Ohje pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmasta

Ohje pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmasta v. 1.2, 23.6.2011 Ohje on toistaiseksi keskeneräinen seuraavien aihealueiden osalta: Asuinrakennusten palotarkastukset Muu valvonta Edellä mainittuja aihealueita täydennetään ohjeistukseen vuoden 2011 aikana. Ohjeeseen on täydennetty palotarkastusten ja erhe-tehtävien maksuperusteita liitteisiin C ja D.

2 Johdanto Pelastuslain uudistamista valmistellessa havaittiin, että pelastuslaitosten onnettomuuksien ehkäisy järjestelyt tulevat muuttumaan voimakkaasti. Jotta uusiin suunnitteluvelvoitteisiin pystyttäisiin lain voimaantultua vastaamaan, pelastusjohtajien hallitus asetti 8.6.2009 Valvontasuunnitelmatyöryhmän, jossa on seuraavat jäsenet: - Jussi Rahikainen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos - Elviira Saari (aiemmin Seppo Lucenius ja Olli Taskinen), Helsingin pelastuslaitos - Raimo Niemi, Kanta-Hämeen pelastuslaitos - Jani Kanerva, Etelä-Karjalan pelastuslaitos - Jari Lepistö, Jokilaaksojen pelastuslaitos - Ilpo Tolonen, Kymenlaakson pelastuslaitos - Pentti Kurttila, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto - Kati Tillander, Sisäasianministeriö. Työryhmän tavoitteeksi asetettiin valvontasuunnitelmaohjeen laatiminen pelastuslaitosten työn helpottamiseksi. Myöhemmin tavoitteisiin lisättiin palotarkastusten ja erheellisten paloilmoitintehtävien maksuperusteiden määrittäminen. Valvontasuunnitelmaohjeen versio 1.0 julkistettiin huhtikuussa ja versio 1.2 kesäkuussa 2011. Pelastusjohtajat päättivät kokouksessaan 8.6.2011 suositella tämän valvontasuunnitelmaohjeen sekä siihen sisältyvien palotarkastusten ja erheellisten paloilmoitintehtävien maksuperusteiden käyttöönottoa pelastuslaitoksille. Ohjeen kehittämistä jatketaan toistaiseksi. Uudet versiot jaetaan pelastuslaitosten verkoston Turvallisuuspalvelut -palvelualueen jäsenten kautta.

3 Sisällysluettelo JOHDANTO... 2 MÄÄRITELMÄT JA MUUN VALVONNAN KIRJAUS PRONTOON... 4 1. VALVONTASUUNNITELMAN TARKOITUS... 8 2. VALVONTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU...11 2.1 VALVONTAKOHTEIDEN MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET...11 2.2 ASUINRAKENNUKSIEN JA NIIHIN VERRATTAVIEN VALVONTAKOHTEIDEN MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET..12 2.3. VAPAA-AJAN ASUNTOJEN MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET...13 2.4 VALVONTAYHTEISTYÖ MUIDEN VIRANOMAISTEN JA TAHOJEN KANSSA...14 2.5 MUUT VALVONTATOIMENPITEET...15 2.6 YHTEENVETO KALENTERIVUODEN AIKANA SUORITETTAVASTA VALVONNASTA...15 3. MUUT TARKASTUKSET JA KATSELMUKSET...17 3.1 PELASTUSLAITOKSEN EPÄSÄÄNNÖLLISESTI SUORITTAMAT TARKASTUKSET JA KATSELMUKSET...17 3.2 KEMIKAALIKOHTEIDEN VALVONTA...18 4. SEURANTA...20 4.1 VALVONNAN TOTEUTUMISEN KIRJAAMINEN PRONTOON...20 4.2 RESURSSIEN KIRJAAMINEN PRONTOON...21 4.3 ALUEELLISEN SEURANNAN TYÖVÄLINEITÄ...22 4.4 VALTAKUNNALLISEN SEURANNAN TYÖVÄLINEITÄ...27 4.5 UUDET SEURANNAN TYÖVÄLINEET...32 LIITE A. VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSVÄLIN MÄÄRITTÄMINEN...33 LIITE A1. VALVONTAKOHTEIDEN PERIAATTEELLISET TARKASTUSVÄLIT...33 LIITE A2 VALVONTAKOHTEIDEN PERIAATTEELLISTEN TARKASTUSVÄLIEN PERUSTEET...41 LIITE A3: VTT:N LAATIMA TARKASTELU RAKENNUSPALOJEN OMAISUUSRISKI PINTA-ALALUOKITTAIN...42 LIITE B. ASUINRAKENNUKSET JA VAPAA-AJAN ASUINRAKENNUKSET...43 LIITE B1. ASUINRAKENNUSTEN JA VAPAA-AJAN ASUINRAKENNUSTEN TARKASTUKSET...43 LIITE B2. TAUSTA-AINEISTOA LIITTYEN ASUINRAKENNUSTEN RISKEIHIN...43 LIITE B3. PALOKUOLEMAT...50 LIITE B4. ASUINALUELUOKITUS...55 LIITE C. PALOTARKASTUSTEN MAKSULLISUUS...57 C.1 MAKSULLISUUDEN LAILLISUUSPERUSTA...57 C.2 MAKSUPERUSTEET...57 C.3 TAKSAPERIAATTEET...61 C.4 MAKSUJEN PERINTÄ...63 C.5 MAKSUISTA PÄÄTTÄMINEN...64 LIITE D. ERHE-TEHTÄVIEN MAKSULLISUUS...65 D.1 MAKSULLISUUDEN LAILLISUUSPERUSTA...65 D.2 MAKSUPERUSTEET...65 D.3 ERHE-TEHTÄVIEN TAKSAPERIAATTEET...72 D.4 MAKSUJEN PERINTÄ...72 D.5 MAKSUISTA PÄÄTTÄMINEN...73

4 Määritelmät ja muun valvonnan kirjaus PRONTOon Nimike Määritelmä PRONTO luokittelu Erityinen palotarkastus Valvontakäynti, joka tehdään tarkastuskohteeseen ennen käyttötarkoituksen mukaisen tai käyttötarkoitukseltaan olennaisesti muuttuneen toiminnan aloittamista. Yleensä erityinen palotarkastus tehdään samaan aikaan tai juuri ennen rakennusvalvontaviranomaisen rakennuksen käyttöönottotarkastusta. Tarkastus, joka liittyy rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttävään valvontakäyntiin, luokitellaan erityiseksi palotarkastukseksi. Muut tarkastukset, kohta 2 Ilotulitemyyntipisteen tarkastus Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) 63 ja 64 mukainen valvontakäynti, joka kohdistuu pyroteknisten tuotteiden varastointiin kaupan yhteydessä. Muut tarkastukset, kohta 4 Jälkitarkastus Valvontakäynti, jonka pelastusviranomainen tekee valvoakseen aiemmin annettuja korjausmääräyksiä. Jälkitarkastus tehdään korjausmääräysten määräaikojen umpeuduttua, ennen seuraavaa yleistä palotarkastusta. Muut tarkastukset, kohta 1 Maanalaisen polttoainesäiliön tarkastus Öljylämmityslaitteistoista annetun asetuksen (1211/1995) 22 mukainen tarkastus tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevan maanalaisen öljysäiliön tarkastamiseksi ennen säiliön peittämistä. Muiden polttoainesäiliöiden osalta tarkastus perustuu pelastusviranomaisen kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) ilmoitusvelvollisten kohteiden osalta tekemään päätökseen (25 2. mom. ja 27 2. mom). Muut tarkastukset, kohta 4

