PUOLUSTUSMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA FI.PLM.2012-119 1178/20.05.00/
2 Puolustusministeriön tilinpäätös vuodelta sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus 3 1.1.1 Puolustusministerin katsaus... 3 1.1.2 Kansliapäällikön katsaus... 5 1.2 Vaikuttavuus.7 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus... 7 1.2.2 Siirtomenojen vaikuttavuus... 10 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 12 1.3.1 Toiminnan tuottavuus... 12 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus... 12 1.3.3 Maksullinen toiminta... 15 1. Tuotokset ja laadunhallinta 16 1..1 Puolustuspolitiikan valmistelu... 16 1..2 Hallinnonalan ohjaus... 19 1..3 Kansallinen puolustus... 2 1.. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen... 25 1..6 Tukitoiminnot... 28 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 3 1.6 Tilinpäätösanalyysi 38 1.6.1 Rahoituksen rakenne... 38 1.6.2 Talousarvion toteutuminen... 38 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma... 39 1.6. Tase... 0 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 1 1.8 Arviointien tulokset..3 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä.3 2. TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA... 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA... 5. TASE... 6 5. LIITETIEDOT... 8 6. ALLEKIRJOITUS... 53
3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus 1.1.1 Puolustusministerin katsaus Kevään eduskuntavaalien jälkeen Suomeen perustettiin pääministeri Jyrki Kataisen johtama kuuden puolueen enemmistöhallitus. Hallitus on joutunut aloittamaan toimintansa tilanteessa, jossa kansantaloudelliset odotukset ovat poikkeuksellisen synkät. Olemme siksi joutuneet aloittamaan säästötalkoot, joissa myös puolustushallinto joutuu olemaan osaltaan mukana. Tarve uudistaa puolustushallintoa on ollut tiedossa jo jonkin aikaa. On kiistaton tosiasia, että palvelukseen astuvat ikäluokat tulevat pienentymään aina ensi vuosikymmenen alkuun saakka. Sen seurauksena myös sodanajan reservin koko tulee pienenemään. Emme tarvitse tulevaisuudessa esimerkiksi samaa määrää koulutuspaikkoja varuskuntia kuin tähän saakka. Myös käytettävissä olevat budjettivarat pienenevät. Käynnistymässä olevan puolustusvoimauudistuksen tarkoituksena on sopeuttaa puolustusvoimat edessä olevaan uuteen tilanteeseen. Lähtökohtana uudistuksessa on, että puolustus- ja ennaltaehkäisykykymme säilyy uhkien edellyttämällä tasolla. Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä suoraa sotilaallista uhkaa. Tämä hyvä tilanne säilytetään parhaiten, kun meillä on tarvittava uskottava kyky puolustaa itseämme. Se taas edellyttää riittäviä välineitä sekä laadullisesti että määrällisesti. Myös uhkat ympärillämme ovat koko ajan muutoksessa. Vuoden kokemukset arabimaista osoittavat, että poliittiset mullistukset voivat puhjeta yllättäen ja levitä nopeasti varsin laajalle. Kaukanakin tapahtuvat konfliktit voivat vaikuttaa Suomen turvallisuusasemaan ja huoltovarmuuteen. Myös Eurooppaa piinaavalla taloudellisella epävarmuudella voi olla vaikutuksia turvallisuuteen. Hallitusohjelmassa on yleinen asevelvollisuus määritelty turvallisuusratkaisumme yhdeksi kulmakiveksi. Sen kehittämiseksi on käynnistetty lukuisa määrä erilaisia toimenpiteitä, lähinnä vuonna 2010 valmistuneen ns. Siilasmaan raportin pohjalta. Varusmiespalveluksen tehokkuutta ja mielekkyyttä lisätään ja varusmiesten sosiaalista asemaa kehitetään yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Osallistumisemme sotilaalliseen kriisinhallintaan on jatkunut vuoden aikana. Olemme edelleen mukana Naton johtamassa ISAF-operaatiossa, vaikka joukkojemme vahvuutta onkin päätetty supistaa jonkin verran. Afganistanissa kriisinhallinnan painopiste on maaliskuussa päätetyn transition pohjalta siirtymässä entistä enemmän koulutukseen ja erilaisiin siviilipuolen hankkeisiin. Suomi päätti syksyllä lähteä uudelleen mukaan YK:n johtamaan rauhanturvaoperaatioon Libanonissa. Joukkojen koulutus on aloitettu, ja niiden on määrä olla toimialueella ensi kevääseen mennessä. Syyrian ongelmallisen tilanteen vuoksi kansainvälisen yhteisön läsnäololla Libanonissa on tavallista suurempi merkitys. Myös riskit ovat merkittävät. Suomessa on keskusteltu vilkkaasti kriisinhallintaoperaatioissa loukkaantuneiden tarvitseman hoidon järjestämisestä. Vaikka kyse on vuositasolla vain muutamasta henkilöstä, on asian hoitaminen otettava vakavasti. Asian tiimoilta ei ole mitään syytä rakentaa vastakkainasettelua sotiemme veteraanien ja rauhanturvaajaveteraaniemme välille, vaan molemmista on pidettävä huolta. Puolustushallinto on vuonna jatkanut kansainvälistä verkottumistaan. Pohjoismaista yhteistyötä on syvennetty hyvässä hengessä. Suomi on jatkossakin kiinnostunut osallistumaan Euroopan unionin taisteluosastojen toimintaan sekä muuhun EU:n sisällä tehtävään yhteistyöhön. Nato on myös säilyttänyt asemansa Suomen kannalta tärkeänä yhteistyökumppanina.
Venäjän tilanteeseen ja tulevaisuuteen sisältyy tällä hetkellä monia avoimia kysymyksiä. On tärkeää, että Suomessa ja varsinkin puolustushallinnon sisällä on tulevaisuudessa riittävästi Venäjään liittyvää korkeatasoista osaamista. Sitä ei synny itsestään, vaan sen eteen on tehtävä töitä. Vain sillä tavoin voimme ymmärtää oman asemamme kannalta olennaista kehitystä itänaapurissamme. Suomalaisilla on aina ollut korkea maanpuolustustahto. Tuota tahtoa tarvitaan erityisesti nyt, kun edessämme ovat rauhanajan historiamme kenties suurimmat ja vaikeimmat haasteet. Uskottavuus ja tahto syntyvät parhaiten tehokkaan toiminnan kautta. Tällaista kykyä tarvitaan erityisen paljon vuoden 2012 aikana.
