskangas, Karttula. Kumpu- tai reunamoreeniharjanne. Aines HkMr (r), pintakerros huuhtoutunut ja soravaltainen. Kivisyys tutkitussa koekuopassa vain 10 ja hienoainespitoisuus 21, mutta kohde saattaa silti olla murskauskelpoinen. Vaatii lisätutkimuksia. Talo vieressä Pehmeinen, Kuopio. Rantavalli kalliomäen etelärinteen juurella. Aines päällä 2,5 m paksuudelta kisr, alla HkMr (r). Soran kivisyys 40, moreenin kivisyys 20 ja hienoainespitoisuus 12. Ainesten yhdistelmä murskauskelpoinen. Kohteella monttu, ainesta voi olla yhä jäljellä Vehmasmäki, Kuopio. Pohjamoreenikumpu. Aines pinnalla metrin paksuudelta HkMr, alla ainakin 2 metriä kisrmr (r = srhkmr), jonka kivisyys on 40 ja hienoainespitoisuus 9. Alemman moreenin murskauskelpoisuus I-luokkaa, mutta kohteen kerrospaksuus ja massamäärä voi olla pieni. Vaatii lisätutkimuksia. 19

22 131. Ritisenmäki, Kuopio. Suojasivumoreeni, jonka päällä on puolentoista metrin paksuinen rantakerrostuma. Aines hksr, sihk, kisrmr (r = HkMr). Moreenin kivisyys 39, hienoainespitoisuus 10. Moreenin murskauskelpoisuus II / I-luokkaa. Ylempänä rinteessä rantakerrostuman alla oleva pohjamoreeni on vähäkivisempää ja hienoainespitoisempaa. Rantakerrostumassa on käytöstä poistuneita monttuja. Kohteen vieressä on ampumarata Väärälahti, Kuopio. Pieni pintamoreeniharjanne kalliokohoumien kaakkoispuolella. Aines hksrmr (r), paksuus ilmeisesti yli 4 m. Kivisyys 14, hienoainespitoisuus 5. Murskauskelpoisuus II-luokkaa. Kohteen lounaispuolella ovat Hepomäen ja Heinälamminrinteen kalliokiviaineksen ottoalueet ja murskaamot. Kohteen pohjois- ja itäpuolella on Natura-alueita Salmilammit, Kuopio. Suojasivu- tai pohjamoreenikerrostuma kalliomäen kaakkoisrinteellä, päällä vajaan metrin paksuinen rantakerrostuma. Aines Sr, kisrmr (r = srhkmr), kokonaispaksuus 3-4 m. Moreenin kivisyys 35 kasvaa alaspäin, hienoainespitoisuus 13. Murskauskelpoisuus hiekkapitoisuuden takia II-luokkaa. Massamäärä voi jäädä pieneksi, sillä kallio on kohteen kaakkoispuolella lähellä pintaa Mustalamminsuo, Kuopio. Pieni reunamuodostuma, jossa pinnalla rantakerrostuma ja sen alla karkea moreenikerrostuma, alinna ilmeisesti pääosin lajittunutta ainesta. Aines kisr, hksrmr (r), Hk, Si. Moreenin kivisyys yli 30, ei hienoainesta. Ilmeisesti kokonaisuutena liian hiekkavaltainen Pieni-Valkeinen, Kuopio. Pieniä hajanaisia rantakerrostumia ja ohuita kumpu- ja suojasivumoreenikerrostumia kalliokohoumien päällä. Pinta paikoin lohkareinen. Aines kisr, Hk, srhkmr (r), paikoin vaikea kaivaa. Moreenin kivisyys 17-30, hienoainespitoisuus Alueella on muutamia monttuja. Käyttökelpoista ainesta lienee seudulta löydettävissä enemmänkin, mutta massamäärät voivat jäädä pieniksi Mustikkamäki, Kuopio. Ohuita rantakerrostumia kalliokohoumien päällä, aines kisr. Mäen etelärinne saattaa sisältää käyttökelpoista moreenimateriaalia. Vaatii lisätutkimuksia Väärä, Kuopio. Laajahko ja hajanainen, pinnaltaan ja ainekseltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue, jonka selänteet ovat jäätikön reunan suuntaisia. Aines srhkmr (r), vaikea kaivaa. Kivisyys 15-20, hienoainespitoisuus Kallio voi olla monin paikoin lähellä pintaa. Vaatii lisätutkimuksia Nousumäki, Kuopio. Suojasivumoreeni kalliomäen kaakkoispuolella. Aines pinnalla metrin paksuudelta vähäkivistä (10) srhkmr (r), alla ainakin 2 m paksuudelta runsaskivisempää srhkmr (r), moreenien välissä puolen metrin silttikerros. Vasaraseismisen luotauksen mukaan kerrostuman kokonaispaksuus on noin 6 m. Alemman moreenin kivisyys 40, hienoainespitoisuus Alemman moreenin murskauskelpoisuus I-luokkaa ja sen arvioitu massamäärä m³. Vaatii lisätutkimuksia Koistinsuo, Kuopio. Pieni ja ohut pohjamoreenipeitteinen kallioselänne, paikoin päällä vajaan metrin paksuinen rantakerrostuma. Aines hksr, srhkmr (r), kokonaispaksuus noin 2 m. Soran kivisyys 30, moreenin kivisyys ja hienoainespitoisuus Murskauskelpoisuus IIluokkaa, mutta kokonaismassamäärä vain m³. 20

23 140. Särkimäki, Kuopio. 2 m paksuinen suojasivumoreenikerrostuma kalliomäen kaakkoisrinteellä. Aines srhkmr (r). Kivisyys 19, hienoainespitoisuus 6-8. Murskauskelpoisuus II-luokkaa, arvioitu massamäärä m³. Kohteen luoteispuolisessa soraisessa rantakerrostumassa on monttu Vattuaho, Kuopio. Pieni moreenipeitteinen harju. Aines pinnalla puolitoista metriä srhkmr (r), alla Hk. Moreenin kivisyys 20, hienoainespitoisuus 6-8. Moreenin murskauskelpoisuus IIluokkaa, arvioitu massamäärä 5000 m³ Etelälahdenkangas, Maaninka. Reunamuodostuma, joka koostuu sekä lajittuneesta aineksesta että moreenista. Pinnalla on 1-4 m paksuudelta kisr ja Sr, ja sen alapuolella ainakin kohteen eteläosassa srhkmr (r) ja HkMr (r). Soran kivisyys on yli 50. Moreenin kivisyys on ja hienoainespitoisuus Käyttökelpoisin osa on kohteen keskiosassa kalliokohouman kupeessa, jossa on monttu. Reunamuodostuma jatkuu katkonaisina selänteinä länsilounaaseen Haukijärven eteläpuolitse Marjolahdelle Kakkomäki, Maaninka. Kalliomäen lounaisrinteellä sijaitseva reunamuodostuma, joka koostuu sekä lajittuneesta aineksesta että moreenista. Pinnalla on 4 m kisr ja srhk ja sen alapuolella HkMr (r). Hiekan ja moreenin välissä on lisäksi ohut kerros savea. Moreenin kivisyys on noin ja hienoainespitoisuus 11. Kohteen yläosan karkean soran ja moreenin yhdistelmä on murskauskelpoista. Kohteella on lajittuneeseen ainekseen kaivettuja monttuja Humalamäki, Maaninka. Parin metrin paksuinen sorainen ja hiekkainen rantakerrostuma pienen moreeniselänteen päällä. Aines kisr, Hk, srhkmr (r), muodostuman kokonaispaksuus ollut ainakin 6 m. Moreenin kivisyys 32, hienoainespitoisuus 10. Murskauskelpoinen. Kohteella ollut suuri monttu, aines käytetty loppuun? 145. Talaskangas, Maaninka. Reunamuodostuma, joka koostuu lajittuneesta hiekasta ja sorasta sekä moreenista. Paikoin pinnaltaan hyvin lohkareinen. Koekuopan aines kisr, jonka kivisyys 59, vaikea kaivaa. Noin kahden kilometrin pituisessa, osittain tien alle jäävässä muodostumassa on useita monttuja erityisesti koillisosassa. Käyttökelpoista ainesta lienee yhä jonkin verran jäljellä, vaatii lisätutkimuksia. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa. Kohteen lounaispuolinen Karhuvuoren-Seiväsmäen reunamuodostuma kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin moreenimuodostumiin. Uudet kohteet (10 kpl): Karttula 3, Kuopio 4, Maaninka 3, Siilinjärvi Lintukangas, Karttula (k). Pinnaltaan lohkareisia kumpumoreenikerrostumia tai moreenikumpuja harjun lounaispuolella. Osa kummuista on kalliota, ja aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia Hoikanmäki, Karttula (k). Suojasivu- tai kumpumoreenikerrostuma jyrkän kalliomäen kaakkoispuolella. Kummut voivat olla pääosin kalliota ja aines pohjamoreenia Rantakylä, Karttula (k). Pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue. Kallio saattaa muodostaa osan kummuista ja aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 21

24 149. Puutosmäki, Kuopio. Rantakerrostuma kalliomäen itärinteellä. Aines voi olla liian hiekkaista murskattavaksi. Alueella on suurehkoja, osin käytöstä poistuneita monttuja. Kohteen lähellä on asutusta, ja se on maisemallisesti melko herkkä Kohinkaha, Kuopio. Pieni kumpumoreenialue tai moreenikerrostuma kalliomäen koillispuolella. Kallio voi olla lähellä pintaa ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Maisemallisesti melko herkkä Kakkilanmäki, Kuopio. Rantakerrostuma kalliomäen länsirinteellä moreenin päällä. Aines Sr ja Hk. Voi olla liian vähäkivinen murskattavaksi. Kohteella on pieni monttu. Maisemallisesti melko herkkä Kotkatniemi, Kuopio. Rantakerrostuma kahden kalliomäen välissä moreenin päällä. Aines Sr ja Hk. Voi olla liian vähäkivinen murskattavaksi. Kohde on pienellä pohjavesialueella Soidinmäki, Maaninka. Pieni harju kalliomäen rinteellä. Aines voi olla liian hiekkaista murskattavaksi. Harjukerrostumissa mäen juurella on useita osin käytöstä poistuneita monttuja. Maisemallisesti melko herkkä Rinne, Maaninka. Pieni kumpumoreeniselänne. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteen lähellä on asutusta. Maisemallisesti melko herkkä Patamäki, Maaninka. Rantakerrostuma kalliomäen länsirinteellä moreenin päällä. Aines Sr ja Hk. Voi olla liian vähäkivinen murskattavaksi. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa Koillis-Savon seutukunta (yhteensä 94 kohdetta) Koillis-Savon seutukunnan kohteet keskittyvät alueen itä- ja pohjoisosiin pääasiassa harjujaksojen yhteydessä oleville kumpumoreenikentille. Osa kohteista on pieniä harjuja tai niihin liittyviä purkauskerrostumia. Seutukunnan länsi- ja lounaisosat ovat hienoainespitoista pohjamoreenialuetta, josta ei löytynyt juuri lainkaan kohteita (liite 7). GTK:n ja Tiepiirin tutkimat kohteet (61 kpl): Juankoski 7, Kaavi 14, Nilsiä 12, Rautavaara 21, Tuusniemi Kumpumäki, Tuusniemi. Pieni moreeniselänne moreenipeitteisen kalliomäen juurella. Seismisten luotausten mukaan muodostuman paksuus on noin 5 m, ja aines voi vaihdella lajittuneesta moreeniin. Itäosan leikkauksessa aines on kivistä HkMr (r). Juurikkamäen seudulla on useita moreenikumpuja, joiden aines on kuitenkin yleensä tiivistä ja vähäkivistä murskauskelvotonta hiekkamoreenia. Vaatii lisätutkimuksia. Kohteen länsipuolella on Koistilan metsän Natura-alue Honkasuo, Tuusniemi. Kaksi pientä moreenikumpua kalliomaastossa metsätien molemmin puolin. Kallio voi muodostaa osan kummuista. Aines tiivistä ja massamaista srhkmr (r), paksuus ainakin 2-3 metriä. Kivisyys 15-20, hienoainespitoisuus 7-8. Murskauskelpoisuus II-luokkaa, arvioitu kokonaismassamäärä m³. Vaatii lisätutkimuksia. 22

25 158. Ruokonen, Tuusniemi. Pieni pohjamoreenikumpu. Aines srhkmr (r), paksuus vasaraseismisen luotauksen mukaan 4 m. Kivisyys 30 kasvaa alaspäin, hienoainespitoisuus Murskauskelpoisuus hiekkapitoisuuden takia II-luokkaa. Arvioitu massamäärä vajaa m³ Kipunajoki, Tuusniemi. Pieni moreenipeitteinen sora- ja hiekkaselänne, paksuus vasaraseismisen luotauksen mukaan 6 m. Pinnalla reilu metri karkeaa HkMr (r), jonka alla metri kisr ja ainakin metri hksr. Moreenin ja ylemmän sorakerroksen kivisyys 70, moreenin hienoainespitoisuus Murskauskelpoisen aineksen massamäärä (osa aineksesta soraa) on arviolta 5000 m³, ja murskauskelpoisuus on I-luokkaa Leväniemi, Tuusniemi. Pieni moreenikumpu. Aines srhkmr (r), paksuus yli 3 m. Kivisyys 28, hienoainespitoisuus 5-8. Murskauskelpoisuus II-luokkaa, arvioitu massamäärä noin m³ Rimpikorpi, Tuusniemi. Ohuehko suojasivu- tai pohjamoreenipeite kalliomäen itärinteellä, paksuus noin 3 m. Aines pinnalla puoli metriä pienikivistä Sr (rantakerrostuma?), alla srhkmr (r). Moreenin kivisyys 17, hienoainespitoisuus 7-8. Moreenin murskauskelpoisuus II-luokkaa, arvioitu massamäärä noin m³ Pieni Mutalahti, Tuusniemi. Ohut pohjamoreenikerrostuma tai kumpu kalliomaastossa. Aines hksrmr (r). Paksuus koekuopassa ainakin 2 m, mutta kallio muodostanee pääosan kummusta. Kivisyys 65, hienoainespitoisuus Viidesosa kivistä osittain rapautunutta kiillegneissiä ja kiilleliusketta. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, arvioitu massamäärä m³. Kohteen kaakkoispuolinen alue metsätien varrella vaatii lisätutkimuksia. Kohteen yli kulkee voimajohto Suuri Hirvijärvi, Kaavi. Kivistä pohjamoreenia kalliomäen pohjoisrinteellä. Aines srhkmr, alaosa vaikea kaivaa. Kivisyys ( mm) 30-40, hienoainespitoisuus 12. Notkelmissa louhikkoja. Voi olla ohut, vaatii lisätutkimuksia Miilukangas I, Kaavi. Paksuhkoja harju- ja kumpumoreenikerrostumia murroslaaksossa. Aines Hk, kisr, HkMr. Moreenin kivisyys ( mm) tutkitussa koekuopassa alueen luoteispäässä 15-50, hienoainespitoisuus alle 20. Moreeni ja ainesten yhdistelmä lienevät murskauskelpoisia. Monttuja sekä lajittuneessa että moreeniaineksessa. Vajaan kilometrin päässä kohteen luoteispuolella on Jurvasenpuron metsän Natura-alue Lähteenmäki, Kaavi. Kumpumoreeniainesta kalliomäen etelärinteellä. Aines HkMr. Kivisyys ( mm) (suurin kivisyys 2-4 m syvyydellä), hienoainespitoisuus Murskauskelpoista, mutta aineksen laatu ja paksuus vaihtelee Kärensuo, Kaavi. Moreenikumpu. Pinnalla 1,5 m vähäkivistä (kivisyys mm 10) HkMr ja sen alla ainakin saman verran hyvin kivistä (50-60) moreenia. Hienoainespitoisuus 15. Ainesta voisi olla jopa 10 m paksuudelta, mutta kalliopinnan tason selvittämiseksi tarvitaan lisätutkimuksia Kutusuo, Kaavi. Laajahko hajanainen kumpumoreenialue ja lajittuneita harjunlievehiekkoja harjujakson molemmin puolin. Aines löyhää huuhtoutunutta moreenia, kerrospaksuudet seismisen luotauksen mukaan 3-12 m. Kallio voi olla paikoin lähellä pintaa. Alueella on useita monttuja pääosin lajittuneessa aineksessa. 23

