Jokioisten kunta Kaavoituskatsaus 2018
SISÄLLYS YLEISTÄ 2 KAAVOITUSPROSESSI 2 MAAKUNTAKAAVOITUS 4 MAAKUNTAKAAVA UUDISTUU 5 FORSSAN SEUDUN STRATEGINEN RAKENNETARKASTELU 6 YLEISKAAVOITUS 7 KESKUSTAN JA LÄHIYMPÄRISTÖN OSAYLEISKAAVA 7 TUULIVOIMAPUISTON TEEMAYLEISKAAVA 8 TYRINSELÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA 9 ASEMAKAAVOITUS 10 ASEMAKAAVAT JA ASEMAKAAVAMUUTOKSET, JOTKA OVAT TULLEET VOIMAAN 2013 JÄLKEEN 10 1. Selkäimen alue 10 2. Asemakaavayhdistelmän vahvistaminen 10 3. Pellilänkolmio 10 VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT JA ASEMAKAAVAMUUTOKSET 11 Keskustan alue 11 LÄHIAIKOINA VIREILLE TULEVAT ASEMAKAAVAT JA ASEMAKAAVA- MUUTOKSET JA/TAI TULEVAISUUDEN KAAVATARPEET 12 Asemakaavojen ajantasaisuuden arviointi VT 10:n eteläpuoleisen teollisuusalueen laajentaminen ja 12 liittymäjärjestelyt RANTA-ASEMAKAAVOITUS 13 REHTIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 13 RAKENNUSJÄRJESTYS 14 MUUT SELVITYKSET 14 RAKENNUSPERINNÖN INVENTOINTI 14 LISÄTIETOJEN SAANTI JA YHTEYSTIEDOT 14 1
YLEISTÄ Kaavoittaminen on kunnan väline maankäytön ja rakentamisen suunnitteluun ja ohjaamiseen kunnan alueella. Kunnan tehtävänä on kaavoituksella ja muulla maankäytön suunnittelulla huolehtia rakennuskaavoitetun alueen riittävyydestä, kulttuuriympäristön vaalimisesta, rakennetun ympäristön suotuisasta kehityksestä sekä toimivan ja viihtyisän elinympäristön syntymisestä. Kaavoituksella luodaan myös edellytykset ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävälle kehitykselle. Kunnan kaavahankkeista saa tietoa kunnan vuosittain laatimasta kaavoituskatsauksesta, jossa kuntalaisille esitellään meneillään olevia kaavaprosesseja ja tulevia hankkeita. Kaavoituskatsaus asetetaan kuntalaisten nähtäville mm. internetiin. Kaavoituskatsauksella lisätään kaavoituksen avoimuutta ja annetaan kuntalaisille tietoa kaava-asioista, jotta he voivat vaikuttaa tulevien suunnitelmien sisältöön. KAAVOITUSPROSESSI Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kaavamuodot ovat: Maakuntakaava, jonka tarkoituksena on ohjata yleisellä tasolla maakunnan maankäytön suunnittelua ja rakentamista. Yleiskaava, jonka tarkoituksena on maankäytön ja rakentamisen yleispiirteinen ohjaaminen yhden tai useamman kunnan alueella sekä maankäyttömuotojen yhteensovittaminen. Asemakaava, jonka tarkoituksena on alueiden käytön yksityiskohtainen järjestäminen. Päätös yleiskaavoitus- ja asemakaavoitushankkeen aloittamisesta tehdään kunnanhallituksessa. Kaavan vireille tulosta ilmoittaminen tapahtuu joko kaavoituskatsauksen yhteydessä tai erillisellä kuulutuksella. Tällöin tiedotetaan kaavoituksen lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Vireille tulosta ilmoittaminen on kunnan ensimmäinen virallinen yhteydenotto osallisiin. Osallisilla tarkoitetaan maanomistajia sekä kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia voivat siten olla esimerkiksi kunnan hallintokunnat, valtion viranomaiset, asukas- ja ympäristöyhdistykset tai kylätoimikunnat. Vuorovaikutuksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että osalliset tavoitetaan mahdollisimman laajasti ja että he lausuvat tarvittaessa mielipiteensä. Aluksi kaavaluonnos asetetaan