5 1.1.2 Kansliapäällikön katsaus Puolustusministeriölle vuodelle asetetut vaikuttavuustavoitteet saavutettiin pääosin. Puolustuspolitiikan valmistelulle ja hallinnonalan ohjaukselle asetetut keskeiset asetettujen painopisteiden mukaiset tavoitteet toteutuivat. Hallinnonalan riskienhallinnan prosesseihin ja menettelytapojen uudistamiseen, hallinnonalan tietohallinnon ohjausmallin sekä puolustusministeriön controller toiminnan käynnistämiseen liittyvien tavoitteiden aikataulujen lykkääntymisen takia ei tavoitteita kokonaisuudessaan saavutettu. Toiminnan tehokkuudelle asetetut taloudellisuus- ja tuottavuustavoitteet toteutuivat. Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen osalta asetettu tulostavoite ylitettiin. Hallitusohjelman mukaisesti käynnistettiin puolustusvoimauudistuksen valmistelu tavoitteena Suomen puolustuskyvyn turvaaminen sekä puolustusvoimien kustannus- ja menopaineiden hallinta. Uudistuksen lähtökohtana on sodan ajan puolustusvoimien mitoitus ja tehokas toiminta. Hallitusohjelman säästövelvoitteiden täyttämiseksi käynnistettiin toimet puolustusvoimien toiminnan sopeuttamiseksi. Puolustusministeriössä kiinnitettiin alkuvuodesta erityistä huomiota talouden ja yhteiskunnallisten muutosten ennakoimiseen sekä luotiin perusteita puolustusvoimauudistuksen ja hallinnonalan kokonaiskehittämisen edellyttämien poliittisten linjausten kirjaamiselle hallitusohjelmaan. Tavoitetta tuettiin hallinnonalan vaikuttamissuunnitelmalla. Uuden hallituksen aloitettua toimikautensa puolustusministeriö on osallistunut aktiivisesti hallitusohjelman ja sen strategisen toimeenpanosuunnitelman toteuttamiseen ja seurantaan. Puolustusministeriöllä on vastuullaan kaksi hallituksen kärkihanketta, puolustusvoimauudistus ja kansallinen kyber-strategia. Puolustusministeriö tuki uuden hallituksen ennakoitua laajempien hallinnonalan kehysleikkausten reunaehtojen aiheuttamassa uudessa tilanteessa kaikin keinoin puolustuskyvyn ylläpitoa ja kehittämistä ja myötävaikutti sotilaallisen maanpuolustuksen voimavarojen turvaamiseen puolustushallinnon strategisten linjausten pohjalta. Kehysleikkaukset pakottivat raportointikaudella kuitenkin muuttamaan toiminnan painopistettä pitkäjänteisestä hallinnonalan suorituskykyjen kehittämisestä olennaisimpien suorituskykyjen turvaamiseen. Puolustusministeriö on ollut aloitteellinen valtioneuvoston yhteisten toimintatapojen kehittämisessä mm. kansliapäällikkökokouksen valtion konsernijohtamista koordinoivan roolin vakiinnuttamisessa. Pyrkimyksenä puolustusministeriön sisäisessä hallintokulttuurissa on valtioneuvoston kokonaisuutta tukeva toimintatapa ja hyvät käytännöt, jotka voivat soveltua referenssiksi myös muille hallinnonaloille niiden erityispiirteet huomioiden. Asevelvollisten sosiaalisen ja taloudellisen aseman kehittämistä jatkettiin vuoden aikana. Vuonna korotettiin sekä asevelvollisten päivärahoja että erilliskorvauksia. Asevelvollisten taloudellisen ja sosiaalisen aseman kehittämisalueita, jotka vielä ovat toteutumatta, ovat kotiuttamisraha, eläkkeen kertyminen varusmiespalvelusajalta ja varusmiespalveluksen hyväksiluettavuus siviiliopinnoissa. Puolustusministeriö pyrkii jatkossakin omalta osaltaan vaikuttamaan niihin ministeriöihin, joiden vastuulle kyseiset asiakokonaisuudet kuuluvat. Materiaalialalla korostui vientivalvonta sekä puolustus- ja turvallisuushankintoja koskeva lainsäädäntötyö, hankeohjaus sekä kansainvälinen materiaalialan yhteistyö. Hankeohjauksessa painottuivat erityisesti kuljetushelikopteri- (NH-90), miinantorjunta- (MITO) ja keskipitkän kantaman ilmatorjunta- (KKITO) hankkeiden toteuttaminen. Kumppanuushankkeista keskeisimpiä olivat ampumatarvikkeiden ja räjähteiden elinkaarenhallinnan yhteistyömallin käyttöönottoprojekti (ELKAKOP) ja puolustusvoimien ruokahuollon yhtiöittäminen (PURU). Kotimaisen teollisuuden asema heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa pyrittiin ottamaan huomioon riittävillä tilauksilla. Kansainvälisessä yhteistyössä korostuivat osallistuminen Euroopan puolustusviraston (EDA) toimintaan sekä uuden pohjoismaisen puolustusyhteistyömallin (NORDEFCO) mukaiseen toimintaan. Kahdenvälisessä yhteistyössä korostui erityisesti toiminta Yhdysvaltojen kanssa.
