Työterveyslaitoksen toimintakertomus 2008

Työterveyslaitoksen toimintakertomus 2008 Sosiaali- ja terveysministeriön ja Työterveyslaitoksen tulossopimuksen toteutuminen vuonna 2008

1 Sisällysluettelo 1 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN... 2 2. VAIKUTTAVUUS JA TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS... 4 2.1 Vaikuttavuus...4 2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus...5 2.2.1 Edistetään terveyttä ja työkykyä...5 2.2.2 Lisätään työelämän vetovoimaa...6 2.2.3 Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä...9 2.2.4 Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva...9 2.2.5 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan liittyvät tavoitteet...10 2.2.6 Perheiden hyvinvointi...11 2.2.7 Sukupuolten välinen tasa-arvo...11 2.2.8 Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen...12 2.2.9 Suoritteiden määrät...13 2.2.10 Palvelukyky ja laatu...13 2.2.11 Mediakuva ja sidosryhmät...13 2.2.12 Sisäinen valvonta...14 3. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS... 14 3.1 Taloudellinen tehokkuus ja tuottavuus...14 3.2 Informaatioteknologian hyödyntäminen...19 3.3 Kannattavuus...19 3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus...20 4. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 20 5. TILINPÄÄTÖSANALYYSI... 23 5.1 Rahoituksen rakenne...23 5.2 Talousarvion toteutuminen...23 5.3 Tuotto- ja kululaskelma...23 5.4 Tase...24 6. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA... 24 7. ARVIOINTIEN TULOKSET... 25 8. YHTEENVETO VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ... 25 9. ALLEKIRJOITUKSET JA MÄÄRÄAJAT... 26 LIITTEET

2 1 Johdon katsaus toimintaan Vuoden 2008 alkupuolella Suomen talouden uskottiin olevan terveellä pohjalla ja kilpailukykyä pidettiin hyvänä. Vuoden lopussa tunnelmat olivat täysin muuttuneet. Hallituksen elvytystoimista huolimatta noin 100 000 työpaikan arvioidaan katoavan Suomesta vuosina 2009 ja 2010. Keskeinen kysymys on, miten suomalainen työelämämalli toimii muuttuneessa taloudellisessa tilanteessa. On tärkeää, ettei toimintakyky työpaikoilla halvaannu eivätkä ihmiset syrjäydy työelämästä. Työnantajat, työntekijät, julkinen valta sekä työterveyshuolto- ja työsuojeluorganisaatiot tarvitsevat tilanteeseen soveltuvia toimintamalleja. Ryhdyimmekin välittömästi räätälöimään tietopaketteja, palveluja ja koulutusta eri asiakasryhmiemme tarpeisiin: miten työpaikalla päästään yhteistoimin kriisistä ylös, millaista tukea tarvitaan laajojen lomautusten ja irtisanomisten aikana, miten selviytyä työssä kun suuri osa työyhteisöä katoaa ympäriltä, ja miten selviytyä työttömäksi joutumisesta. Työttömien työterveysneuvonta -hanke käynnistyi Kuopiossa. Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi, että työterveyshuollon toiminnassa on kehitettävää. Työterveyshuollon ennaltaehkäisevän roolin kirkastamiseksi ja työterveyshuoltopalveluja tilaavien työnantajien tehtävän helpottamiseksi laadimme kattavan oppaan siitä, millaista työterveyshuoltoa henkilöstölle kannattaa hankkia ja miten; opas ilmestyy vuoden 2009 alussa. Panostimme myös työterveyshuollon kattavuuden lisäämiseen, erityisesti yrittäjien ja pienyritysten työterveyshuollon kehittämiseen. Sosiaali- ja terveysala on yksi painopistealoistamme, jolle pyrimme tarjoamaan monipuolista asiantuntijatukea muutosten hallitsemiseksi sekä henkilöstön osaamisen ja alan houkuttelevuuden kehittämiseksi, mm. työyhteisöjen ja työprosessien kehittämistä, työaikamalleja, ergonomisia työasentoja ja sairaalakiinteistöjen kuntoa. Annoimme myös oman panoksemme työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyön kehittämiseen. Alkoholihaittojen ehkäisemiseksi jatkoimme hyväksi havaitun mini-interventiotoiminnan levittämistä: koulutimme työterveyshuollon henkilöstöä kiinnittämään huomiota alkoholinkäyttöön riittävän varhaisessa vaiheessa. Julkaisimme alkoholinkäyttöön liittyvää terveystietoa ja haastoimme työpaikat nostamaan alkoholiasiat pöydälle sekä viettämään tipatonta tammikuuta. Osallistuimme aktiivisesti terveyden edistämisen politiikkaohjelman toteuttamiseen sekä sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseen (liite 1). Työtapaturmien määrä on kääntynyt nousuun, mutta Työterveyslaitoksen Nolla tapaturmaa -foorumin jäsentyöpaikoilla kehitys on päinvastainen. Foorumin toiminta osoittaa, että keinoja työtapaturmien estämiseksi on, kunhan tahto ja asenteet saadaan työpaikoilla kohdalleen. Työpaikkaväkivallan ja työpaikkakiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi osallistuimme eurooppalaisen PRIMA-EF -mallin kehittämiseen ja lanseeraamiseen. Globalisaatio, kestävän kehityksen vaatimukset, uudet teknologiat ja väestön ikääntyminen muuttavat yhteiskuntaa ja niiden vaikutukset näkyvät myös työelämässä. Vuonna 2008 nostimme näkyvästi esille nanoteknologian terveysvaikutukset sekä aivojen jaksamisen työssä. Myös johtamisen merkitys ja työyhteisön sosiaalisesta pääomasta huolehtiminen kiinnostivat suurta yleisöä, samoin kuin univajeen yhteydet sydän- ja verisuonitautien syntyyn. Sektoritutkimusjärjestelmän arvioinnit ja uudelleenjärjestelyt jatkuivat. Jussi Huttusen ja Jouko Mäki-Lohiluoman selvitysraportin perusteella peruspalveluministeri Paula Risikko totesi, että Työterveyslaitoksen toimenkuva on selkeä ja voimme jatkaa itsenäisenä laitoksena toteuttaen voimassaolevaa strategiaamme. Valtioneuvoston innovaatiopoliittinen selonteko hyväksyttiin eduskunnassa syksyllä. Monet selonteon näkökulmat, kuten asiakkaan tarpeisiin tuotettavat innovaatiot sekä monitieteinen, korkeatasoinen ja yhteiskunnan kannalta relevantti toiminta sekä kansainvälistyminen ovat jo mukana omassa strategiassamme; juuri näihin tavoitteisiin olemme pyrkineet viimeisen kolmen vuoden ajan. Asemamme itsenäisenä julkisoikeudellisena yhteisönä, pyrkimyksemme tuottaa työelämässä sovellettavia ratkaisuja yhdessä asiakkaidemme ja yhteistyökumppaniemme kanssa, sekä tutkimusta, koulutusta, palvelutoimintaa ja tiedonvälitystä yhdistävä innovaatiomallimme kiin-

3 nostivat julkisen hallinnon organisaatioita, jotka olivat itse hahmottelemassa strategisia linjauksiaan tai muokkaamassa rakenteitaan. Vuodesta 2006 voimassa ollut strategiamme on muokannut toimintaamme merkittävästi. Uusi toimintamallimme on pakottanut pohtimaan toimintamme vaikuttavuutta sekä suuntaamaan toimintaa asiakaslähtöisesti, etsimään verkostoja ja monitieteistä yhteistyötä. Tämä aluksi hankalalta tuntunut näkökulman muutos on osoittautunut hedelmälliseksi ja tuottavaksi. Toimintamallimme hyödyntämistä ja toimintamme vaikuttavuuden arviointia meidän on vielä kehitettävä systemaattisemmiksi. Meidän on myös kehityttävä entistä ketterämmiksi toimintaympäristön muutostilanteissa. Matriisiorganisaatioomme liittyvät päätösvalta- ja vastuukysymykset ovat mietityttäneet henkilöstöä, mutta matriisimaiseen toimintaan liittyvä yhteistyö ja vuorovaikutus sisältävät myös energisoivaa potentiaalia. Tieteellisiin innovaatioihin tähtäävien kärkitutkimusyksiköiden (psykososiaaliset tekijät ja työterveys, immunotoksikologia) sekä sosiaalisia innovaatioita painottavien teema-alueiden (laadukas sisäilma, elämänkulku ja työ) toiminta on ollut lupaavaa. Myös tiimiorganisaatiomme on päässyt hyvään vauhtiin. Organisaatiomme toimii valtakunnallisesti mutta on alueellisesti hajautettu; tämä on vahvuus, jota tulevaisuudessa pyrimme hyödyntämään yhä tehokkaammin. Sisäisen yhteistyön kehittäminen jatkuu, samoin on ulkoisten kumppanuuksien ja asiakassuhteiden laita. Tehtyjen henkilötyövuosien määrä väheni tuottavuusohjelman edellyttämällä tavalla. Panostimme erityisesti ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun: teimme koko organisaation laajuisen osaamiskartoituksen, jonka perusteella tunnistimme tulevien vuosien mahdolliset osaamisvajeet, ja ryhdyimme toimiin niiden paikkaamiseksi. Jatkoimme sukupolvenvaihdokseen liittyvää mentorointiohjelmaa, jossa kokeneet ja nuoremmat asiantuntijat vaihtavat kokemuksia. Poissaolojen kokonaismäärä pysyi ennallaan, mutta pitkät poissaolot lisääntyivät. Kehitimme TYÖTIEtoimintamallin, jonka tavoitteina ovat työhyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ennaltaehkäisy sekä sairauspoissaolojen pitkittymisen ehkäisy ja pitkiltä poissaoloilta työhönpaluun helpottaminen. Menetelmässä korostuvat puheeksi ottaminen ja aktiivinen seuranta. Ilmapiirikyselyn mukaan koko laitoksen laajuisessa yhteistyössä on vielä kehitettävää, mutta tiimien ilmapiiri on hyvä ja myös lähiesimiestyö saa hyvän arvion. Lukuisat sisäiset kehittämisprosessit veivät aikaa, mutta niiden vaikutukset - sujuvampi toiminta - alkavat näkyä vuoden 2009 aikana. Johtamisen tietojärjestelmä JOTI saatiin pitkän kehittämistyön jälkeen käyttöön vuodenvaihteessa; sen avulla esimieskuntamme pystyy aiempaa tehokkaammin ja ajantasaisemmin seuraamaan toiminnan tuloksia, taloutta ja tuottavuutta. Käytössä on nyt myös uusi T&K-prosessimalli. Palvelutoiminnan tuotelinjat ja tuoteperheet sekä uusi asiakasrekisteri selkeyttivät palvelujen tarjontaa asiakkaille sekä palvelutoiminnan johtamista. Budjetoidut tuotot ylitettiin, mutta myös käyttömenot ylitettiin. Käyttömenojen ylitys ja tilinpäätöksen miinusmerkkisyys johtuivat pääasiassa palkkausmenoista, kun ennakoitua suurempiin TES-korotuksiin ei saatu rahoitusta lisäbudjetista. Tutkimusrahoituksemme on kehittynyt hyvään suuntaan jo useamman vuoden ajan. Suomen Akatemialta saamamme rahoitus on kasvanut 2000-luvun aikana kymmenkertaiseksi, mikä osoittaa tutkimuksemme pysyneen alansa kärjessä. Samanaikaisesti innovaatiotoimintaa ja yritysyhteistyötä tukevalta TEKESiltä saamamme rahoitus on kaksinkertaistunut. Olemme siis myös onnistuneet muuntamaan tutkimustietoa yrityksiä hyödyntäviksi ratkaisuiksi. Kaiken kaikkiaan Työterveyslaitoksen vuosi 2008 sujui hyvin. Tehtävänämme on toimia edelläkävijänä, arvioida kriittisesti nykyistä ja luoda uutta. Näyttää siltä, että olemme löytäneet paikkamme työelämän kehityksen, tuottavuuden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Työterveyteen panostaminen on investointi tulevaisuuteen. Näitä investointeja ei kannata tehdä summamutikassa ja äkkikäännöksin, vaan tutkittuun tietoon perustuen ja pitkäjänteisesti toimien.