5 Nestekaasukohteen käyttöönottotarkastus Nestekaasuasetuksen (711/1993) 25 mukainen käyttöönottotarkastus, joka kohdistuu nestekaasun vähäistä teknistä käyttöä, käsittelyä tai varastointia harjoittavaan kohteeseen. Tarkastus tulee tehdä viimeistään 3 kk kuluessa ilmoituksesta. Esimerkiksi rakennustyömaiden lämmitykseen käytetyt nestekaasulaitteistot. Muut tarkastukset, kohta 4 Pyydetty palotarkastus Asiakkaan pyytämä palotarkastus. Pyydetyt palotarkastukset ovat yleensä maksullisia, liite C Muut tarkastukset, kohta 3 Rakennuksen käyttöönoton ennakkokatselmus Pyydetty palotarkastus/konsultointikäynti, jonka jälkeen joudutaan vielä tekemään erikseen erityinen palotarkastus. Huom. taksasuosituksen mukaan tästä voi periä korkeamman maksun, liite C. Muut tarkastukset, kohta 5 Tarkastusväli Tarkastusväli on ajanjakso, joka on riskien arviointiin perustuen määritelty palotarkastusten väliseksi ajaksi. Vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavan kohteen tarkastus Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) 27 mukainen valvontakäynti, joka kirjataan Prontossa yleiseksi palotarkastukseksi liitetaulukon A6 mukaisesti. Mikäli kyseessä ei ole valvontasuunnitelman taulukon A6 mukainen tarkastus, kirjataan se Prontossa Muut tarkastukset kohtaan 4. Yleinen palotarkastus tai muut tarkastukset kohta 4 Valvontakohde Palotarkastusohjelmistoissa palotarkastus kohdennetaan yleensä rakennukseen. Työryhmä suosittaa ryhmittelemään kohteen toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi, esim. kauppakeskus on yksi kohde eikä 30 kohdetta. Pelastuslaitos voi kirjata oman käytäntönsä valvontasuunnitelmaan. Yleinen palotarkastus Valvontasuunnitelman mukainen määrätyin väliajoin tehtävä pelastusviranomaisen valvontakäynti. Käytetään myös nimikettä määräaikainen palotarkastus. Yleinen palotarkastus

6 Yleisötilaisuuden palotarkastus Pelastusviranomaisen yleisötilaisuuden muodostaman riskien perustella päättämä valvontakäynti. Yleisötilaisuuksien palotarkastukset ovat maksullisia, liite C. Muut tarkastukset, kohta 5. Ylimääräinen palotarkastus Pelastusviranomaisen päättämä valvontakäynti, jota ei ole ajoitettu ja kohdennettu valvontasuunnitelmassa. Ylimääräisiä palotarkastuksia tehdään esimerkiksi seuraavien erityisten syiden vuoksi: a) nuohoojan, tarkastuslaitoksen tai muun viranomaisen havaitsemista henkilö- tai paloturvallisuuteen liittyvistä puutteista tekemän ilmoituksen johdosta; b) huomattavaa palovaaraa aiheuttavan rakennus- tai muun työmaan aloittamisen yhteydessä; c) rakennuksen henkilömäärän tai käyttötavan tilapäisen muuttumisen johdosta, mikäli muutos oleellisesti vaikuttaa käyttäjien turvallisuuteen; d) kun on perustetta epäillä, että kohteen palo- ja poistumisturvallisuudessa tai muussa henkilöturvallisuudessa on vakavia puutteita; e) teematarkastuksina muiden viranomaisten kanssa (esim. anniskeluravintolat ja muut kokoontumistilat). Muut tarkastukset, kohta 3 Öljylämmityslaitteiston katsastus ja tarkastus Öljylämmityslaitteistoista annetun asetuksen (1211/1995) 17 ja 20 :ien mukainen tarkastus ja käyttöönoton katsastus, joka tulee tehdä viimeistään 3 kk kuluessa ilmoituksesta. Muut tarkastukset, kohta 4

7 Ehdotus PRONTOn uudeksi luokitteluksi muille tarkastuksille ja toimenpiteille 1. Jälkitarkastukset 2. Erityiset palotarkastukset 3. Ylimääräiset palotarkastukset 4. Vaarallisten kemikaalien tarkastukset 5. Muut katselmukset ja tarkastukset 6. Lausunnot ja päätökset - Esim. asemakaavalausunnot, kemikaaliturvallisuuslain mukaiset päätökset, päätös ilotulitteiden käytöstä jne. 7. Rakentamisen ohjaus (ml. rakennuslupalausunnot) Suunnittelijoiden neuvontatapahtumat - Rakennusvalvonnassa tapahtuva usean luvan käsittely kirjataan yhdeksi tapahtumaksi, mikäli niistä ei jälkikäteen kirjata erillisiä lausuntoja. 8. Muu asiakirjavalvonta Esim. - Pelastussuunnitelmat, poistumisturvallisuusselvitykset - Omatarkastuslomakkeet - ym.

8 1. Valvontasuunnitelman tarkoitus Uusi Pelastuslaki (379/2011) astuu voimaan 1.7.2011. Laissa tai sen nojalla annetuissa säädöksissä ei enää määritellä palotarkastettavia kohteita, vaan pelastuslaitos määrittelee itse palotarkastettavat kohteet alueella esiintyvien riskien perusteella. Palotarkastusten lisäksi alueen pelastusviranomainen suorittaa myös asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa velvoitteiden noudattamista kohteessa. Tämä tapahtuu esimerkiksi kohteen laatiman pelastussuunnitelman sekä muiden palo- ja poistumisturvallisuudesta laadittujen asiakirjojen perusteella. Lainsäädännön muutoksella on tarkoitus kohdentaa pelastuslaitoksen valvonta nykyistä paremmin alueen riskien ja muiden erityisten valvontatarpeiden mukaisesti sekä vapauttaa resursseja mm. turvallisuusviestintään ja muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen ohjaukseen. Pelastuslaitoksen tulee suunnitella etukäteen sille Pelastuslaissa (379/2011) määritellyn valvontavelvoitteen toteuttaminen. Valvottavat kohteet ja toimenpiteet valvonnan suorittamiseksi määritellään valvontasuunnitelmassa, joka perustuu palvelutasopäätökseen ja riskien arviointiin. Valvontasuunnitelma on päivitettävä vuosittain. Suositeltava ajankohta on vuodenvaihteessa. Valvontasuunnitelmaan kerätään tiedot myös toteutuneista valvontatoimenpiteistä sekä onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyistä resursseista ja pyritään analysoimaan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Aluehallintovirasto valvoo valvontasuunnitelman toteutumista osana pelastustoimen palvelujen saatavuuden ja tason valvontaa. Valvontasuunnitelma on toimitettava tiedoksi aluehallintovirastolle. Valvontatoimenpiteet ovat osa pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisyyn ja niiden vahinkojen rajoittamiseen kohdistuvasta työstä, kuva 1.

9 Kuva 1. Toteutuneita riskejä analysoimalla voidaan suunnata onnettomuuksia ennaltaehkäisevää työtä. Tapahtuneiden onnettomuuksien lisäksi pyritään tunnistamaan myös muita turvallisuusriskejä valvontakohteiden määrittelyssä. Valvonnan muotoja on erilaisia, joista yksi on palotarkastus. Tässä valvontasuunnitelmarungossa määritellään eri kohdetyyppien keskimääräinen palotarkastusten tiheys, jäljempänä tarkastusväli, ja siihen vaikuttavat tekijät. Lisäksi käsitellään muut valvontatoimenpiteet, yhteistoiminta muiden valvontaviranomaisten kanssa, valvontatehtäviin kohdistettavat resurssit sekä se miten valvontavelvoitteen toteutumista seurataan. Valvonta kohdistuu lainsäädännössä pelastusviranomaisten valvottavaksi määrättyjen säännösten vastaiseen toimintaan, toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi sekä toiminnan tuloksellisuuden seurantaan. Valvonnassa korostetaan kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Valvontatoimenpiteisiin kuuluvat myös Pelastuslain 105 ja 106 :ssä mainitut pakkokeinot ja rangaistukset. Pelastuslaitosten verkoston Turvallisuuspalvelut -palvelualue pyrkii laatimaan vuoden 2011 aikana suosituksen toimintaohjeeksi ns. uhkasakko-käytännöissä sekä tutkintapyynnöissä poliisille.