26 168. Riihi-Levä, Kaavi. Pinnaltaan ja ainekseltaan runsaslohkareinen suurehko moreenikumpu pienen katkonaisen harjun vieressä. Aines srhkmr, vaikea kaivaa. Kallio voi olla lähellä pintaa. Kivisyys ( mm) 30-40, hienoainespitoisuus 11. Murskauskelpoinen, mutta vaatii lisätutkimuksia. Harjussa on monttuja. Kumpumoreenialue jatkuu harjun kupeessa luoteeseen Karhunpesäkankaalle, jonka eteläosassa aines on tutkimusten mukaan melko vähäkivistä (15-30) ja löyhää huuhtoutunutta hiekkamoreenia jopa 7-12 m paksuudelta Heinälampi, Kaavi. Laajahko luode-kaakkosuuntainen kumpumoreenialue. Aines tieleikkauksissa HkMr, jonka 1-2 m paksuisen pintaosan kivisyys ( mm) on arviolta Seismisten luotausten mukaan aines on löyhää huuhtoutunutta moreenia 3-6 m paksuudelta. Osa kummuista voi olla pääosin kalliota. Kaiturinpuron varressa on osittain lajittunutta soraa ja hiekkaa ja pieni monttu Iivonlampi, Kaavi. Kumpu- tai pohjamoreenikerrostuma kalliomäen vastasivurinteessä, paksuus noin 3 m. Aines srhkmr (r). Kivisyys 37 vähenee alaspäin, hienoainespitoisuus 4-7. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, arvioitu massamäärä m³. Seudulla on hyvin runsaasti moreenimuodostumia, joiden aines on kuitenkin tutkimusten mukaan yleensä murskauksen kannalta liian hiekkaista ja hienoainespitoista III-luokan hiekkamoreenia. Kohteen itäpuolella on harju Ylimmäiset Saarilammit, Kaavi. Kumpumoreeniainesta kalliomäen etelärinteellä harjun vieressä. Aines huuhtoutunutta HkMr (r). Kivisyys 50, hienoainespitoisuus 3-7. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, arvioitu massamäärä m³. Vaatii lisätutkimuksia. Maaperäkartalla kohde on tulkittu harjuun kuuluvaksi hiekkamuodostumaksi Miilukangas IV, Kaavi. Suuri moreenikumpu laajalla ja hajanaisella kumpumoreenikentällä harjun itäpuolella. Aines srhkmr (r). Kivisyys 25, hienoainespitoisuus alle 1. Murskauskelpoisuus II-luokkaa. Massamäärä kummun länsiosassa arviolta m³, itäosa vaatii lisätutkimuksia. Maaperäkartalla kumpua ei ole tulkittu moreenimuodostumaksi Ristonmäki, Kaavi. Kumpu- tai suojasivumoreenikerrostuma kalliomäen kaakkoisrinteellä harjun länsipuolella. Aines massamaista srhkmr (r). Kivisyys 27, hienoainespitoisuus Murskauskelpoisuus hiekkaisuuden takia II-luokkaa. Arvioitu massamäärä m³, mutta moreenin laadun varmistaminen vaatii lisätutkimuksia. Harju on pohjavesialuetta Ommuskangas, Kaavi. Moreenikumpu kalliomäen päällä. Aines pinnalla puolitoista metriä tiivistä HkMr (r), alla löyhempää ja hiekkapitoisempaa HkMr (r). Kivisyys 26, hienoainespitoisuus Murskauskelpoisuus II-luokkaa, arvioitu massamäärä m³ Riitavaara, Kaavi. Selännemäinen kumpumoreenikerrostuma kalliomäen vastasivurinteellä. Aines pinnalla puolentoista metrin paksuudelta kivistä HkMr (r), alla 1 m lajittunut kerros ja vähäkivistä HkMr (r). Ylemmän moreenin kivisyys 38 ja hienoainespitoisuus 5-8. Ylemmän moreenin murskauskelpoisuus II-luokkaa, arvioitu massamäärä 5000 m³ Paljakkalampi, Kaavi. Pohja- tai kumpumoreeniselänne laajalla ja hajanaisella kumpumoreenikentällä harjujen välissä. Aines tiivistä ja massamaista srhkmr (r). Kivisyys 28, hienoainespitoisuus 5-7. Murskauskelpoisuus II-luokkaa, arvioitu massamäärä m³. Kohde ympäristöineen vaatii jatkotutkimuksia. Seudulla on hyvin runsaasti moreenimuodostumia, joiden aines on kuitenkin tutkimusten mukaan yleensä murskauksen kannalta liian hiekkaista ja hienoainespitoista III-luokan hiekkamoreenia. 24

27 177. Puistola, Juankoski. Pieni terassimainen pohjamoreenikerrostuma kalliomäen itärinteen juurella. Aines pinnalla noin 2 m paksuudelta runsaskivistä HkMr (r), alla vähäkivistä HkMr (r). Ylemmän moreenin kivisyys 40, hienoainespitoisuus 3-6. Ylemmän moreenin murskauskelpoisuus on II-luokkaa ja sen arvioitu massamäärä 5000 m³. Kohde on maisemallisesti melko herkkä Karsikko, Juankoski. Suurehko moreenikumpu harjun vieressä. Aines HkMr (r), aineksessa Hk-linssejä. Paksuus vasaraseismisen luotauksen mukaan noin 11 m. Kivisyys 30, hienoainespitoisuus Murskauskelpoisuus hiekkapitoisuuden takia II / I-luokkaa, arvioitu massamäärä m³. Kohteen luoteispuolinen kumpu vaatii jatkotutkimuksia. Kohde on pohjavesialueella Tervaharju, Juankoski. Pieni, pinnaltaan ja ainekseltaan lohkareinen kumpumoreenialue harjujakson vieressä. Aines srhkmr, HkMr, hienoainespitoisia välikerroksia. Kivisyys ( mm) 20-50, hienoainespitoisuus Kolmasosa kivistä liuskeita, osa rapautuneita. Paikoin murskauskelpoista, mutta haittana ovat lohkareisuus, hienoainespitoiset välikerrokset ja aineksen raekoostumuksen suuri vaihtelu Mäkilehto, Juankoski. Pienehkö suojasivumoreeniselänne kalliomäen kaakkoispuolella. Aines srhkmr (r), paksuus yli 3 m. Kivisyys 29, hienoainespitoisuus 11. Murskauskelpoinen, mutta vaatii jatkotutkimuksia Hyttikangas, Juankoski. Suurehko itä-länsisuuntainen kumpumoreeniselänne. Aines pinnalla metrin paksuudelta löyhää HkMr, alla srhkmr (r), paksuus seismisen luotauksen mukaan noin 10 m. Alemman moreenin kivisyys on 30 ja hienoainespitoisuus 6. Murskauskelpoinen, mutta vaatii jatkotutkimuksia Palokangas, Juankoski. Pieni kumpumoreenialue. Aines HkMr, srhkmr. Kivisyys ( mm) kasvaa alaspäin, hienoainespitoisuus Murskauskelpoinen, mutta massamäärä jää vähäiseksi Lehtolamminkangas, Juankoski. Kumpumoreeniselänne harjun kupeessa. Aines tiivistä SrMr (r), vaikea kaivaa. Kivisyys 40-46, hienoainespitoisuus 5-7. Suuri osa kivistä on liuskeita, mutta ne eivät ole rapautuneita. Kohde on murskauskelpoinen, mutta kerrostuman paksuudesta ei ole tietoa. Vaatii lisätutkimuksia. Harjussa on monttuja Roopela, Nilsiä. Pinnaltaan runsaslohkareinen moreeniselänne tai suojasivumoreeni, jonka päällä on rantakerrostuma. Aines pinnalla puolen metrin paksuudelta kisr, alla srhkmr (r), joka on yläosassa tiivistä. Moreenin kivisyys vähenee alaspäin, hienoainespitoisuus Seismisen luotauksen mukaan kerrostuma on 3-10 m paksu ja ohenee pohjoiseen mäen laen suuntaan. Kohde on murskauskelpoinen, mutta lähellä on asutusta ja mökkejä Kuikkapuro, Nilsiä. Pieni ja katkonainen, heikosti kehittynyt harju. Harjukummun länsireunalla aines on pinnalla noin metrin paksuudelta kihk ja kisr, jonka alla on ainakin 3 m hyvin tiivistä HkMr. Moreenin kivisyys on 40 ja hienoainespitoisuus 13. Kummun itäreunalla on ainakin 4 m heikosti lajittunutta kisr, jonka kivisyys on ja hienoainespitoisuus 1. Seismisen luotauksen mukaan muodostuman paksuus on 5-8 m ja aines kivistä moreenia ja kivistä soraa. Pohjavedenpinta on noin 4 m syvyydessä. Murskauskelpoinen, mutta vaatii lisätutkimuksia. Harju jatkuu mahdollisesti etelälounaaseen Tervapuronkankaalle Vääräkoski, Nilsiä. Pinnaltaan lohkareinen moreenikumpu. Aines srhkmr (r), paksuus ainakin 4 m. Kivisyys 23-40, hienoainespitoisuus 11. Murskauskelpoista ainesta voi olla useita

28 m³, mutta kohde vaatii lisätutkimuksia ja tien. Kohteen pohjoispuolella Vääräkoskelle menevän tien puolivälissä on pohjoispuolisessa mäenrinteessä vähäkivisempää, mutta mahdollisesti niin ikään käyttökelpoista srhkmr, jonka paksuus on seismisen luotauksen mukaan jopa 7-11 m. Kumpaakaan muodostumaa ei ole merkitty maaperäkartalle Tervakangas, Nilsiä. Pieniä kumpumoreenimuodostumia hajanaisena parvena. Aines hiekkapitoista srhkmr (r), paikoin päällä kihk. Moreenin kivisyys 20-30, hienoainespitoisuus 14. Paksuus ainakin 3-4 m. Kohteen ympäristössä on useita samantapaisia käyttökelpoisia muodostumia, joista osa vaatii kuitenkin tien. Kilometrin päässä etelässä sijaitseva Palokangas on ainekseltaan kohdetta paremmin suhteistunutta, mutta kerrostuma voi olla ohuempi. Vaatii lisätutkimuksia Mäntylahti, Nilsiä. Pieni moreenikumpu harjun kyljessä. Aines srhkmr (r), Hk-osueita. Paksuus ainakin 4 m. Kivisyys 23, hienoainespitoisuus 11. Murskauskelpoinen, mutta massamäärä jää pieneksi. Itäpuolisessa harjussa on monttuja Syvärinlahti, Nilsiä. Pinnaltaan runsaslohkareisia moreenikumpuja pienen harjun kyljessä. Aines srhkmr (r), Sr- ja Hk-osueita. Paksuus seismisen luotauksen mukaan 6-9 m. Kivisyys 35, hienoainespitoisuus 7. Kohde on murskauskelpoinen mutta maisemallisesti herkkä ja hyvin lähellä Syvärinlahden kylää. Myös kohteen pohjoispuolella olevat Kaatronlammen koillispuoliset pienet kummut ovat ainekseltaan murskauskelpoisia, mutta niiden massamäärä jää melko pieneksi Oulunlampi, Nilsiä. Pieniä moreenikumpuja kalliomaastossa. Aines srhkmr, paksuus yli 3 m. Kivisyys 21, hienoainespitoisuus 11. Murskauskelpoinen, mutta vaatii lisätutkimuksia ja tien. Samantapainen kumpu kohteen koillispuolella Kettukangas, Nilsiä. Pieni katkonainen harju kallion päällä. Aines 6 m paksuudelta kisr, alla srhk. Soran kivisyys yli 50 (runsaasti mm kiviä), hienoainespitoisuus 3. Murskauskelpoisin osa harjun luoteispää koekuopan luoteispuolella, eteläosassa aines on lajittuneempaa ja pienikivistä. Harjussa on osin käytöstä poistuneita monttuja Teeriharju, Nilsiä. Rantakerrostuma pohjamoreenin päällä. Aines pinnalla 1,5 m paksuudelta kisr, kihk (soran kivisyys 20-30), jonka alla on 2 m HkMr (r). Moreenin kivisyys on 15 ja hienoainespitoisuus 22. Ainesten yhdistelmä on mahdollisesti käyttökelpoinen, mutta rantakerrostumaa on enää vähän jäljellä ja massamäärä jää pieneksi. Kohteen pohjoispuolella on melko lupaavia pieniä moreenikumpuja, jotka vaativat jatkotutkimuksia Honkamäki, Nilsiä. Rantakerrostuma pohjamoreenin päällä kalliomäen kaakkoisrinteellä. Aines pinnalla 1,5 m kisr, alla ainakin 1,5 m srhkmr (r). Moreenin kivisyys 42, hienoainespitoisuus 11, vaikea kaivaa. Ainesten yhdistelmä on murskauskelpoinen, mutta kerrostuman kokonaispaksuudesta ja laajuudesta ei ole varmuutta. Koekuopan länsi- ja lounaispuolella rantakerrostuma ohenee ja häviää, ja sen alla oleva moreeni on vähäkivistä ja hienoainespitoista. Rantakerrostumassa on pieni monttu Metsäharju, Nilsiä, Juankoski. Pieni harju, joka on kerrostunut pohjamoreenin päälle. Harjuaines kisr ja kihk muutaman metrin paksuudelta, moreeniaines srhkmr (r). Moreenin kivisyys (aineksessa on kuitenkin runsaasti mm kiviä) ja hienoainespitoisuus 9. Pohjavedenpinnan yläpuolinen moreenikerros voi olla ohut. Kohteen vieressä on asutusta, se on maisemallisesti herkkä ja sen ympärillä on Pisan-Kypäräisen Natura-alueita. Harjussa on useita osittain käytöstä poistuneita monttuja. 26