4 2. Vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus Toimintakertomuksen osassa I raportoidaan tulossopimuksessa määriteltyjen tulosten toteutuminen vuonna 2008. Raportointi noudattaa Valtiokonttorin tulosprismaa. Se sisältää tuloksellisuuden itsearvioinnin sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaisesti. Itsearvioinnissa käytetään asteikkoa 1-5 (1. Heikko, 2. Välttävä, 3. Tyydyttävä, 4. Hyvä ja 5. Erinomainen). Toimintakertomuksen osa 2 kuvaa sisällöllisiä tuloksia vasten Työterveyslaitoksen strategiassa ja vuoden 2008 toimintasuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. 2.1 Vaikuttavuus Työterveyslaitoksen strategiset painoalueet on määritelty siten, että ne tukevat hallitusohjelman sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategisia linjauksia työterveyden ja työsuojelun alueella. Työterveyslaitos toteuttaa sosiaali- ja terveysministeriön asettamia tavoitteita toimialueensa ja voimavarojensa puitteissa. Tulossopimuksessa vaikuttavuustavoitteet on kuvattu indikaattorimuuttujien tavoitearvoina vuodelle 2011 siten, että lähtötasona on vuosi 2008. Indikaattoreiden seurantatietoa ei vielä käytännössä ole kuitenkaan saatavilla vuodelta 2008. Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa 2009 tulee antamaan väliaikatietoa useista indikaattoreista. Työterveyshuolto Suomessa 2008 -seurantaraportti on valmistumassa. Tästä aineistosta käytettävissä on vuoden 2008 tilannetieto seuraavista seurantaindikaattoreista: Vaikuttavuustavoite STM:n yleisindikaattori/ TTL:n seuranta Tavoitteen lähtötaso 2008 Tavoitetila 2011 Työterveyshuollon saatavuus ja laatu paranevat Sosiaali- ja terveydenhuollon työ ja palvelurakenne kehittyy Kattavuus: palkansaajat yrittäjät (TTL:n seuranta) maatalousyrittäjät (Melan tth-rekisteri) rakennusala sosiaali- ja työterveysala (TTL:n seuranta) Laatu: Hyvien käytäntöjen määrä, Tth:n asiakkaiden antama arvosana palveluista Toimintakykyiset tth-yksiköt. TTH-henkilöstölle järjestetty täydennyskoulutus ja kunnille järjestetty koulutus/konsultaatio 88 15-20 % 40 70 93 Täydennyskoulutusta kysynnän mukaan. 50 tilaisuutta vuonna 2008 94 x 50 x x

5 2.2 Toiminnallinen tuloksellisuus 2.2.1 Edistetään terveyttä ja työkykyä kehittänyt ja levittänyt työkuormituksen arviointimenetelmiä, tukenut työpaikkoja varhaisen tuen toimintamallien kehittämisessä sekä kehittänyt työterveys- ja turvallisuusjohtamisen työkaluja. Tulostavoite 2008: TTL käynnistää kolmivuotisen yhteiskehittelyhankeen, jossa luodaan työpaikkojen edellytykset huomioiva terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö. TTL jatkaa Mini-intervention käytön juurruttamista. Toteuma 2008: Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristön yhteiskehittelyhankkeessa on käynnissä työpajatyöskentely- ja kriteerien määrittelyvaihe. Kriteerien määrittelyn lähtökohtana on kohdetyöpaikoilla terveyteen vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen, jossa otetaan huomioon työpaikan kulttuuri ja rakenteelliset asiat. Työterveyden edistämiseen soveltuvista työkaluista ja menetelmistä on järjestetty koulutusta kohdetyöpaikkojen ja työterveyshuoltojen henkilöstölle. Mini-intervention käytön vakiinnuttamiseksi on vahvistettu työpaikkojen ja työterveyshuoltojen yhteistyötä alkoholihaittojen ehkäisemisen juurruttamiseksi toimintakäytäntöihin. Tähän koulutukseen työterveyshuolloille on sisällytetty vanhemmuuden näkökulma ja sitä on käsitelty pätevöittämis- ja täydennyskoulutuksessa. Työterveyslaitoksen omassa työryhmässä on laadittu kokonaiskuormituksen arvioinnin kehittämiseksi www-sivut työkuormituksen aineistoista. Itsearviointi: 5 selvittänyt työntekijöiden sosioekonomisien ryhmien välisiä terveyseroja osana Teroka - hanketta. Tulostavoite 2008: TTL on käynnistänyt TE- ROKA -toimintaohjelman mukaisia toimenpiteitä työikäisen väestön terveyserojen kaventamiseksi. Toteuma 2008: Työterveyslaitos osallistui Kansalliseen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman 2008 2011 (TEROKA) toimeenpanosuunnitelman valmisteluun nimeämällä yhden puolipäiväisen asiantuntijasihteerin toimintaohjelman suunnittelua varten mm. kansanterveyden neuvottelukunnan jaostyöskentelyyn. Toimintaa rahoitettiin myös Työterveys 2015 -ohjelmasta. Toimintaohjelman toimintalinjojen valmistelua varten nimettiin seitsemän etenemissuuntaa, joista TTL:n vastuulla oli Työikäisten terveyserojen kaventaminen. TTL vastaa TEROKA:n toimintaohjelmassa 2008 2011 toimenpiteestä, jossa juurrutetaan terveyden edistäminen osaksi työpaikan toimintakulttuuria niillä ammatti- ja toimialoilla, joilla terveyttä kuormittavat haittatekijät ja haitalliset elintavat ovat yleisiä. Toimenpide jakaantuu neljään osioon: 1. Ammattiryhmittäinen terveyserojen kaventaminen, joka aloitettiin vuonna 2008 riskiammattiryhmien tunnistamisella rekisteri-, tilasto- ja kyselyaineistoin 2. Ammattitautien ehkäisy ja toimialakohtainen työterveyshuollon kehittäminen 3. Depressio ja stressi -työterveyshuollon hyvät käytännöt ja koulutus 2008 2010 4. Työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehittäminen, Alueellisella yhteistyöllä kohti parempaa työterveyttä 2008 2012 edistänyt ja tukenut tupakkalain työpaikkoja koskevien tupakointikieltojen toimeenpanoa, seurannut, arvioinut ja raportoinut STM:lle lain toimeenpanon tuloksellisuuden. Tulostavoite 2008: TTL järjestää tupakkalainsäädännön toimeenpanoa tukevaa koulutusta, seuraa ja arvioi lain toimeenpanoa, työntekijöiden altistumista tupakansavulle, raportoi asiat 2008 ja 2009 STM:lle ja valmistautuu v. 2010 eduskunnalle annettavaan selontekoon. Toteuma 2008: Ravintoloita koskevan tupakkalain siirtymäajan keskivaiheessa TTL toteutti valtakunnallisen seurantakyselyn ja tupakansavun pitoisuusmittaukset ravintoloissa. Ravintola-alan, viranomaisten ja työterveyshuollon koulutustilaisuuksissa esiteltiin tupakkalain toteutumisen nykytilanne, erityisongelmatilanteet ja niiden ratkaisumallit. TTL:n selvitys on ainoa valtakunnallinen seuranta tupakkalain toteutumisesta ravintoloissa. Itsearviointi: 5