6 Sotilaallista huoltovarmuutta turvattiin kansallisesti sekä osana kansainvälistä yhteistyötä. Suomalaista puolustus- ja turvallisuusteollisuutta sekä sen teknologisen osaamisen kehittämistä ja työllistymistä edistettiin mm. ulkomaisiin sopimuksiin sisällytetyllä teollisen yhteistyön vaateella sekä kotimaisilla tilauksilla. Asevientipolitiikkaa ja vientivalvontatoimintaa hoidettiin hallitusohjelman ja hyvän hallintotavan mukaisesti. Suomi on noudattanut puolustustarvikkeiden viennissä Euroopan unionin asevientiä koskevaa yhteistä kantaa. Vientilupapäätöksissä on huomioitu pyrkimys EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamiseen myös puolustustarvikkeiden viennissä. Puolustusministeri Jyri Häkämiehen asettama sotilaskäskytyöryhmä luovutti mietintönsä toukokuussa. Työryhmä ehdotti muutettavaksi puolustusvoimista annettua lakia. Ehdotetulla lailla vahvistettaisiin parlamentaarista vastuukatetta sotilaskäskyasioiden päätöksentekomenettelyssä ja selkiytettäisiin voimassa olevaa sääntelyä. Työryhmän mietintö lähetettiin marraskuussa lausuntokierrokselle. Eduskunnalle annettiin hallituksen esitykset laiksi julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 76/), laiksi puolustustarvikkeiden viennistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 93/), laiksi puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämisestä (HE 109/), sotilaskurinpitolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 12/) sekä laiksi rikostorjunnasta puolustusvoimissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 13/). Lisäksi käynnistettiin lainsäädäntöhanke varusmiespalvelusajan lyhentämiseksi 15 vuorokaudella. Ministeriön kehittämistyöhön liittyen jatkettiin toiminnan ja organisaation uudistamisen valmistelua. Muutokset tulivat voimaan työjärjestyksen uudistamisen yhteydessä 1.1.2012. Kehittämistyöllä ja organisaatiomuutoksella on pyritty vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin vahvistamalla kokonaisuuden hallintaa ja strategista johtamista sekä tehostamalla ministeriön resurssien käyttöä. Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristön toimintavuoden keskeisinä tehtävinä on saatettu valmiiksi esiselvitys Kansallinen kyberturvallisuusstrategia, jatkettu Yhteiskunnan turvallisuusstrategian toimeenpanoa ja koordinoitu monikansallista ja poikkihallinnollista Multinational Experimentation (MNE) -kehittämistyötä. Työtyytyväisyyskyselyn vastaajaprosentti oli ennätyksellisen suuri 97 %. Työtyytyväisyysindeksi oli 3,51, joka on edellisvuotta 0,07 yksikköä korkeampi. Kaikkien ministeriöiden keskiarvo ylitettiin 0,06 yksikköä. Toimintavuoden aikana on panostettu henkilöstön työtyytyväisyyskyselyn tulosten analysointiin ja kehittämistarpeiden tunnistamiseen sekä konkreettisiin kehittämistoimenpiteisiin, joiden vaikuttavuutta seurataan jatkuvasti.
7 1.2 Vaikuttavuus Puolustusministeriön hallinnonalan tulostavoiteasiakirjassa vuodelle on puolustusministeriölle asetettu vaikuttavuustavoitteet puolustuspolitiikalle, kansalliselle puolustukselle, yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiselle sekä osallistumiselle sotilaalliseen kriisinhallintaan. 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus 1 Puolustuspolitiikka Puolustuspolitiikan valmistelu Vaikuttavuustavoite 2009 Puolustushallinnolla on ennakoiva, ajantasainen strategia, jolla varmistetaan turvallisuusympäristön kehityksen, maanpuolustusta koskevan päätöksenteon ja tehtävien, suorituskykyjen sekä resurssien välinen tasapaino. Puolustushallinto osallistuu aktiivisesti Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisten kantojen laatimiseen. 2010 toteutuma toteutuma tavoite toteutuma 3,9 Puolustuspolitiikan valmistelulle asetettua tavoitetta ei aivan saavutettu. Hallinnonalan lainsäädäntöhankkeet toteutuivat lukuun ottamatta puolustusvoimien ajokorteista, sotilasajoneuvojen katsastustoiminnasta ja vaarallisten aineiden kuljetuksesta puolustusvoimien valvonnassa annettujen puolustusministeriön asetuksien uudistamista, joka toteutui osittain. Hallitusohjelmaan sisällytettiin puolustusministeriön esityksestä kärkihankkeiksi sekä puolustusvoimauudistus että Kyber strategia. Molemmat ovat selkeitä edistysaskelia puolustushallinnon strategian täytäntöönpanossa ja tehtävien, suorituskykyjen ja käytössä olevien resurssien välisen tasapainon saavuttamisessa. Puolustuspolitiikan valmistelussa ja hallinnonalan ohjauksessa tuotettiin ohjausperusteet puolustusvoimauudistukseen, edistettiin puolustuskykyä tukevaa verkottumista. Puolustusministeriössä on seurattu materiaalialan toimintaympäristöä (tilannekuva) ja tuotu tätä tietoisuutta ministeriön osastrategia 2020 -työhön. Hankeohjausta on tehty materiaalialan strategioiden linjausten mukaisesti. Materiaalipoliittinen osastrategia 2020 valmistui keväällä osana ministeriön muiden osastrategioiden päivitystä. Materiaalipoliittisen osastrategian jalkauttamistyöryhmä sai työnsä päätökseen raportointikauden aikana. Työryhmän loppuraportti vahvistetaan vuoden 2012 alussa. 1 Vaikuttavuutta on arvioitu sen perusteella, miten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi asetetut keskeiset toiminnalliset tulostavoitteet ovat toteutuneet. Arvioinnissa on käytetty asteikkoa 1-5, jossa 5=erinomainen, =hyvä, 3=tyydyttävä, 2=välttävä ja 1=huono.
8 Hallinnonalan ohjaus Vaikuttavuustavoite 2009 Hallinnonalan ohjauksella varmistetaan puolustuspoliittisten linjausten, kokonaismaanpuolustusta koskevien velvoitteiden ja sotilaallisen kriisinhallinnan asettamien vaatimusten siirtyminen käytännöksi puolustusministeriön hallinnonalalla sekä vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestelmän kehittäminen. 2010 toteutuma toteutuma tavoite toteutuma 3,9 3,8 Hallinnonalan ohjaukselle asetettu tulostavoite saavutettiin hallinnonalan ohjauksen keskeisiltä osilta. Ministeriön ohjaus ja johtamisjärjestelmän kehittämiseen liittyvän controller- toiminnan kehittäminen, hallinnonalan tietohallinnon ohjausmallin ja TAHKO hankkeen toteuttamisen aikataulujen lykkääntymisen sekä kokonaisvaltaisen riskienhallintapolitiikan toimeenpanon koko ministeriön osalta viivästymisen takia ei tavoitetta kokonaisuudessa saavutettu. Puolustushallinnon toiminnan ja rakenteiden uudistaminen sekä muu kehittäminen Puolustushallinnon toiminnan ja rakenteiden uudistamisessa on keskitytty puolustusvoimauudistuksen suunnitteluun ja valmisteluun. Uudistuksen suunnittelua on tarkasteltu säännöllisesti koko hallinnonalan työryhmässä. Puolustushallinnon henkilöstöjärjestelmää on kehitetty uuden Puolustushallinnon henkilöstöpoliittisen strategian mukaisesti. Henkilötavoitteet on huomioitu hallinnonalan ja siihen kuluvien virastojen taloussuunnitteluasiakirjoissa ja virastojen henkilöstövoimavarasuunnitelmissa. Asevelvollisten sosiaalisen ja taloudellisen aseman kehittämistä on jatkettu vuoden aikana. Materiaalialalla painopiste oli materiaalipolitiikan linjausten toteuttamisessa, toiminnan tehokkuuden, taloudellisuuden ja vastuullisuuden kehittämisessä. Asetetun materiaalipoliittisen strategian jalkauttamistyöryhmän loppuraportissa todetaan mm. että puolustusministeriön ja pääesikunnan yhteistyötä materiaalihankinta-asioissa on tiivistettävä ja puolustusministeriön materiaalipoliittisten johtoryhmien toimintaa on kehitettävä strategisemman ohjauksen suuntaan. Puolustushallinnon turvallisuuden strategia 2020 valmistui ja sen toteuttaminen on aloitettu. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan kannanotto vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen puolustusvoimien uudistuksen tukena ja osana on saadun palautteen perusteella huomioitu hyvin suunnittelun edetessä. Ministeriön toiminnan kehittäminen Ministeriön johtamis- ja ohjausjärjestelmää sekä johtoryhmätyötä on kehitetty laaditun suunnitelman mukaisesti. Strategisen suunnittelun osalta on hyväksytty kehittämislinjaukset, joiden tavoitteena on vakiinnuttaa ja keventää valmistelua. Lisäksi strategisten linjausten toimeenpanoa terävöitetään osana suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän kehittämistyötä. Toimintaja taloussuunnittelun tehokkuutta, ajanmukaisuutta ja luotettavuutta on kehitetty siten, että se tukee puolustusvoimauudistusta kaikilla tasoilla.