29 195. Kaalukangas, Nilsiä. Kumpumoreenimuodostuma pienen harjun vieressä, päällä ohut rantakerrostuma. Aines pinnalla metrin paksuudelta Sr, alla srhkmr (r) ainakin 3 m. Moreenin kivisyys vähenee alaspäin, hienoainespitoisuus Murskauskelpoinen. Kohteen itä- ja koillispuolisissa Pihakankaassa ja Pitkäkankaassa voi myös olla käyttökelpoista ainesta. Vaatii jatkotutkimuksia Huutomäki, Rautavaara. Paksu suojasivu- tai kumpumoreeniselänne kalliomäen kaakkoispuolella. Aines pinnalla parin metrin paksuudelta löyhää, osin vähäkivistä HkMr, alla hksrmr ja srhkmr (r). Muodostuman paksuus selänteen eteläpäässä seismisen luotauksen mukaan jopa 18 m. Alemman moreenin kivisyys 20-40, hienoainespitoisuus 3. Alempi moreeni on murskauskelpoista ja sen massamäärä on ilmeisesti melko suuri. Vaatii jatkotutkimuksia Saaripuronkangas, Rautavaara. Laajahko ja hajanainen, sulavesiuomien leikkaama purkauskerrostuma pohjamoreenin päällä. Aines pinnalla 2 m paksuudelta Sr, kisr, alla vähäkivistä HkMr (r). Moreenin kivisyys 10, hienoainespitoisuus 14. Ainesten yhdistelmä mahdollisesti paikoin murskauskelpoinen, mutta moreenin kivisyys on alueella yleisesti vähäinen. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa Pieni Lehtomäki, Rautavaara. Purkauskerrostuma pienen harjun yhteydessä. Aines kisr ja losr, paksuus eteläosassa seismisen luotauksen mukaan 12 m. Soran kivisyys Kerrostuman pohjoisosassa purkausuoman suulla aines on heikommin lajittunutta, lohkareisempaa ja hienoainespitoisempaa. Heti kohteen itäpuolella on pieni kumpumoreenikerrostuma, jonka paksuus on ainakin 4 m. Sen aines on HkMr (r), jonka kivisyys on ja hienoainespitoisuus 17. Moreenin ja purkauskerrostumasoran yhdistelmä on murskauskelpoinen, ja kohteen massamäärä on ilmeisesti melko suuri. Kohteen koillispuolella on useita jäätikön reunan edustalle syntyneitä hiekka- ja sorakerrostumia sekä maastoon kuluneita sulavesiuomia. Harju jatkuu katkonaisena kohteen pohjois- ja eteläpuolelle Mustikkamäki, Rautavaara. Paksu, sulavesiuomien kuluttama kumpumoreenikerrostuma kalliomäkien välissä. Aines HkMr (r), srhkmr (r), paksuus seismisen luotauksen mukaan jopa m. Kivisyys 15-17, hienoainespitoisuus Aines on mahdollisesti ainakin osittain liian vähäkivistä ja hienoainespitoista murskattavaksi, mutta kohteen massamäärä on moreenimuodostumaksi harvinaisen suuri. Kohteen itä- ja länsipuolilla on pienet harjut sekä useita jäätikön reunan edustalle syntyneitä sora- ja hiekkakerrostumia. Vaatii lisätutkimuksia Koivuranta, Rautavaara. Kapea rantakerrostumaterassi pohjamoreenin päällä kalliomäen koillisrinteellä. Aines pinnalla 2 m kisr, alla 1-2 m vähäkivistä ja hiekkaista HkMr (r). Soran kivisyys 30-50, moreenin kivisyys ja hienoainespitoisuus Ainesten yhdistelmä mahdollisesti murskauskelpoinen. Kohde on maisemallisesti melko herkkä, ja sen itäpuolella on Keyrityn rannassa mökkejä. Pitkin rinnettä on useita samantapaisia terasseja 140 metrin tasossa ja sen alapuolella Lemetinmäki, Rautavaara. Laaja ja hajanainen luode-kaakkosuuntainen kumpumoreenialue. Kohdealueella on pieniä, paksuudeltaan vaihtelevia moreenikumpuja rikkonaisen kallioperän ja pohjamoreenin päällä. Aines srhkmr, paksuus ainakin 4 m. Kivisyys 51, hienoainespitoisuus 5. Murskauskelpoinen, mutta vaatii jatkotutkimuksia Kivikkoaho, Rautavaara. Kumpumoreenialue harjun yhteydessä, voi olla osittain myös heikosti kehittynyt harjumuodostuma. Aines kisrmr (r = srhkmr), paksuus seismisten luotausten mukaan m. Aines voi olla syvemmällä lajittunutta. Kivisyys 46 kasvaa alaspäin, hienoainespitoi- 27

30 suus 9. Pohjavedenpinta on koekuopassa jo 3,5 m syvyydessä, mutta se on mahdollisesti orsivettä. Kohteen koillispuolisessa kummussa on pinnalla metrin paksuudelta vähäkivistä HkMr, sen alla 2,5 m kisrmr ja alimpana käyttökelvotonta sihkmr (r). Kohteen murskauskelpoisuus on I / II-luokkaa ja arvioitu käyttökelpoisen aineksen kokonaismassamäärä ainakin m³. Kohde ja sen pohjoispuoliset kummut ja selänteet vaativat lisätutkimuksia. Eteläpuolinen harju on pohjavesialuetta ja siinä on monttuja Rasinlamminkangas, Rautavaara. Suurehkoja kumpumoreeniselänteitä harjun vieressä. Moreenikerrostuman paksuus kohteen keskiosassa maantien pohjoispuolella on seismisen luotauksen mukaan ainakin 8 m. Aines voi olla pääosin vähäkivistä pohjamoreenia. Pohjoisosa vaatii tien Jolkonpuronkankaat I, Rautavaara. Laaja kumpumoreenialue, ensisijainen kohde paksu, pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenikerrostuma rikkonaisen kalliokohouman päällä. Aines kisrmr (r = srhkmr), paksuus seismisen luotauksen mukaan noin 7 m. Vaikea kaivaa. Kivisyys 43, hienoainespitoisuus 13. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, arvioitu massamäärä m³. Kohteen eteläpuolinen rinne vaatii lisätutkimuksia kalliopinnan aseman varmistamiseksi. Kohde sijaitsee Sotinpuron ampuma-alueella Jolkonpuronkankaat II, Rautavaara. Laaja kumpumoreenialue. Aines hksrmr (r = kehk), paksuus seismisen luotauksen mukaan noin 4,5 m. Kivisyys 20, hienoainespitoisuus 9. Murskauskelpoisuus II-luokkaa, arvioitu massamäärä m³. Kohde sijaitsee Sotinpuron ampumaalueella Harakkalampi, Rautavaara. Laaja kumpumoreenialue. Aines kisrmr (r = srhkmr), jonka päällä kummun pinnalla ja sisällä välikerroksena on ohuelti HkMr. Paksuus hieman kohteen eteläpuolella on vasaraseismisen luotauksen mukaan noin 5 m. Soramoreenin kivisyys 30-42, hienoainespitoisuus 19. Murskauskelpoisuus hiekkaisuuden takia II-luokkaa, arvioitu massamäärä m³. Kohde sijaitsee Sotinpuron ampuma-alueella Lapinsuo, Rautavaara. Moreenikumpuja drumliinin distaalipuolella. Aines pinnalla 2 m paksuudelta hksrmr (r = srhkmr), alla vähäkivistä HkMr (r = kehk). Ylemmän moreenin kivisyys 23, hienoainespitoisuus 11. Ylemmän moreenin murskauskelpoisuus II-luokkaa, arvioitu massamäärä 7000 m³ Soidinsuo I, Rautavaara. Kumpumoreenialue harjun itäpuolella. Aines tiivistä kisrmr (r = srhkmr), paksuus seismisen luotauksen mukaan 6 m. Kivisyys 43. Murskauskelpoinen, arvioitu käyttökelpoinen massamäärä m³ Soidinsuo II, Rautavaara. Kumpumoreenialue harjun itäpuolella, ensisijainen kohde lounaskoillissuuntainen kumpumoreeniselänne. Aines pinnalla metrin paksuudelta vähäkivistä ja hienoainespitoista HkMr, alla KiMr (r = srhkmr). Alemman moreenin kivisyys 60, hienoainespitoisuus 15. Seismisen luotauksen mukaan muodostuman paksuus on lähes 9 m. Alemman moreenin murskauskelpoisuus on I-luokkaa ja arvioitu massamäärä m³. Kohteen koillispuolisen kummun laella on lisäksi II-luokan murskauskelpoista soramoreenia arviolta 5000 m³ ja eteläpuolisessa selänteessä III / II-luokan hiekkamoreenia m³ Suo-Valkeiset, Rautavaara. Pieni kumpu- ja pohjamoreenialue harjun vieressä. Aines srhkmr (r), pohjavedenpinta 3 m syvyydessä. Melko vaikea kaivaa. Kivisyys 26, hienoainespitoisuus 15. Murskauskelpoisuus II / I-luokkaa, arvioitu massamäärä m³. Kohteen luoteisosa vaatii 28

31 jatkotutkimuksia, itäpuoliset kummut ovat puolestaan harjuun liittyviä hiekkamuodostumia. Harju on pohjavesialuetta ja siinä on monttuja Silmänsuo, Rautavaara. Laaja kumpumoreenialue katkonaisen harjun yhteydessä. Suuri osa alueen kummuista on moreenipeitteisiä sora- ja hiekkamuodostumia. Kohteena olevan pienen kummun aines on pinnalla 2 m hksrmr (r = srhkmr), jonka alla 1, 5 kisr ja sen alla Hk. Moreenin kivisyys 18 ja hienoainespitoisuus 11, soran kivisyys 38 ja hienoainespitoisuus 4. Moreenin murskauskelpoisuus II-luokkaa, arvioitu massamäärä ainakin m³. Samantapaisia muodostumia on kohteen kaakkoispuolella pääosin tiettömällä alueella ilmeisesti melko runsaasti. Vaatii jatkotutkimuksia Kylmäpuro, Rautavaara. Pohjamoreenikerrostuma kalliokohouman länsirinteellä. Aines kisrmr (r = srhkmr). Kivisyys 33, hienoainespitoisuus 17. Kerrostuman paksuus on koekuopassa 4 m, mutta kalliopinnan taso voi vaihdella paljonkin. Murskauskelpoisuus II / I luokkaa, arvioitu massamäärä m³. Vaatii lisätutkimuksia Toukkakorpi, Rautavaara. Pieni pohjamoreeniselänne. Aines kisrmr (r = srhkmr), paksuus ainakin 4 m. Kivisyys 35, hienoainespitoisuus 11. Kymmenesosa kivistä rapautunutta kiilleliusketta. Murskauskelpoisuus pienikivisyyden takia II / I-luokkaa, arvioitu massamäärä m³. Kohteen itäpuolisissa selänteissä on niin ikään II / I-luokan hksrmr arviolta m³, mutta kallionpinnan aseman selvittäminen vaatii lisätutkimuksia. Molemmat kohteen sijoittuvat Löytynsuon- Maamonsuon Natura-alueelle metsätien viereen Katajasuo, Rautavaara. Pohjamoreenikerrostuma. Aines massamaista srhkmr (r), paksuus noin 3 m. Kivisyys 18, hienoainespitoisuus 9. Alueella vanha monttu, murskauskelpoista II-luokan ainesta jäljellä arviolta m³. Kohde sijaitsee Löytynsuon-Maamonsuon Natura-alueella metsätien varrella Härkölahti, Rautavaara. Moreenikumpu kalliomäen vastasivurinteessä. Aines massamaista kisrmr (r = hksrmr), paksuus seismisen luotauksen mukaan jopa 18 m, pohjavedenpinnan taso 5,5 m syvyydessä. Kivisyys 33, hienoainespitoisuus 11. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, arvioitu massamäärä m³. Kalliopinnan aseman varmistaminen vaatii kuitenkin lisätutkimuksia. Kohteen ympärillä on Ylä-Keyrityn Natura-alueita ja Ylä-Keyritynjärven pohjoisrannalla alle kilometrin päässä Metsäkartanon leirikeskus. Maisemallisesti melko herkkä Lotmankangas, Rautavaara. Kumpumoreeniselänne. Aines pinnalla reilun metrin paksuudelta vähäkivistä HkMr, alla KiMr (r = hksrmr). Alemman moreenin kivisyys 60, hienoainespitoisuus 11. Kiviaines osittain rapautunutta karkeaa graniittia. Muodostuman kokonaispaksuus vasaraseismisen luotauksen mukaan noin 10 m, josta kivimoreenia arviolta 7 m. Alemman moreenin murskauskelpoisuus I-luokkaa, arvioitu käyttökelpoisen aineksen massamäärä ainakin m³. Vaatii lisätutkimuksia. Uudet kohteet (33 kpl): Juankoski 3, Kaavi 15, Nilsiä 5, Rautavaara 7, Tuusniemi 1,(Polvijärvi 1, Juuka 1) Vaakasensalo, Tuusniemi. Pieni kumpumoreenialue tai moreenikerrostuma. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 29

32 218. Hirvola, Kaavi. Pieni kumpumoreenialue kalliomäkimaastossa. Voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia Kangasjoki, Kaavi. Hajanainen kumpumoreenialue luode-kaakkosuuntaisessa ruhjelaaksossa. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohdealueen luoteispuolella on Kangasjoen laakson koillisrinteellä samantyyppistä kummukkoa noin kolmen kilometrin matkalla. Alueella on kuitenkin vähän tiestöä ja se on melko vaikeapääsyinen Karpinlampi, Kaavi. Pieni kumpumoreenialue harjun itäpuolella. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteen luoteispuolella 400 metrin päässä on samantyyppinen pohjoiseteläsuuntainen kumpumoreenialue Kaatrasensalo, Kaavi (k). Pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue kalliomäkimaaston painanteessa. Kohteelle ei ole tehty koekuoppia, mutta sen eteläpuolella maantieleikkauksessa aines on parin metrin paksuudelta HkMr, jonka kivisyys ( mm) on Syvemmällä aines muuttuu silttipitoiseksi pohjamoreeniksi. Vaatii lisätutkimuksia Levälahti, Kaavi (k). Pieni kumpumoreenialue kalliomäkien välissä. Aines ilmeisesti pinnaltaan lohkareista kivistä hiekkamoreenia. Notkelmissa louhikkoja. Voi olla paikoin ohut, vaatii lisätutkimuksia Miilukangas II, Kaavi (k). Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue harjujakson vieressä kalliomäkimaastossa. Moreenin kivisyys ( mm) kohteen vieressä ohuessa kerrostumassa Kallio voi olla lähellä pintaa myös kohteella. Vaatii jatkotutkimuksia. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa. Kohteen etelä- ja kaakkoispuolella on runsaasti kumpumoreenimuodostumia, jotka eivät kuitenkaan ole pinnaltaan yhtä lohkareisia Miilukangas III, Kaavi. Laajahko luode-kaakkosuuntainen kumpumoreenialue kalliomäen ja pienen harjun välissä. Kallio on lähellä pintaa ainakin alueen luoteisosassa, ja aines voi olla pääosin löyhää vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa Louhikkokangas, Kaavi (k). Pinnaltaan lohkareinen moreenipeitteinen kumpu kalliomäen vastasivurinteessä. Voi olla ohut Sivinvaara, Kaavi. Pieni, pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue rikkonaisessa kalliomäkimaastossa. Voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Seudulla on runsaasti samantyyppisiä kumpumoreenikerrostumia Keltinvuori, Kaavi. Hajanainen, paikoin pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue kalliomäen länsirinteellä ja sen länsipuolisessa painanteessa. Osa kummuista ja selänteistä voi olla kalliota, ja aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kalliomäen itäpuolitse kulkee pieni harju Soidinkangas, Kaavi (k). Laajahko, hajanainen kumpumoreenialue leveässä kallioperän murroslaaksossa. Aines tieleikkausten perusteella HkMr, kivisyys ( mm) arviolta Laakson länsireunan kautta kulkee katkonainen harjujakso. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa Soidinlampi, Kaavi. Jyrkkäpiirteisiä moreenikumpuja katkonaisen harjujakson vieressä. Kallio on paikoin lähellä pintaa. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa. 30

33 230. Pietunsuonkangas, Kaavi. Pinnaltaan hyvin lohkareinen kumpumoreenialue kalliomäen kaakkoisrinteellä. Kallio voi olla paikoin lähellä pintaa ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Pohjoisosa vaatii tien. Kohde on maisemallisesti melko herkkä, ja sillä on jonkin verran paikallista geologista arvoa Korpisuo, Kaavi. Kumpumoreenialue kalliomäen kaakkoispuolella harjun vieressä. Kallio voi olla paikoin lähellä pintaa ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Vaatii tien Suojoensalo, Kaavi. Laaja ja hajanainen kumpumoreenialue kahden harjun välissä, ensisijainen kohde pienipiirteinen kummukko harjun vieressä. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteen pohjoispuolella parin kilometrin päässä on Mietunlahdenmäen valtakunnallisesti arvokas kumpumoreenialue, jonka aines on tutkimusten mukaan murskauskelpoisuudeltaan II-luokkaa Palokangas, Polvijärvi (Pohjois-Karjala). Laajahko, hajanainen kumpumoreenialue harjun yhteydessä. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Harjussa on pieni monttu Suuri Valkeinen, Juankoski. Suurehko kumpumoreenimuodostuma harjun kupeessa. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Pohjavesialueet länsi- ja eteläpuolella Pieni-Väärä, Juankoski (k). Hajanainen kumpumoreenialue rikkonaisessa kalliomaastossa. Osa kummuista voi olla pääosin kalliota ja aines vähäkivistä hiekkamoreenia. Pieni-Väärän ja Pykälikkökankaan väliseltä alueelta on tulkittu maaperäkartalle moreenimuodostumiksi vain muutamia pieniä kumpuja ja selänteitä; kohdealue on pieni itä-länsisuuntainen moreeniselänne metsätien vieressä Kukkula-aho, Juankoski. Laajahko kumpumoreenialue pohjamoreeni- ja suomaastossa. Voi olla pääosin vähäkivistä ja hiekkaista hiekkamoreenia Ylä-Virtanen, Juuka (Pohjois-Karjala). Hajanainen kumpumoreenialue harjun ympärillä rikkonaisessa kalliomaastossa. Kallio voi olla paikoin lähellä pintaa, ja aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia Ruuskala, Nilsiä. Kivikkokerrostuma hienoainesmoreenin päällä kalliomäen vastasivurinteellä. Ainesten yhdistelmä voi olla paikoin murskauskelpoinen. Samantapainen kerrostuma on kohteen eteläpuolella Tuulivaaran rinteessä. Alueelle on suunniteltu täyttömäkeä Lauttalampi, Nilsiä (k). Pinnaltaan runsaslohkareinen moreenikumpu. Voi olla pääosin kalliota ja aines vähäkivistä hiekkamoreenia Levälahti, Nilsiä. Pieni kumpumoreenialue. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia Metelinkangas, Nilsiä (k). Pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue tai kerrostuma kalliomäen lounaisrinteellä katkonaisen harjujakson itäpuolella. Voi olla ohut ja aines vähäkivistä hiekkamoreenia Hirvilahti, Nilsiä (k). Pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue tai kerrostuma kalliomäen kaakkoisrinteellä. Voi olla ohut ja aines vähäkivistä hiekkamoreenia. 31