10 Pelastuslaitos voi periä valvontasuunnitelmassa määritellyistä valvontatoimista Pelastuslain 96 mukaisesti maksun. Palotarkastusmaksu määritellään alueen pelastustoimen taksaluettelossa. Liitteessä C on pelastuslaitosten verkoston yhdessä Kuntaliiton kanssa valmistelema suositus maksuperusteista. Tässä valvontasuunnitelmarungossa on esitetty ne asiat, jotka ainakin olisi sisällytettävä pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmaan. Pelastuslaitos voi lisätä valvontasuunnitelmaan tarpeelliseksi katsomia asioita, kuten viittauksia palvelutasopäätökseen, lakiteksteihin tai pelastuslaitoksen sisäisiin toimintaohjeisiin yms. asioihin. Lisäksi ohjeessa on kursiivilla esitetty muutamia esimerkkejä, joita voi soveltaa paikallisesti parhaaksi katsomallaan tavalla. Valvontasuunnitelmasta tiedottaminen Alueella käytössä oleva valvontasuunnitelma on julkinen. Valvontasuunnitelman sisällön ja perusteiden osalta riittävä tiedotuskanava on pelastuslaitoksen internet-sivut, joiden kautta alueen asukkaat ja kohteiden edustajat pääsevät tutustumaan sen sisältöön.

11 2. Valvontatoimenpiteiden suunnittelu 2.1 Valvontakohteiden määräaikaiset palotarkastukset Palotarkastusten yhteydessä puhuttiin aiemmin erityiskohteista, joita ovat käytännössä kaikki ne kohteet, jotka eivät ole asuinrakennuksia tai niihin paloturvallisuuden suhteen rinnastettavia kohteita. Kaikille valvontakohteille tulee määritellä tarkastusvälit riskien arviointiin perustuen. Arviointi tulee aloittaa kohteista, jotka ovat aikaisemmin olleet ns. erityiskohteita eli kerran vuodessa tarkastettavia kohteita. Pelastuslain (379/2011) tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Riskeinä voidaan tällöin tarkastella henkeen, omaisuuteen, ympäristöön ja kulttuuriarvoihin kohdistuvia uhkia. Palotarkastukset pyritään kohdentamaan jatkossa näiden riskien perusteella. Osaa riskeistä voidaan arvioida määrällisesti, osassa joudutaan käyttämään asiantuntija-arvioita. Kohteiden keskimääräisen tarkastusvälin määrittämisessä sovellettiin seuraavia periaatteita: Koska aiemmin kerran vuodessa palotarkastetuissa valvontakohteissa sattuu vain vähän menehtymisiä tai loukkaantumisia, tarkasteluvälin määrittämisen lähtökohtana käytettiin tulipalon aiheuttamaa omaisuusvahinkoriskiä. Omaisuusvahinkoriskin lisäksi arvioitiin myös suuronnettomuuden henkilöriskin mahdollisuutta sekä pyrittiin huomioimaan merkittävien kulttuuri- ja ympäristöarvojen riskit. Liitteessä A1 on esitetty pelastuslaitosten verkoston Valvontasuunnitelma-työryhmän, jäljempänä työryhmä, näkemys kohderyhmien tarkastusväleiksi. Tarkastusvälien määrittely on tehty hyödyntäen tietoa erityyppisten kohteiden omaisuusvahinkoriskeistä, joka on saatu VTT:n seulomista PRONTO -tilastoista syttymistaajuustiheyden ja vahinkojen odotusarvona. Tausta-aineistoa on liitteissä A2 ja A3. Yksittäisten kohteiden tarkastusvälejä voidaan tarvittaessa lyhentää tai pidentää tapauskohtaisesti. Tarkastusvälin muuttaminen suositellusta on perusteltava ja kirjattava palotarkastusohjelmaan tai muuhun sähköiseen muotoon siten, että perusteluita voidaan tarkastella jälkikäteen. Tilastointia varten muutosperusteet suositellaan ryhmittelemään neljään pääluokkaan liitteen A1 mukaisesti: Arviointi, Turvallisuuskulttuuri, Uhatut arvot ja Tapahtuneet onnettomuudet / läheltä piti -tilanteet. Lisäohjeita tarkastusvälin muuttamisesta on liitteessä A1.

12 Valvontasuunnitelmassa voidaan tarvittaessa painottaa jotain kohderyhmää, jossa on havaittu riskejä tai johon kohdistetaan muutenkin esim. valtakunnallista turvallisuuskampanjointia. Valvontasuunnitelman liitetaulukoihin A1-A6 merkitään seuraavan kalenterivuoden aikana valvottavaksi suunniteltujen kohteiden lukumäärä. Luvussa 2.6. on esitetty koontitaulukko, johon tiivistetään kaikki seuraavan kalenterivuoden aikana suunniteltavaksi tehtävät palotarkastukset. Mikäli pelastuslaitos määrittää valvontasuunnitelman tarkastusvälit muulla tavalla kuin mitä on esitetty liitetaulukoissa A1 -A6, tulee sen esittää perusteet muutoksille valvontasuunnitelmassaan. Kohteen tarkastusväliksi ei tule käytännössä muodostumaan läheskään joka kohteessa esim. tasan 24 kk. Hyvänä käytäntönä voidaan pitää valvontakäynnin ajankohdan pysymistä 3 kk sisällä suunnitellusta, kuitenkin siten, että ajankohta osuu oikealle kalenterivuodelle. Mikäli valvontaa ei ehditä suorittamaan suunnitellun kalenterivuoden aikana, tulee se huomioida seuraavan vuoden suunnitelmassa. 2.2 Asuinrakennuksien ja niihin verrattavien valvontakohteiden määräaikaiset palotarkastukset Valvontasuunnitelmaan kirjataan seuraavan kalenterivuoden aikana valvottavaksi suunniteltujen asuinrakennuskohteiden määrä, esimerkiksi liitetaulukon B1 mukaisesti. Luvussa 2.6. on esitetty koontitaulukko, johon tiivistetään kaikki seuraavan kalenterivuoden aikana suunniteltavaksi tehtävät palotarkastukset. Kohde voi tässä yhteydessä tarkoittaa vaikka vain yhtä asuntoa kerrostalossa. Asuinrakennusten yhtenä valvontamuotona palotarkastusten rinnalla voidaan käyttää esim. asuntojen omatarkastuslomaketta, joka voi olla internetissä täytettävänä. Vaihtoehtoisesti lomake vastauskuorineen ja soveltuvine valistusmateriaaleineen voidaan lähettää massapostituksena jollekin raja-

13 tulle alueelle. Palautettavan lomakkeen tai sen palauttamatta jättämisen pohjalta voidaan kohdentaa toimenpiteitä, esim. palotarkastuksia tai tiettyyn aihepiiriin liittyvää turvallisuusviestintää. Valvontatoimenpiteitä voidaan kohdentaa muillakin tavoilla. Pelastuslaitos voi esimerkiksi tehdä palotarkastuksia niihin pientaloihin, joihin on muuttanut kuluvan vuoden aikana uusia asukkaita. Asuinrakennuksien riskeihin liittyvää tutkimus- ja tausta-aineistoa, jotka on esitetty liitteessä B, voidaan hyödyntää palotarkastusten suuntaamisessa. 2.3. Vapaa-ajan asuntojen määräaikaiset palotarkastukset Valvontasuunnitelmaan kirjataan seuraavan kalenterivuoden aikana valvottavaksi suunniteltujen vapaa-ajan asuinrakennusten lukumäärä, esimerkiksi liitetaulukon B1 mukaisesti. Luvussa 2.6 on esitetty koontitaulukko, johon tiivistetään kaikki seuraavan kalenterivuoden aikana suunniteltavaksi tehtävät palotarkastukset. Vapaa-ajan asuinrakennusten valvonnan suunnittelussa kannattaa huomioida mm. seuraavia seikkoja: Vapaa-ajan asuinrakennusten valvontakäynnit ovat luonteeltaan erilaisia kuin tavalliset asuinrakennusten palotarkastukset. Vapaa-ajan asunnot sijaitsevat yleensä kaukana paloasemilta, joten vakituisen päivystävän henkilöstön käyttö edellyttää yleensä valmiussiirtoja tai muita järjestelyjä. Palokuoleman riski asuinrakennuksessa on suurempi kuin vapaa-ajan rakennuksessa. 2007-2008 vapaa-ajan asunnoissa tai vuokramökeissä menehtyi tulipaloissa 12 ihmistä Suomessa on arviolta 550 000 mökkiä tai vastaavaa 1,1 kuollutta per 100 000 mökkiä vuodessa. Asunnoissa vastaava luku on 2,8 per 100 000 asuntoa [Kokki ja Jäntti 2009, liitteen B2 lähdeluettelo]. Tätä taustaa vasten mökit eivät ole palotarkastusten ensisijaisia kohteita. Lomamökkialueilla kannattaa huomioida ajoittain kasvava ihmismäärä ja lomakäyttäytyminen kasvavat riskit. Nämä ovat valvontakohteita, joiden tarkastusväli on syytä käsitellä liitetaulukon A1 mukaisesti.