9 Kansallinen puolustus Vaikuttavuustavoite 2009 Puolustusministeriö ylläpitää operatiivisen johtamisen edellyttämää johtamis- ja päätöksentekokykyä sekä hallinnonalan tilannekuva. 2010 toteutuma toteutuma tavoite toteutuma 3 3 3 3 Asetettu vaikuttavuustulostavoite toteutui. Kansallisen puolustuksen vaikuttavuustavoitteen saavuttamista edistettiin kehittämällä ministeriön operatiivisen johtamisen edellyttämää johtamis- ja päätöksentekokykyä sekä hallinnonalan tilannetietoisuutta. Tilannetietoisuuden kehittämisellä on tuettu ennen kaikkea johdon päätöksentekoa. Keskeisiä kohtia ovat tiedonjakamisen kulttuuri, analyysi osaamisen lisääminen sekä kokonaisuuden hallinta. Vaikuttavuustavoite 2009 Sotilaallinen huoltovarmuus on turvattu kaikissa tilanteissa. Puolustushallinnon toimenpitein turvataan materiaalin yhteensopivuus ja kotimainen integrointi- ja ylläpitokyky sekä kriisiajan vauriokorjauskyky. 2010 toteutuma toteutuma tavoite toteutuma Sotilaalliselle huoltovarmuuden turvaamiselle asetettu vaikuttavuustavoite saavutettiin. Raportointikauden aikana vaikutettiin mm. verkottumisen avulla puolustusvoimien kehittämisohjelmia palvelevaan kansainväliseen materiaaliyhteistyöhön. Tärkeimmät yhteistyötahot ovat EU, Nato, NORDEFCO ja kahden- ja monenväliset toimijat. Puolustusvoimien kehittämisohjelmien materiaalisen suorituskyvyn kehittämiseen on sisällytettiin sotilaallisen huoltovarmuuden suorituskykyvaatimukset hankittavan suorituskyvyn operatiiviselle elinjaksolle. Lisäksi kehitettiin kansainvälistä voimavarayhteistyötä sekä osallistuttiin Host Nation Support (HNS) -konseptin luomiseen. HNS -työ jatkuu vuonna 2012. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Vaikuttavuustavoite 2009 Puolustusministeriö sovittaa turvallisuus- ja puolustusasiain komitean avustamana yhteen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvät valtioneuvostotason toiminnot väestön elinmahdollisuuksien sekä yhteiskunnan turvallisuuden ja valtion itsenäisyyden turvaamiseksi. 2010 toteutuma toteutuma tavoite toteutuma Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiselle asetettu vaikuttavuustavoite saavutettiin. Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristö on ylläpitänyt laadukkaat edellytykset turvallisuus- ja puolustusasiain komitealle sekä valmiuspäällikkö- ja valmiussihteerikokouksille toteuttaa niille asetetut tehtävät. Toimintavuoden aikana on saatettu valmiiksi esiselvitys Kansallisen Kyberturvallisuusstrategia, toimeenpantu Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa ja valmisteltu kuntatason ohjausta. Lisäksi on osallistuttu aktiivisesti kokonaisturvallisuuden periaatepäätöksen laadintaan.
10 Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan Vaikuttavuustavoite 2009 toteutuma 2010 toteutuma tavoite toteutuma Osallistuminen ja sen kehittäminen perustuvat laaja-alaiseen kansainväliseen yhteistyö- hön sekä EU:n että muiden puolustushallinnon alan toimijoiden kanssa, jossa korostuu sotilas- ja siviilikriisinhallinnan muodostama kokonaisuus. Kansallisella tasolla tavoitteena on rakentaa sellaiset sotilaallisen kriisinhallinnan toimintaedellytykset, yleisjärjestelyt ja keskeiset toimintaperiaatteet, jotka mahdollistavat Suomen osallistumisen kriisinhallintaan. Asetettu vaikuttavuustavoite saavutettiin. Sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistumista edistettiin kehittämällä kriisinhallinnan toimintaedellytyksiä ja suorituskykyjä toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti puolustuskyvyn kehittämistä ja käyttöä tukevalla tavalla. Toimilla mahdollistettiin Suomen osallistuminen kansainvälisiin sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Kriisinhallinnan palvelussuhteen ehtoja kehitettiin ml. palvelussuhteen jälkeiset tukitoimet. Työ jatkuu vuonna 2012. 1.2.2 Siirtomenojen vaikuttavuus Puolustusministeriö jakoi vuoden talousarviossa momentille 27.10.50. (Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen) myönnettyä määrärahaa yhteensä noin 2,3 milj. euroa maanpuolustusjärjestöille. Määrärahaa saa käyttää: 1) Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen 2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin ja 3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin. Tästä määrärahasta 1,975 milj. euroa oli valtionavustusta Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/2007) 7 :n 1 momentissa säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin. Puolustusministeriön myöntämään valtionapuun liittyen Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle on asetettu seuraavat tulostavoitteet: Toiminnallinen tehokkuus 2009 toteutuma 2010 toteutuma tavoite toteutuma Taloudellisuus MPK:n julkisten hallintotehtävien vuosikustannukset (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) / ko. toiminnan koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (euroa) 9 7 53 1
11 Tuottavuus MPK:n julkisen hallintotehtävän mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) / ko. toimintaan kohdistettu MPK:n palkatun henkilöstön henkilötyövuosimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk) 1 3 1 380 1 378 1 756 Tuotokset ja laadunhallinta MPK:n julkisen hallintotehtävän mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk) 2 998 211 3 00 58 061 MPK:n koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä 2 900 3 127 3 000 3 000 MPK:n kurssityytyväisyys (oppilastyytyväisyys) asteikolla 1-5,39,23,35,27 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Työtyytyväisyys (asteikolla 1-5),0 ei mitattu,0,09 Henkilötyövuodet (htv) 5 5 Toiminnan taloudellisuudelle ja tuottavuudelle asetetut tavoitteet toteutuivat. Taloudellisuus kasvoi 12,8 % ja tuottavuus 27,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tuotokset ja laadunhallinnalle asetetut koulutuksen tavoitteet ylittyivät julkisen hallintotehtävän mukaisen koulutusvuorokausimäärän osalta. Koulutusvuorokausia oli yhteensä 58 061 vuorokautta, joka ylitti asetetun tavoitteen noin 15 %. Koulutusvuorokausista oli sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta 29 92 vuorokautta ja varautumis- ja turvallisuuskoulutusta sekä muuta koulutusta 28 119 vuorokautta. Koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä oli asetetun tavoitteen mukainen. Kurssityytyväisyydelle asetettua tavoitetta ei saavutettu, mutta kurssityytyväisyys nousi kuitenkin vuoden 2010 tasosta. Työtyytyväisyydelle asetettu tavoite toteutui samoin kuin henkilötyövuosimäärälle asetettu tavoite.