34 243. Kivikkoaho, Rautavaara (k). Pieni, pinnaltaan kivikkoinen kumpumoreenialue. Moreenikerros voi olla ohut ja aines vähäkivistä hiekkamoreenia. Heti kohteen pohjoispuolella on laaja Älänteen Natura-alue Sammakkolampi, Rautavaara. Laajahko purkauskerrostuma pienen harjun itäpuolella. Aines eteläosassa soraa, pohjoisosassa soraa on vajaa metri hiekkamoreenin päällä. Kohteen käyttökelpoisuus riippuu soran alla olevan moreenin laadusta, mutta massamäärä lienee melko suuri. Harjussa on monttu. Kohteen etelä- ja kaakkoispuolella on useita jäätikön reunan edustalle syntyneitä hiekkaja sorakerrostumia sekä maastoon kuluneita sulavesiuomia. Harju jatkuu katkonaisena kohteen eteläpuolelle Leväsenpuro, Rautavaara. Pieni kumpumoreenialue harjun kupeessa. Soravaltainen harju on pohjavesialuetta ja siinä on useita suurehkoja monttuja Silvikkojärvi, Rautavaara. Kumpumoreenialue pohjamoreeni- ja kalliomaaston välissä. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia Musta Karsikkolampi, Rautavaara (k). Hajanainen kumpumoreenialue suo- ja pohjamoreenimaastossa. Kallio voi olla lähellä pintaa kohteen länsiosassa, ja itäosan kumpualue vaatii tien Palokangas, Rautavaara. Hajanainen kumpumoreenialue suo- ja pohjamoreenimaastossa. Ensisijainen kohde pitkä, harjannemainen kumpujono. Aines voi olla vähäkivistä hiekkamoreenia. Vaatii tien Revonlampi, Rautavaara (k). Hajanainen kumpumoreenialue rikkonaisessa kallio- ja pohjamoreenimaastossa. Kallio voi olla lähellä pintaa ja aines vähäkivistä hiekkamoreenia. Vaatii tien Ylä-Savon seutukunta (yhteensä 132 kohdetta) Ylä-Savon laajan seutukunnan kohteet vaihtelevat koillis- ja lounaisosien kumpumoreenimuodostumista ja länsiosan rantakerrostumista pohjoisosan pieniin harjuihin ja runsaskivisiin pohjamoreenikerrostumiin. Seutukunnan keski- ja luoteisosien hienoainespitoisella pohjamoreenialueella kohteita on vähän tai ei lainkaan. Luettelossa on lisäksi mukana 7 kohdetta Keski-Suomesta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta (liite 8). GTK:n ja Tiepiirin tutkimat kohteet (106 kpl): Iisalmi 0, Lapinlahti 0, Keitele 8, Kiuruvesi 10, Pielavesi 20, Sonkajärvi 32, Varpaisjärvi 5, Vieremä 26, (Viitasaari 1, Kajaani 2, Pyhäntä 2) Iso-Kukertaja, Keitele, Vesanto. Ohuita rantakerrostumia moreenin päällä. Aines kisr, Sr, Hk, HkMr (r = Hk). Rantakerrostuman kivisyys Moreenin kivisyys 15-20, hienoainespitoisuus Ainesten yhdistelmä mahdollisesti murskauskelpoinen, joskin rantakerrostuma voi olla paikoin liian ohut ja moreeni liian hiekkaista ja vähäkivistä. Alueella on monttu Nestorila, Keitele. Metrin paksuinen sorainen rantakerrostuma metrin paksuisen soraisen moreenikerrostuman päällä. Aines Sr, hksrmr (r = srhkmr), alla käyttökelvotonta HkMr (r = Hk). Ylimpien kerrosten yhdistelmä on mahdollisesti murskauskelpoinen, mutta massamäärä jäänee pieneksi. Mäen rinteessä lähde, pohjavesi lähellä pintaa. Asutusta lähellä. 32

35 252. Leppäselkä, Keitele. Pienehkö, 3-5 m paksuinen suojasivumoreeniselänne kalliokohouman kaakkoispuolella. Aines 2 m paksuudelta kimr (r = hksr), alla kisrmr. Kivisyys Murskauskelpoisuus I-luokkaa. Kohteen molemmilla puolilla on lisäksi murskaukseen sopivaa hienorakeista massamaista graniittia. Kohdealue sijoittuu laajalle Maaherranniemen pohjavesialueelle. Kakkovuorten eteläosassa puolitoista kilometriä kohteen eteläpuolella on laaja maa-ainesten otto- ja murskausalue Kirkkokangas, Keitele. Puolentoista metrin paksuinen rantakerrostuma suojasivumoreenin päällä. Aines kisr (r = hksr), alla vähäkivistä ja hiekkaista HkMr (r = Hk). Rantakerrostuman kivisyys Moreenin kivisyys 13, hienoainespitoisuus 18 ja hiekkapitoisuus lähes 60. Murskauskelpoinen, mahdollisesti myös moreeniin sekoitettuna. Kohteella monttu, ainesta ilmeisesti yhä jonkin verran jäljellä. Kohteen eteläpuolella on pohjavesialue Jokilampi, Keitele. Laajaan ja hajanaiseen kumpumoreenialueeseen liittyvä moreenikumpu. Aines kisrmr (r = srhkmr), kerrostuman paksuus ainakin 4 m. Kivisyys 30, hienoainespitoisuus 8. Osa kivistä kiillepitoisia ja rapautuneita. Murskauskelpoisuus I / II-luokkaa Repomäki, Keitele. Pinnaltaan runsaslohkareinen, loivasti kumpuileva 2-3 m paksuinen moreenikerrostuma kalliokohouman laella. Aines kimr (r = srhkmr), alaosa vaikea kaivaa. Kivisyys 50, hienoainespitoisuus 5. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, mutta massamäärä jäänee pieneksi Tillilänkangas, Keitele. 1-2 m paksuinen rantakerrostuma ja ohut pohjamoreenipeite kallioytimisen drumliinin laella. Aines Sr, kisr, srhk, HkMr (r = srhkmr). Rantakerrostuman kivisyys 10-40, moreenin kivisyys 23-30, hienoainespitoisuus 12. Ainesten yhdistelmä on murskauskelpoinen, mutta massamäärä jää pieneksi ja moreenin alaosaa on vaikea kaivaa. Alueella on monttu Kumpuskangas, Keitele. Rantakerrostumia ja matalia moreenikumpuja kalliomuotojen päällä. Aines hksr (r), srhkmr (r). Kivisyys ( mm) 20-50, hienoainespitoisuus Melko lupaava, mutta voi olla ohut. Vaatii lisätutkimuksia. Myös kohteen pohjoispuolinen suojasivumoreenin tyyppinen Palokankaan alue saattaa sisältää käyttökelpoista ainesta Kokkismäki, Viitasaari (Keski-Suomi). Kumpu- tai reunamoreeniselänteitä harjun kupeessa. Aines hksrmr (r), HkMr. Kivisyys Eteläosan selänne ainakin osittain murskauskelpoinen, arvioitu massamäärä vähintään m³. Kohde on tutkittu Keski-Suomen Tiepiirin moreenialueinventoinnissa v Paljakanmäki, Pielavesi. Sorainen rantakerrostuma ohuen suojasivumoreenin päällä. Aines kisr, HkMr. Moreenin kivisyys 22, hienoainespitoisuus 22. Aineksia yhdistämällä murskauskelpoinen, mutta vaatii lisätutkimuksia. Alueella ollut pieniä monttuja, samoin eteläpuolisen Välikankaan laella Pitkäkangas, Pielavesi. Pinnaltaan lohkareinen moreeniselänne, jonka länsipuolella lajittunutta ainesta. Saattaa liittyä heikkoon harjujaksoon Kivimäki, Pielavesi. Pieni sorainen rantakerrostuma ohuen suojasivumoreenin päällä. Aines kisr, HkMr. Ainesten yhdistelmä ilmeisesti murskauskelpoinen, mutta massamäärä jää pieneksi Saarisenkangas, Pielavesi. Laajahko karkearakeinen suojasivumoreeni, jonka päällä on paikoin ohut hiekkainen rantakerrostuma. Aines hksrmr, srhkmr, Hk, paikoin savi- ja silttivälikerroksia. 33

36 Moreenin kivisyys 17-42, hienoainespitoisuus Moreeni on murskauskelpoista, mutta kohde vaatii lisätutkimuksia. Käyttökelpoisin alue mahdollisesti mäen kalliolaen kaakkoispuoli ja koillisrinne, jonka juurella on ollut hiekkamonttu. Mäen etelärinteellä on pohjavesialue Panganmäki, Pielavesi. Suojasivumoreeni suurehkon kalliomäen kaakkoisrinteellä. Pinta paikoin lohkareinen. Aines srhkmr (r), HkMr (r), välikerroksena Hk. Kivisyys 15-20, hienoainespitoisuus Murskauskelpoinen, mutta vaatii lisätutkimuksia. Puoli kilometriä kohteen lounaispuolella on Pangansuon Natura-alue Puukkokangas, Pielavesi. Kahden metrin paksuinen rantakerrostuma suojasivumoreenin päällä. Rantakerrostuman aines Hk ja heikosti lajittunutta hksr (r = hksrmr), alla hksrmr (r = srhkmr). Moreenin kivisyys 15-26, hienoainespitoisuus 5. Murskauskelpoisuus I / II-luokkaa Nousialanlahti, Pielavesi. Pieni, pinnaltaan lohkareinen moreenikumpu. Aines yläosassa metrin paksuudelta vähäkivistä srhkmr, alla hksrmr (r = srhkmr). Kivisyys kasvaa alaspäin, hienoainespitoisuus 10. Kokonaisuutena murskauskelpoinen, II-luokkaa Lapinvuori, Pielavesi. Metrin paksuinen sorainen rantakerrostuma laajahkon, paksun suojasivumoreenin päällä. Aines Sr, SrMr, kisrmr (r = srhk), kokonaispaksuus seismisen luotauksen mukaan noin 8 m. Moreenin kivisyys kasvaa alaspäin, hienoainespitoisuus 7. Moreenin murskauskelpoisuus on koekuopan perusteella I-luokkaa, mutta kohde vaatii lisätutkimuksia. Kohteella ja sen lähistöllä on useita monttuja, joista pääosa lienee kaivettu rantakerrostumaan. Kohteen lounaispuolella puolen kilometrin päässä Ylimmäisen rannassa on useita mökkejä Kukkula, Pielavesi. Pieni moreenikumpu laajan kumpumoreenikentän reunalla. Aines kisrmr (r = hksrmr), välikerroksina Hk. Kivisyys 28-35, hienoainespitoisuus 4-5. Moreenin murskauskelpoisuus I-luokkaa. Paksuus pohjaveden pinnan yläpuolella koekuopan perusteella ainakin 6 m. Arvioitu massamäärä m³. Alueella pieni monttu. Talo lähellä Pieni Honkamäki, Pielavesi. Laajaan ja hajanaiseen kumpumoreenialueeseen liittyviä pinnaltaan runsaslohkareisia moreenikumpuja ja selänteitä. Aines kisrmr (r = srhkmr), hksrmr (r = hksr). Kivisyys 20-49, hienoainespitoisuus 6-8. Murskauskelpoisuus I / II-luokkaa. Pienen Honkamäen kerrospaksuus on seismisen luotauksen mukaan 14 m ja murskauskelpoisen moreeniaineksen massamäärä ainakin m³ Teerimäki, Pielavesi. Pinnaltaan lohkareinen moreenikumpu, jonka päällä on metrin paksuinen rantakerrostuma. Aines kisr (r = Sr), hksrmr (r = srhk). Rantakerrostuman kivisyys 30, moreenin kivisyys 29 ja hienoainespitoisuus 8. Murskauskelpoinen, mutta moreenin hiekkapitoisuus on suuri (40). Kohteen itäpuolisen Teerimäen ylärinteillä on myös mahdollisesti käyttökelpoisia rantakerrostumia Muntterinkangas I, Pielavesi. Laaja kumpumoreenialue. Pohjois-eteläsuuntaisen selänteen aines on kisrmr (r = srhkmr). Kivisyys 25-35, hienoainespitoisuus 9. Murskauskelpoisuus I- luokkaa. Kohteen ympäristössä on useita samantyyppisiä muodostumia. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa Muntterinkangas II, Pielavesi. Puolentoista metrin paksuinen rantakerrostuma ohuehkon suojasivumoreenin päällä kalliokohouman eteläpuolella. Aines Sr, HkMr (r = srhkmr). Rantakerrostuman kivisyys 15-20, moreenin kivisyys 22 ja hienoainespitoisuus 9. Ainesten yhdistelmä murskauskelpoinen. 34