14 Myös vapaa-ajan asuinrakennusten valvonnassa voidaan hyödyntää omatarkastuslomakkeita. Joillakin pelastusalueilla on hyödynnetty nuohoojia onnettomuuksia ehkäisevässä työssä. Nuohoussopimuksiin on esimerkiksi kirjattu, että nuohoojat kysyvät nuohoustyön yhteydessä vapaa-ajan asuntojen haltijoilta onko kiinteistössä lakisääteiset palovaroittimet. Alueen pelastustoimen maksama korvaus tällaisesta palokatselmuksesta ja sen raportoinnista voi olla esimerkiksi 20 nuohousyksikköä/kohde. Pelastuslaitos voi kohdentaa valvontaa palokatselmuksista saatujen raporttien perusteella. 2.4 Valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa Valvontasuunnitelmassa kuvataan lyhyesti yhteistoimintakäytännöt muiden viranomaisten ja tahojen kanssa sekä mahdolliset seuraavaan kalenterivuoden aikana toteutettavat yhteistarkastukset. Tarkastusten lisäksi pyritään yhteistyöhön tiedonvaihdossa. Osa keskeisistä yhteistyötahoista on alueellisesti tunnistettavissa paikallisen turvallisuussuunnittelun kautta. Pelastuslaitos tekee yhteistyötä ainakin seuraavien tahojen kanssa: TUKES. Esimerkiksi tähän kohtaan viittaus TUKESin alueelle suunnittelemiin tarkastuksiin (voivat olla vaikka liitteenä), ja lyhyt kuvaus siitä kuinka pelastuslaitos osallistuu niihin. Muihin kohtiin vastaavasti kuvaus siitä kuinka ao. viranomaiset hoitavat valvontaa pelastustoimialueella ympäristöviranomaiset rakennusvalvontaviranomaiset kuntien ja kuntayhtymien terveys- ja sosiaalitoimi poliisi aluehallintoviranomainen (esim. peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue sekä työsuojelun vastuualue) Valvira

15 Hätäkeskuslaitos puolustusvoimat, rajavartiolaitos, tulli Inspecta-, Dekria- ja Alco -tarkastuslaitokset Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Huoltovarmuuskeskus (YTS-kohteet) Vakuutusyhtiöt / FK Onnettomuustutkintakeskus turvallisuusauditoijat jne. 2.5 Muut valvontatoimenpiteet Pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastusten lisäksi muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. Valvontasuunnitelmaan kirjataan suunnitellut muut valvontatoimenpiteet ja perustelut niiden käyttämiseen. Toimenpiteiden toteutuminen raportoidaan seuraavan vuoden valvontasuunnitelmassa. Muita valvontatoimenpiteitä voivat olla mm. omatarkastuslomakkeiden tai nettiportaalin käyttö, poistumisturvallisuusselvitysten tai pelastussuunnitelmien arviointi jne. Nuohoojilla on velvollisuus ilmoittaa tulisijoissa, savuhormeissa ja kattoturvavarusteissa havaitsemistaan vioista ja puutteista pelastusviranomaiselle. Näiden ilmoitusten johdosta tehtävän valvonnan määrää voidaan arvioida tässä kohdassa. 2.6 Yhteenveto kalenterivuoden aikana suoritettavasta valvonnasta Liitetaulukkojen A1-A6 ja B1 tiedot kootaan yhteen esim. oheisen kaltaiseen taulukkoon.

16 Taulukko 1. Pelastuslaitoksen suunnittelemien valvontakäyntien lukumäärä vuonna 201x. Tarkastusväli voi olla alle yhden vuoden, joten kahden oikeanpuoleisen sarakkeen lukumäärät eivät ole välttämättä samoja. Kohde Kohteita yhteensä Vuonna 201x tar- Vuonna 201x suo- [lkm] kastettavat koh- ritettavat tarkas- teet [lkm] tukset [lkm] A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit A3 Kokoontumis- ja liiketilat A4 Teollisuus- ja varastorakennukset A5 Maatalousrakennukset A6 Muut rakennukset Asuinrakennukset Vapaa-ajan rakennukset Yhteensä Tähän yhteyteen voidaan kirjata myös lyhyt yhteenveto kalenterivuoden aikana suunnitelluista muista valvontatoimenpiteistä.

17 3. Muut tarkastukset ja katselmukset 3.1 Pelastuslaitoksen epäsäännöllisesti suorittamat tarkastukset ja katselmukset Valvontasuunnitelmaan määritellään myös muut pelastuslaitoksen tekemät valvontakäynnit. Ohessa esimerkkinä yhden pelastuslaitoksen linjaukset. Määräaikaisten palotarkastusten lisäksi pelastuslaitos suorittaa 1. erityisiä palotarkastuksia, esimerkiksi seuraavan kaltaisiin kohteisiin a. yli kolmekerroksiset rakennukset (pelastustie) b. kohteet joissa on väestönsuoja c. kohteet joissa on hätäkeskukseen kytketty automaattinen sammutuslaitteisto tai automaattinen paloilmoitin d. hotellit, lomakodit, asuntolat, lomakylät, leirintäalueet ja muut vastaavat majoitustilat, joissa on yli 10 majoituspaikkaa e. sairaalat, vanhainkodit ja muut ympäri vuorokauden käytössä olevat hoitolaitokset sekä suljetut rangaistuslaitokset joissa on yli 5 hoitopaikkaa f. kokoontumis- ja liiketilat, kuten myymälät, koulut, urheilu- ja näyttelyhallit, teatterit, kirkot, kirjastot ja liikenneasemat sekä ravintolat ja päiväkotihuoneistot g. suurehkot tuotanto- ja varasto- ja maataloustuotantotilat h. palo- ja räjähdysvaaralliset tilat i. rakennuksen sijainti, suuri koko tai poikkeukselliset olosuhteet erityisesti vaarantavat henkilö- ja paloturvallisuuden j. rakennusluvassa edellytetty erityistä palotarkastusta 2. jälkitarkastuksia 3. ylimääräisiä palotarkastuksia 4. vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavien laitosten tarkastuksia

18 5. nestekaasukohteiden käyttöönottotarkastuksia 6. öljylämmityslaitteiston tarkastuksia 7. maanalaisten polttoainesäiliöiden tarkastuksia 8. ilotulitemyyntipisteiden tarkastuksia 9. muita katselmuksia, kuten esim. rakennuksen käyttöönoton ennakkokatselmuksia ja yleisötilaisuuksien palotarkastuksia. Suoritettujen tarkastusten kirjaaminen PRONTOon on kuvattu luvussa Määritelmät ja muun valvonnan kirjaus PRONTOon. 3.2 Kemikaalikohteiden valvonta Pelastusviranomaiselle on määritelty myös kemikaalivalvonnan säädöksissä tehtäviä; keskeisintä lainsäädäntöä ovat kemikaalilaki 744/1980, kemikaaliasetus 675/1993 ja laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005. TEM valmistelee lainsäädännön osittaista uudistamista. Alle ilmoitusrajan jäävien sekä ilmoitusrajan ylittävien vähäisten kohteiden valvonta voidaan suorittaa määräaikaisen palotarkastuksen yhteydessä. Työryhmä suosittaa kiinnittämään erityistä huomioita merkittävillä pohjavesialueilla sijaitseviin, käytössä tai käytöstä poistettuihin, rakennuksissa tai maan alla oleviin, vanhoihin öljysäiliöihin asuinrakennusten ja muiden kohteiden palotarkastusten yhteydessä. Pelastusviranomainen voi periä suorittamastaan kemikaalivalvonnasta maksun tapauksissa, jotka perustuvat kemikaaliturvallisuuslakiin tai sitä edeltäneeseen lakiin nojautuviin säädöksiin (asetus öljylämmityslaitteistoista 1211/1995, nestekaasuasetus 711/1993, asetus kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 59/1999, räjähdeasetus 473/1993). Pelastuslaki (379/2011) antaa myös säädösperustan palotarkastusten maksullisuudelle.