6 kehittänyt hallintakeinojen sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn tapahtumaketjun eri vaiheissa; painopisteinä liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyshäriöt. TTL on osallistunut Masto-hankkeeseen. Tulostavoite 2008: TTL selvittää työterveyslääkäreiden, esimiesten ja työntekijöiden valmiutta ottaa käyttöön osasairauspäivärahaetuus ja kartoittaa vuonna 2007 voimaan tulleen järjestelmän esteitä ja mahdollisuuksia. Raportoidaan kokemuksia liikuntaelinsairauksissa osasairausvapaan toteutettavuudesta erilaisissa töissä sekä työterveyshuollon ja työpaikkojen yhteistoiminnasta. TTL laatii suosituksia työolojen arviointiin ja sairauspoissaolojen hallintaan, antaa koulutusta tth-henkilöstölle depression ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen hyvistä käytännöistä työterveyshuollossa. TTL kehittää mielenterveystekijöihin suunnatun työpaikkaselvityksen. Toteuma 2008: TTL teki osasairauspäivärahaa käyttäneiden kyselyn keväällä 2008, analysointi ja raportti ovat valmistumassa. Työterveyslääkärien kysely tehtiin marras-joulukuussa 2008. Suunniteltiin ja aloitettiin esimiesten ja työntekijöiden haastattelututkimus. Liikuntaelinsairauksissa varhaisen osasairausvapaan toteutettavuustutkimuksen tuloksia analysoitiin, mutta raportointi siirrettiin vuodelle 2009, jotta mukaan saadaan riittävästi osasairausvapaalla olleita potilaita. TTL julkaisi Terveysportissa Työterveyshuollon hyvät käytännöt: depressiosuosituksen. Toteutettiin valtakunnallinen koulutuskiertue kuudella paikkakunnalla (455 osanottajaa) ja julkaistiin depression hoidosta työterveyshuollossa -opaskirja, jota jaettiin kiertueella. Käynnistettiin kehittämishanke pilottityöterveyshuollossa. Julkaistiin opas mielenterveystekijöihin suunnatusta työpaikkaselvityksestä ja sairauspoissaolojen hallinnasta. Itsearviointi: 5 kehittänyt depression hoitovalmiutta Tulostavoite 2008: TTL jatkaa asiantuntijaryhmän toimintoja ja tarvittaessa perustaa uusia ryhmiä. Toteuma 2008: Tutkimusten perusteella masennuksen hoidossa todettiin puutteita. TTL järjesti maanlaajuisen koulutuskiertueen työterveyslääkäreille ja psykologeille depression hyvästä hoidosta työterveyshuollossa. Käynnistettiin depression hoitosuosituksen testaus pilottihankkeessa Järvenpään kaupungin työterveyshuollossa. Laadittiin koulutusmateriaaliksi aiheesta opas, josta kerätään käyttökokemuksia koulutuskiertueella. Itsearviointi: 5 2.2.2 Lisätään työelämän vetovoimaa tukenut hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen kehittämistä yhteisten työpaikkojen ja monikulttuuristen työyhteisöjen johtamiskäytäntöihin. TTL on tuottanut hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja toistotyön työjärjestelyihin. Työsuojelun kehittämiseksi TTL on tunnistanut ja raportoinut uusia työelämän riskejä (emerging risks) ja kehittänyt käytäntöjä niiden torjumiseen (uudet materiaalit ja tuotantotekniikat). Tulostavoite 2008: TTL luo oman asiantuntijaverkoston asian hoitamiseen ja huolehtii tarvittavasta koulutuksesta. TTL laatii suunnitelman toimenpiteistä toistotyöhön liittyen. TTL osallistuu kansalliseen ja EU-tasoiseen (mm. Bilbao-virasto) toimintaan uusien terveysriskien tunnistamiseksi. Toteuma 2008: Luotiin STM:n Työhyvinvointifoorumin 'Tasa-arvo ja monimuotoisuus' työryhmän toimesta asiantuntijaverkosto, joka edustaa tasa-arvon ja monikulttuurisuuden eri osaalueita (ikä, etninen tausta, seksuaalinen suuntautuminen, vammaisuus, sukupuoli ja perhetilanne). Verkoston toimintaan osallistuu TTL:n asiantuntijoita.

7 TTL:n fyysisen työn kehittämisryhmä on koonnut TTL:ssa toteutettavat toistotyön haittojen vähentämiseen kohdistuvat hankkeet. Koordinointi- ja suunnittelutyö jatkuu 2009. Uutena hankkeena käynnistettiin projekti Ergonomia ja hyvät käytännöt toistotyössä, jossa toteutetaan internetiin toistotyön arviointimenetelmä ja luodaan hyvien ratkaisujen tietopankki toistotyön haittojen hallintaan. TTL on koordinoinut vuosina 2005 2008 TCWE (Topic Centre Work Environment) -hanketta (päättyy 31.3.2009) ja osallistunut samaan aikaan TCRO -hankkeeseen. TTL haki 2008 Bilbaoviraston rahoittamaa TC-OSH (Topic Centre - Occupational Safety and Health) -hanketta konsortion johtajana. TTL:n johtama konsortio valittiin tehtävään, jota koskeva sopimus allekirjoitettiin syksyllä 2008. TTL on vuodesta 2006 lähtien koordinoinut NEW OSH ERA (New and Emerging Risks in Occupational Safety and Health) ERA-NET-hanketta. Itsearviointi: 5 selvittänyt suunnittelun ja ergonomian merkitystä tuottavuudelle ja hyvinvoinnille. TTL on tuottanut tietoa tuottavuutta, terveyttä ja työn sekä muun elämän yhteensovittamista edistävistä työaikajärjestelyistä. Tulostavoite 2008: TTL:n suunnitteluyhteistyöverkosto markkinoi ihmisen mukaista suunnittelua verkostolleen. Suunnittele kaikille (Design for all) -näkemystä voimistetaan suunnitteluhankkeissa. TTL tuottaa joustojen työhyvinvointivaikutuksia koskevaa tutkimustietoa ja suosituksia viranomaisille, työmarkkinajärjestöille, yritysjohdolle ja henkilöstölle sekä työterveyshuollon ammattilaisille. Tutkimustietoa tuotetaan erityisesti vuorotyöhön ja pitkiin työaikoihin liittyvän kasautuvan univajeen toimintakykyja terveysvaikutuksista sekä vuorotyön yhteydestä sydän- ja verisuonisairauksien kehittymiseen. Toteuma 2008: Verkostoa on muodostettu palveluhankkeiden ja koulutuksen yhteydessä (mm. TEERI, Työterveyspäivät). Suunnittele kaikille -näkemystä on tuotu esille. Mm. ISO:n julkaisemaa teknistä raporttia "Ergonomics data and guidelines for the application of ISO/IEC Guide 71 to products and services to address the needs of older persons and persons with disabilities" ollaan suomentamassa. Työterveyspäivillä Suunnittele kaikille -teema oli integroitu suunnitteluseminaariin. Vuorotyöhön ja pitkiin työaikoihin liittyvät TTL:n tutkimukset osoittavat mm., että 1) unen rajoittaminen heikentää turvallisuuskriittisissä töissä vaadittavia tiedonkäsittelytoimintoja sekä tuottaa elimistössä tulehduksellisen reaktion, 2) vuorotyö on yhteydessä kaulavaltimon kalkkeutumiseen jo ennen 40 ikävuotta miehillä, 3) nopeasti myötäpäivää kiertävät työvuorot ja työaikojen joustavuus vähentävät väsymystä ja todennäköisesti sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Joustojen ja työaikojen työhyvinvointivaikutuksista on tiedotettu laitoksen kursseilla ja lehdissä sekä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla koko maan kattaneella koulutuskiertueella. Itsearviointi: 5 tuottanut 4-vuotiskauden aikana vuosittain STM:n kanssa valitun riskitoimialan valtakunnallisen altistus- ja terveysselvityksen. Tulostavoite 2008: TTL valitsee yhden merkittävän riskitoimialan ja tuottaa alan valtakunnallisen altistus- ja terveysselvityksen. Toteuma 2008: Rakennusalasta laadittiin vuonna 2008 ensimmäinen alakohtainen toimialan riskiprofiili, joka tuo tietoa kyseiseen alaan liittyvistä riskeistä. Tähän liittyvät tilastotiedot on koottu ja lopullinen yhteenveto valmistuu maaliskuun 2009 loppuun mennessä. Vuoden 2008 aikana on aloitettu myös profiilitietojen keruu jätehuoltoalasta ja palo- ja pelastusalasta, joista valmistuu riskiprofiilit vuonna 2009. tuottanut erityisesti pk-yritysten tarpeisiin soveltuvia riskien tunnistamis- ja arviointimenetelmiä ja levittänyt niitä koulutuksella ja viestinnällä työpaikoille. TTL on luonut ja yl- Tulostavoite 2008: TTL osallistuu pkyrityksille soveltuvien riskinarviointimenetelmien kehittämiseen ja käynnistää niiden levittämisen valituilla toimialoilla. TTL käynnistää alueellisten konsulttiverkostojen luomisen.