37 272. Muntterinkangas III, Pielavesi. Laaja kumpumoreenialue. Kummun aines kisr (r = hksr), kisrmr (r = srhk), kerrostuman paksuus seismisen luotauksen mukaan 4-8 m. Kummun alarinteellä on ohut kivinen rantakerrostuma. Moreenin kivisyys 30-40, hienoainespitoisuus 1-8. Murskauskelpoisuus I / II-luokkaa. Kohteen eteläpuolella metsäautotien varrella on useita samantyyppisiä muodostumia. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa Muntterinkangas IV, Pielavesi. Laaja kumpumoreenialue. Pohjois-eteläsuuntaisen suurehkon selänteen aines hksrmr (r = srhkmr), kisrmr (r = srhkmr), muodostuman paksuus ainakin 4 m. Kivisyys kasvaa alaspäin, hienoainespitoisuus 5-9. Murskauskelpoisuus I / II-luokkaa. Kohteen ympärillä metsäautotien varrella on useita samantyyppisiä muodostumia. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa Palokangas, Pielavesi. Laajaan kumpumoreenialueeseen liittyvä moreeniselänne. Aines pinnalla parin metrin paksuudelta HkMr (r = srhkmr), syvemmällä kisrmr (r = srhkmr), vaikea kaivaa. Runsaasti rapautuneita kiillepitoisia kiviä. Kivisyys 22-30, hienoainespitoisuus Haasiosuo, Pielavesi. Pieniä moreenikumpuja metsätien molemmin puolin. Aines pinnalla ohuelti HkMr (r), alla kisrmr, srkimr (r =hksr). Kivisyys kasvaa alaspäin, hienoainespitoisuus 1-9. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, mutta massamäärät jäänevät vähäisiksi. Puolen kilometrin päässä kohteen länsipuolella metsätien varrella on kalliokohouman laella matalia moreenikumpuja, joiden päällä on parin metrin paksuinen sorainen rantakerrostuma. Rantakerrostuman ja soraisen moreenin yhdistelmä on murskauskelpoinen, mutta massamäärä jäänee täälläkin vähäiseksi ja lohkareisuus voi paikoin heikentää aineksen käyttökelpoisuutta. Vaatii lisätutkimuksia Tommonmäki, Pielavesi. Ohut, vajaan metrin paksuinen rantakerrostuma pohjamoreenin päällä kalliomäen itärinteellä m korkeustasolla. Aines pinnalla kisr, HkMr, alinna vähäkivistä sihkmr. Rantakerrostuman ja moreenin yläosan kivisyys ( mm) vajaan kahden metrin paksuisessa kerroksessa 50. Paikoin murskauskelpoinen, mutta massamäärä jää pieneksi. Talo vieressä, maisemallisesti herkkä. Seudulla on useita samantapaisia muodostumia Iso Peuramäki, Pielavesi. Ohut, vajaan metrin paksuinen rantakerrostuma pohja- tai suojasivumoreenin päällä kalliomäen kaakkoispuolella. Aines pinnalla kisr, Ki, HkMr, alinna vähäkivistä sihkmr ja Hk-välikerroksia. Rantakerrostuman ja moreenin yläosan kivisyys ( mm) noin kahden metrin paksuisessa kerroksessa 15-70, hienoainespitoisuus Paikoin murskauskelpoinen, mutta massamäärä voi jäädä pieneksi. Vaatii lisätutkimuksia. Seudulla on useita samantapaisia muodostumia Honkamäki, Pielavesi. 1-3 m paksuisia rantakerrostumia pohjamoreenin päällä kalliomäen eteläpuolella. Aines kisr, Hk, alla vähäkivistä HkMr. Rantakerrostuman kivisyys ( mm) Murskauskelpoinen. Alueella suuri monttu, ainesta ilmeisesti yhä jonkin verran jäljellä Tervamäki, Varpaisjärvi. Ohut rantakerrostuma pohjamoreeniselänteen päällä Tervamäen Saarnakallion ja maantien välissä. Aines pinnalla noin metrin paksuudelta kisr, jonka alla metri HkMr (r) ja jälleen Sr ja Hk. Soran kivisyys 20-30, moreenin kivisyys 17 ja hienoainespitoisuus 21. Ainesten yhdistelmä mahdollisesti murskauskelpoinen. Vaatii lisätutkimuksia Härönmäki, Varpaisjärvi. Ohuehko, 2-4 m paksuinen pohjamoreenikerrostuma kalliomäen lounaisrinteellä. Aines srhkmr (r). Kivisyys 19-23, hienoainespitoisuus Moreeni on käyttökelpoista, mutta massamäärä jää pieneksi. 35

38 281. Aluslampi, Varpaisjärvi. Moreenikumpu katkonaisen harjujakson itäpuolella. Aines srhkmr (r), paksuus ainakin 4 m. Kivisyys keskimäärin 28 (kivisyys ja kivien koko vaihtelee kerroksittain), hienoainespitoisuus 10. Murskauskelpoinen, mutta vaatii lisätutkimuksia. Massamäärä voi olla useita m³. Kohde on maisemallisesti melko herkkä Hirvisuo, Varpaisjärvi. Pohjamoreenia kallioselänteen päällä. Aines pinnalla 1,5 m vähäkivistä HkMr, jonka alla on seismisen luotauksen perusteella kivistä moreenia (kivisyys lähellä 50) noin 5 m. Vaatii lisätutkimuksia Muuraissuo, Varpaisjärvi. Pieni pohja- tai kumpumoreeniselänne, paksuus seismisen luotauksen mukaan noin 6 m. Aines pinnalla 1,5 m paksuudelta hiekkaista HkMr (r = kehk), jonka kivisyys on 16 ja hienoainespitoisuus 18. Sen alla on tiivistä, vaikeasti kaivettavaa KiMr (r = srhkmr). Alemman moreenin kivisyys on 55 ja hienoainespitoisuus 19. Moreeniainesten yhdistelmän murskauskelpoisuus on I-luokkaa ja arvioitu käyttökelpoinen kokonaismassamäärä m³ Pieni Sulkavanjärvi, Kiuruvesi. Ohuita, kumpuilevia moreenikerrostumia kallioperän muotojen päällä. Kohteella kerrospaksuus noin 3 m. Aines HkMr. Kivisyys ( mm) 15-20, hienoainespitoisuus 10. Melko lupaava, mutta vaatii lisätutkimuksia Iso Sarvimäki, Kiuruvesi. Rantavalli kalliokohoumien välissä. Aines 1-2 m paksuudelta kisr. Kivisyys ( mm) 70-90, ei hienoainesta. Arvioitu massamäärä m³. Kohteen länsipuolella monttu Kalettomanmäki, Kiuruvesi. 1-2 m paksuinen rantakerrostuma ohuen pohjamoreenikerroksen päällä kalliomäkien välissä ja etelärinteellä. Aines Hk, kisr, HkMr, alinna sihkmr. Hiekkamoreenin kivisyys ( mm) Rantakerrostuman ja moreenin yläosan yhdistelmä saattaa olla noin 3 m paksuudelta paikoin murskauskelpoinen, mutta kohde vaatii lisätutkimuksia. Kohteen eteläpuolella monttu erillisessä hiekkamuodostumassa Kyntöläisenkangas, Kiuruvesi. Rantakerrostuma. Aines pinnalla hksr (r) noin 2 m paksuudelta, alla vähäkivistä sihkmr (r). Soran kivisyys 20, hienoainespitoisuus 2. Soran murskauskelpoisuus II-luokkaa, arvioitu massamäärä koekuopan ympärillä m³. Kohteen kaakkoispäässä on monttu Tervasmäki, Kiuruvesi. Ohut rantakerrostuma kalliomäkien päällä ja välissä. Rantakerrostuman aines on Tervasmäen laella ja Pirttimäen ylärinteellä Sr, alempana rinteessä Hk. Kerrostuman alla on vähäkivistä sihkmr (r). Sora voi olla paikoin kivisyydeltään murskauskelpoista. Alueella on useita monttuja Korkeakangas, Kiuruvesi. Pohjamoreeniselänne tai moreenikerrostuma kalliokohouman vastasivurinteellä. Aines pinnalla vajaa metri Sr (kivisyys 13), jonka alla metri sihkmr (r), alimpana ainakin 2 m kisrmr (r = HkMr). Seismisen luotauksen mukaan kerrostuman kokonaispaksuus on 7-8 m. Ylemmän moreenin kivisyys on 16 ja hienoainespitoisuus 50. Alemman moreenin kivisyys on 45 ja hienoainespitoisuus 11. Alemman moreenin murskauskelpoisuus on I-luokkaa, ja kokonaisuutenakin kerrostuma on I / II-luokkaa. Käyttökelpoisen aineksen arvioitu massamäärä on m³. 36

39 290. Hirviaho, Kiuruvesi. Pohjamoreenikerrostuma rikkonaisen kalliomaaston päällä. Aines kisrmr (r = srhkmr), paksuus 1,5 m. Kivisyys 32,hienoainespitoisuus 8. Murskauskelpoisuus on I- luokkaa, mutta koekuopan kohdalla kerrostuma lienee liian ohut hyödynnettäväksi. Koekuopan itäpuolella kerrostuma on kuitenkin vasaraseismisen luotauksen mukaan jopa 10 m paksu ja pohjavedenpinta 2 m syvyydessä. Vaatii lisätutkimuksia. Kohteen länsipuolella on taloja Leppikangas, Kiuruvesi. Pohjamoreenikerrostuma kalliokohouman päällä. Aines kisrmr (r = srhkmr), paksuus koekuoppien ja seismisen luotauksen mukaan 2-5 m. Kivisyys 42-45, hienoainespitoisuus 5-9. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, arvioitu massamäärä m³ Kiviaho, Kiuruvesi. Sora- tai rantakerrostuma pohjamoreenin päällä kalliokohouman laella. Aines pinnalla 2 m paksuudelta kisr (r = srhk), alla puoli metriä vähäkivistä sihkmr (r), alimpana metri SrMr (r = hksrmr). Kerrostuman kokonaispaksuus on koekuopan ja seismisen luotauksen mukaan 2-3 m. Soran kivisyys on 31 ja hienoainespitoisuus 2, alemman moreenin kivisyys 18 ja hienoainespitoisuus 7. Murskauskelpoisuudeltaan aines on I / II-luokkaa, ja sen arvioitu massamäärä on m³. Kohteen koillis- ja kaakkoispuolella on osittain käytöstä poistuneita monttuja Pölönmäki, Kiuruvesi. Rantakerrostuma kalliomäen itärinteellä. Aines pinnalla hksr (r = srhk) noin 2 m paksuudelta, alla 1 m vähäkivistä sihkmr (r). Soran kivisyys on 22 ja hienoainespitoisuus 2. Moreenin kivisyys on 14 ja hienoainespitoisuus 49. Koekuopan ympärillä on IIluokan murskauskelpoista ainesta arviolta m³. Kohdealueella aineksen kivisyys kasvaa luoteesta kaakkoon, ja kapean, karkearakeisen selänteen molemmin puolin kerrospaksuudet vähenevät ja aines muuttuu hienommaksi. Rantakerrostuma-alueen pohjoisosassa on suurehko monttu Pöytämäki, Vieremä. Rantakerrostuma kalliomäen koillisrinteellä. Aines pinnalla metrin paksuudelta hksr (r), jonka alla puoli metriä Hk, alimpana 1,5 m vähäkivistä sihkmr (r). Soran kivisyys 29, hienoainespitoisuus 1. Soran murskauskelpoisuus on I-luokkaa, ja kokonaisuutena kohde on II-luokkaa. Arvioitu käyttökelpoisen aineksen massamäärä on m³. Kohteen eteläpuolella mäen laella on talo Rökelikkökalliot, Vieremä. Harjukerrostuma kalliomäkien välisessä painanteessa. Aines kisr (r = Sr, hksr), paksuus ainakin 3 m. Soran kivisyys 41-55, hienoainespitoisuus 2-3. Murskauskelpoisuus I-luokkaa. Käyttökelpoisen aineksen massamäärä voi olla huomattavan suuri, joskin suurin osa kerrostumasta on luultavasti hiekkaa Huihainvuoret, Vieremä. Pieniä moreenikumpuja kalliomäen suojasivurinteellä suuren harjujakson vieressä. Aines hksrmr (r = srhkmr) ainakin 4 m paksuudelta. Kivisyys 18, hienoainespitoisuus 11. Murskauskelpoisuus II-luokkaa. Kohteen ja sen eteläpuolella 100 m päässä olevan samantyyppisen moreenikummun arvioitu käyttökelpoinen kokonaismassamäärä on m³ Palokangas, Vieremä. Pieni harju. Aines pinnalla 2 m kisr (r = hksr), alla ainakin 2 m hksrmr (r). Seismisen luotauksen mukaan kerrostuman paksuus on 5-9 m. Soran kivisyys on 30 ja hienoainespitoisuus 2, moreenin kivisyys 35 ja hienoainespitoisuus 4. Ainesten murskauskelpoisuus on I-luokkaa, ja arvioitu käyttökelpoisen aineksen määrä on m³. Koekuopan eteläpuolella aines muuttuu hiekkavaltaiseksi. Kohteen länsipuolella on monttu Miilukangas, Vieremä. Pieni harju. Kummun aines pinnalla 2 m KiMr (r = hksr), alla kisr (r = Sr) ainakin 1,5 m. Seismisen luotauksen mukaan kummun paksuus on 16 m, ja pohjavedenpinta on 8 m syvyydessä. Moreenin kivisyys on 50 ja hienoainespitoisuus 4, soran kivisyys 52 ja hie- 37

40 noainespitoisuus 1. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, arvioitu käyttökelpoisen aineksen määrä m³ Tallikangas, Vieremä. Matalia, pinnaltaan lohkareisia sora- tai moreenikumpuja loivassa rinteessä. Aines kisr (r = hksr), paksuus noin 3 m. Soran kivisyys 30-50, hienoainespitoisuus 6. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, arvioitu massamäärä m³. Kohteen itäpuolisissa kummuissa on pieniä monttuja. Kohteen pohjoispuolella Saarisenmäen lounaisrinteellä on suuri maaaineksenottoalue tai louhos Kauniskangas, Vieremä. Hajanainen kumpumoreenialue. Kohteena olevassa pienessä kummussa aines on pinnalla 3 m paksuudelta kisrmr (r = hksr), alla Hk. Moreenin kivisyys 44, hienoainespitoisuus 2. Kokonaispaksuus on seismisen luotauksen mukaan 7 m, ja pohjavedenpinnan taso on 4,5 m syvyydessä. Kohteen murskauskelpoisuus on I-luokkaa, ja sen arvioitu massamäärä on ainakin m³. Kohteen pohjoispuolisessa suuressa kummussa on ilmeisesti samankaltaista ainesta jopa 10 m paksuudelta Iso Kivilampi, Vieremä. Katkonainen, melko heikosti kehittynyt harju. Kohteena olevan selänteen aines on pinnalla 3 m Sr, jonka alla on puoli metriä HkMr ja sen alla Sr ja Hk. Sorakerrosten kivisyys on ja hienoainespitoisuus 2-4. Moreenin kivisyys on 20. Muodostuman paksuus on seismisen luotauksen mukaan 6-7 m. Murskauskelpoista ainesta on arviolta m³ ja se on kelpoisuudeltaan II-luokkaa. Heti kohteen pohjoispuolella on lisäksi itä-länsisuuntainen moreeniselänne, jossa on murskattavuudeltaan II-luokan ainesta Iso Vehkamäki, Vieremä. Hajanainen kumpumoreeni- ja harjukumpualue (kames). Aines vaihtelee löyhästä hiekkamoreenista kiviseen soraan, soraiseen hiekkaan ja hietaan. Kohteena olevan selännejonon eteläosan kokonaispaksuus on seismisen luotauksen mukaan 8-15 m. Aines voi olla murskaukseen liian hiekkaista ja vähäkivistä Tulipuro, Vieremä. Pieni kumpumoreenialue. Aines HkMr (r). Kivisyys 19, hienoainespitoisuus 13. Pohjavedenpinnan taso 2,5 m syvyydessä. Murskauskelpoisuus hiekkapitoisuuden takia II / III-luokkaa, arvioitu käyttökelpoinen massamäärä vajaat m³ Syvälahti, Vieremä. Kumpuileva sora- ja suojasivumoreenikerrostuma suuren harjujakson vieressä. Aines pinnalla noin 1 m Sr ja vähäkivistä HkMr, alla ainakin 3 m kisr (r = hksr). Seismisen luotauksen mukaan kerrostuman kokonaispaksuus on 3-5 m. Soran kivisyys 38, hienoainespitoisuus 5. Alemman sorakerroksen murskattavuus on I-luokkaa ja arvioitu massamäärä yli m³. Kohteen lähellä on asutusta Jokela, Vieremä. Ohut, kumpuileva suojasivumoreenikerrostuma suuren harjujakson vieressä. Aines kisrmr (r = srhkmr), paksuus vain 2 m. Kivisyys 30, hienoainespitoisuus 13. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, arvioitu käyttökelpoisen aineksen massamäärä m³. Kohteen lähellä on asutusta Possankangas, Vieremä. Ohut sorakerrostuma pohjamoreenin päällä kalliokohouman kaakkoispuolella. Aines pinnalla noin metri Sr, alla 3 m vähäkivistä HkMr. Soran kivisyys 16. Sora on murskauskelpoisuudeltaan II-luokkaa, ja sen arvioitu massamäärä on m³ Kalliomäki, Vieremä. Soramuodostuma kalliomäen kaakkoisosassa kalliomaastossa. Voi liittyä pieneen, heikosti kehittyneeseen harjuun. Aines kisr (r = srhk). Koekuopan ja seismisten luotausten mukaan kerrostuman paksuus on 1,6-7 m. Soran kivisyys on 49 ja hienoainespitoisuus 3. 38