julkisesti nähtäville joko 30 tai 14 päiväksi ja siitä tiedotetaan valtuuston päätöksen mukaisesti yleisessä tietoverkossa, kunnan www-sivuilla ja tarpeen mukaan kunnan ilmoitustaululla, Forssan Lehdessä tai muissa lehdissä. Merkitykseltään vähäiset kaavat voivat olla lyhyen aikaa nähtävillä. Luonnoksesta voi jättää mielipiteen. Tarvittaessa luonnoksesta pyydetään viranomaisten lausunnot. Kuulemisen jälkeen valmistellaan kaavaehdotus, joka asetetaan nähtäville 30 päiväksi. Kaavaehdotukses- 2
ta voi halutessaan jättää muistutuksen. Ehdotuksesta pyydetään lausunnot. Nähtävillä olon jälkeen kaavaehdotukseen tehdään tarvittaessa lausuntojen ja muistutusten edellyttämät tarkistukset. Vaikutuksiltaan merkittävien kaavojen muutokset valmistellaan valtuuston hyväksyttäväksi. Mikäli kaavaan on tehty oleellisia muutoksia nähtävillä olon jälkeen, se asetetaan uudelleen nähtäville. Hyväksymispäätös ja sen perustelut lähetetään niille, jotka sitä ovat kaavan nähtävillä olon aikana kirjallisesti pyytäneet. Hyväksymispäätöksestä voivat jättää valituksensa kuntalaiset, osalliset sekä alueellinen ympäristökeskus, jolla on myös mahdollisuus tehdä oikaisukehotus kaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä. Hyväksymistä koskevat valitukset käsittelee hallintooikeus, jonka päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaava astuu voimaan vasta kun se on valitusajan jälkeen virallisesti kuulutettu. Kaavaprosessin eteneminen kunnallisessa kaavoittamisessa. 3
MAAKUNTAKAAVOITUS Maakuntakaava on maakunnan maankäytön ja rakentamisen kaava, joka ohjaa kunnallisen tason kaavoitusta. Kaavassa otetaan huomioon yleisten valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden, sekä maakunnan kehittämisen kannalta tärkeiden maakunnallisten tavoitteiden ja kehityshankkeiden toteutuminen. Maakuntakaava ohjaa alueiden maankäyttöä liikenteen, teollisuuden ja palveluiden sijoittamisessa. Kaavassa on myös osoitettu kulttuurimaisemien, luontoarvojen ja rakennetun ympäristön säilytettävät alueet. Nämä jatkuvat usein yli kuntarajojen, joten kukin kunta pohjatessaan kaavoituksensa maakuntakaavaan osallistuu koko maakunnan kokonaissuunnitelmaan. Jokioisilla on voimassa Hämeen liiton laatima Kanta-Hämeen maakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 29.11.2004 ja vahvistettu valtioneuvostossa 28.9.2006. Lopullisesti maakuntakaava astui voimaan 28.12.2007. Kanta-Hämeen maakuntakaava kattaa Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan kaupunkiseudut. Maakuntakaava 2007. 4
MAAKUNTAKAAVA UUDISTUU Maakuntavaltuusto päätti 23.11.2009 maakuntakaavan uudistamisesta. Maakuntavaltuusto hyväksyi 1. vaihemaakuntakaavan 11.6.2012. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava keskittyy alue- ja yhdyskuntarakenteen, asumisen ja elinkeinotoimintojen sekä liikennejärjestelmän ja teknisen huollon palvelujen kehittämiseen. Kaavassa ei käsitellä kaikkia maankäytön kysymyksiä. Nykyinen maakuntakaava jää voimaan niiltä osin kuin alueita ei muuteta tai kumota 1. vaihemaakuntakaavassa. 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 2.4.2014. Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan laatiminen on käynnistynyt 28.11.2011. Kaavassa keskitytään erityisesti tuulivoimaloiden alueisiin ja soiden maankäyttöön. Kaava sisältää myös eräitä liikenteen aluevarausten tarkistuksia. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan 1.6.2015. 2. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 24.5.2016. Hämeen maakuntavaltuusto päätti 23.11.2015 käynnistää maakuntakaavan kokonaisuudistuksen ja maakuntakaava 2040 laatimisen, kaava laaditaan kokonaiskaavana. Astuessaan voimaan se korvaa kaikki Kanta-Hämeessä nykytilanteessa voimassa olevat maakuntakaavat. Luonnos ja valmisteluaineisto olivat nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n perusteella 6.2. 3.3.2017. Julkinen ehdotusvaiheen nähtävillä olo on syksyllä 2018. Kaavaluonnoksen pohjalta valmisteltava kaavaehdotus on tarkoitus käsitellä maakuntavaltuustossa loppuvuonna 2018. Lisätietoja maakuntakaavasta antaa Hämeen liitto, puh. (03) 647 401, www.hameenliitto.fi 5
FORSSAN SEUDUN STRATEGINEN RAKENNETARKASTELU Hämeen ympäristökeskuksen aloitteesta seudulla toteutettiin vuosien 2009 2011 aikana strateginen rakennetarkastelu. Euroopan aluekehitysrahaston EAKR-hankkeeseen kuuluvat kunnat ovat Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä. Rakennetarkastelu sisältää sekä ennakoivia kehitettäviä alueita että olemassa olevan rakenteen kehittämisen kannalta keskeisiä aluevarauksia. Suunnitelma antaa edellytykset Forssan seudun maankäytöllisille linjauksille lähimpien 20 40 vuoden aikana. Rakennetarkastelu sisältää sekä tulevaa kehitystä ennakoivia kehitettäviä alueita että olemassa olevan rakenteen kehittämisen kannalta keskeisiä aluevarauksia. Rakennetarkastelu tuo esille alueen mahdollisuudet osana Etelä-Suomen rakennetta. Suunnitelmassa huomioidaan olemassa olevat seudun vahvuudet. Jotta pystytään rakentamaan toimivaa, laajaa kokonaisuutta, kuntia on tarkasteltava seudullisesti yli kuntarajojen ja arvioitava erityisesti toimintoja, jotka palvelevat useampia kuntia. Seudun rakennetarkastelu toimii maakuntakaavoituksen, yleiskaavoituksen ja vaikutuksiltaan merkittävien hankkeiden pohjana. Rakennetarkasteluun liittyvät selvitykset toimivat myös yleiskaavoituksen esiselvityksinä. Työ on hyödynnettävissä myös seutuyhteistyön kehittämisessä. Rakennetarkastelun on laatinut A-Insinöörit Oy. Ote rakennetarkastelukartasta (A-Insinöörit Oy, 2011). 6
YLEISKAAVOITUS Yleiskaava määrittää alueen maankäytön ja rakentamisen yleispiirteisesti ja tarkentaa maakuntakaavan linjauksia. Yleiskaavassa ratkaistaan tarkemmin alueet eri toiminnoille ja niiden vaatimukset yleiskaavassa tarkennetaan mm. teollisuuden, asumisen, virkistyksen ja näiden vaatiman tiestön tarpeet. Myös ympäristö-, luonto- ja suojeluarvot määritellään entistä tarkemmin. Yleiskaava voidaan laatia koko kunnan alueelle tai osa-alueelle, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Yleiskaava voidaan laatia joko oikeusvaikutteisena yleiskaavana tai oikeusvaikutteettomana. Edellinen on huomattavasti sitovampi, siihen sisältyy juridisia määräyksiä ja rakentamisrajoitteita (mm. suojelumääräyksiä), jälkimmäinen on lähinnä kunnan maankäyttöä ja rakentamista ohjaava. Mikäli tarvetta ja halua ilmenee poiketa oikeusvaikutteisen kaavan ratkaisusta, on