8 läpitää alueellisia asiantuntijaverkostoja pkyritysten konsultointipalvelujen tuottamiseksi. TTL on toteuttanut toimenpiteitä Työhyvinvointifoorumin tavoitteiden saavuttamiseksi ja toiminnan tukemiseksi. TTL on osallistunut Työhyvinvointifoorumin valmisteluun ja käynnistämiseen. Toteuma 2008: Vuonna 2008 TTL:n asiantuntijat ovat priorisoineet olemassa olevat riskinarviointimenetelmät ja tunnistaneet niiden kehittämistarpeita. Tämän sekä kertyneen tutkimusdatan pohjalta tullaan vuonna 2009 kehittämään TTL:n riskinarviointipalveluja ja -koulutusta paremmin työpaikkoja tukeviksi. Kemikaaliriskien arvioinnin ja hallinnan kehittämiseksi on laadittu suunnitelma Control Banding -pohjaisen menetelmän lanseeraamiseksi Suomessa. Hankkeelle on haettu rahoitusta TSR:ltä. TTL on laajasti osallistunut Työhyvinvointifoorumin työhön johtoryhmässä, työryhmässä ja projektityönä. Osana Työhyvinvointifoorumin toimintaa perustettiin työturvallisuuden teemaryhmä. Nolla tapaturmaa -foorumi toimii osana Työhyvinvointifoorumia. toteuttanut toimenpiteitä, joiden avulla työpaikat ovat tietoisia EY:n ja REACH- ja GHSasetusten sisällöstä ja velvoitteista ja mahdollisuuksista. TTL on toteuttanut kemikaaliohjelman mukaiset toimenpiteet. Tulostavoite 2008: TTL on selvittänyt altistumisseurantaa varten käytössä olevat ja suunnitellut tietojärjestelmät ja niiden rakenteen sekä järjestelmien tietoaukot ja osallistunut kartoitukseen muiden tahojen tietojärjestelmistä ja yhteiskäyttömahdollisuuksista. TTL kohdentaa altistumisseurantaa riskialttiille toimialoille. Toteuma 2008: REACH:iin (Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals, EU:n kemikaalilainsäädäntö) ja GHS:ään (Globally Harmonised System of classification and labelling of chemicals, kemikaalien yhdenmukaistettu luokitus- ja merkintäjärjestelmä) liittyen TTL järjesti kuusi REACH- tai GHS -aiheista kurssia: kolme REACH-HOTSHOT -kurssia, jonka tavoitteena oli REACH -tietoisuuden levittäminen työpaikoille, sekä kurssit Kemikaalien uudet merkinnät ja käyttöturvallisuustiedotteet (2 kpl) ja Kemikaaliriskien arviointi ja torjunta työpaikoilla. Näillä saavutettiin yhteensä noin 160 koulutettavapäivää. Työterveyshuollon REACH- ja GHS - tietoisuuden lisäämiseksi päivitettiin ja täydennettiin työterveyshuollon virtuaaliyliopiston REACH-GHS -verkkokurssi ja laadittiin esite REACH. Työterveyshuolto ja uusi kemikaalilainsäädäntö, jota on jaettu mm. Työterveyspäivillä ja koulutustilauuksissa. Riskinarviointimalleja on kehitetty pienyrityksen johtamiseen ja yhtä niistä on testattu rakennusteollisuudessa. Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuoltomalli on kehitetty ja sen implementointi on käynnistynyt. Alueellisten verkostojen luominen on käynnistynyt. laatinut työsuojelun kehittämiseksi turvallisuusjohtamisen konseptin, kriteerit ja tavoitetasot, jotka toimivat työpaikkoja ohjaavina tekijöinä. TTL on levittänyt tietoa tapaturmattoman ja tuottavan työn merkityksestä, tukenut työpaikkoja työturvallisuuden kehittämisessä sekä kehittänyt turvallisuusjohtamisen työkaluja. Tulostavoite 2008: TTL on selvittänyt turvallisuusjohtamisen konseptin kriteerit ja sisällön, joiden pohjalta kehitetään toimialakohtaisia sovelluksia sekä kehittää yhteisten työpaikkojen ja verkostojen turvallisuusjohtamisen malleja. TTL toteuttaa Nolla tapaturmaa -foorumin toimintasuunnitelman sekä käynnistää projektin yhteisten työpaikkojen turvallisuuden hallinnasta. Liikkumisturvallisuutta edistetään EU- SLIP- ja Liukuesteiden tehokkuushankkeilla. Toteuma 2008: Työturvallisuuden ja -terveyden johtamisen perustaksi laadittiin käsitekonsepti, jonka perusteella määritetään kriteerit ja tavoitetasot. Nolla tapaturmaa -foorumin toimintasuunnitelma toteutui suunnitelmien mukaan. Yhteisten työpaikkojen turvallisuuden hallintaa koskevan projektin suunnittelu ei toteutunut, koska yhteistyökumppanina toiminut yritys ei osaltaan pystynyt panostamaan suunnitteluun. Sen sijaan aloitettiin suunnittelemaan hanketta, jossa selvitetään työturvallisuuden edistämishankkeiden vaikutusta turvallisuustoiminnan tasoon ja turvallisuusilmapiiriin. Hankesuunnitelma jätetään TSR:oon helmikuussa 2009.

9 Liikkumisturvallisuutta edistettiin EU-SLIP - ja Liukuesteiden tehokkuushankkeilla, jotka etenivät suunnitelmien mukaan. 2.2.3 Vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä Tulossopimuksen tavoite 2011: Terveydenhuoltoon on luotu toimintamallit ja ne ovat käytössä 2011. TTL on osallistunut työterveysneuvolakonseptin kehittämiseen. Tulostavoite 2008: Työterveysneuvola - hanke on käynnistetty 2007. TTL ja KTL osallistuvat Stakesin päävastuulla olevaan työttömien terveydenhuoltohankkeeseen. Toteuma 2008: Työterveysneuvontahanke aloitettiin Kuopiossa TTL:n vetämänä hankkeena yhteistyössä paikallisten toimijoiden sekä Stakesin ja KTL:n kanssa. Toimijat on sitoutettu hankkeeseen suunnitelman mukaisesti. luonut ja saattanut käyttöön toimintamalleja kriittisten siirtymävaiheiden onnistumisen tukemiseksi (koulutuksesta työhön, työttömyydestä työhön, pitkältä sairauslomalta työhön). Tulostavoite 2008: TTL tarjoaa menetelmiä peruskoulun päättävien sekä ammatillisesta koulutuksesta työhön siirtyvien urasuunnittelun ja -hallinnan tueksi. TTL kehittää malleja työttömyydestä työhön siirtymisen helpottamiseksi ja tehostamiseksi. Toteuma 2008: Perusopetuksessa TTL:n järjestämiä Kohti työelämää - ohjaajakoulutustilaisuuksissa vuonna 2008 koulutettiin 38 opettajaa menetelmän käyttäjiksi. Ohjaajan käsikirjoja tilattiin 756 kappaletta ja oppilaan työkirjoja 824 kappaletta. Ammatillisessa koulutuksessa TTL:n järjestämässä Koulutuksesta työhön -ohjaajakoulutuksessa vuonna 2008 koulutettiin 10 ohjaajaa. Ohjaajan käsikirjoja tilattiin 1016 kappaletta ja oppilaan työkirjoja 2454 kappaletta. Kesällä 2008 julkaistun työuran hallinnan tukemiseksi muuttuvissa organisaatioissa tarkoitetun Työuran uurtaja -ryhmämenetelmän ohjaajiksi koulutettiin 45 henkilöä. Ohjaajan käsikirjoja tilattiin 704 kappaletta ja osallistujan työkirjoja 1058 kappaletta. Työttömyydestä työhön siirtymisen malli on käytössä työvoimaviranomaisilla ja sen käyttöä on aktivoitu TTL:n toimesta. 2.2.4 Varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva Tulossopimuksen tavoite 2011: Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyötä on kehitetty. TTL on kehittänyt ja juurruttanut hyviä käytäntöjä työpaikan, työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyön toimintamalleiksi. Tulostavoite 2008: TTL osallistuu terveydenhuoltolakihankkeen yhteydessä tehtävään selvitykseen työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyöstä. TTL on käynnistänyt työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyön kehittämisen eri osapuolten kanssa. Toteuma 2008: Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyöstä pidettiin sosiaali- ja terveysministeriön kanssa seminaari, jossa keskusteltiin yhteistyöstä ja sen tavoitteista. Keski- Suomessa toteutettavassa laajassa alueellisen työterveyshuollon kehittämishankkeessa, Seitti -hankkeessa, on tavoitteena eri terveydenhuollon tasojen yhteistyön rakentaminen. Seitti -hankkeessa tehdään yhteistyötä alueellisen KASTE (sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma) -hankkeen kanssa ja se toteuttaa PARAS (kunta- ja palvelurakenneuudistus) -hankkeen periaatteita soveltaen niitä alueelliseen ja seutukunnalliseen työterveyshuoltoon. Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyötä kehittävä pilottihanke ei saanut rahoitusta. Työterveyshuolto on mukana kehittämässä pidempiaikaista yhteistyötä työsuojelun kanssa koko Työterveyslaitoksen kontekstissa. Tulossopimuksen tavoite 2011: Työterveyshoitajien jatkokoulutus on vakiintunut ja Tulostavoite 2008: TTL on jatkanut työterveyshoitajan jatkokoulutushankkeen toteutta-