41 Murskauskelpoisuus I-luokkaa. Käyttökelpoisen aineksen massamäärä voi olla huomattavan suuri, ellei sitten suuri osa kerrostumasta ole hiekkaa tai jopa hiekkamoreenia. Jatkotutkimuksia tarvitaan etenkin kerrostuman pohjoisosassa. Kohteella on suurehko monttu, ja Kalliomäen kaakkoispään ympärillä on muutamia pienempiä aineksenottoalueita Polvimaankangas, Vieremä. Ohut rantakerrostuma kalliomäen koillisrinteellä. Aines pinnalla metrin paksuudelta Sr (r = srhk), alla 2 m HkMr. Soran kivisyys 18, hienoainespitoisuus 1. Moreenin ylemmän kerroksen kivisyys on 18 ja hienoainespitoisuus 44. Soran murskauskelpoisuus on II-luokkaa, ja sen arvioitu jäljellä oleva massamäärä koekuopan länsipuolella on m³. Koekuopan itäpuolella kerrostumassa on käytöstä poistunut suurehko monttu Rasvakangas I, Vieremä. Heikosti kehittynyt harju. Kummun aines on pinnalla metrin paksuudelta hksrmr (r), jonka alla on 2 m KiMr (srhkmr), alimpana metri kisrmr (r = hksrmr). Kummun paksuus on seismisen luotauksen mukaan 4-7 m. Soramoreenikerrosten kivisyys on ja hienoainespitoisuus 5, ja niiden välissä olevan kivimoreenin kivisyys on 54 ja hienoainespitoisuus 9. Murskauskelpoisuus on kokonaisuudessaan I luokkaa, ja arvioitu käyttökelpoisen aineksen määrä on m³ Rasvakangas II, Vieremä. Heikosti kehittynyt harju kalliokohouman päällä ja koilliskyljellä. Selänteen aines 3 metrin paksuudelta KiMr (r = hksrmr). Seismisten luotausten mukaan kerrostuman paksuus vaihtelee koekuopan ympärillä 2-11 m välillä. Kivisyys 54, hienoainespitoisuus 9. Murskauskelpoisuus I-luokkaa. Arvioitu massamäärä kahdessa metsätien molemmin puolin sijaitsevassa selänteessä on m³. Rasvakankaan koilliskyljellä on lisäksi 2-3 m paksuudelta I- luokkaista kisr (kivisyys 61, hienoainespitoisuus 3). Harjumuodostumassa voi olla käyttökelpoista ainesta myös Rasvakankaan kaakkoispuolella olevissa Saarnastuolin kummuissa Pulasteenmäki, Vieremä. Laajahko mutta ohut, melko heikosti lajittunut sorakerrostuma ohuen pohjamoreenikerrostuman päällä kalliomäen kaakkoisrinteen yläosassa. Muodostuma liittynee pieneen katkonaiseen harjujaksoon. Aines pinnalla 1-1,5 m paksuudelta Sr, alla 1 m HkMr (r = srhk). Soran kivisyys 25, hienoainespitoisuus 6. Moreenin kivisyys 15, hienoainespitoisuus 6. Ainesten yhdistelmä on murskauskelpoisuudeltaan II-luokkaa ja arvioitu massamäärä m³. Kohteella on suurehko monttu Leipäkangas, Vieremä. Pieni, pinnaltaan lohkareinen moreeniselänne. Aines hksrmr (r = srhk), paksuus ainakin 3 m. Kivisyys 25, hienoainespitoisuus 7. Murskauskelpoisuus IIluokkaa. Samantapaisia muodostumia on ympäristössä enemmänkin, mutta kaikki ovat kooltaan ja arvioidulta massamäärältään varsin pieniä Isokangas, Vieremä. Matala moreenikumpu. Aines pinnalla metri Sr (r = hksr), alla 2 m HkMr (r = srhkmr) kallion päällä. Soran kivisyys 18 ja hienoainespitoisuus 1, moreenin kivisyys ja hienoainespitoisuus 16. Aines kokonaisuudessaan murskauskelpoista II-luokkaa, arvioitu massamäärä m³ Murronsuo I, Vieremä. Pieni kumpumoreenialue suuren harjujakson lounaispuolella. Moreenikummun aines pinnalla puoli metriä Sr, alla ainakin 3, 5 m HkMr (r). Soran kivisyys 25, moreenin kivisyys ja hienoainespitoisuus 14. Ainesten yhdistelmä murskauskelpoisuudeltaan IIluokkaa, arvioitu massamäärä m³. Kohteen luoteispuolella on useita ulkoisesti samantyyppisiä pieniä kumpuja Murronsuo II, Vieremä. Pieni kumpumoreenialue suuren harjujakson lounaispuolella. Moreenikummun aines tiivistä hksrmr (r = srhkmr) ainakin 3,5 m paksuudelta. Moreenin kivisyys 39

42 17 ja hienoainespitoisuus 11. Murskauskelpoisuus II-luokkaa, arvioitu massamäärä m³. Kohteen luoteispuolella on useita ulkoisesti samantyyppisiä pieniä kumpuja Katajasuo, Vieremä. Pieni kumpumoreenialue suuren harjujakson lounaispuolella. Moreeniselänteen aines pinnalla alle puoli metriä srhk tai Sr (kivisyys 15), alla hksrmr (r = srhkmr) tai HkMr (r). Seismisten luotausten mukaan selänteen paksuus on m, ja pohjavedenpinta on 4 m syvyydessä. Moreenin kivisyys on ja hienoainespitoisuus Selänteen murskauskelpoisuus on kokonaisuudessaan II-luokkaa. Arvioitu käyttökelpoisen aineksen massamäärä on m³ Tykkimäet, Vieremä. Purkauskerrostuma. Aines hksr, paksuus seismisten luotausten mukaan 4-9 m. Pohjavedenpinta oli koekuopassa 3,5 m syvyydessä. Soran kivisyys kasvaa alaspäin, hienoainespitoisuus 2. Murskauskelpoista I-luokan ainesta on eniten kerrostuman pohjalla osittain pohjavedenpinnan alapuolella, missä sen alla on ilmeisesti myös moreenia. Käyttökelpoisen aineksen massamäärä lienee useita m³. Kohteen eteläreunalla on suurehko monttu Kuusikkomäet, Vieremä. Pieni ja katkonainen, heikosti kehittynyt harju kalliomaastossa. Kummun aines kisr (r = hksr), paksuus 9 m. Pohjavedenpinta oli koekuopassa 3 m syvyydessä. Soran kivisyys vähenee alaspäin, hienoainespitoisuus 5. Murskauskelpoisuus I-luokkaa Lähdemäki, Vieremä. Pieni ja katkonainen, heikosti kehittynyt harju kalliomaastossa. Koekuopan aines HkMr (r), paksuus ainakin 4 m. Kivisyys 19, hienoainespitoisuus 18. Murskauskelpoisuus II / III-luokkaa, arvioitu massamäärä m³. Koekuopan pohjoispuolella on monttu ja länsipuolella talo Mainionkankaat I, Pyhäntä (Pohjois-Pohjanmaa). Kumpumoreenialue, johon liittyy ilmeisesti heikosti kehittynyt harju. Kummun aines heikosti lajittunutta hksr (r = srhk), paksuus ainakin 4 m. Soran kivisyys 17, hienoainespitoisuus 8. Murskauskelpoisuus II-luokkaa, arvioitu massamäärä m³ Mainionkankaat II, Pyhäntä (Pohjois-Pohjanmaa). Kumpumoreenialue, johon liittyy ilmeisesti heikosti kehittynyt harju. Kummun aines pinnalla 1,5 m hksr (kivisyys 14), jonka alla 1,5 m kisr (r = srhk), alimpana vähäkivistä HkMr. Kummun paksuus on seismisen luotauksen mukaan 14 m. Alemman soran kivisyys 40, hienoainespitoisuus 12. Kerrostuman yläosa on kokonaisuutena 3 m paksuudelta murskauskelpoista II / I-luokkaa Pajulahti, Sonkajärvi. Pieni moreenikumpu. Aines pinnalla puoli metriä SiMr, alla tiivistä kisrmr (r = srhkmr). Alemman moreenin kivisyys 37 ja hienoainespitoisuus 7. Alemman moreenin murskauskelpoisuus I-luokkaa, mutta pohjavedenpinta on vain 3 m syvyydessä. Arvioitu massamäärä m³ Kökkökangas, Sonkajärvi. Kivistä pohjamoreenia kahden kalliomäen välissä ja suojasivulla. Aines pinnalla 1,5 m vähäkivistä HkMr, alla tiivistä kisrmr (r = hksrmr). Alemman moreenin kivisyys 42, hienoainespitoisuus 15. Murskauskelpoisuus I-luokkaa. Kohteen moreenipeitteen paksuus on seismisten luotausten mukaan 4-11 m ja murskauskelpoisen moreenin massamäärä ainakin m³ Härkinkangas, Sonkajärvi. Pohjamoreenikerrostuma kalliomäen vastasivurinteessä. Aines mäen laella kihkmr (r = sihkmr), paksuus vain 2 m. Kivisyys 30, hienoainespitoisuus 33. Murskauskelpoisuus koekuopan perusteella hiekkaisuuden ja hienoainespitoisuuden takia III-luokkaa. 40

43 Jos samantyyppistä moreenia löytyisi koekuopan luoteispuoliselta rinteeltä paksumpana kerrostumana, kohde voisi kuitenkin olla käyttökelpoinen. Vaatii jatkotutkimuksia Saarilampi, Sonkajärvi. Pinnaltaan lohkareinen kumpu- tai pohjamoreenimuodostuma. Aines kisrmr (r = srhkmr), runsaasti aineslohkareita. Kivisyys 37 (kivet graniittigneissiä), hienoainespitoisuus 20. Muodostuman paksuus on seismisen luotauksen mukaan jopa 12 m, ja pohjavedenpinta on vajaan 5 m syvyydessä. Murskauskelpoisuus I / II-luokkaa, arvioitu käyttökelpoisen aineksen massamäärä m³ Sakkokangas, Sonkajärvi. Moreenikumpu pienen ja katkonaisen harjun itäpuolella. Aines pinnalla 1,5 m paksuudelta vähäkivistä HkMr, alla KiMr (r = srhkmr) ainakin 2 m. Alemman moreenin kivisyys 55, hienoainespitoisuus 14. Kivet ovat hieman rapautuneita. Alemman moreenin murskauskelpoisuus on I-luokkaa ja sen arvioitu massamäärä m³ Salmisenkangas, Sonkajärvi. Pienen harjun lievealue kallion päällä. Aines kisr (r = hksrmr), Sr (r = srhkmr), paksuus 1-2 m. Soran kivisyys Murskauskelpoisuus hiekkaisuuden ja ohuen kerrospaksuuden takia II / I-luokkaa. Arvioitu käyttökelpoisen aineksen massamäärä m³ Holinmäki, Sonkajärvi. Pohjamoreenikerrostuma kalliomäen länsirinteellä. Aines pinnalla 1,5 m paksuudelta vähäkivistä srhkmr, jonka alla kisrmr (r = hhk) ainakin 2 m. Alemman moreenin kivisyys 45, hienoainespitoisuus 31. Alemman moreenin murskauskelpoisuus hiekkaisuuden ja hienoainespitoisuuden takia II / I-luokkaa. Arvioitu käyttökelpoisen aineksen massamäärä m³ Lakkasuo, Sonkajärvi. Laajahko, hajanainen kumpumoreenialue kalliomäen lounaispuolella. Aines pinnalla 2 m paksuudelta huuhtoutunutta HkMr, jonka alla 1 m kisr. Alinna on vähäkivistä HkMr. Ylimmän 3 m paksuisen kerrostuman (r = srhkmr) keskimääräinen kivisyys on 23 ja hienoainespitoisuus 12. Sen murskauskelpoisuus on II-luokkaa ja arvioitu massamäärä m³ Viisituhantinen, Sonkajärvi. Purkauskerrostuma pohjamoreenin päällä kalliomaastossa. Aines pinnalla 1-2 m paksuudelta kisr (r = hksr), alla vähäkivistä sihkmr (r). Soran kivisyys on 45. Vasaraseismisen luotauksen mukaan kerrostuman kokonaispaksuus on noin 7 m ja pohjavedenpinnan taso on 1,5-2 m syvyydessä. Soran ja moreenin yhdistelmä on murskauskelpoinen. Kohteen murskauskelpoinen kokonaismassamäärä on arviolta m³, josta soraa on arviolta m³. Sorakerrostumassa on käytöstä poistunut monttu. Kohteen luoteispuolella on samantapainen hyödynnetty sorakerrostuma, jossa on soraa jäljellä arviolta m³. Tätä kerrostumaa on kuitenkin vaikea enää hyödyntää pohjavedenpinnan läheisyyden takia Lipeäniemenkangas, Sonkajärvi. Laaja ja hajanainen kumpumoreenialue. Kummun aines pinnalla 1,3 m paksuudelta hksrmr (r = srhk), jonka alla 1 m Hk ja moreenilinssejä, ja alimpana ainakin 1,5 m tiivistä srhkmr (r = srhk). Moreenien kivisyys 13-15, hienoainespitoisuus 6-7. Murskauskelpoisuus III / II-luokkaa, arvioitu massamäärä ainakin m³. Kohteen eteläpuolella on talo Nikkeri, Sonkajärvi. Yksittäinen moreenikumpu laajan ja hajanaisen kumpumoreenialueen reunalla. Aines HkMr (r = Hk), paksuus ainakin 3,5 m. Kivisyys 19, hienoainespitoisuus 4. Murskauskelpoisuus III / II-luokkaa, arvioitu massamäärä m³. Kohde peltojen ympäröimä, asutusta lähellä. 41

44 333. Kivikangas I. Laaja ja hajanainen kumpumoreenialue. Moreeniselänteen aines kisrmr (r = srhk), paksuus ainakin 4 m. Kivisyys 30, hienoainespitoisuus 6. Murskauskelpoisuus I / IIluokkaa, arvioitu massamäärä m³. Selänteen eteläosassa on suurehko monttu Kivikangas II. Laaja ja hajanainen kumpumoreenialue. Pinnaltaan melko lohkareisen kummun aines hksrmr (r = srhk), paksuus ainakin 3,5 m. Kivisyys 25, hienoainespitoisuus 4. Murskauskelpoisuus II / I-luokkaa, arvioitu massamäärä m³ Purolanniitty, Sonkajärvi. Laaja ja hajanainen kumpumoreenialue pienen ja katkonaisen harjun vieressä. Kummun aines pinnalla 2 m paksuudelta hksrmr (r = srhkmr), alla Hk ja vähäkivistä HkMr. Muodostuman paksuus on seismisen luotauksen mukaan noin 10 m. Ylemmän moreenin kivisyys on 25 ja hienoainespitoisuus 11. Ylemmän moreenin murskauskelpoisuus on II / I- luokkaa ja arvioitu massamäärä m³. Kohteen luoteispuoliset kummut vaativat jatkotutkimuksia Laajakangas, Sonkajärvi. Pinnaltaan runsaslohkareinen kumpu- tai suojasivumoreenikerrostuma kalliokohouman etelärinteellä. Aines tiivistä KiMr (r = srhk), vaikea kaivaa aineslohkareiden suuren määrän takia. Kerrostuman paksuus on seismisen luotauksen mukaan 3-13 m. Moreenin kivisyys on 58 ja hienoainespitoisuus 7. Murskauskelpoisuus I-luokkaa. Kohteen ympärillä on samantapaista ainesta ilmeisesti melko runsaasti. Vaatii jatkotutkimuksia Honkakangas I, Sonkajärvi. Pinnaltaan runsaslohkareinen moreenikumpu. Aines pinnalla 3 m paksuudelta kisrmr (r = srhkmr), jonka alla puoli metriä Sr ja alinna vähäkivistä HkMr. Ylemmän moreenin kivisyys 32, hienoainespitoisuus 10. Ylemmän moreenin murskauskelpoisuus I- luokkaa, arvioitu massamäärä m³. Kohteen luoteispuolinen Tahkokangas on valtakunnallisesti arvokas kumpumoreenimuodostuma Honkakangas II, Sonkajärvi. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenikerrostuma. Aines tiivistä kisrmr (r = srhkmr), paksuus seismisen luotauksen mukaan 3-13 m. Kivisyys 48, hienoainespitoisuus 7. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, arvioitu käyttökelpoinen massamäärä ainakin m³. m³. Kohteen luoteispuolinen Tahkokangas on valtakunnallisesti arvokas kumpumoreenimuodostuma Suomenkangas, Sonkajärvi. Pieni, pinnaltaan runsaslohkareinen moreenikumpu. Aines pinnalla puolen metrin paksuudelta Sr, alla ainakin 3 m HkMr (r = Hk). Soran kivisyys 40, moreeninkivisyys 16 ja hienoainespitoisuus 9. Moreenin murskauskelpoisuus on II-luokkaa. Kummun pohjoisosassa on monttu. Kohteen itäpuolella oleva varsinainen Suomenkankaan laaja moreenimuodostuma on seismisen luotauksen mukaan 20 m paksu. Sen aines on tärykairauksen mukaan noin 5 m paksuudelta kivistä moreenia, jonka alla on silttipitoista hietaa ja mahdollisesti lajittuneita kerroksia. Vaatii lisätutkimuksia Lapinsalo, Sonkajärvi. Pinnaltaan lohkareinen moreenikumpu pienen harjun vieressä. Aines HkMr (r = Hk). Kivisyys 27, hienoainespitoisuus 15. Murskauskelpoisuus II-luokkaa, arvioitu massamäärä m³. Kohteen vieressä on talo Kohisevanniityt, Sonkajärvi. Pieni yksittäinen moreenikumpu. Aines pinnalla 1,5 m paksuudelta Hk, jonka alla 1 m vähäkivistä HkMr, alinna ainakin 1,5 m kisrmr (r = srhk). Hiekan kivisyys on 11 ja hiekkamoreenin 10. Alemman moreenin kivisyys on 46 ja hienoainespitoisuus 5. 42