19 Lisäksi on huomattava, että eräät valvontakohteet (mm. eräät nestekaasukohteet, räjähteiden varastointi myymälässä ja työmailla) siirtyvät mahdollisesti TUKESilta pelastusviranomaisille. Valmisteltavissa olevissa kemikaaliturvallisuudesta annettavissa asetuksissa on ehdotettu mm. kaupan varastoinnin menettelyn muuttamista siten, että pääasiassa ilmoitus kaupan varastoinnista annettaisiin alueen pelastusviranomaiselle, kun pelastuslaitos on aiemmin ollut lupaviranomaisena vain ilotulitteiden myynnin osalta. Myös vähittäismyymälän taikka kauppakeskuksen toiminta olisi aina kemikaalimääristä riippumatta vähäistä ja valvonta kuuluisi siten pelastusviranomaiselle, vaikka valvonta tällä hetkellä kuuluu TUKESille.

20 4. Seuranta 4.1 Valvonnan toteutumisen kirjaaminen PRONTOon Toteutunutta valvontaa verrataan vuosittain suunniteltuun. Sekä suunnitellut että toteutuneet tarkastusmäärät kirjataan PRONTOn onnettomuuksien ehkäisyn lomakkeeseen. Lomakkeelle kerätään sekä valvontasuunnitelman mukaiset määräaikaiset että muut tarkastukset. Taulukko 2. Määräaikaisten palotarkastusten tiedot voidaan kerätä ohessa esitetyssä muodossa. Kohde Kohteita yh- Vuonna 201x Vuonna 201x Tarkastuspro- teensä toteutettavaksi suoritettujen sentti (toteutu- suunniteltujen tarkastusten nut lkm / suun- tarkastusten lukumäärä niteltu lkm) määrä [%] A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit A3 Kokoontumis- ja liiketilat A4 Teollisuus- ja varastorakennukset A5 Maatalousrakennukset A6 Muut rakennukset Asuinrakennukset Vapaa-ajan rakennukset Yhteensä

21 Tarkastusmäärien lisäksi vuosittain tulee raportoida myös muilla keinoin suoritettu valvonta (esim. massapostitukset tai vastaavat toimenpiteet). Tiedot kerätään PRONTOn onnettomuuksien ehkäisylomakkeen taulukkoon (taulukon rakenne on kuvattu kappaleessa Määritelmät ja muun valvonnan kirjaus PRONTOon ). Toteutunutta valvontaa verrataan valvontasuunnitelmaan. 4.2 Resurssien kirjaaminen PRONTOon Onnettomuuksien ehkäisytyöhön käytettävät resurssit kirjataan PRONTOon henkilötyövuosina. Resursseiksi ei lasketa pelkästään valvontatyöhön käytettyjä henkilötyövuosia, koska muillakin työmenetelmillä on hyvin merkittävä vaikutus onnettomuuksien määrään. Onnettomuuksien ehkäisevän työn vaikuttavuutta voidaan arvioida vertaamalla alueen resursseja alueella sattuneisiin onnettomuuksiin. Resursseissa erotellaan päätoimiset, osa-aikaisesti toimivat, työvuorot, sopimuspalokunnat sekä muun sopimuksen perusteella toimivat. Tiedot kerätään vuodenvaihteessa kuluneen vuoden toteumasta. Taulukko 3. Onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyt henkilöresurssit. Ohje resurssien laskentaan: Päätoimiset: esim. palotarkastajat ja -insinöörit, joiden tehtäväkuvaan ei kuulu onnettomuuksia ehkäisevän työn lisäksi merkittävissä määrin muita tehtäviä, voidaan laskea suoraan henkilövuosina. Jos tehtävään kuuluu satunnaisluonteisesti muita tehtäviä, sitä ei tarvitse huomioida. Esim. jos toimii ajoittain päivystävänä palomestarina, mutta hälytystehtävät vievät vain pienen osan työajasta, ei sitä tarvitse huomioida.

22 Osa-aikaisesti toimivat: Mikäli henkilön työnkuvassa on määritelty kuinka paljon työajasta käytetään onnettomuuksienehkäisyyn (palotarkastukset, turvallisuusviestintä jne.), se merkitään henkilötyövuosina. Mikäli näin ei ole tehty, esim. jos onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvät tehtävät muodostavat vain pienen osuuden työtehtävistä, voidaan työpanos laskea suoritteiden mukaan seuraavasti: Muihin kuin asuinrakennuksiin tehtyjen palotarkastusten lukumäärä á 4 h/kpl (sisältää myös valmistelun ja matkat ym.). Henkilötyövuoden määritellään tässä yhteydessä sisältävän 1500 h. Koulutus-, neuvonta ja valistustilaisuuksiin käytetyt työtunnit (tulee pakolliseksi tiedoksi PRONTOon). Työtunnit-tieto sisältää tilaisuuden keston lisäksi valmisteluun ym. kuluneen ajan. Tarvittaessa voidaan lisäksi arvioida suunnittelijoiden ohjaukseen, lausuntoihin yms. muuhun onnettomuuksien ehkäisyyn käytetty työpanos vuositasolla. Työvuorot: Muihin kuin asuinrakennuksiin tehtyjen palotarkastusten lukumäärä á 4 h/kpl. Asuinrakennuksiin tehdyt palotarkastukset á 1 h/kpl. Koulutus-, neuvonta ja valistustilaisuuksiin käytetyt työtunnit (tulee pakolliseksi tiedoksi PRONTOon). Työtunnit-tieto sisältää tilaisuuden keston lisäksi valmisteluun ym. kuluneen ajan. Sopimuspalokunnat: Sivutoimisen henkilöstön ja vapaaehtoisen palokunnan suorittamat turvallisuuskoulutus-, neuvonta- ja valistustilaisuuksiin eli turvallisuusviestintätilaisuuksiin käytetyt työtunnit saadaan PRONTOsta. Muut sopimuksen perusteella toimivat: Esim. SPEKin alueliittojen suorittamat turvallisuuskoulutus-, neuvonta- ja valistustilaisuuksiin eli turvallisuusviestintätilaisuuksiin käytetyt työtunnit. 4.3 Alueellisen seurannan työvälineitä Seuranta on oleellinen osa riskiperusteista valvontaa. Seuraavassa on esitetty ehdotuksia seurannan apuvälineiksi tarkoitetuista muuttujista. Ensi vaiheessa seurantamenetelmien on ajateltu pohjautuvan tällä hetkellä helposti saatavilla olevaan tilastoaineistoon. Tavoitteena on valita seurattavat

23 muuttujat siten, että ne vastaavat riittävällä tasolla pelastuslaitosten valvonnan ja onnettomuuksien ehkäisytyön painotuksia. Tekstissä esitetyt esimerkit on lisätty havainnollistamaan miltä seurantamuuttujien vaihtelut näyttävät. Luvut ovat vain esimerkkejä, eivätkä numeroarvoiltaan vastaa todellista tilannetta. Esimerkkien kaltaisia seurantamuuttujia käytettäessä on otettava huomioon alueellisesti käytössä olevan tilastoaineiston koko ja sen vaikutus johtopäätösten luotettavuuteen. 4.3.1 Valvonnan toteutuminen Suunniteltujen tarkastusvälien keskiarvo valvontasuunnitelman mukaisissa luokissa [a]. Tarkastusprosentti [%] (Toteutuneiden ja suunniteltujen tarkastusmäärien suhde) 4.3.2 Resurssit Onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyt resurssit suhteessa asukaslukuun [htv/as]. Esitetään aikasarjana. Vertailukohtana muut alueet tai valtakunnallinen keskiarvo. Onnettomuuksen ehkäisyn resurssit 10 000 asukasta kohden [1/10 000 as] 0,84 0,82 0,80 0,78 0,76 0,74 0,72 0,70 2008 2009 2010 Kuva 1. Onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyt resurssit asukaslukuun suhteutettuna [htv/10 000 as]. HUOM! Luvut vain suuntaa antavia. 4.3.3 Vaikuttavuus Esiintymistiheys