10 työterveyshuollon erikoislääkärikoulutustoiminta on vakiinnutettu vuonna 2010 alusta uudistetun lain mukaiseksi. TTL on tarjonnut moniammatillista koulutusta työterveyden asiantuntijoille. mista yhdessä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. TTL on jatkanut työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kehittämistä. TTL tukee vanhempien alkoholinkäytön ja siitä lapsille aiheutuvien haittojen vähentämistä ottamalla se huomioon työterveysalan toimijoiden täydennyskoulutuksessa. Toteuma 2008: Sekä työterveyshoitajien erikoistumis- ja jatkokoulutus sekä työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kehittäminen ovat toteutuneet suunnitellusti. Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutukseen liittyvän ns. muutoslain tavoitteena oli lisätä vuosittain valmistuvien alan erikoislääkärien määrä vuosina 2005 2009 keskimäärin 50:ksi aiemmasta n. 20:stä. Tulos on 2005 2008 ollut keskimäärin 51 uutta erikoislääkäriä (49 uutta erikoislääkäriä vuonna 2008). Työterveyshuollon pätevöittävässä koulutuksessa lääkäreiden, terveydenhoitajien ja fysioterapeuttien koulutus toteutuu moniammatillisesti. Psykologit ovat tulossa mukaan pilottikurssilla vuonna 2010. Muutoin moniammatillisuutta kehitetään kaikissa koulutuksissa. Mini-interventiokoulutuksia on toteutettu työterveyshuollon ammattihenkilöille sekä yhteistyökoulutusta työpaikoille ja työterveyshuolloille. Vanhemmuuden näkökulmaa on sisällytetty koulutuksiin, koska työpaikoilla ja työterveyshuolloissa tavoitetaan suuri joukko perheenjäseniä ja vanhempia. Koulutuksen sisältönä on työterveyshuollon yhteistyö työpaikkojen kanssa primaaripreventiivisen toiminnan lisäämiseksi. Koulutusmateriaalina on hyödynnetty Alkoholi ja työterveys -hankkeen tutkimustietoa sekä kokemuksia ja esimerkkejä kehittämistyöstä; johdon, esimiesten ja henkilöstön koulutus, valistus, tiedottaminen sekä varhaisen puuttumisen mallin sisällyttäminen työpaikkojen päihdeohjelmiin. Mini-intervention sekä alkoholi ja työelämä -näkökulmista on tehty yhteistyötä STAKESin Alkoholiohjelman sekä Terveyden edistämisen keskuksen kanssa. Itsearviointi: 5 kehittänyt maatalousyrittäjien tth:n sisältöä ja palvelujärjestelmää hallitusohjelman mukaisesti. TTL on kehittänyt sosiaali- ja terveysalan työterveyshuollon kattavuutta ja sisältöä vakiintuneen toiminnan saavuttaneella osaamisverkostolla. Tulostavoite 2008: Valmistellaan maatalousyrittäjien työterveyshuollon järjestämisen 2008 yksityisten palveluntuottajien kautta mahdollistava lainsäädäntö. TTL kehittää ja arvioi työn organisointi- ja johtamismalleja muutoshallinnan, innovatiivisuuden sekä terveys- ja hyvinvointivaikutusten kannalta, painopisteenä kunta-ala ja sosiaalija terveyspalvelut. Toteuma 2008: Lainsäädäntö maatalousyrittäjien työterveyshuollon toteuttamiseksi myös yksityisten palveluntuottajien kautta on voimassa 1.1.2009. Se loi tasa-arvoiset mahdollisuudet palvelujen tuotannossa ja niiden korvauksissa yksityisen ja kunnallisen sektorin suhteen. Annettiin asiantuntijatukea sosiaali- ja terveysministeriölle KASTE -ohjelman suunnittelussa ja käynnistämisessä. Tilaaja-tuottajamalliin siirtymistä koskevassa tutkimuksessa selvitettiin sosiaali- ja terveysalan johtajien ja esimiesten näkemyksiä muutoksen kriittisistä vaiheista, vaikutuksista ja tilaaja- ja tuottajarooleista. Sairaaloiden riskinarviointi- ja hallintaprosessin toimintamalli on kehitteillä. Itsearviointi: 5 2.2.5 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan liittyvät tavoitteet Tulossopimuksen tavoite 2011: Työterveyshuolto on integroitu osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Palvelujärjestelmällä keinoja terveyden edistämiseen, varhaiseen puuttumiseen ja osallisuuden lisäämiseen. Hyvä sosiaali- ja terveysalan työpaikka on työhyvinvointia, vetovoimaa ja tuottavuutta. Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla. Tulostavoite 2008: TTL osallistuu palvelujärjestelmän kehittämiseen tavoitteena parantaa työterveydenhuollon kattavuutta ja integroitumista muuhun terveydenhuoltoon. TTL tuottaa ja levittää tietoa ja toimintamalleja palvelujärjestelmälle, erityisesti työterveyshuollolle. TTL tuottaa ja levittää välineitä ja malleja kokonaisvaltaiseen työpaikan ja työhyvinvoinnin

11 kehittämiseen sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla. TTL tuottaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiseen kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin ja muutosjohtamisen kehittämismalleja ja koulutuspaketin. Toteuma 2008: Pienten yritysten työterveyshuoltomalli on kehitetty ja se pilotoidaan 2009. Maakunnallisen työterveyshuollon kehittämishankkeella (Seitti) parannetaan kunnallisen työterveyshuollon kattavuutta ja sisällön laatua verkostoitumalla. Samassa hankkeessa rakennetaan yhteistyöverkosto eri terveydenhuollon tasojen välille (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, yksityinen työterveyshuolto). TTL:n palvelutoimintana on yhdessä FCG Efekon kanssa konsultoitu kunnallisen työterveyshuollon kehittämistä niin liikelaitosmallien kuin osakeyhtiömallienkin kehittämisessä. Työterveysneuvontahanke integroi työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon toimintaa työttömien, pätkätyöllisten ja pätkätyöttömien kohderyhmässä. Eri terveydenhuollon tasojen yhteistyökeinot luovat synergiaetuja terveydenedistämisessä ja tukevoittavat hoitoketjuja. Työterveyshuoltoon kehitetyt seuranta- ja hallintamallit (sairauspoissaolo, varhainen puuttuminen, TANO) yhtenäistävät varhaisen puuttumisen ja terveyden edistämisen toimintatapoja. Alkoholin varhaisen puheeksi ottamisen pilottikoulutus on suunniteltu ja pilotoidaan 2009. A-Step -työkalu on kehitetty työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöhön alkoholihaittojen ehkäisemiseksi työpaikalla (julkaistaan 2009). Vanhustenhuollon turvallisuusjohtamiseen sisältyvä toimintamalli fyysisesti riskialttiisiin työtehtäviin on kehitteillä. Työyhteisön kehittämismenetelmä: Vanhustyön menetelmäkehittämiskori on testausvaiheessa. Potilassiirtokortti -koulutus potilassiirtotaitojen omaksumiseen hoitoalan oppilaitoksissa ja työpaikoilla on testausvaiheessa. Korostettiin KASTE -ohjelman suunnittelussa ja käynnistämisessä johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen keskeistä merkitystä. Rakennettiin kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin kehittämistä varten yhteistyöverkosto kunta-alan järjestöjen, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kesken. Uusimuotoisen esimiesten muutosjohtamiskoulutuksen suunnittelu on käynnistetty. Ensimmäinen koulutus toteutetaan marraskuussa 2009. Itsearviointi: 5 2.2.6 Perheiden hyvinvointi tuottanut tietoa ja työkaluja työn ja perheelämän yhteensovittamisen tueksi. Tulostavoite 2008: TTL tuottaa tietoa työn ja perheen yhteensovittamisesta. Kehitetään tasa-arvosuunnittelun malli, jonka kohteena ovat erityisesti pk-yritykset. Käynnistetään koulutusta tasa-arvosuunnitelmien hyödyllisyydestä osana pk-yritysten normaalia HR -toimintaa. Tuotetaan hyviä käytäntöjä segregaation purku (SEPU) -projektin pohjalta. Toteuma 2008: Vuoden 2008 takuutuotos on tasa-arvosuunnittelun malli pienten ja keskisuurten yritysten käyttöön. Pk-yrityksissä tasa-arvosuunnitelmia on vähemmän kuin suurissa tai julkisen sektorin työpaikoissa. Tasa-arvosuunnitelmaan voidaan sisällyttää segregaation purkamista eri ammateissa ja toimialoilla, mikä merkitsee, että eri ammateissa ja toimialoilla työskentelee tasapuolisesti miehiä ja naisia. Tällöin on esimerkiksi kehitetty henkilöstön urapolkuja kehittämällä työoloja ja motivoimalla naisia miesvaltaisille aloille sekä miehiä naisvaltaisille aloille. 2.2.7 Sukupuolten välinen tasa-arvo valtavirtaistanut toimintansa. TTL:n tuottamat tilastot on jaoteltu sukupuolen mukaan Tulostavoite 2008: TTL varmistaa, että sen tuottamat tilastot on jaoteltu sukupuolen mukaan. Hankesuunnittelussa sukupuolinäkökul-