kaavaa joko muutettava tai haettava poikkeamislupaa. KESKUSTAN JA LÄHIYMPÄRISTÖN OSAYLEISKAAVA Jokioisten keskustan alueelle ja sen lähiseudulle laadittava oikeusvaikutteinen osayleiskaava on käynnistynyt 2012. Kaavoituksen tarkoituksena on päivittää keskustaajamassa ja sen lähistöllä olevat kaavoitetut ja kaavoittamattomat alueet vastaamaan alueen nykyisiä ja tulevia maankäytöllisiä suunnitelmia. Uudet asuin- ja työpaikka-alueet sijoitetaan arvokas maisema ja kulttuuriympäristö huomioon ottaen. Valtatien 10:n läheisyydessä ja keskustassa tutkitaan myös liikenteellisiä ratkaisuja. Yleiskaava-alueen rajaus. 7
Kaavoitettavaan alueeseen kuuluvat kunnan keskustan lisäksi osa Minkiöstä, Lamminkylä, Pellilä, Peltosuo, ja Kirkonkulma. Se rajautuu idässä Forssan kaupunkiin ja kaakossa Tammelan kuntaan. Lounaisreunaa rajaa Jokioisten Vaulammin, lännessä Kiipun ja pohjoisessa Minkiön ja Jänhijoen kyläalueet. Luonnosvaiheen kuuleminen on päättynyt 4.4.2014. Korjauksia on tehty jätettyjen muistutusten johdosta sekä Ely-keskuksen kanssa suoritettujen neuvottelujen vaikutuksesta. Liikenneselvitys on tehty koskien pääosin Valtatie 10:n työpaikka-alueen liittymää. Ehdotusvaiheen nähtävillä olo päättyi 5.7.2015. Tavoitteena oli saada oikeusvaikutteinen osayleiskaava voimaan vuoden 2016 alussa. Työtä teki Sweco Ympäristö Oy. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 17.12.2015 ja kaava sai lainvoiman 27.1.2016. TUULIVOIMAPUISTON TEEMAYLEISKAAVA Kaavoitus käynnistyi 2011. Tuulivoimapuisto teemayleiskaava on alkuaan koskenut osaa Forssan kaupungin Kiimassuon, Kaalikorven ja Ratasmäen, Jokioisten kunnan Peltosuon ja Paununharjun sekä Tammelan kunnan Sukulan, Häiviän, Kydön, Talpian ja Riihivalkaman alueita. Osayleiskaavan tarkoituksena on ollut laatia teemaosayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimalaitosten sekä niihin liittyvän sähkönsiirtoverkoston, tiestön ja sähköasemien rakentamisen suunnittelualueelle. Luonnosvaiheen jälkeen Jokioisten kunnanhallitus päätti luopua kyseistä tuulivoimapuistoa koskevasta kaavoituksesta. Voimavapriikki Oy on kirjeellään 10.2.2015 esittänyt tuulivoimaloiden maankäyttösuunnittelun uudelleen käynnistämistä. Suunnittelu on ajankohtaistunut, koska Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa alue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi. Kunnanhallitus lähetti asian lautakuntien valmisteluun. Tekninen lautakunta antoi lausuntonsa asiasta 20.5.2015 ja ympäristölautakunta 4.6.2015. Kunnanhallitus totesi 18.06.2018, että Voimavapriikki Oy:n esitys tuulivoimakaavoituksen jatkamiseksi raukeaa. Tuulivoimapuiston aloitusvaiheen aluerajaus. 8
TYRINSELÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA Jokioisten kunnanhallitus on 3.11.2014 päättänyt laittaa vireille osayleiskaavan laatimisen Tyrinselälle. Ypäjän kunnanhallitus on puolestaan tehnyt vastaavan päätöksen 28.11.2014. Tarkoituksena mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentaminen Jokioisten ja Ypäjän alueille. Kumpaankin kuntaan laaditaan oma osayleiskaava, mutta suunnittelu tehdään yhtenä kokonaisuutena. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä sekä viranomais- ja yhteistyötahojen lausunnot pyydetty. Kaavoittaja on tehnyt mm. vaikutusten arviointia maisemaan ja kulttuuriympäristöön, kasvillisuuteen, eläimistöön, meluun, valo-, välke- ja varjostusvaikutuksiin, liikenteeseen, ilmanlaatuun ja ilmastoon sekä ihmisten elinoloihin. Luonnosvaiheen kuuleminen päättyi 26.6.2015. Lisäksi yleisötilaisuus järjestettiin 10.6.2015. Kaavan laatijana toimi Sito Oy. Lausuntojen pohjalta kaavoittaja täydensi kaavaa mm. näkymäalueanalyysillä Jokioisten kartanolta ja Loimijokilaaksosta. Ehdotusvaiheen nähtävillä olo päättyi 16.10.2015. Valtuusto hyväksyi kaavan 9.3.2016 kokouksessaan. Tyrinselän tuulivoimaosayleiskaava 9
ASEMAKAAVOITUS Asemakaavan tarkoituksena on alueiden käytön yksityiskohtainen järjestäminen. Asemakaavassa määritellään mm. tonttien ja alueiden käyttötarkoitus, rakennusoikeus, rakennusten koko, sijoittelu sekä pihajärjestelyt. Asemakaavamääräyksin voidaan myös tarvittaessa suojella yksittäisiä rakennuksia tai aluekokonaisuuksia. Asemakaava voidaan laatia esim. kunnan keskuksen tai kaupunginosan kokoisena toisaalta se voi käsittää vain yhden ainoan tontin. Maanomistaja tai haltija voi hakea asemakaavaa tai sen muutosta, samoin kuntalaiset tai järjestöt voivat tehdä aloitteen asemakaavan tai sen muutoksen laatimisesta. ASEMAKAAVAT JA ASEMAKAAVAMUUTOKSET, JOTKA OVAT TULLEET VOIMAAN 2013 JÄLKEEN 1. Selkäimen alue Valtuusto hyväksyi asemakaavan ja -muutoksen 1.4.2014. 2.Asemakaavayhdistelmän vahvistaminen Valtuusto vahvisti asemakaavayhdistelmän 9.10.2014. 3.Pellilänkolmio Valtuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen 3.11.2016. 10
VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT JA ASEMAKAAVAMUUTOKSET Keskustan alue Asemakaavan muutoksessa kiinnitetään erityistä huomiota alueen elinkeinotoimintaan, asumispalveluihin, liikenteelliseen toimivuuteen ja viihtyisyyteen. Alueen asemakaavan tarkistus tehdään aiemmin laaditun kehittämissuunnitelman mukaan. Työtä teki Ramboll Oy. Asemakaavamuutoksen luonnos pidettiin nähtävillä 9. 28.11.2005 ja ehdotus 22.6.2006 24.7.2006 välisenä aikana. Tämän jälkeen asemakaavan muutosehdotusta ei kuitenkaan viety lopulliseen hallinnolliseen käsittelyyn muuttuneiden olosuhteiden johdosta. Ramboll Oy on myöhemmin jatkanut työtä ja laatinut keväällä 2012 aluetta koskevia luonnoksia sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Suunnittelualueen sijainti Keskustan alueen kaavan rajausta pyritään laajentamaan niin, että mukaan tulisi myös Keskuskadun ja Humppilantien kiertoilittymä. Tekninen lautakunta käynnisti uudelleen keskustan asemakaavamuutoksen 16.12.2015 kokouksessaan, alustavasti Keskuskadun, Ruokosuontien, Paronintien ja Asematien väliselle alueelle. Tarjous pyydetty Sweco Ympäristö Oy:ltä. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda asemakaavalliset edellytykset kaava-alueelle sijoittuvien julkisten ja yksityisten toimintojen sekä alueen eri kulkumuotoja palvelevan liikenneverkon pitkäjänteiselle kehittämiselle. Suunnittelun yhteydessä tarkastellaan mm. keskustakorttelien kaupallisten palvelujen sekä kaava-alueen liikenneverkon aluevarauksia, toimivuutta ja kehitystarpeita. Tavoitteena parantaa kaava-alueen liikenneturvallisuutta mm. sujuvoittamalla koulujen saattoliikennejärjestelyjä sekä Keskuskadun ja Humppilantien liittymään kiertoliittymä. Kaava-alueen pinta-alan on 28,58 ha. Asemakaavamuutos on ollut julkisesti nähtävillä ajalla 28.12.2016 27.1.2017. Luonnosvaihe julkisesti nähtävillä ajalla 23.2. 