24 Rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen määrä valvontasuunnitelman mukaisissa ryhmissä suhteutettuna asukaslukuun [1/as*a]. Asukaslukua parempi suhteuttaja tässä tapauksessa olisi rakennusten tai kerrosneliöiden määrä. Mikäli tiedot ovat käytettävissä, suhteuttajana kannattaa käyttää ensisijaisesti niitä. Asuinrakennuspalojen ja asuinrakennuspalovaarojen määrä valvontasuunnitelman mukaisissa ryhmissä suhteutettuna asukaslukuun [1/as*a]. Muiden tulipalojen määrä asukasta kohden [1/as*a].

25 Lukumäärä 10 000 asukasta kohden [1/10 000 as] 14 12 10 8 6 4 2 Pelastuslaitos Koko maa Rakennuspalot ja rakennuspalovaarat 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vuosi Lukumäärä 10 000 asukasta kohden [1/10 000 as] 7 6 5 4 3 2 1 Asuinrakennuspalot ja asuinrakennuspalovaarat Pelastuslaitos Koko maa 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vuosi Lukumäärä 10 000 asukasta kohden [1/10 000 as] 14 12 10 8 6 4 2 Pelastuslaitos Koko maa 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vuosi Muut tulipalot Kuva 2. Rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen sekä muiden tulipalojen lukumäärät 10 000 asukasta kohden [1/10 000 as]. HUOM! Numeroarvot eivät vastaa todellista tilannetta!

26 Tapahtuneet vahingot Omaisuusvahingot sekä asuin- että kaikissa rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa. o Omaisuusvahinkosumman kehitys asukaslukua kohden (esim. 3 tai 5 vuoden liukuva keskiarvo) [ /as] Koko maa/kaikki Omaisuusvahingot (3 vuoden liukuva k.a.) [ /as] Koko maa/asuinrakennukset 40 35 Pelastuslaitos/Kaikki Pelastuslaitos/Asuinrakennukset 30 25 20 15 10 5 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Vuosi Kuva 3. Omaisuusvahinkosumma asukasta kohden [ /as]. Kolmen vuoden liukuva keskiarvo. HUOM! Numeroarvot eivät vastaa todellista tilannetta! Omatoiminen sammutus Osuus rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista, joissa alkusammutusta yritettiin. (Havaintojoukkoon mukaan vain ne, joissa on ollut tieto siitä, yritettiinkö vai ei). [%] Osuus asuinrakennuspaloista ja asuinrakennuspalovaaroista, joissa alkusammutusta yritettiin. (Havaintojoukkoon mukaan vain ne, joissa on ollut tieto siitä, yritettiinkö vai ei). [%]

27 Osuus rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista, joissa yritettiin alkusammutusta 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Kaikki rakennuspalot ja rakennuspalovaarat 2008 2009 2010 Vuosi Pelastuslaitos Koko maa Osuus rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista, joissa yritettiin alkusammutusta 37 % 36 % 35 % 34 % 33 % 32 % 31 % 30 % 29 % 28 % 2008 2009 2010 Vuosi Asuinrakennuspalot ja asuinrakennuspalovaarat Pelastuslaitos Koko maa Kuva 4. Osuus rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista, joissa alkusammutusta yritettiin [%]. 4.4 Valtakunnallisen seurannan työvälineitä Valtakunnallisesti on syytä tarkastella kohdassa 4.3 esitettyjen seurantamuuttujien kehittymisen lisäksi myös muutamia sellaisia yksityiskohtaisempia muuttujia, joiden osalta alueellinen tilastoaineisto ei ole riittävä. Tässä luvussa on esitetty muutamia ajatuksia mahdollisista seurantamuuttujista. Tekstissä esitetyt esimerkit on lisätty havainnollistamaan miltä seurantamuuttujien vaihtelut näyttävät. Luvut ovat vain esimerkkejä, eivätkä numeroarvoiltaan vastaa todellista tilannetta.

28 4.4.1 Vaikuttavuus Esiintymistiheys Tulipalojen lukumäärät suhteutettuna kerrosalaan ja rakennusten lukumäärään [1/m 2 a], [1/rakennus*a] seuraavissa ryhmissä: o Valvontasuunnitelman mukaisesti jaotellut rakennustyyppiryhmät. o Asuinrakennukset jaoteltuna erillisiin pientaloihin, rivi- ja ketjutaloihin sekä asuinkerrostaloihin. o Poistumisturvallisuuselvityslaitokset ja hoitolaitokset. o Teollisuushallit ja muut teollisuusrakennukset. Muihin rakennustyyppeihin verrattuna omaisuusvahinkoriski kyseisissä kohteissa on korkea. Tulipalojen lukumäärät suhteutettuna asukkaiden tai asuntojen lukumäärään [1/as*a], [1/asunto*a] erillisissä pientaloissa, rivi- ja ketjutaloissa sekä asuinkerrostaloissa. Tapahtuneet vahingot Omaisuusvahingot kaikissa rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa (esim. 3 tai 5 vuoden liukuva keskiarvo). o Suhteutettuna kerrosalaan [ /m 2 ] o Keskimääräinen vahinko [ /palo] Omaisuusvahingot asuinrakennuspaloissa ja asuinrakennuspalovaaroissa suhteutettuna kerrosalaan, asukaslukuun tai asuntojen lukumäärään [ /m 2 ], [ /as], [ /asunto] (esim. 3 tai 5 vuoden liukuva keskiarvo). Teollisuushalleissa ja muissa teollisuusrakennuksissa tapahtuneet omaisuusvahingot [ /m 2 ]. (Korkea omaisuusvahinkoriski muihin rakennustyyppeihin verrattuna.)

29 Omaisuusvahingot (3 vuoden liukuva k.a.) [ /m 2 ] 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 Kaikki rakennukset Asuinrakennukset Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Vuosi Kuva 5. Omaisuusvahingot kerrosneliötä kohden [ /m 2 ] (3 vuoden liukuva keskiarvo). HUOM! Numeroarvot eivät vastaa todellista tilannetta! Henkilövahingot o Palokuolemien ja vakavien henkilövahinkojen seurannassa nojataan Pelastusopiston tekemään tutkimukseen, joka perustuu pelastuslaitosten tutkimiin vakaviin tulipaloihin. Omatoiminen sammutus Osuus rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista, joissa alkusammutusta yritettiin. (Havaintojoukkoon mukaan vain ne, joissa on ollut tieto siitä, yritettiinkö vai ei). [%] o Erillisissä pientaloissa o Rivi- ja ketjutaloissa o Asuinkerrostaloissa o Hoitolaitoksissa ja poistumisturvallisuusselvityslaitoksissa Osuus rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista, joissa alkusammutus on toiminut (sammuttanut/rajoittanut). (Mukaan vain ne, joissa alkusammutusta on yritetty). [%] o Erillisissä pientaloissa o Rivi- ja ketjutaloissa o Asuinkerrostaloissa o Hoitolaitoksissa tai poistumisturvallisuusselvityslaitoksissa

30 Osuus rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista, joissa alkusammutusta yritettiin [%] 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2008 2009 2010 Kaikki Asuinrakennukset Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Hoitolaitokset a) Alkusammutus sammutti tai rajoitti palon [%] 100 % 95 % 90 % 85 % 80 % 75 % 70 % 2008 2009 2010 Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Hoitolaitokset b) Kuva 6. a) Osuus rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista, joissa alkusammutusta yritettiin. (Havaintojoukossa mukana vain ne, joissa on ollut tieto siitä, yritettiinkö vai ei) [%]. b) Osuus rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista, joissa alkusammutus on toiminut (sammuttanut/rajoittanut). (Mukana vain ne, joissa alkusammutusta on yritetty) [%].