12 ja sen tuottama tieto on sukupuolisensitiivistä. TTL:n aloittamat hankkeet on valmisteltu ma otetaan huomioon. sukupuolinäkökulma huomioiden. Toteuma 2008: TTL:n julkaisemissa tilastokatsauksissa (ammattitaudit, ASA-rekisteriin ilmoitetut) on käytössä jaottelu sukupuolittain. Hyvä tutkimustapa -käsikirjaan sisällytettiin ohjeet sukupuolinäkökulman huomioon ottamisesta tutkimushankkeissa. 2.2.8 Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Tulossopimuksen tavoite 2011: Valmiuden ylläpitäminen, ohjeiden tarkistaminen tarvittaessa Tulostavoite 2008: TTH-yksiköille on laadittu ohjeet pandemian varalta. TTL valmistautuu toimimaan tiedonvälityslinkkinä tth-yksiköille. Toteuma 2008: Ylläpidetään internetissä pandemiaan varautumisohjeistoa ja lintuinfluenssan torjuntaan tarkoitettuja ohjesivustoja työterveyshuolloille (yhteistoiminta kansallisen keskusohjauksen kanssa, terveydenhuoltohenkilökunnan suojautumisohjeet, rokotukset, lääkitys jne.) ja yleisölle (mm. eri tehtävissä tarvittava suojautuminen ja työskentelytavat) sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannon mukaisesti sekä toimitaan valtakunnallisissa asiaa koskevissa työryhmissä (mm. Kansanterveyslaitoksen pandemiaryhmä). TTL:llä on tarvittaessa valmius puhelinpäivystykseen ja TTL voi nopeasti toimittaa pandemiaan liittyvät toimintaohjeet työterveyshuolloille. Näistä aiheista järjestettiin kurssimuotoista koulutusta työterveyshuollon henkilöstölle. TTL:n edustaja oli jäsenenä sosiaali- ja terveysministeriön Pandemiaan varautumisen ohjeet sairaanhoitopiireille henkilökunnan suojautumisesta ja lääkevarautumisesta -työryhmässä vuosina 2007 2008. Työryhmän toiminnan aikana järjestettiin STM:n tuella koulutusta varustautumisesta ja suojautumisesta sairaanhoitopiirien henkilöstölle. Työryhmän raportti luovutettiin sosiaalija terveysministerille vuoden 2009 alussa. Kansanterveyslaitoksen influenssapandemiatyöryhmään on kutsuttu edustaja Työterveyslaitokselta toimikaudeksi 2008 2010. Tulossopimuksen tavoite 2011: C- laboratoriovalmiuden ylläpito ja kehittäminen Tulostavoite 2008: Jatketaan valmiuden ylläpitoa ja osallistutaan ympäristöterveyden erityistilanteiden oppaan päivitykseen. Toteuma 2008: TTL ylläpiti C-osaamiskeskuksen puhelinpäivystystä kemikaaliuhkiin liittyen. Yhteydenottoja päivystykseen tuli keskimäärin 1-2 kappaletta kuukaudessa. Lisäksi TTL koordinoi C-osaamiskeskusverkostoa, joka kokoaa alan asiantuntijat eri hallinnonaloilta. Verkoston ohjausryhmällä oli vuonna 2008 kolme kokousta. Omaa valmiutta ylläpidettiin järjestämällä C- toiminnan kenttäryhmien ja päivystäjien koulutuspäivä. Kävimme vuoden 2008 aikana luennoimassa useita kertoja C-uhkista ja julkaisimme yhden artikkelin aiheeseen liittyen. Aloitimme Ympäristöterveyden erityistilanteiden oppaan kemikaaliuhkia koskevan luvun kirjoittamisen. Opas valmistunee vuonna 2009. Kemikaaliuhkiin ja vaaroihin varautumisen kannalta valtakunnallisesti tärkeitä laitoksen tuotteita ovat Onnettomuuden Vaaraa Aiheuttavat Aineet -turvallisuusohjeet (OVA -ohjeet) ja kansainväliset kemikaalikortit. Vuonna 2008 kemikaalikortteja valmisteltiin kuusi uutta kemikaalikorttia englanniksi ja suomenkielisten kemikaalikorttien internetsivuille lisättiin uusia kortteja 51 kappaletta ja päivitettyjä kortteja 46 kappaletta. Uusia OVA -ohjeita valmisteltiin neljä kappaletta ja ne julkaistiin OVA -internetsivulla. Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan rahoittamassa Kemikaaliuhkat - kansallinen riskianalyysi ja priorisointi -hankkeen jatkohankkeessa tuotettiin tietokantasovellus, joka mahdollistaa Suomessa merkittävien uhkakemikaalien ryhmittelyn valittujen uhkakuvien mukaan ja on siten arvokas apuväline kemikaaliuhkatilanteisiin varautumisessa.

13 2.2.9 Suoritteiden määrät Tavoite 2011 Tavoite 2008 Toteuma 2008 Tieteelliset julkaisut 550 550 638 Yleistajuiset julkaisut 400 400 357 Työympäristön mittaukset ja analyysit 60 000 60 000 52 560 Asiantuntijapalvelutyö (päiviä) 40 000 40 000 58 247 Ammattitauti- ja työkyvynarviointitutkimukset 2 000 2 000 2 524 Koulutettavapäivät 18 000 18 000 19 224 Määrälliset suoritetavoitteet ylittyivät muissa suoritteissa paitsi yleistajuisessa julkaisemisessa ja työympäristön mittaus- ja analyysipalveluissa. Yleistajuisessa julkaisemisessa uudeksi tärkeäksi kanavaksi on tullut verkkopalvelu, jonka suoritemäärä ei sisälly julkaisujen lukumäärään. Työympäristöpalveluissa siirtymä on yksittäisten altisteiden mittauksista kokonaisvaltaisempaan ja samalla vaativampaan palveluun, mikä heijastuu suoritemäärissä. 2.2.10 Palvelukyky ja laatu Tulossopimuksen tavoite 2011: Työterveyslaitos osallistuu tuottavuusohjelman toteuttamiseen laitoksen aseman edellyttämällä tavalla. Tulostavoite 2008: Tuottavuusohjelman toimenpiteiden vaikutukset otetaan huomioon laitoksen toiminnassa ja sen suunnittelussa. Toteuma 2008: Tuottavuusohjelman määrällinen tavoite on toteutunut. Työterveyslaitos on toteuttanut lukuisia kehittämishankkeita, joiden tarkoituksena on tehostaa ja uudistaa toimintaa. Tehostamista on kuvattu toimintakertomuksen luvussa 3.1. Tulossopimuksen tavoite 2011: Sisäinen Tulostavoite 2008: Sisäisen innovointimallin innovointimalli on käyttöönotettu. kehittäminen käynnissä. Toteuma 2008: Tuotteistamisprosessi määriteltiin vuonna 2008. Teema-alueilla tehtyä innovaatiotoimintaa arvioitiin seminaareissa asiakkaiden kanssa ja teemojen innovaatioprosessista tehtiin itsearviointiraportti. Itsearviointi: 5 Tulossopimuksen tavoite 2011: Toimintaprosessikohtainen laadunhallintamalli on käyttöönotettu. Tulostavoite 2008: Toimintaprosessikohtaisen laadunhallintamallin kehittäminen käynnissä. Toteuma 2008: Hyvä tutkimustapa -käsikirja valmistettiin laajalla osallistavalla prosessilla. 2.2.11 Mediakuva ja sidosryhmät Tulossopimuksen tavoite 2011: Mediakuvaindeksi: > 4 (asteikko 1-5) Tulostavoite 2008: Nousee 2007 tasosta Toteuma 2008: Seuraava mediabarometri tehdään vasta 2010. Itsearviointi: Ei voida arvioida ilman tulosta. Tulossopimuksen tavoite 2011: Sidosryhmäkysely: Kaikkien sidosryhmien antamien kouluarvosanojen keskiarvo 9 Tulostavoite 2008: Nousee vuoden 2005 mainemittauksen tasosta.

14 Toteuma 2008: MAINE-tutkimus mittaa TTL:n sidosryhmien mielikuvia laitoksesta. Keväällä 2008 tutkimus tehtiin kolmatta kertaa (aiemmin vuosina 2003, 2005). TTL:n tulokset ovat pysyneet melko samantasoisina. Laitoksen vahvuusalueita ovat asiantuntemus, luotettavuus ja eettisyys. Eniten parannettavaa on sirpaleisuuden ja byrokraattisuuden vähentämisessä. Kouluarvosana oli 8+. TTL:n johtoryhmä päätti, että MAINE-tutkimuksen tulosten perusteella esitellään ratkaisuja ja positiivista näkökulmaa kaikissa yhteyksissä esimerkiksi esityksissä, tiedotteissa jne. ja panostetaan tavoitettavuuden parantamiseen ja palvelunopeuteen. Päätökset on viestitetty esimiehille ja koko organisaatiolle. Työterveyslaitos osallistui keväällä 2008 ensimmäistä kertaa Taloustutkimus Oy:n tekemään julkisen sektorin yrityskuvatutkimukseen (VIP 2008). Mukana oli 35 julkisen sektorin organisaatiota. TTL sai yleisarvosanan 7,71 (asteikko 4 10) ja sijoittui kuudenneksi. Tutkimus- ja kehitystyössä TTL saavutti toimialallaan jaetun ensimmäisen sijan. Kyselyyn vastasi yhteensä 459 ylintä suomalaista päättäjää ja vaikuttajaa, joista 292 päättäjää arvioi julkisten palvelujen tarjoajia. TTL:ta koskeviin kysymyksiin vastasi 115 päättäjää. TTL:n tuntee reilu kaksi viidestä julkisia palveluja arvioineesta päättäjästä, millä tuloksella laitos sijoittuu tunnettuudessa jaetulle 11. sijalle. TTL saa parhaat arvionsa tutkimus- ja tuotekehitystyöstä. Muiden tekijöiden sijaluvut: yhteiskuntavastuu 2., tuotteet ja palvelut 4., johto 4., maine työnantajana 4., kilpailukyky 6., tulevaisuuden näkymät 9., viestintä 9. ja taloudellinen tila 22. 2.2.12 Sisäinen valvonta Tulossopimuskauden tavoite 2011: Sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on kattavaa ja toimii tehokkaasti. Tulostavoite 2008: Sisäisestä valvonnasta ja siihen liittyvästä riskienhallinnasta on laadittu menetelmäkuvaus 31.3.2008 mennessä ja toimintakertomukseen sisällytettävä sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma sisältää oikeat ja riittävät tiedot. Toteuma 2008: Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelytavat on kuvattu laatukäsikirjassa. Vuosittainen tulosseuranta ja vuosittain erikseen toteuttava auditointi ovat johdon keskeiset työkalut. 3. Toiminnallinen tehokkuus 3.1 Taloudellinen tehokkuus ja tuottavuus Tulossopimuskauden tavoite 2011: Toiminnan kustannukset ovat suhteessa suoritetuotantoon. Tulostavoite 2008: Toiminnan kustannukset ovat suhteessa suoritetuotantoon. Toteuma 2008: Määrälliset suoritetavoitteet saavutettiin kokonaisuutena hyvin. Omilla tuotoilla rahoitetun toiminnan kustannukset ja tuotot vastasivat toisiaan. Valtionapuun ei saatu työehtosopimuksen aiheuttamaa valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan kustannusten kasvun mukaista korotusta, joka näkyy vastaavan suuruisena tilikauden tappiona. Tulossopimuskauden tavoite 2011: Tuottavuusmittarit on määritelty ja käytössä. Tuottavuus on kasvanut tulossopimuskaudella. Hankintatoimi on ohjeistettu ja toimii tehokkaasti. Tavoite 2008: TTL osallistuu tuottavuusmittareiden laadintaan hallinnonalan yhteisessä projektissa Tilastokeskuksen kanssa. Tuottavuusmittarin/-mittareiden lähtötaso on määritelty ja tavoitteet on asetettu vuoden 2009 tulossopimuksessa. Hankintatoimen kehittäminen on käynnistetty.