12 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1 Toiminnan tuottavuus Puolustusministeriön hallinnonalan tulostavoiteasiakirjassa vuodelle on puolustusministeriön tuottavuudelle asetettu tulostavoite, joka perustuu ministeriön henkilötyövuosien (pl. harjoittelijat) kokonaismäärään kertomusvuonna sekä niiden jakautumaan ministeriön tulosalueille. Henkilötyövuodet ( pl. harjoittelijat) tulosalueittain vuosina 2008- Tulosalue 2008 2009 2010 tavoite toteutuma Puolustuspolitiikka Suomen sotilaallinen puolustaminen 117 13 111 13 110 10 105 15 118 5 Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen 7 7 10 9 11 Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan 5 5 8 3 Yhteensä 11 136 135 137 137 Ministeriön henkilötyövuosimäärä oli asetetun tavoitteen mukainen. Vuosi oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jolloin henkilöstö on kohdentanut työaikansa kuukausittain jälkikäteen eri toiminnoille. Siten aikaisemmin arvioon perustuvat luvut ovat täsmentyneet ja vastaavat todellista tilannetta. 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus Puolustusministeriön taloudellisuudelle on hallinnonalan tulostavoiteasiakirjassa vuodelle asetettu tulostavoite, joka perustuu ministeriön toimintamäärärahan käyttöön ja sen jakautumiselle ministeriön tulosalueille. Menot tulosalueittain vuosina 2008- (1 000 euroa) Tulosalue 2008 2009 2010 2 Puolustuspolitiikka Suomen sotilaallinen puolustaminen Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan 13 216 1 566 1 098 3 12 252 1 79 927 585 1 31 1 785 1 337 578 tavoite (TA+LTA) 1 908 1 88 1 176 97 toteutuma 16 119 1 053 1 321 Yhteensä 16 31 15 23 18 131 18 906 18 937 Puolustusministeriön toimintamenojen määrälle asetettu tavoite ylittyi noin 31 000 euroa (0,2 %). Toiminnan taloudellisuudelle asetetun tavoitteen voidaan katsoa näin ollen toteutuneen. Puolustusministeriön tulosalueille asetettujen tavoitteiden ja niiden toteutumien erot selittyvät pääosin palkkakulujen aikaisempaa tarkemmasta kohdentumisesta tulosalueille. 2 Vuoden kolmannessa lisätalousarviossa puolustusministeriön toimintamenomäärärahoihin myönnettiin lisäystä yhteensä 261 000 euroa palkkausten tarkistuksiin, valtiosihteerin palkkaus- ja muihin menoihin sekä sähköenergian hinnannousuun
13 Puolustusministeriön toimintamenomenomäärärahan käyttö vuonna 000 3500 3000 25000 20000 tuhat euroa 2500 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 1200 1200 1285 19 113 178 1058 92 115 1185 1373 1515 2010 870 1201 1279 135 120 1955 1630 1397 1 679 1 35 1 830 2 378 1166 120 1569 12 1372 1989 1329 1116 1 598 1 229 1 593 3 38 Kumulatiivinen 2010 870 2071 3350 70 5908 7863 993 10890 12 569 13 923 15 753 18 131 Kumulatiivinen 1166 2370 3939 5363 6735 872 10053 11169 12 767 13 996 15 589 18 937 Käytettävissä 1 75 3 90 5 235 6 979 8 72 10 69 12 21 13 959 15 70 17 8 19 193 20 938 15000 10000 5000 0 Puolustusministeriöllä oli vuonna käytettävissä toimintamenomäärärahaa yhteensä 20,938 milj. euroa. Tästä käytettiin yhteensä 18,937 milj. euroa, jossa on kasvua, % vuoteen 2010. Joulukuun käyttöä kasvatti huomattavasti Valtion IT Palvelukeskuksen (VIP) koko vuotta koskevan laskutuksen (yhteensä 0,67 milj. euroa) kohdistuminen joulukuulle. 60 50 0 30 20 10 0 Kuluerien % -osuus toimintamenomäärärahan käytöstä vuosina 2007-55 56 53 51 50 23 2 19 19 16 13 12 12 10 11 12 11 10 9 8 8 5 5 0 0 0 0 0 2007 2008 2009 2010 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökulut Vuokrat Palvelujen ostot Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 000 3 000 2 000 1 000 0 Toimintamenomäärärahan käyttö kuluerittäin vuosina 2007- (1 000 ) 9 79 8 56 9 013 8 617 7 321 588 3 692 3 7 2 857 2 08 2 12 2 16 1 657 1 772 1 668 2 071 1 607 1 66 1 30 1 58 1 58 67 891 702 638 0 0 0 18 16 2007 2008 2009 2010 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökulut Vuokrat Palvelujen ostot Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Muut kulut
1 Henkilöstömenot kasvoivat edellisvuodesta 0,7 milj. euroa (8,2 %). Tästä noin kaksi prosenttia aiheutui valtion virka- ja työehtosopimuksissa sovituista palkankorotuksista ja loput vaativuusluokkien ja henkilökohtaisten suoritusarviointien noususta aiheutuneista palkkaliukumisista sekä henkilöstömäärän lisäyksestä. Palveluiden ostojen osalta kasvua edellisvuoteen oli 1,1 milj. euroa, joka aiheutui lähes kokonaan 1.1. puolustusministeriöön siirretyn MATINE:n asiantuntija ja tutkimuspalvelujen menoista yhteensä 0,97 milj. euroa. Lisäksi puolustusministeriön ICT toimintojen siirtäminen valtion konserniohjauksen mukaisesti palvelukeskuksen hoidettavaksi lisäsi käyttö- ja sovellusvuokrauspalveluja edellisvuoteen verrattuna yhteensä noin 0,2 milj. euroa. Toimitilojen vuokrat pienenivät 7,6 % edellisvuodesta ollen 1,71 milj. euroa. Muiden kulujen suurin kululaji matkakulut olivat 0,80 milj. euroa, jossa on kasvua edellisvuodesta 1,1 %. Matkakulut ovat selvästi alle valtioneuvoston periaatepäätöksessä