45 342. Ruostesalmi, Sonkajärvi. Pieni yksittäinen moreenikumpu. Aines hksrmr (r= srhk). Kivisyys 21, hienoainespitoisuus 3. Murskauskelpoisuus II-luokkaa, arvioitu ainesmäärä m³. Alemman moreenin kivet ovat gabroa. Ainesten yhdistelmän murskauskelpoisuus on I-luokkaa ja arvioitu massamäärä m³ Puukkokangas, Sonkajärvi. Ohut, pinnaltaan lohkareinen sorakerrostuma pohjamoreenin päällä pienen mäen laella. Aines pinnalla 1 m paksuudelta Sr, alla ainakin 2,5 m massamaista vähäkivistä HkMr (r = Hk). Soran kivisyys 25, moreenin kivisyys 8 ja hienoainespitoisuus 11. Ainesten yhdistelmän murskauskelpoisuus on II-luokkaa ja massamäärä kahden metrin syvyisessä pintakerroksessa arviolta m³. Kohteen lähellä on kaksi taloa Ahkionkangas, Sonkajärvi. Moreenikumpuja kalliomäen vastasivurinteessä. Aines pinnalla 1-2 m paksuudelta HkMr (r = srhkmr / Hk), alla ainakin 2 m KiMr (r = hksrmr) tai kisrmr (r =srhk). Seismisen luotauksen mukaan kohteen länsiosan kummun paksuus on kuitenkin jopa 14 m, ja pohjavedenpinta on 7 m syvyydessä. Ylemmän moreenin kivisyys 10-23, hienoainespitoisuus 11-17, murskauskelpoisuus III-luokkaa. Alemman moreenin kivisyys on ja hienoainespitoisuus 3-5. Alemman moreenin murskauskelpoisuus on I-luokkaa. Kohteen arvioitu käyttökelpoisen aineksen massamäärä on ainakin m³ Pihkasuonkangas, Sonkajärvi. Pienehkö moreenikumpu moreenipeitteisen kallioselänteen päällä. Aines pinnalla noin 3 m kisrmr (r = srhk), jonka alla 1 m KiMr (r = srhk) ja alimpana jälleen kisrmr. Kummun paksuus on seismisen luotauksen mukaan 5-6 m. Soramoreenin kivisyys on 30 ja hienoainespitoisuus 11, kivimoreenin kivisyys 65 ja hienoainespitoisuus 5. Ainesten yhdistelmä on hiekkaisuuden takia murskauskelpoisuudeltaan II-luokkaa. Arvioitu käyttökelpoisen aineksen massamäärä on ainakin m³. Kohteen ympärillä olevien kumpujen aines on tutkimusten mukaan kuitenkin pääosin vähäkivisempää ja hiekkavaltaisempaa HkMr, Hk ja Sr Haajaistensalmi I, Sonkajärvi. Pieni kumpumoreenialue. Moreeniselänteen aines pinnalla 2 m vähäkivistä HkMr (r = Hk), alla ainakin 2 m SrMr (r = HkMr). Selänteen paksuus on seismisen luotauksen mukaan m, ja pohjavedenpinta on 6 m syvyydessä. Alemman moreenin murskauskelpoisuus on I-luokkaa, ja käyttökelpoisen aineksen arvioitu massamäärä on m³ Haajaistensalmi II, Sonkajärvi. Pieni kumpumoreenialue. Moreeniselänteen luoteispään aines on pinnalla puoli metriä HkMr, alla ainakin 3 m KiMr (r = srhk). Pinta- ja aineslohkareita on runsaasti. Alemman moreenin kivisyys 55, hienoainespitoisuus 5. Alemman moreenin murskauskelpoisuus on I-luokkaa. Kokonaisuutena kohteen kaakkoispuolelle jatkuvan moreeniselänteen aines (HkMr, hksrmr) on murskauskelpoisuudeltaan II-luokkaa, ja käyttökelpoisen aineksen massamäärä on ainakin m³. Kohde vaatii tien Mönkönniemi, Sonkajärvi. Moreenikumpu matalan kalliokohouman päällä. Aines pinnalla alle puoli metriä HkMr, alla 2,5 m kisrmr (r =hksrmr), alimpana vähäkivistä HkMr (r = Hk). Kummun paksuus on seismisen luotauksen mukaan 8 m. Soramoreenin kivisyys 46, hienoainespitoisuus 8. Soramoreenin murskauskelpoisuus on I-luokkaa ja arvioitu massamäärä m³ Marjomäki, Sonkajärvi. Moreenikumpuja kalliomäen suojasivurinteellä. Aines pinnalla alle metri HkMr, alla ainakin 3 m KiMr (r = HkMr). Alemman moreenin kivisyys 70, hienoainespitoisuus 6. Kiviaines rapautuvaa pegmatiittigraniittia. Alemman moreenin murskauskelpoisuus I- luokkaa, arvioitu massamäärä useita m³. Kohteen lounaispuolisessa kummussa on 1, 5 m paksuisen pintamoreenin alla murskauskelpoista soramoreenia niin ikään melko runsaasti. 43

46 350. Kuivasuo, Sonkajärvi. Pieni kumpumoreenialue. Kummun aines pinnalla noin metri kisr (r = hksr), jonka alla noin 2 m HkMr (r = Hk) ja alimpana jälleen ainakin metri kisr. Sorakerrosten kivisyys ja hienoainespitoisuus 4, moreenin kivisyys 15 ja hienoainespitoisuus 12. Ainesten yhdistelmä on murskauskelpoisuudeltaan I-luokkaa, ja käyttökelpoisen aineksen arvioitu massamäärä on noin m³. Kohteen pohjoispuolisessa moreeniselänteessä on monttu Kiltuanjärvi, Sonkajärvi. Pieni kumpumoreenialue. Kummun aines HkMr (r = Hk) ainakin 3,5 m paksuudelta. Kivisyys 25, hienoainespitoisuus 8. Murskauskelpoisuus II-luokkaa, arvioitu massamäärä m³ Antinlampi, Sonkajärvi. Hajanainen kumpumoreenialue. Kummun lounaisosan aines HkMr (r = Hk), paksuus seismisen luotauksen mukaan 13 m. Kivisyys 24, hienoainespitoisuus 8. Murskauskelpoisuus II-luokkaa, arvioitu massamäärä ollut m³. Kohteella monttu, ainesta lienee yhä jonkin verran jäljellä. Kummun koillisosa on tutkimusten mukaan vähäkivistä ja hiekkaista HkMr Vehkakangas, Sonkajärvi. Loivasti kumpuileva moreenikerrostuma, jota peittää kivikko. Aines pinnalla 2 m paksuudelta löyhää Ki (r = Sr), alla HkMr (r = Hk). Kivikon kivisyys on 60 ja hienoainespitoisuus 1, moreenin kivisyys 15 ja hienoainespitoisuus 7. Ainesten yhdistelmä on murskauskelpoisuudeltaan I / II-luokkaa, ja käyttökelpoisen aineksen arvioitu massamäärä on ainakin m³ Järvikangas I, Kajaani (Kainuu). Laajahko kumpuileva moreenimuodostuma, jonka päällä on paikoin sorakerrostuma. Ensisijainen kohde pienehkö, pinnaltaan lohkareinen moreenikumpu. Aines pinnalla 2,5 m kisrmr (r = hksr), alla vähäkivistä srhkmr (r = Hk). Ylemmän moreenin kivisyys 40, hienoainespitoisuus 5. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, arvioitu massamäärä m³. Koko Järvikankaan muodostuman alueella on murskauskelpoista ainesta yhä jäljellä useita m³ Järvikangas II, Kajaani (Kainuu). Laajahko kumpuileva moreenimuodostuma, jonka päällä on paikoin sorakerrostuma. Ensisijainen kohde pieni kumpu. Aines tasalaatuista HkMr (r = srhk), paksuus ainakin 4 m. Kivisyys 21, hienoainespitoisuus 5. Murskauskelpoisuus III / II-luokkaa, arvioitu massamäärä m³. Kohteen lounaispuolisessa sorakerrostumassa on suurehko monttu, ja sora on suurimmaksi osaksi hyödynnetty. Kerrostumasta seulotut kivet ja lohkareet ovat kuitenkin myös käyttökelpoisia. Koko Järvikankaan muodostuman alueella onkin murskauskelpoista ainesta yhä jäljellä useita m³. Uudet kohteet (26 kpl): Iisalmi 2, Lapinlahti 1, Keitele 0, Kiuruvesi 6, Pielavesi 4, Sonkajärvi 6, Varpaisjärvi 4, Vieremä 1 (Pyhäntä 2) 356. Vornankorpi, Pielavesi (k). Pinnaltaan runsaslohkareisia rantavoimien huuhtomia moreeni- tai kalliokumpuja, joiden päällä on ilmeisesti karkearakeisia rantakerrostumia Petäjäjärvi, Pielavesi (k). Kumpumoreenialue, paikoin runsas pintalohkareisuus. Lupaavimpia kohteita alueen eteläosa Kantokosken molemmin puolin sekä pohjoisosan jäätikönreunan suuntaiset selänteet. 44

47 358. Harjapää, Pielavesi. Pieni reunamuodostuma. Aines voi olla liian hiekkaista murskattavaksi. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa Silmämäki, Pielavesi. Pieni, pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenikerrostuma kalliomäen itärinteellä. Voi olla ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia Koivumäki, Iisalmi. Rantakerrostuma kalliokohouman laella moreenin päällä. Aines Sr ja Hk. Soran arvioitu massamäärä m³. Voi olla liian vähäkivinen murskattavaksi. Kohteen lähellä on asutusta ja se on maisemallisesti melko herkkä Iimäki, Iisalmi. Rantakerrostuma kalliomäen kaakkoisrinteellä moreenin päällä. Aines Sr ja Hk. Voi olla liian vähäkivinen murskattavaksi. Kohteella on osin käytöstä poistuneita monttuja. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa Saramäki, Lapinlahti. Pinnaltaan melko lohkareinen kumpumoreenikerrostuma kalliomäen kaakkoisrinteessä. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Vaatii lisää tiestöä. Kohteen pohjoispuolella on pieni harju Alussuo, Varpaisjärvi. Moreenimuodostuma pienen harjun vieressä. Voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia Vuorisenkangas, Varpaisjärvi. Pieni kumpumoreenialue harjun kupeessa kalliomäen suojasivurinteellä. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Harju on pohjavesialuetta ja siinä on useita suuria monttuja Välikangas, Varpaisjärvi (k). Pieni kumpumoreenialue. Kummut voivat olla osin kalliota ja aines vähäkivistä hiekkamoreenia Muikkulahti, Varpaisjärvi (k). Pinnaltaan lohkareisia moreenikumpuja pienen katkonaisen harjujakson vieressä. Alueella suurehko monttu Palokangas, Kiuruvesi. Pitkä pohjois-eteläsuuntainen rantakerrostuma kalliokohouman laella kallion päällä. Aines Sr ja Hk. Soran arvioitu massamäärä m³. Ilmeisesti liian vähäkivinen murskattavaksi. Kohteella on pieni monttu Kuivikkomäki, Kiuruvesi. Rantakerrostuma kalliomäen kaakkoisrinteellä ja länsikyljen juurella. Aines Sr ja Hk. Murskauskelpoisen aineksen massamäärä ollut arviolta m³. Ylärinteen kallion päällä olevissa sorakerrostumissa on useita osittain käytöstä poistuneita monttuja. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa Kariaho, Kiuruvesi (k). Lajittuneesta aineksesta koostuva reunamuodostuma, jonka päällä on 1-2 m kerros moreenia. Aines HkMr, Hk, Sr. Ainesten yhdistelmä on ilmeisesti murskauskelpoinen. Reunamuodostumassa on useita suurehkoja käytöstä poistuneita monttuja Koirasuo, Kiuruvesi. Rantakerrostuma kahden kalliomäen välissä kallion päällä. Aines Sr ja Hk. Ilmeisesti liian vähäkivinen murskattavaksi Tuhkakangas, Kiuruvesi. Rantakerrostuma kalliomäen laella moreenin päällä. Aines Sr ja Hk. Soran arvioitu massamäärä m³. Voi olla liian vähäkivinen murskattavaksi. 45

48 372. Kiviaho, Kiuruvesi. Laaja särkkätyyppinen rantakerrostuma-alue. Aines Sr ja Hk. Voi olla liian ohut ja vähäkivinen murskattavaksi. Kohteella on pohjavedenpinnan tasoon kaivettu käytöstä poistunut monttu Pienimäki, Pyhäntä, Kärsämäki (Pohjois-Pohjanmaa). Useita rantakerrostumia kalliomäen alarinteillä moreenin päällä. Aines Sr ja Hk. Murskauskelpoisen aineksen massamäärä ollut arviolta m³. Kohteella on useita, osin pohjavedenpinnan tasoon kaivettuja monttuja ja ampumarata Suksikangas, Pyhäntä (Pohjois-Pohjanmaa). Laajahko rantakerrostuma kalliokohouman päällä. Aines Sr ja Hk. Voi olla liian vähäkivinen murskattavaksi, mutta soran arvioitu massamäärä on ollut yli m³. Kohteella on monttuja Hieta-ahonkangas, Vieremä. Rantakerrostuma moreeniselänteen päällä. Aines Sr ja Hk. Voi olla liian vähäkivinen murskattavaksi Hyttikangas, Sonkajärvi. Pieni kumpumoreenialue kalliomäkimaastossa. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Eteläosassa on monttu. Kohteen pohjoispuolella on pieni harju Viitosenmäki, Sonkajärvi. Pieni kumpumoreeniselänne. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Lounaispäässä on monttu Rantakangas, Sonkajärvi (k). Laaja, hajanainen kumpumoreenialue. Pinta paikoin runsaslohkareinen. Aines voi olla pääosin vähäkivistä ja hiekkavaltaista hiekkamoreenia Kukkokangas, Sonkajärvi (k). Pienehkö, paikoin pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue kalliomäen suojasivurinteellä. Alueen rakenteessa hahmottuu poikittaisia lounas-koillissuuntaisia selänteitä. Aines on tieleikkauksissa melko soraista ja kivistä hiekkamoreenia. Kohteen keskiosassa on monttu ja ainesta on myös murskattu. Kohteen luoteispuolelle Paaliaholle tehdyissä koekuopissa aines on kuitenkin ollut vähäkivistä ja hiekkavaltaista HkMr. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa Valkeislampi, Sonkajärvi. Pieni soravaltainen harju. Murskauskelpoisen aineksen arvioitu massamäärä m³. Harju on aivan Talaskankaan Natura-alueen vieressä ja maisemallisesti herkkä Iso-Talas, Sonkajärvi. Pieni soravaltainen harju. Murskauskelpoisen aineksen arvioitu massamäärä 6000 m³. Harjussa on monttu. Harju on aivan Talaskankaan Natura-alueen vieressä. 46