15 Toteuma 2008: Hallinnonalan yhteinen projekti ei toteutunut laitoksesta riippumattomista syistä. Sen sijaan yhteinen hanke vaikuttavuuden mittaamisesta sosiaali- ja terveysministeriön kanssa toteutui. Tuottavuuden ja kannattavuuden laskennan edellytyksiä on parannettu, tarkempi laskenta on käytössä vuonna 2009. Tulossopimuksessa on määritelty tuottavuuden ja sen seurannan kehittämistoimia. Hankintatoimessa käynnistettiin systemaattinen puitesopimusten kilpailutus keskeisille hankintatoimen alueille.. Tulossopimuskauden tavoite 2011: Johtamisen ja toiminnanohjauksen tietojärjestelmähankkeen 1. vaiheen järjestelmien toiminnallisuutta on syvennetty ja prosesseja tehostettu. Tulostavoite 2008: Johtamisen ja toiminnanohjauksen tietojärjestelmähankkeen 1. vaiheen järjestelmien käyttöönotto Toteuma 2008: Tietojärjestelmän 1. vaihe valmistui ja se otettiin käyttöön vuoden 2009 alusta. Tulossopimuskauden tavoite 2011: Budjetti HTV -25, ulkopuoliset HTV -55, Yhteensä Tulostavoite 2008: Budjetti HTV - 2 HTV -80. Toteuma 2008: Budjetti HTV - 7. Valtionosuuteen oikeuttavia budjetoituja henkilötyövuosia vuonna 2008 oli 593, seitsemän vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toteutuneita valtionosuuteen oikeuttavia henkilötyövuosia oli 572, viisi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Itsearviointi: 5 Arvioimme, että kokonaisuutena taloudellinen tehokkuus ja tuottavuus ovat edelleen hieman parantuneet vuonna 2008. Oman toiminnan tuottoja ansaittiin 5 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Suoritemäärät ovat kokonaisuutena lisääntyneet. Tehdyt henkilötyövuodet ovat hieman vähentyneet tuottavuusohjelman mukaisesti. Toisaalta TES-ratkaisu nosti kuluja ennakoitua enemmän. Palkkauksiin anottiin kesken vuotta TES-korotuksen aiheuttaman lisätarpeen mukaista rahoitusta valtion lisäbudjeteista, mutta rahoitusta ei saatu. Seurauksena valtionavun osuus laitoksen kokonaisrahoituksesta laski yhdellä prosenttiyksiköllä vuodesta 2007 vuoteen 2008 ja oli nyt 57 prosenttia. v. 2003 v. 2004 v. 2005 v. 2006 v. 2007 v. 2008 Tuotot (M ) 23,4 24,8 25,1 26,2 27,7 28,1 Tuloutettu valtionapu (M ) 35,1 37,2 39,2 36,3 38,1 39,0 Valtionavun osuus menoista (%) 60 60 59 59 58 57 Taulukko 1. Tuottojen ja valtionavun kehitys v. 2001 2008. Tuottojen kehitys vuosina 2003 2008 toimintamuodon mukaan on esitettynä kaaviossa 1.

16 M 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 Palvelut Tutkimus Koulutus 4,0 2,0 0,0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kaavio 1. Tuotot toimintamuodoittain vuosina 2003 2008 Tiedonvälitys Muut Eri toimintamuotojen osuudet laitoksen työpanoksesta ovat pysyneet melko tasaisina vuosina 2006 2008 (2006 tehtiin luokittelumuutos, joka saattaa vaikuttaa palvelu- ja tutkimustoiminnan osuuksien muutoksiin). Palveluun henkilötyövuosimääriin tässä sisältyy myös viranomaisille tehtävää asiantuntijatyötä, joka ei ole maksullista palvelutoimintaa. % 100 13 12 11 12 12 12 80 10 11 13 11 11 10 60 40 41 40 38 35 34 34 tiedonvälitys koulutus palvelu tutkimus 20 36 37 37 42 43 43 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kaavio 2: Työpanoksen jakautuminen toimintamuodoittain vuosina 2003 2008 (tukitoiminta vyörytetty ydintoiminnoille) Tutkimusjulkaisujen määrä kasvoi vuonna 2008. Vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut lisääntyivät 21 % vuodesta 2007 (kaavio 3). Ilahduttavaa oli myös katsausten määrän lisääntyminen. Myös sitaatioiden perusteella julkaisuihin liittyvät viittaukset kasvoivat normaalia enemmän viime vuonna. Tutkimukseen käytettiin 43 % koko henkilötyöpanoksesta (tukipalvelut vyörytetty). Tutkimustuottoja tuli yhteensä 8,4 miljoonaa euroa. Rahoitus sekä Euroopan Unionilta, Työsuojelurahastolta, Tekesiltä että Suomen Akatemiasta lisääntyi.

17 lkm 500 400 300 200 100 vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut muut tieteelliset julkaisut kansainväliset tieteelliset esitelmät 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kaavio 3: Tutkimussuoritteiden määrä vuosina 2003 2008 Palvelun osuus toiminnasta on ollut 34 % vuonna 2008 (34 % vuonna 2007). Maksulliseen palvelutoimintaan on kohdistunut 22 % ja maksuttomaan palvelutoimintaan 12 % kokonaistyöajasta (tukitoiminta vyörytettynä). Maksuttoman asiantuntijapalvelun osuus on kasvanut verrattuna edelliseen vuoteen. Palvelutoiminnan tuotot kuitenkin lisääntyivät. Palvelutuottoja kertyi lähes 12,3 miljoonaa euroa (11,1 miljoonaa euroa vuonna 2007). Vuonna 2008 koulutukseen osallistujia oli 8 458, hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toisaalta koulutettavapäiviä kertyi entiset 19 224. Kolme neljäsosaa kursseista oli koulutusohjelman mukaista tarjontaa, neljännes yritysten tilaamia. Tuottoja toteutui vajaa 5 miljoonaa euroa, hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tiedonvälityksemme tuotti vuonna 33 uutta nimikettä/julkaisua ja 27 uusintapainosta. Julkaisuja myytiin lähes 38 000 kappaletta. Kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvän TTT -lehden tarkistettu levikki on 62 000 kappaletta ja jokaisella numerolla on 179 000 lukijaa. Syksyllä 2008 teetetyn TTT -lehden lukijatutkimuksen tulokset olivat erinomaisia. Mediatiedottamisen volyymi kasvoi edelleen, mutta saavutettu levikki jäi vuoden 2007 tasosta (38 miljoonaa vuonna 2008, 43 miljoonaa vuonna 2007). Verkkopalvelun kävijämäärä kasvoi miljoonaan kävijään. Sivuja verkkopalvelussa tarjosimme yli 9000. Toiminnan tehostaminen Työterveyslaitoksen vuoden 2008 toimintasuunnitelmassa oli useita strategiaa implementoivia kehittämistavoitteita, joiden tavoitteena oli toiminnan tehokkuuden, laadun ja tuottavuuden parantaminen. Johtamisen tietojärjestelmän uudistaminen - JOTI Hankkeen 1 vaiheen tavoitteena oli talouden, henkilöstön, tutkimus ja kehitys- sekä palvelutoiminnan ohjauksen peruspalvelut tarjoava tietojärjestelmä. Vaihe saatiin pääosin toteutettua vuoden 2008 puolella siten, että käyttöönotto oli vuoden 2009 alussa. Joitakin liittymiä oheisjärjestelmiin ja virheiden korjauksia jäi vuoden 2009 puolelle. Käyttökoulutus, yhteensä 48 kurssia ja 430 koulutettavaa toteutettiin syksyllä 2008. Lisäksi järjestettiin tietoiskuja koko henkilöstölle. Tuotteistamisen ja tulosten hyödyntämisen kehittäminen Tämä vuonna 2007 aloitettu kehittämishankkeen tavoitteena oli sitoa palvelutoiminnan kehittämistoimenpiteitä yhteen sekä linkittää tutkimus ja kehitys- sekä palvelutoimintaa keskenään. Hankkeessa kehitettiin tuotteistamiseen ja tulosten hyödyntämiseen liittyviä yhteisiä toimintatapoja, prosesseja ja tukipalveluita. Tuotelinjarakenne määriteltiin nimiketasolle saakka. Tuotteistaminen ja tuoterakenne kytkettiin vuosisuunnitteluprosessiin ja johtamisen tietojärjestelmään. Hankkeessa toteutettiin pilotti Työn imu -polulla, ja tarkasteltiin TUTTAVA -tuotteen rakennetta. Samoin työskenneltiin teema-alueiden tuotteistamisesimerkkien parissa. Konkreettisina työkalui-