asetetun matkakustannusten tavoitetason 1,038 milj. euroa. Aineet, tarvikkeet ja tavarat pienenivät 1,18 milj. euroa. Tämä johtuu pääosin ministeriön uusien toimitilojen käyttöönottoon liittyneiden kalusteiden ja muun irtaimiston hankinnan vuodelle 2010 kohdentuneista menoista yhteensä noin 1,20 milj. euroa. Toimintamenomäärärahan käyttö toimintayksiköittäin vuosina 2009- (1 000 euroa) MTS TPAK TA VI LA HA RO HO PO Johto 215,7 21,0 199,5 681,7 511,0 386, 188,3 219,9 392,5 606,7 566,1 500,3 7, 663,1 573,5 32,7 311, 282, 1 70,9 2 006,9 2 033,7 1 963,0 2 302,1 2 87,3 2 771,1 2 836,2 3 398,9 0 1 000 2 000 3 000 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000 2010 2009 HA-hallintoyksikkö, HO-hallintopoliittinen osasto, PO-puolustuspoliittinen osasto, RO-resurssipoliittinen osasto, LAlainvalmistelu- ja oikeusyksikkö, VI-tiedotus, TPAK-turvallisuus- ja puolustusasiainkomitean sihteeristö, TAtarkastusyksikkö, MTS-maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan sihteeristö Hallintoyksikkö käytti noin 2 % puolustusministeriön toimintamenomäärärahoista. Sen menot pienenivät edellisvuoteen verrattuna 1,03 milj. euroa, johtuen pääosin edellisvuonna hallintoyksikölle kohdennettujen uusien toimitilojen käyttöönottoon liittyvien aineisiin ja tarvikkeisiin liittyvien menojen pienenemisestä. Hallintopoliittisen osaston määrärahan käytön kasvu johtui vuoden alusta osastolle siirtyneen maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINE) menoista (1,20 milj. euroa). Turvallisuus- ja puolustusasian komitean sihteeristön määrärahan käyttöä lisäsivät kahden asiantuntijan palkkamenot sekä kasvaneet asiantuntija- ja tutkimuspalvelujen ostot. Tarkastusyksikön menojen väheneminen johtuu yhden henkilön pitkäaikaisesta virkavapaudesta. Muiden toimintayksiköiden määrärahan käyttö oli suunnilleen edellisvuoden tasolla. 6 299,5 7 868,8 8 90,3
15 Toiminnan kustannukset Toiminnan kustannukset tulosalueittain (vuosina 2008-) (1 000 ) Tulosalue 2008 toteutuma 2009 toteutuma Puolustuspolitiikka osuus yhteisten tehtävien kustannuksista Yhteensä 7 820,9 6 02,1 13 863,0 7 0, 5 300,5 12 70,9 2010 toteutuma 6 691,2 7 963,5 1 65,7 toteutuma 9 539,7 7 682,3 17 222,0 Muutos 2010-2 88,5 Kansallinen puolustus osuus yhteisten tehtävien kustannuksista Yhteensä 97,7 68,8 1 632,5 881,2 63,8 1 516,0 1 18,2 739,7 1 923,9 76,6 31,0 1 060,6-37,6 Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen osuus yhteisten tehtävien kustannuksista Yhteensä 75,7 372,8 88,5 78,6 317, 796,0 61,1 711,9 1 353,0 1 358,7 707,9 2 066,60 717,6 Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan osuus yhteisten tehtävien kustannuksista Yhteensä 229,6 216,7 6,3 336,7 261,8 598,5 253,1 332,1 585,2 18,8 176, 325,2-10,3 Yhteisten tehtävien kustannukset vyörytetty em. 7 316, 6,51, 9 77,2 8 880,6-866,6 toiminnoille Yhteensä 16 790,3 15 615, 18 516,8 20 67, 2 157,6 Puolustusministeriön toiminnan kustannukset kasvoivat edellisvuoteen verrattuna yhteensä 2,16 milj. euroa (11,7 %). Tästä 1,2 milj. euroa oli puolustusvoimien ravitsemispalvelujen (PURU) yhtiöittämisestä vuodelle ajoittuvia tietohallintohankintojen kuluja. Lisäksi kustannuksia kasvattivat vuoden alusta puolustusvoimista puolustusministeriöön siirtyneen maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINE) kulut yhteensä noin 1,20 milj. euroa. Kustannusten kasvu oli suurinta puolustuspolitiikka tulosalueella yhteensä 2,85 milj. euroa, josta noin 1,20 milj. oli MATINE:n kustannuksia ja 0,88 milj. euroa PURU:n tietohallintohankintojen kuluja. Muiden tulosalueiden kustannusten muutokset aiheutuivat suurimmalta osin ao. tulosalueelle kohdennettujen henkilötyövuosien muutoksista aiheutuvasta henkilöstökustannusten muutoksista. Lisäksi tulosalueen Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen kustannuksia kasvatti julkisen hallinnon verkkoturvallisuuden edistämisen menojen kasvu (0,1 milj. euroa). 1.3.3 Maksullinen toiminta Puolustusministeriön maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä noin 8 000 euroa, jossa on kasvua edellisvuoteen 50,5 %. Tuotot kertyivät lähes kokonaan puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetussa laissa (22/1990) 2 :ssä tarkoitetusta puolustusministeriön myöntämästä maastavientiluvasta perityistä maksuista. Puolustusministeriön maksullisen toiminnan tuotot vuosina 2008- (euroa) 2008 2009 2010 muutos 2010- % Tuotot maksuperustelain mukaisista liiketaloudellisista suoritteista 33,15 26,10 227,35 218,69-3,8 Tuotot maksuperustelain mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista 36 063,00 33 235,00 31 790,00 7 980,00 50,9 Yhteensä 36 06,15 33 99,10 32 017,35 8 198,69 50,5 Vientivalvontapäätökset 2008 2009 2010 muutos 2010- % Vireille tulleet maastavientilupa-asiat (kpl) 335 38 362 338-6,6 Myönnetyt luvat (kpl) 335 311 296 332 12,2 Tuottojen kasvuun vaikuttivat sekä maastavientiluvasta perityn maksun 20 euron korotus että myönnettyjen lupien määrän kasvu.