31 Palovaroitin asuinrakennuspaloissa Osuus asuinrakennuspaloista, joissa ei ole ollut palovaroitinta [%]. Tarkastelut aineiston sallimissa rajoissa myös: o Erillisissä pientaloissa o Rivi- ja ketjutaloissa o Asuinkerrostaloissa Osuus asuinrakennuspaloista ja asuinrakennuspalovaaroista, joissa palovaroitinta ei ollut [%] 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Vuosi Osuus asuinrakennuspaloista ja asuinrakennuspalovaaroista, joissa palovaroitinta ei ollut [%] 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Kuva 7. a) Osuus asuinrakennuspaloista ja asuinrakennuspalovaaroista, joissa palovaroitinta ei ollut [%].

32 4.5 Uudet seurannan työvälineet Valvonnan vaikuttavuutta seurataan pitkällä tähtäimellä rakennuspalojen määrien sekä aiheutuneiden omaisuus- ja henkilövahinkojen kautta. Näissä mittareissa muutokset näkyvät kuitenkin vasta pitkällä aikavälillä. Seurantaan tulisi jatkossa kehittää myös mittareita, joissa vaikuttavuus olisi nähtävissä jo lyhyemmällä tähtäimellä. Tulevaisuuden mittareiksi on ehdotettu mm. seuraavia: tarkastusvälien muuttuminen o yhteenvetotietoa palotarkastusohjelmistoista muutokset kohteen turvallisuuskulttuurissa o arvioivan palotarkastuksen riskiluku turvallisuustietoisuuden mittaus gallup-kyselynä o selvitetään saadaanko jotakin SM:n gallupista asiakaspalautekyselyt o suositellaan toteutettavaksi laitoskohtaisesti turvallisuuspoikkeamien määrän/korjausmääräysten noudattamisen kehittyminen o tällä hetkellä haasteellinen toteuttaa turvallisuustekniikan lisääntyminen. o sprinklattujen poistumisturvallisuuselvityskohteiden osuus, tiedon kerääminen toteutetaan erillisellä kyselyllä

33 Liite A. Valvontakohteiden tarkastusvälin määrittäminen Liite A1. Valvontakohteiden periaatteelliset tarkastusvälit Valvontakohteiden periaatteelliset tarkastusvälit (taulukot A1-A6) on määrittänyt pelastuslaitosten edustajista koottu työryhmä. Määrittelyjen perustelut löytyvät liitteistä A2 ja A3. Taulukoissa esitetty Merlot-palotarkastusluokka on ohjeellinen ja voi vaihdella alueittain. Taulukon harmaa palkki osoittaa suositellut minimi- ja maksimitarkastusvälit. Harmaan palkin numeroarvo kertoo suositellun keskimääräisen tarkastusvälin. (Keskimääräinen tarkastusväli saadaan, kun lasketaan kaikkien ryhmään kuuluvien kohteiden tarkastusvälien keskiarvo.) Kohde voi kuulua useaan ryhmään, esim. varastorakennuksiin taulukossa A4 ja Seveso-kohteisiin taulukossa A6. Tällöin lähtökohtana käytetään pienemmän tarkastusvälin antavaa taulukkoa. Tarkastusvälin muuttaminen tapauskohtaisesti Keskimääräinen tarkastusväli on tarkoitettu keskimääräiselle kohteelle. Tarkastusväliä voidaan pidentää tai lyhentää suositellusta keskimääräisestä tarkastusvälistä tapauskohtaisesti. Mikäli kohteessa asiat ovat keskimääräistä paremmin, tarkastusväliä voidaan pidentää ja vastaavasti jos asiat ovat keskimääräistä huonommin, tarkastusväliä voidaan lyhentää. Valvontatyötä tekevän henkilöstön resurssien määrä ei ole peruste valvontavälien muuttamiseksi. Tarkastusvälin muuttamisen perusteena voivat olla mm. seuraavat seikat: Arvioivan palotarkastuksen riskiluku Turvallisuuskulttuuri Havaitut puutteet palotarkastuksilla Korjausmääräysten toteutuminen

34 Pelastussuunnitelma ja sen päivitykset Henkilökunnan koulutus ja harjoitukset Yrityksen turvallisuuteen liittyvä laatujärjestelmä ja sen jalkautuminen Omavalvonnan arviointi Asiakkaan sitoutuminen (korjausmääräysten toteutuminen) Omaehtoinen varautuminen yli lakisääteisen tason Muiden tahojen tekemät turvallisuusauditoinnit Uhatut arvot ja poikkeukselliset riskit Kohteen laajuus ja geometrinen monimutkaisuus (operatiivisesti haasteelliset kohteet, monimutkainen paloturvallisuustekniikka) YTS-kohteet, yhteiskunnallisesti merkittävät kohteet, kunnan toiminnan kannalta kriittiset kohteet Teollisuuden tuotannon toimiala ja palovaarallisuusluokka Poikkeuksellinen henkilömäärä Poikkeuksellisen suuret kulttuuri- ja ympäristöarvot (esim. Haag-listan kohteet) Ympäristön toiminta, esim. Seveso-kohteen ympärillä sijaitsevat kohteet. Otettava huomioon myös ympäristön riskien muuttuminen. Poikkeuksellisessa ympäristössä sijaitsevat kohteet (esim. tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat vaarallisten aineiden kohteet). Poistumisturvallisuusselvitys ja sen havainnot, toimintaympäristön muutokset Poikkeuksellinen saavutettavuus, palokunnan vaste Tapahtuneet onnettomuudet tai vastaavat Useita viranomaiskäyntejä, poikkeamia, onnettomuuksia, läheltä piti-tilanteita samassa kohteessa Toistuvat erheelliset paloilmoitukset

Liitetaulukko A1. Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. 35 Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus 1994 Merlotpalotarkastusluokka 6 kk 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk Keskussairaalat, muut sairaalat 211, 213 23 12 1) Terveyskeskusten vuodeosastot 214 12 1) Terveydenhuollon erityislaitokset, muut terveydenhuoltorakennukset (vain päiväkäytössä) 215, 219 48 Vanhainkodit, kehitysvammaisten hoitolaitokset 221, 223, 229 24, 28 12 1) Palvelutalot 21 sprinklattu 36 2) sprinklaamaton 12 2) Tuettu asuminen ja muut vastaavat poistumisturvallisuusselvityskohteet 239 21 24 2) Lasten- ja koulukodit, vankilat, ympärivuorokautiset päiväkodit 222, 241, 231, 239 vankilat 241 22 12 36 3) lasten- ja nuorisokodit 222 24 ympärivuorokautiset päiväkodit 24 22 Hotellit, loma-, lepo- ja virkistyskodit, muut majoitusliikerakennukset 121, 123, 129 3, 44, 48 24 Vuokrattavat lomamökit ja -osakkeet 124 41, 43 48 4) 96 5) Leirintäalueet 42 48 6) Asuntolat, muut asuntolarakennukset 131, 139 4 60 1) Tarkastusväli on tiheämpi, mikäli kohteessa ei ole automaattista sammutuslaitteistoa 2) Tarkastusväliä voidaan tarkentaa poistumisturvallisuusselvityksen päivittämisen yhteydessä (3 v. välein) 3) Avovankilat 4) Yritystoimintaa, välitysfirmat 5) Pienemmät kokonaisuudet, esim. valvontaa ja ohjeistusta kirjeitse? 6) Tähtiluokittelu ohjaa tarkastusvälejä

36 Liitetaulukko A2. Opetusrakennusten ja päiväkotien palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus 1994 Merlotpalotarkastusluokka 6 kk 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk Päiväkoti 231 65 alle 25 paikkaa 60 25-100 paikkaa 36 yli 100 paikkaa 24 Yleissivistävät oppilaitokset 511 9, 95 12 Keskiasteen oppilaitokset 521 9, 95 24 Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset 531, 532 9, 95 48 Muut opetusrakennukset mm. kansanopistot yms. 541, 549 9, 95 60