18 na kehitettiin tuotekuvauslomake ja tuotteistamisen projektiprosessimalli. Näiden viimeistely ja käyttöönotto toteutetaan jatkohankkeessa vuoden 2009 aikana. Verkkopalvelun uudistaminen Verkkopalvelun kehittämisen pääpaino vuonna 2008 oli verkkopalvelu-uudistuksen valmistelussa sekä uuden verkkokaupan ja verkkolehden suunnittelussa ja toteutuksessa. Verkkopalvelun tekninen alusta vaihdetaan Microsoft Content Management Server (CMS) -järjestelmästä Microsoft Office SharePoint Service (MOSS) 2007 -järjestelmään, joka mahdollistaa vuorovaikutteisten toiminnallisuuksien käytön. MOSS 2007 -järjestelmän pilotoinnin ja henkilöstöltä saatujen palautteiden pohjalta laadittiin alustava vaatimusmäärittely, tarkennettiin projektin sisältöä ja rajauksia sekä kartoitettiin projektiin liittyvät riskitekijät. Lisäksi tunnistettiin eri tapoja jaotella aineistoja verkkopalvelussa ja suunniteltiin uutta infokorttimallia. Samalla TTL uudistaa verkkopalvelun sisällöntuotantotapansa keskittämällä ja tehostamalla toimitustyötä sekä kiinnittämällä sisällön tuotannossa huomiota yhä enemmän asiakasnäkökulmaan ja TTL:n tuottaman tiedon käytäntöön viemiseen. Verkkopalvelun tiedon luotettavuus ja ajankohtaisuus on osa laitoksen imagoa. Työpiste -verkkolehti sisältää kansantajuisesti kirjoitettuja uutisia ja artikkeleita ajankohtaisista aiheista sekä interaktiivisia blogi -palstoja, kysymys- ja vastauspalstoja ja gallupeja. Lehti on kohdennettu kansalaisille, erityisesti nuoremmalle väestölle. Verkkolehti julkaistaan 10.3.2009. Verkkokauppa uudistettiin ulkoasultaan ja toiminnallisuuksiltaan, mm. verkkomaksaminen on mahdollista. Verkkokauppa avattiin 2.2.2009. Projektitoimisto Projektitoimistosta valmistui toteutussuunnitelma, jossa määriteltiin projektien eri vaiheisiin liittyvät tehtävät ja tuen tarve sekä tukeen tarvittavat keskitetyt roolit ja resurssit. Projektitoimisto aloittaa toimintansa vuoden 2009 alussa. Laboratoriotoiminnan tehostaminen Laboratoriotoiminnan keskittämistä laboratoriotaloon jatkettiin ja samalla panostettiin lisää työskentelyyn asiakastyöpaikoilla vaikuttavuuden lisäämiseksi. Vaikka laboratoriotoimintaan käytettiin aikaisempaa vähemmän työpanosta, tehtyjen analyysien määrä hieman lisääntyi. Liikkuvan yksikön toiminnan organisointi Liikkuvan yksikön palvelutoiminta lopetettiin suunnitelman mukaisesti röntgenkuvausten ja bussitoiminnan osalta vuoden 2008 alusta. Palvelutoiminnan muu oheispalvelu jatkuu vielä mm. röntgenkuvien arkistopalvelut asiakkaille. Työlääketieteen palvelut, altistuspotilaiden seuranta potilasosastolla Potilasosaston toiminnan uudelleenjärjestely -kehittämishankkeen tavoitteeksi vuonna 2007 asetettiin henkilöstöresurssien ja huonetilojen vähentäminen, seuranta-/potilaspaikkojen tehokkaampi käyttöaste (tavoitteena 80 %) sekä toimintaprosessien tehostaminen tarkoituksenmukaisemmiksi. Potilasosaston ajanvarauksen paikkamäärä vähennettiin 10 potilaspaikkaan. Tähän on lisäksi jätetty 4 potilaspaikkaa järjestelyvaraksi. Yhteensä potilaspaikkoja on osastolla 14. Osa potilasosastotutkimuksista siirrettiin polikliinisiksi tutkimuksiksi, jolloin potilaat eivät tarvitse vuodepaikkaa koko hoitojakson ajaksi, vaan yöpyvät osittain kotona/hotellimajoituksessa. Potilasruokailun ulkoistamisen myötä on vapautuneisiin keittiötiloihin saatu lisäksi kaksi työhuonetta. Näin tiloja on vapautunut muuhun käyttöön ja potilasosaston henkilöstömäärää on voitu myös supistaa. Potilaspaikkojen käyttöaste on parantunut keskimääräisestä 2007 vuoden 45 %:sta koko 2008 vuoden keskimääräiseen 70 %:iin. IT-palveluiden tuottaminen Vuonna 2007 toteutetun ICT-selvityksen pohjalta uudistettiin IT-peruspalveluiden tuottaminen sekä organisoitiin uudelleen ICT-johtaminen. Lisäksi käynnistettiin sovellustuen ja sovelluskehityksen puitesopimusten kilpailutus. IT-peruspalvelut kilpailutettiin ja palvelusopimus niiden tuottamisesta tuli voimaan vuoden 2009 alussa. Suuri osa IT-peruspalvelujen henkilöstöä siirtyi samassa yhteydessä palvelutoimittajan palvelukseen liikkeenluovutuksena. Työterveyslaitoksen käyttämien ja tulevaisuudessa kehitettävien sovellusten ylläpito- ja kehittämistyöstä käynnistettiin kilpailutus. Hankintapäätös tehdään alkuvuonna 2009. ICT-johtamisjärjestelmä suunniteltiin uudestaan. Prosessipäällikkönä toimii tietohallintopäällikkö. Tietohallinnon ohjausryhmä vastaa tietohallinnon strategisen tason ohjauksesta. Kullakin osaamiskeskuksella on oma ICT-ryhmänsä, jossa on sekä käyttäjien että ICT-ammattilaisten edustus. Johtamisjärjestelmä tuli käyttöön vuoden 2009 alusta.

19 Kolme toimintasuunnitelmaan merkittyä kehittämishanketta siirtyi myöhemmin toteutettavaksi joko resurssipulan tai viivästämällä saavutettavien synergiaetujen vuoksi. Nämä hankkeet olivat Julkaisu- ja esitelmätietokannan uudistaminen, Verkkoneuvottelut sekä Arkistointi. 3.2 Informaatioteknologian hyödyntäminen toimeenpannut hallinnonalan IT-strategian omalta osaltaan valittujen kärkihankkeiden kautta. TTL on uudelleenorganisoinut toimintansa. Tulostavoite 2008: TTL osallistuu STM:n ITstrategian kärkihankkeisiin niiltä osin kuin ne kuuluvat TTL:n toiminta-alueeseen. TTL suunnittelee IT-toimintansa uudelleenorganisoinnin. Toteuma 2008: TTL osallistui hallinnonalan yhteisten IT-palvelujen suunnitteluun (ns. PALJEhanke) ja muihin sosiaali- ja terveysministeriön IT-strategian kärkihankkeisiin siltä osin kuin hankkeissa edettiin vuoden 2008 aikana. TTL organisoi IT-toimintansa uudelleen niin, että perustietotekniikkapalvelut ostetaan ulkoa. IT-johtamisjärjestelmän uudistaminen käynnistettiin. 3.3 Kannattavuus Tulossopimuksen tavoite 2011: Maksullisen toiminnan kannattavuus: Maksulliselle toiminnalle asetetut kannattavuustavoitteet ovat toteutuneet. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuusseuranta on vakiintunut ja siitä saatava tieto hyödynnetty. Tulostavoite 2008: 2009 talousarvion ja tulossopimuksen valmistelun yhteydessä määritellään maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuteen liittyvät tavoitetasot. TTL on kehittänyt maksullisen toiminnan seurantaa laitoksen toimintaan soveltuvin osin tilivirastoilta vaadittavien kustannusvastaavuuslaskelmien mukaiseksi. Toteuma 2008: Tavoitetaso on maksullisen toiminnan osalta täysi kustannusvastaavuus. Laitoksen uuden, vuoden 2009 alusta käyttöönotetun johtamisen tietojärjestelmän odotetaan vastaavan vaatimuksia. 2003 2004 2005 2006 2007 2008 VOO-kulut 46,5 49,6 51,1 46,6 48,8 51,4 VOO-tuotot 11,9 13,1 11,4 11,5 11,7 11,0 VOO-tuotto% 26 % 26 % 22 % 25 % 24 % 21 % Taulukko 2: Valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan kulut, tuotot ja tuottoaste Lain mukainen yhden viidesosan oman toiminnan tuottovaatimus valtionosuuteen oikeuttavassa toiminnassa on toteutunut. Oma tuotto Valtionapu Tutkimus 8,4 20,4 Maksull.koulutus 4,1 0,4 Julkisrahoitt.koulutus 0,9 2,0 Tiedotus 1,1 8,0 Maksull.palvelu 14,3 0,0 Asiantuntijatyö 0,0 8,4 Taulukko 3: Työterveyslaitoksen rahoitus toimintamuodoittain vuonna 2008 Maksullisen palvelutoiminnan tuotot ovat kattaneet toiminnasta aiheutuvat kulut. Maksullisessa koulutuksessa hyvin pieni, alle 10 %:n osuus, on jäänyt kattamatta tuotoilla.