16 1. Tuotokset ja laadunhallinta Puolustusministeriölle asetettujen vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi puolustusministeriön osastoille ja erillisyksiköille on asetettu seuraavat puolustusministeriön vuoden painopisteiden mukaiset keskeiset tuotoksia ja laadunhallintaa koskevat toiminnalliset tulostavoitteet. Toteutuman arvioinnissa on käytetty seuraavaa mittaristoa: 1 Huono: ei aloitettu 2 Välttävä: työ on aloitettu mutta etenemisessä tai aikataulussa on merkittäviä poikkeamia tavoitteisiin. 3 Tyydyttävä: työ aloitettu, mutta etenemisessä tai aikataulussa on poikkeamia tavoitteisiin. - Hyvä: työ etenee ajallisesti ja laadullisesti tavoitteiden mukaan. 5 - Erinomainen/valmis: työ ylitti tavoitteet ajallisesti tai laadullisesti, esim. työn aikana syntyneen innovaation avulla. 1..1 Puolustuspolitiikan valmistelu Tulostavoite mittari tavoite Puolustushallinnon toiminnan ja rakenteiden uudistaminen sekä muu kehittäminen toteutuma 1) Edistää puolustuskykyä ja suorituskykyjen kehittämistä tukevaa verkottumista ja kansainvälistä yhteistyötä 2) Vaikuttaa hallitusohjelman sekä mahdollisen selonteon valmisteluun. 3) Hallitusohjelmaan vaikuttamisen sekä hallitusohjelman linjausten ja mandaattien valmistelun koordinointi. Linjausten ja mandaattien tarkentamisen koordinointi hallituskauden kuluessa sekä puolustusvoimauudistuksen suunnittelu- ja ohjausmallin valmistelu ja ylläpito (kehittämissuunnitelma). Toiminnan vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus; strategiset linjaukset ja tavoitteet hallitusohjelmassa sekä mahdollisessa selonteossa Hallitusohjelmaan perustuva kehittämissuunnitelma on laadittu ja toteuttaminen aloitettu ) Valtioneuvostotasoisiin ohjelmiin, kuten aluepoliittiseen koordinaatioon ja tuottavuusohjelmaan, liittyvät seuranta- ja raportointimenettelyjen valmistelu sekä eduskunnan valiokuntakuulemisten seuranta. Kehittämistoimet, toimintamalli, tuotteet sekä tiedottaminen
17 5) Hallinnonalan lainsäädäntöhankkeiden toteuttaminen: Puolustushallinnon toiminnan ja rakenteiden uudistamiseen liittyvät säädösmuutokset. Asevelvollisuuden kehittämiseen liittyvät säädösmuutokset (asevelvollisuuslain ja vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain muuttaminen) HE laiksi puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämisestä. HE laiksi Euroopan puolustusvirastolle ja sen henkilöstöön kuuluville myönnetyistä erioikeuksista ja vapauksista tehdyn neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöksen hyväksymisestä sekä laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. HE Suomen tasavallan hallituksen ja Israelin puolustusministeriön edustaman Israelin valtion hallituksen välillä turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta on valmis. Puolustustilalain (1083/1990) uudistaminen perustuslakiuudistuksen ja valmiuslain uudistamisen sekä kumppanuuteen perustuvien uusien toimintamallien vuoksi Terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain (322/1987) kokonaisuudistus. Puolustusvoimien ajokorteista, sotilasajoneuvojen katsastustoiminnasta ja vaarallisten aineiden kuljetuksesta puolustusvoimien valvonnassa annettujen PLM asetusten uudistaminen. Puolustusministeriön työjärjestyksen uudistaminen puolustusministeriön kehittämiseen liittyen. kyllä/osittain/ei kyllä/osittain/ei kyllä/osittain/ei kyllä/osittain/ei kyllä/osittain/ei kyllä/osittain/ei kyllä/osittain/ei kyllä/osittain/ei kyllä/osittain/ei esivalmistelu esivalmistelu esitys annettu eduskunnalle esitys annettu eduskunnalle esitys annettu eduskunnalle esivalmistelu hankkeen käynnistäminen asetukset annettu asetus annettu
18 Tulosanalyysi: Puolustuspolitiikan valmistelulle asetetut tavoitteet toteutuivat pl. puolustusvoimien ajokorteista, sotilasajoneuvojen katsastustoiminnasta ja vaarallisten aineiden kuljetuksesta puolustusvoimien valvonnassa annettujen puolustusministeriön asetuksien uudistamista, joka toteutui osittain. 1) Puolustuskykyä ja suorituskykyjen kehittämistä tukevaa verkottumista edistettiin valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon sekä hallitusohjelman linjausten mukaisesti. 2) Puolustusministeriön strategiakokonaisuus viimeisteltiin alkuvuoden aikana, kun osastrategiat sekä strategisen suunnitelman julkinen versio valmistuivat. Strategiakokonaisuutta hyödynnettiin laajasti niin puolustuspoliittisessa valmistelussa, erityisesti hallitusohjelmaan liittyvässä valmistelussa sekä hallinnonalan ohjauksessa. Strategiakokonaisuus on ollut perustana myös käynnistettäessä hallitusohjelman toimeenpanoa hallinnonalalla sekä valmistauduttaessa vuonna 2012 käynnistyvään turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmisteluun. 3) Hallitusohjelmassa hallinnonalalle annettiin mandaatti käynnistää puolustusvoimauudistuksen valmistelu. Samalla hallinnonalalle kohdennettiin määrärahaleikkaukset, joiden vuoksi monien puolustusministeriön strategiseen suunnitteluun liittyvien asioiden käsittely siirtyi turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmisteluun, joka käynnistyy vuoden 2012 aikana. ) Alueellistamisen koordinaatioryhmässä on esitelty tarvittavat hallinnonalan alueellisia vaikutuksia aiheuttaneet organisaatio- ja toiminnalliset muutokset. Tuottavuusohjelman toteuttaminen on jatkunut koordinoidusti. Eduskunnan valiokuntakuulemisia on koordinoitu ja seurattu yhteistyössä valiokuntien kanssa. 