37 Liitetaulukko A3. Kokoontumis- ja liiketilojen palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennus-luokitus 1994 Merlotpalotarkastusluokka 6 kk 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk Liike- ja tavaratalot, myymälähallit, kauppakeskukset alle 400 m2 111, 112, 119 78 120 400-2 499 m2 111, 112, 119 72, 78, 7, 71 48 2 500-9 999 m2 111, 112, 119 7, 71, 72 24 10 000 m2 tai enemmän 111, 112, 119 7, 71, 72 12 Anniskeluravintolat alle 50 asiakaspaikkaa 141 115 96 50-500 asiakaspaikkaa 141 11 36 yli 500 asiakaspaikkaa 141 11 12 Ruokaravintolat 1) 120 Teatteri- ja konserttirakennukset 311, 312 10, 101 paikkaluku yli 300 12 paikkaluku korkeintaan 300 48 Kirjasto-, museo- ja näyttelyhallirakennukset 322, 323, 324 103 Kirjastot ja museot 60 Näyttelyhallit 24 Uskonnollisten yhteisöjen rakennukset 341, 342, 349 102 48 2) Muut kokoontumisrakennukset, kuten seura- ja kerhorakennukset sekä urheilu- ja kuntoilurakennukset 331, 351, 352, 353, 354, 359, 369 10, 105, 108 60 Liikenteen rakennukset 161, 162, 163, 164, 169 104, 132, 138 lentoterminaalit ja maanalaiset liikenneasemat 161 104 12 muut liikenteen rakennukset 3) 162, 163, 164, 169 132, 138 60 1) Kohteella voi olla anniskelulupa, mutta toiminta on painottunut lounas- tai päivällisruokailuun 2) Tilan sallittu maksimihenkilömäärä voi vaikuttaa tarkastusväliin 3) Esim. maanalaiset pysäköintitilat, ei yksittäiset autokatokset

Liitetaulukko A4. Teollisuus- ja varastorakennusten palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. 38 Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus 1994 Merlotpalotarkastusluokka 6 kk 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk Energiantuotannon rakennukset 611, 613 alle 1 000 m2 60 1 000 m2 tai enemmän 24 Infrastruktuurin kannalta merkittävät 1) 12 Teollisuushallit ja muut teollisuusrakennukset 2) 691, 699 16 alle 1000 m2 60 1000-4 999 m2 24 yli 5 000 m2 12 Teollisuus- ja pienteollisuustalot 2) 692 148 alle 1 000 m2 120 1 000 m2 tai enemmän 24 Varastorakennukset 2) alle 1 000 m2 711, 712, 719 14 120 1 000-9 999 m2 711, 712, 719 148 48 10 000 m2 tai enemmän 711, 712, 719 17 24 1) Myös muut kuin energiahuollon kannalta merkittävät kohteet, kuten kaukolämpö, vesihuolto, maakaasu, teletekniikka jne. Myös YTS-kohteet huomioita esim. Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastot jne 2) Palovaarallisuusluokka otettava huomioon.

39 Liitetaulukko A5. Maatalousrakennusten palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus 1994 Merlotpalotarkastusluokka 3 kk 6 kk 12 kk 18 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk Kohteella on aluehallintoviranomaisen ympäristölupa 811, 819 141, 152, 153, 154, 155 Kohteella on kunnan ympäristölupa (alempi raja) Erilliset viljankuivaamorakennukset 1) 891, 892, 893, Muut maataloustuotantorakennukset 2) 899 156 12 60 36 60 1) Jos kohde ei ole osa aluehallintoviranomaisen tai kunnan ympäristölupaan liittyvää toimintaa, vaan esim. kyläyhteisön yhteinen viljankuivaamo, tarkastusvälin lähtökohta on 36 kk. Yksittäisen viljelijän käytössä olevan pienen viljankuivaamon tarkastusvälin lähtökohta on 60 kk, käyttöaste tiuhentaa tai harventaa tarkastusväliä. 2) Muiden maataloustuotantorakennusten (rakennusluokitus 892, 893, 899) tarkastusväli määritellään tapauskohtaisesti

Liitetaulukko A6. Muiden rakennusten palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus 1994 Merlotpalotarkastusluokka Toimistot ja työpaikkatilat 151 109 120 Palo- ja pelastustoimen rakennukset 721, 722, 729 60 Rakennus ei kuulu mihinkään muuhun ryhmään, mutta on kytketty hätäkeskukseen 1) 13, 131 Palo- ja räjähdysvaaralliset tilat 182, 18 6 kk 12 kk 40 24 kk kylmä jakeluasema, ei rakennuksia 36 jakeluasemat, esim. liikennemyymälät 24 Seveso-kohteet ja muut vastaavat turvallisuusselvityslaitos 12 toimintaperiaatelaitos 12 lupalaitos 24 ilmoituslaitos 36 kemikaaliratapihat ja satamien vaarallisten 12 aineiden kentät, maaliikenteen logis- tiikkakeskukset 2) Turvetuotantoalueet 12 Kulttuurihistoriallinen rakennus 3) 19 Tapauskohtainen harkinta Muut rakennukset ja kohteet 4) 999 999 Tapauskohtainen harkinta 36 kk 48 kk 60 kk 60 96 kk 120 kk 1) Esim. automaattisella paloilmoittimella varustetut autohallit 2) Trafi on määritellyt kemikaaliratapihat, logistiikkakeskusten ja -maaliikenneterminaalien tarkastusväliä määriteltäessä on huomioitava ainakin toiminnan laajuus ja mahdollisten vaarallisten aineiden osuus tavaravirrasta 3) Kulttuurihistoriallisesti tärkeiden kohteiden määrittelyssä hyödynnetään Museoviraston vuonna 2012 laatimaa Haag-listaa valtakunnallisesti tärkeistä kohteista. 4) Esim. kaivokset, maanalainen rakentaminen

41 Liite A2 Valvontakohteiden periaatteellisten tarkastusvälien perusteet Palokuolemista tehdyt tutkimuksen osoittavat, että suurin osa rakennuksissa sattuneista palokuolemista tapahtuu asuinrakennuksissa (liitekuva A1). Vuosina 1988-97 asuinrakennuksissa sattui 92 % palokuolemista (Rahikainen 1998). Vuosina 2007-2008 luku oli 94 % (Kokki & Jäntti 2009) ja vuonna 2009 97% (Kokki 2010). 100 % Palokuolleiden lukumäärä 600 500 400 300 200 100 0 92 % Asuinrakennukset 1 % Hoitoalan rakennukset 2 % Myymälä-, m ajoitus- ja ravitsemisrakennukset 3 % Liikenteen rakennukset ja muut rakennukset Rakennustyyppien pääryhmä N = 689 2 % Muut 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % %-osuus a) b) Liitekuva A1. a) Palokuolemien jakaantuminen rakennustyyppien pääryhmittäin Suomessa vuosina 1988-97. (Rahikainen 1998), b) Palokuolleiden ja tulipaloissa vakavasti loukkaantuneiden lukumäärät (n) ja suhteelliset osuudet (%) rakennuksen pääasiallisen käyttötavan mukaan vuosina 2007-2008. (Kokki & Jäntti 2009). Tämän vuoksi valvontakohteiden, jotka eivät ole asuinrakennuksia tai niihin paloturvallisuuden suhteen rinnastettavia kohteita, periaatteellisten tarkastusvälien määrityksen perusteena on käytetty eri rakennustyypeissä esiintyvää rakennuspalon aiheuttaman omaisuusvahingon riskiä. Omaisuusvahinkoriskin suuruusluokkaa arvioidaan tässä rakennuksen syttymistaajuuden ja vahingon odotusarvon tulona. VTT:n laatima tarkastelu erikokoisten ja -tyyppisten rakennusten omaisuusvahinkoriskistä (Rakennuspalojen omaisuusriski pinta-alaluokittain) on kokonaisuudessaan liitteenä A3.