24.3.2017 sekä yleisötilaisuus järjestetty 2.3.2017 kunnanvirastolla. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 19.01.-18.02.2018. Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti keskustan asemakaavan muutoksen 16.05.2018. Keskustan asemakaavapäätös on tällä hetkellä valituksen alainen. 11
LÄHIAIKOINA VIREILLE TULEVAT ASEMAKAAVAT JA ASEMA KAAVAMUUTOKSET JA/TAI TULEVAISUUDEN KAAVATARPEET Asemakaavojen ajantasaisuuden arviointi Vuoden 2013 alussa on tullut sovellettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain säännös asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnista. Asemakaavojen hyvä ajanmukaisuus edistää rakentamishankkeiden nopeaa etenemistä. Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi voidaan samalla kertaa suorittaa alueella, joka muodostaa arvioinnin kannalta tarkoituksenmukaisuuden kokonaisuuden. Ote asemakaavayhdistelmästä Vt 10:n eteläpuolisen teollisuusalueen laajentaminen ja liittymäjärjestelyt Kunnanhallitus on päättänyt 18.06.2018 aloittaa kiireellisenä Vt 10:n eteläpuoleisen teollisuusalueen laajentamisen ja liittymäjärjestelyjen suunnittelun asemakaavoituksella. 12
RANTA-ASEMAKAAVOITUS Ranta-asemakaava on nimensä mukaan ranta-alueelle sijoittuva asemakaava, jonka maanomistaja teettää rannalleen halutessaan sijoittaa sinne rakentamista. Kuten asemakaava, ranta-asemakaava on tarkempi ja rajoittavampi kuin yleiskaava ja syrjäyttää yleiskaavan ja rakennusjärjestyksen rakennusoikeusmääritelmät. REHTIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Rehtijärvellä on 22.11.1985 vahvistettu ranta-asemakaava. Alueella on pääasiassa loma-asutusta. Alueella ei ole kunnallista viemäriä. Alueella on tarvetta tarkistaa asemakaavan maankäyttöä, rakennusoikeuksia, vesi- ja viemäröintijärjestelyjä sekä virkistyskäyttöä. Samalla tarkastellaan mahdollisuutta laajentaa kaava-aluetta tai laatia osalle alueesta asemakaava. Alue kuuluu käynnissä olevan keskusta-alueen osayleiskaavan piiriin, jonka valtuusto hyväksyi 17.12.2015. Rehtijärven ranta-asemakaava-alue. 13
RAKENNUSJÄRJESTYS Jokioisten kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.8.2012. MUUT SELVITYKSET RAKENNUSPERINNÖN INVENTOINTI Lähinnä viranomaiskäyttöön kaavoituksen ja rakennusvalvonnan apuna tarkoitettu julkaisu Jokioisten rakennusinventointikohteista valmistui 2009. Inventoijina olivat Teija Ahola, Pilvi Koivula, Anna Koskiahde ja Merja Murtonen. Maastoinventoinnit tehtiin kesien 2007 ja 2008 aikana. Hämeen ympäristökeskus oli mukana työn osittaisena rahoittajana ja valvojana. Julkaisu on löydettävissä Jokioisten kirjastosta. LISÄTIETOJEN SAANTI JA YHTEYSTIEDOT JOKIOISTEN KUNTA Keskuskatu 29 A, 31600 Jokioinen Kunnanjohtaja Jarmo Määttä (03) 4182 7200, 0500-591 534 jarmo.maatta@jokioinen.fi Kunnaninsinööri Kari Tasala (03) 4182 7250, 050-5925 850 kari.tasala@jokioinen.fi Rakennustarkastaja Petri Vastamäki (03) 4182 7256, 050-5925 852 petri.vastamaki@jokioinen.fi 14