5) Säädösvalmistelu Puolustushallinnon toiminnan ja rakenteiden uudistamiseen liittyvien säädösmuutosten esivalmistelu on aloitettu, ja jatkovalmistelu odottaa ministerin päätöstä. Asevelvollisuuden kehittämiseen liittyvien säädösmuutosten (asevelvollisuuslain ja vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain muuttaminen) osalta on asetettu lainsäädäntöhanke asevelvollisuuslain muuttamisesta niin, että varusmiespalvelusaika lyhenee 15. päivällä. Hallituksen esitysluonnos on lähetetty lausunnolle. Esivalmistelua puolustustilalain (1083/1990) uudistamiseksi perustuslakiuudistuksen ja valmiuslain uudistamisen sekä kumppanuuteen perustuvien uusien toimintamallien vuoksi on jatkettu yhteistyössä Pääesikunnan kanssa. Terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain (322/1987) kokonaisuudistuksen osalta on hanke käynnistetty valmistelemalla työryhmän asettamista yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Puolustusvoimien ajokorteista, sotilasajoneuvojen katsastustoiminnasta ja vaarallisten aineiden kuljetuksesta puolustusvoimien valvonnassa annettujen puolustusministeriön asetuksien uudistaminen toteutui osittain. Asetusten uudistamista varten on asetettu pysyvä työryhmä, jonka tehtävänä on sotilasajoneuvoja, niiden kuljettamiseen vaadittavia oikeuksia ja puolustusvoimien valvonnassa suoritettavaa vaarallisten aineiden kuljetusta koskevan sääntelyn ajan tasalla pitäminen. Puolustusministeriön työjärjestyksestä, jossa on huomioitu puolustusministeriön 1.1.2012 voimaan tullut organisaatio ja sen mukana tuomat toiminnalliset muutokset, on annettu puolustusministeriön asetus.
19 1..2 Hallinnonalan ohjaus Tulostavoite mittari tavoite Puolustushallinnon toiminnan ja rakenteiden uudistaminen sekä muu kehittäminen toteutuma 1) Tuottaa ohjausperusteet puolustusvoimauudistukseen, kuten puolustusvoimien rauhan ajan kokoonpano, kehittää vapaaehtoista maanpuolustusta, sekä muun yhteiskunnan tukemista ja viranomaisyhteistyötä osana puolustushallinnon uudistamista ja yhteiskunnan turvallisuuden kehittämistä. 2) Edistää puolustuskykyä tukevaa verkottumista osapuolien kanssa, jotka ovat valmiita kehittämään ja käyttämään yhdessä suorituskykyjä. 3) Tuottaa ohjausperusteet asevelvollisuuden kehittämiselle Toiminnan vaikuttavuus hallinnonalan ohjauksessa Ohjausperusteet ja kehittämislinjaukset Ohjausperusteet ) TAHKO hanke (Talous- ja henkilöstöhallinnon kokonaiskehittäminen puolustushallinnossa). 5) Puolustushallinnon turvallisuuden strategian 2020 jalkauttaminen ja toimeenpanon aloittaminen. 6) Organisaatioturvallisuuden kansainvälisen yhteistyöverkottautumisen kehittäminen ja turvallisuuden kansallisten ja kansainvälisten normien integroiminen hallinnonalan ohjaamiseen. 7) Hallinnonalan riskienhallinnan prosessin ja menettelytapojen uudistaminen 8) Virka- ja työehtojen neuvottelutoiminnan toteuttaminen virastojen tuloksellisuutta edistävällä tavalla. Arvio talous- ja henkilöstöhallinnon toimivuuden ja tuottavuuden lisääntymisestä Strategian valmistuminen ja toteuttaminen aloitettu Arvio vaikuttavuudesta kyllä /osittain /ei Arvio vuodelle ajoittuvien toimien onnistumisesta
20 9) Puolustushallinnon henkilöstöjärjestelmän kehittäminen uuden Puolustushallinnon henkilöstöpoliittisen osastrategian mukaisesti. 10) Työnantajapolitiikan päivittäminen tuottavuusohjelman tavoitteet huomioon ottaen. Htv-vähennykset on otettu huomioon virastojen suunnitelmissa, ja kertyvät säästöt kohdentuvat puolustuksen kehittämiseen. Hallinnonalan henkilöstövähennykset, puolustusvoimauudistus ja toimintatapamallien uudistukset toteutetaan noudattaen valtiotyönantajan menettelytapoja. 11) Varusmiesten sosiaalisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen aseman parantaminen. 12) Hankeohjaus aloitettaisiin kehittämisohjelmien hankkeistusvaiheessa. Ohjataan ja valvotaan materiaalipoliittisten linjausten toteutuminen käynnissä olevissa ja suunniteltuihin tilausvaltuuksiin sisältyvissä keskeisissä hankkeissa sekä ohjataan ja osallistutaan puolustushallinnon kumppanuushankkeiden (ja vast.) toteuttamiseen. 13) Puolustusvoimien kehittämisohjelmien ohjeistus on uudistettu ja puolustusministeriön ja puolustusvoimien kesken on luotu yhteinen toimintamalli, joilla varmistetaan, että kehittämisohjelmien valmistelu tapahtuu tehokkaasti ja taloudellisesti ja ottaen huomioon myös kaikki muut oleelliset seurannaisvaikutukset. 1) Kehitetään kehittämisohjelmien, tilausvaltuuksien ja hankkeiden raportointijärjestelmää. 15) On jatkettu toimenpiteitä suorituskyvyn kehittämiseen tähtäävien materiaalihankintojen tehostamiseksi siten, että puolustusmateriaalimäärärahojen käyttö on oikea-aikaista 16) Puolustushallinnon yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan ohjaus ja kehittäminen Arvio vuodelle ajoittuvien toimien onnistumisesta suhteessa tavoitetilaan Arvio toimien onnistumisesta Toimenpiteet tehty Kyllä/Ei Arvio ohjaus- ja valvontatoimenpiteiden riittävyydestä sekä ohjeistuksen kattavuudesta ja ajantasaisuudesta Toimenpiteet tehty Kyllä/Ei Toimenpiteet tehty Kyllä/Ei Toimenpiteet tehty Kyllä/Ei Arvio Kyllä Kyllä