49 Liite 1. Pohjois-Savon kumpumoreenialueet, harjujaksot, reunamuodostumat ja rantakerrostumat MERKKIEN SELITE Kumpumoreenialue Hienoaineskumpumoreenialue Harjujakso Reunamuodostuma Rantakerrostuma 0 Pohjakartta c Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/ km

50 Liite 2. Pohjois-Savon tutkitut ja uudet moreenikohteet MERKKIEN SELITE Tutkitut kohteet Uudet kohteet 0 Pohjakartta c Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/ km

51 Moreenikohteiden muodostumatyypit Liite 3. MERKKIEN SELITE Kumpumoreenimuodostuma Rantakerrostuma ja moreenikerrostuma Pohja- tai suojasivumoreenikerrostuma Harjumuodostuma Reunamuodostuma 0 25 Kivikko ja moreenikerrostuma Pohjakartta c Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/09 50 km

52 Liite 4. Varkauden seutukunnan moreenikohteet Leppävirta Varkaus MERKKIEN SELITE GTK:n ja Tiepiirin tutkimat kohteet Uudet kohteet Kumpumoreenialue Rantakerrostuma Harjujakso Reunamuodostuma Päätiet Rautatiet Pohjakartta c Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/ km

53 Sisä-Savon seutukunnan moreenikohteet Liite Vesanto Tervo Rautalampi Suonenjoki MERKKIEN SELITE GTK:n ja Tiepiirin tutkimat kohteet Uudet kohteet Kumpumoreenialue Rantakerrostuma Harjujakso Reunamuodostuma Päätiet Rautatiet km Pohjakartta c Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/09

54 Liite 6. Kuopion seutukunnan moreenikohteet Maaninka Siilinjärvi Karttula Kuopio MERKKIEN SELITE GTK:n ja Tiepiirin tutkimat kohteet Uudet kohteet Kumpumoreenialue Hienoaineskumpumoreenialue Rantakerrostuma Harjujakso Reunamuodostuma Päätiet Rautatiet Pohjakartta c Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/ km

55 Liite 7. Koillis-Savon seutukunnan moreenikohteet Rautavaara Nilsiä 179 Juankoski Kaavi MERKKIEN SELITE GTK:n ja Tiepiirin tutkimat kohteet Uudet kohteet Kumpumoreenialue 156 Tuusniemi Hienoaineskumpumoreenialue Ranta- tai purkauskerrostuma Harjujakso Reunamuodostuma Päätiet Rautatiet Pohjakartta c Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/ km

56 Ylä-Savon seutukunnan moreenikohteet Liite Vieremä Sonkajärvi Kiuruvesi Iisalmi Lapinlahti Pielavesi Varpaisjärvi Keitele MERKKIEN SELITE GTK:n ja Tiepiirin tutkimat kohteet Uudet kohteet Kumpumoreenialue Hienoaineskumpumoreenialue Ranta- tai purkauskerrostuma Harjujakso Reunamuodostuma Päätiet Rautatiet 0 Pohjakartta c Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/ km

57 Liite 9. Kohdeluettelo Kohde Nimi Kunta X Y 1 Kuolio Leppävirta Laajalahti Leppävirta Sileätkankaat Leppävirta Hakkara Leppävirta Haltunlampi Leppävirta Hankalampi Leppävirta Kalanviljelylaitos Leppävirta Kolihta Leppävirta Korpinen I Leppävirta Kurjenvuori Leppävirta Patoislampi Leppävirta Muurainsuo Leppävirta Korpinen II Leppävirta Riikinneva Leppävirta Vuorisenmäki Leppävirta Kivimäki Leppävirta Nahkaslampi Leppävirta Valkeisenranta Leppävirta Koivuniitty Leppävirta Heimonvuori Leppävirta Kaatrosenvuori Leppävirta Hautaranta Leppävirta Väärälampi Joroinen Saarekekangas Varkaus Kalliomäki Varkaus Salovuori I Varkaus Koivuranta Varkaus Mustinsalo Varkaus Rapaniemi Heinävesi Peräsuo Heinävesi Tuulela Heinävesi Pieni Polvijärvi Heinävesi Honkalampi Heinävesi Tynnörlampi Heinävesi Lahtela Heinävesi Vellilamminvuori Heinävesi Särkimäki Heinävesi Kalamäki Heinävesi Purnumäki Heinävesi Kotalahti Leppävirta Tynnörivuori Leppävirta Pieni-Musta Leppävirta Metsäsiankangas Leppävirta Kaatrokangas Leppävirta Likomäki Leppävirta Sinikonrinne Leppävirta Sallinpelto Leppävirta Karppila Leppävirta Kolonmäki Leppävirta Miehalanmäki Leppävirta Kilkanvuori I Leppävirta Kilkanvuori II Leppävirta

58 53 Kaatronsuo Pieksämäki Mustalampi I Pieksämäki Mustalampi II Pieksämäki Taka-Saarinen Joroinen Talvilahti Joroinen Kumpula Joroinen Likosuonkangas Varkaus Könölänsuo Varkaus Tervaruukinlahti Varkaus Väkkärämäki Varkaus Vehkalampi Varkaus Kaksonsalo Varkaus Karhilammit Varkaus Kauneenniitynkorpi Varkaus Salovuori II Varkaus Soidinsuo Heinävesi Kolmikannansuo Hankasalmi Suurensuontauskangas Rautalampi Kaakkola Konnevesi Ketunpesä Suonenjoki Saunakangas Suonenjoki Pienilampi Suonenjoki Kumpumäenkangas Suonenjoki Välilamminmäki Suonenjoki Eskelinmäki Suonenjoki Heinälampi Suonenjoki Joutenlahti Suonenjoki Karhuvuori Suonenjoki Ristijoki Vesanto Myllypuro Vesanto Tikanlinnanvuori Vesanto Kurkinen Vesanto Hanhivuori Vesanto,Keitele Multahauta Vesanto Honkakangas Tervo Valkama Tervo Ahvensalmi Tervo Koivurinne Tervo Koros Tervo Honkasenvarsisuo Tervo Niskala Tervo Louhulahti Rautalampi Soppiskorpi Rautalampi Väärälahti Rautalampi Vänkänniemi Rautalampi Mustikkavuori Rautalampi Iso-Riuttanen Suonenjoki Huuhtimäki Suonenjoki Saarisenmäki Suonenjoki Kolmisopenlahti Pieksämäki Mäkelä Suonenjoki Kortesuo Suonenjoki Myllylänkangas Vesanto Kivikkokangas Vesanto Kotalahdenkangas Vesanto Syrjänkangas Vesanto

59 109 Onnela Vesanto Havukkamäki Vesanto Etelälahti Vesanto Saemäki Tervo Saari-Jouhteninen Karttula Kumpunen Karttula Suojärvi Karttula Kalakukkokangas Karttula Kiviniemi Karttula Kangasjärvenvuori Karttula Palokangas Karttula Talaslouhu Karttula Suomakkokangas Karttula Välisuonmäki Karttula Rukasmäki Karttula Luvelahti Karttula Lintulanmäki Karttula Leikunakangas Karttula Niinikangas Karttula Talluskangas Karttula Pehmeinen Kuopio Vehmasmäki Kuopio Ritisenmäki Kuopio Väärälahti Kuopio Salmilammit Kuopio Mustalamminsuo Kuopio Pieni-Valkeinen Kuopio Mustikkamäki Kuopio Väärä Kuopio Nousumäki Kuopio Koistinsuo Kuopio Särkimäki Kuopio Vattuaho Kuopio Etelälahdenkangas Maaninka Kakkomäki Maaninka Humalamäki Maaninka Talaskangas Maaninka Lintukangas Karttula Hoikanmäki Karttula Rantakylä Karttula Puutosmäki Kuopio Kohinkaha Kuopio Kakkilanmäki Kuopio Kotkatniemi Kuopio Soidinmäki Maaninka Rinne Maaninka Patamäki Maaninka Kumpumäki Tuusniemi Honkasuo Tuusniemi Ruokonen Tuusniemi Kipunajoki Tuusniemi Leväniemi Tuusniemi Rimpikorpi Tuusniemi Pieni Mutalahti Tuusniemi Suuri Hirvijärvi Kaavi Miilukangas I Kaavi

60 165 Lähteenmäki Kaavi Kärensuo Kaavi Kutusuo Kaavi Riihi-Levä Kaavi Heinälampi Kaavi Iivonlampi Kaavi Ylimmäiset Saarilammit Kaavi Miilukangas IV Kaavi Ristonmäki Kaavi Ommuskangas Kaavi Riitavaara Kaavi Paljakkalampi Kaavi Puistola Juankoski Karsikko Juankoski Tervaharju Juankoski Mäkilehto Juankoski Hyttikangas Juankoski Palokangas Juankoski Lehtolamminkangas Juankoski Roopela Nilsiä Kuikkapuro Nilsiä Vääräkoski Nilsiä Tervakangas Nilsiä Mäntylahti Nilsiä Syvärinlahti Nilsiä Oulunlampi Nilsiä Kettukangas Nilsiä Teeriharju Nilsiä Honkamäki Nilsiä Metsäharju Nilsiä, Juankoski Kaalukangas Nilsiä Huutomäki Rautavaara Saaripuronkangas Rautavaara Pieni Lehtomäki Rautavaara Mustikkamäki Rautavaara Koivuranta Rautavaara Lemetinmäki Rautavaara Kivikkoaho Rautavaara Rasinlamminkangas Rautavaara Jolkonpuronkankaat I Rautavaara Jolkonpuronkankaat II Rautavaara Harakkalampi Rautavaara Lapinsuo Rautavaara Soidinsuo I Rautavaara Soidinsuo II Rautavaara Suo-Valkeiset Rautavaara Silmänsuo Rautavaara Kylmäpuro Rautavaara Toukkakorpi Rautavaara Katajasuo Rautavaara Härkölahti Rautavaara Lotmankangas Rautavaara Vaakasensalo Tuusniemi Hirvola Kaavi Kangasjoki Kaavi Karpinlampi Kaavi

61 221 Kaatrasensalo Kaavi Levälahti Kaavi Miilukangas II Kaavi Miilukangas III Kaavi Louhikkokangas Kaavi Sivinvaara Kaavi Keltinvuori Kaavi Soidinkangas Kaavi Soidinlampi Kaavi Pietunsuonkangas Kaavi Korpisuo Kaavi Suojoensalo Kaavi Palokangas Polvijärvi Suuri Valkeinen Juankoski Pieni-Väärä Juankoski Kukkula-aho Juankoski Ylä-Virtanen Juuka Ruuskala Nilsiä Lauttalampi Nilsiä Levälahti Nilsiä Metelinkangas Nilsiä Hirvilahti Nilsiä Kivikkoaho Rautavaara Sammakkolampi Rautavaara Leväsenpuro Rautavaara Silvikkojärvi Rautavaara Musta Karsikkolampi Rautavaara Palokangas Rautavaara Revonlampi Rautavaara Iso-Kukertaja Keitele, Vesanto Nestorila Keitele Leppäselkä Keitele Kirkkokangas Keitele Jokilampi Keitele Repomäki Keitele Tillilänkangas Keitele Kumpuskangas Keitele Kokkismäki Viitasaari Paljakanmäki Pielavesi Pitkäkangas Pielavesi Kivimäki Pielavesi Saarisenkangas Pielavesi Panganmäki Pielavesi Puukkokangas Pielavesi Nousialanlahti Pielavesi Lapinvuori Pielavesi Kukkula Pielavesi Pieni Honkamäki Pielavesi Teerimäki Pielavesi Muntterinkangas I Pielavesi Muntterinkangas II Pielavesi Muntterinkangas III Pielavesi Muntterinkangas IV Pielavesi Palokangas Pielavesi Haasiosuo Pielavesi Tommonmäki Pielavesi

62 277 Iso Peuramäki Pielavesi Honkamäki Pielavesi Tervamäki Varpaisjärvi Härönmäki Varpaisjärvi Aluslampi Varpaisjärvi Hirvisuo Varpaisjärvi Muuraissuo Varpaisjärvi Pieni Sulkavanjärvi Kiuruvesi Iso Sarvimäki Kiuruvesi Kalettomanmäki Kiuruvesi Kyntöläisenkangas Kiuruvesi Tervasmäki Kiuruvesi Korkeakangas Kiuruvesi Hirviaho Kiuruvesi Leppikangas Kiuruvesi Kiviaho Kiuruvesi Pölönmäki Kiuruvesi Pöytämäki Vieremä Rökelikkökalliot Vieremä Huihainvuoret Vieremä Palokangas Vieremä Miilukangas Vieremä Tallikangas Vieremä Kauniskangas Vieremä Iso Kivilampi Vieremä Iso Vehkamäki Vieremä Tulipuro Vieremä Syvälahti Vieremä Jokela Vieremä Possankangas Vieremä Kalliomäki Vieremä Polvimaankangas Vieremä Rasvakangas I Vieremä Rasvakangas II Vieremä Pulasteenmäki Vieremä Leipäkangas Vieremä Isokangas Vieremä Murronsuo I Vieremä Murronsuo II Vieremä Katajasuo Vieremä Tykkimäet Vieremä Kuusikkomäet Vieremä Lähdemäki Vieremä Mainionkankaat I Pyhäntä Mainionkankaat II Pyhäntä Pajulahti Sonkajärvi Kökkökangas Sonkajärvi Härkinkangas Sonkajärvi Saarilampi Sonkajärvi Sakkokangas Sonkajärvi Salmisenkangas Sonkajärvi Holinmäki Sonkajärvi Lakkasuo Sonkajärvi Viisituhantinen Sonkajärvi Lipeäniemenkangas Sonkajärvi Nikkeri Sonkajärvi

63 333 Kivikangas I Sonkajärvi Kivikangas II Sonkajärvi Purolanniitty Sonkajärvi Laajakangas Sonkajärvi Honkakangas I Sonkajärvi Honkakangas II Sonkajärvi Suomenkangas Sonkajärvi Lapinsalo Sonkajärvi Kohisevanniityt Sonkajärvi Ruostesalmi Sonkajärvi Puukkokangas Sonkajärvi Ahkionkangas Sonkajärvi Pihkasuonkangas Sonkajärvi Haajaistensalmi I Sonkajärvi Haajaistensalmi II Sonkajärvi Mönkönniemi Sonkajärvi Marjomäki Sonkajärvi Kuivasuo Sonkajärvi Kiltuanjärvi Sonkajärvi Antinlampi Sonkajärvi Vehkakangas Sonkajärvi Järvikangas I Kajaani Järvikangas II Kajaani Vornankorpi Pielavesi Petäjäjärvi Pielavesi Harjapää Pielavesi Silmämäki Pielavesi Koivumäki Iisalmi Iimäki Iisalmi Saramäki Lapinlahti Alussuo Varpaisjärvi Vuorisenkangas Varpaisjärvi Välikangas Varpaisjärvi Muikkulahti Varpaisjärvi Palokangas Kiuruvesi Kuivikkomäki Kiuruvesi Kariaho Kiuruvesi Koirasuo Kiuruvesi Tuhkakangas Kiuruvesi Kiviaho Kiuruvesi Pienimäki Pyhäntä, Kärsämäki Suksikangas Pyhäntä Hieta-ahonkangas Vieremä Hyttikangas Sonkajärvi Viitosenmäki Sonkajärvi Rantakangas Sonkajärvi Kukkokangas Sonkajärvi Valkeislampi Sonkajärvi Iso-Talas Sonkajärvi