Ohjelman käsittely ja hyväksynnät: Perusturvalautakunta 9.12.2015 PIHTIPUTAAN ASUMISPALVELUIDEN TOIMENPIDEOHJELMA VUOSILLE 2016-2021
1(23) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 SOSIAALIPALVELUT 3 3 PERHE- JA MIELENTERVEYSPALVELUT 4 4 VAMMAISPALVELUT 6 5 VANHUSPALVELUT 10 6 OPISKELIJA-ASUNNOT 13 7 YLEINEN ASUNTOTOIMI 14 7.1 Vuokrataloyhtiö Kiinteistö Oy Pihtiputaan Vuokra-asunnot 14 7.2 Pihtiputaan kunta / suoraomisteiset asunnot 14 7.3 Asumispalvelut ja kaavoitus 15 8 PIHTIPUTAAN VANHUSTENKOTIYHDISTYS RY 15 9 TALOUDEN NÄKÖKULMA 16 9.1 Sosiaalipalvelut 16 9.2 Perhe- ja mielenterveyspalvelut 16 9.3 Vammaispalvelut 16 9.4 Vanhuspalvelut 16 10 HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA 17 10.1 Sosiaalipalvelut 17 10.2 Perhe- ja mielenterveyspalvelut 17 10.3 Vammaispalvelut 17 10.4 Vanhuspalvelut 18 11 VISIO/MISSIO 18 11.1 Sosiaalipalvelut 18 11.2 Perhe- ja mielenterveyspalvelut 19 11.3 Vammaispalvelut 19 11.4 Vanhuspalvelut 20 11.5 Opiskelija-asunnot 22 11.6 Yleinen asuntotoimi 22 1
2(23) JOHDANTO Edellistä Pihtiputaan asumispalveluiden toimenpideohjelmaa vuosille 2014-2016 valmisteltiin vuosien 2011-2012 aikana ja sitä käsiteltiin Viitasaaren perusturvalautakunnassa 31.8.2011 ( 97). Asumispalveluiden toimenpideohjelman laatimisessa konsultoitiin Pihtiputaan Kiinteistöpalvelu Oy:n Timo Kemppaista ja teknisen toimen kiinteistörakennusmestari Salla Kumpulaista olemassa olevien tilojen kartoittamisen osalta. Silloiseen asumispalveluiden toimenpideohjelman työryhmään kuuluivat vanhuspalvelujohtaja, koti- ja asumispalvelujohtaja, perhe- ja mielenterveyspalvelujohtaja sekä vammaispalvelujohtaja. Työstämisvaiheessa neuvoteltiin myös Pihtiputaan kunnanjohtajan kanssa tulevaisuuden visioista. Työryhmään kuului kunnanhallituksen edustajana Eija Kiljala. Edellä mainittu Pihtiputaan asumispalveluiden toimenpideohjelma käsiteltiin perusturvalautakunnassa 14.11.2013 ( 149) josta se siirrettiin Pihtiputaan kunnanhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn. Kunnanhallituksessa toimenpideohjelma hyväksyttiin 2.12.2013 ( 272) ja kunnanvaltuustossa 16.12.2013 ( 119). Pihtiputaan asumispalveluiden toimenpideohjelma vuosille 2014-2016 on päivitetty ja päivitys hyväksytty perusturvalautakunnassa 27.5.2015 ( 63). Kunnanhallituksen käsiteltävänä päivitetty versio on ollut 15.6.2015 ( 117), jolloin hallitus on päättänyt hyväksyä päivityksen ja samalla käynnistää uuden vuoteen 2020 ulottuvan toimenpideohjelman laadinnan. Uuden valmistelun tulee olla valmis vuoden 2015 loppuun mennessä. Hallitus esitti myös, että kunnanvaltuusto käsittelyssään nimeäisi uuden työryhmän toimenpideohjelman valmisteluun. Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 29.6.2015 ( 43) päättänyt hyväksyä hallituksen esityksen ja nimennyt uuteen työryhmään aiemman toimenpideohjelman laatineet jäsenet. Uuden toimenpideohjelman tarkoitus on ohjata asumispalveluiden toimintaa vuosina 2016-2021. Toimenpideohjelma on tarkoituksenmukaista päivittää jatkossa valtuustokausittain. Pihtiputaan asumispalveluiden toimenpideohjelman laadintaan on osallistunut perusturvan toimialajohtaja Marja Laurila, kiinteistörakennusmestari Salla Kumpulainen, vammaispalvelujohtaja Saila Kainulainen, päihdetyöntekijä Tuula Mäntylä, asumisneuvoja Susanna Suomela, sosiaalityöntekijä Johanna Virta-Räikkönen, vs. vanhuspalvelujohtaja Anni Sagulin-Raatikainen, kanslisti Anneli Sadinmaa, rehtori Pentti Räisänen, toimitusjohtaja Timo Kemppainen, kanslisti Sari Pasanen ja aluearkkitehti Helena Raatikainen. Koska asumispalvelujen toimenpideohjelmassa käsitellään eri toimialojen ja hallintokuntien käytössä olevia kiinteistöjä, tulee se käsitellä eri lautakunnissa (perusturva sivistys tekninen). Tätä kirjoitettaessa ei vielä ole tiedossa tulevan sote lainsäädännön sisältö. Tiedossa on pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman kirjaukset kuten, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutetaan palveluiden täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla kuntaa suurempien itsehallintoaluiden pohjalta Tuomas Pöystin johdolla kokoontunut selvityshenkilötyöryhmä on tehnyt ehdotuksensa siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, itsehallintoalueiden perustaminen ja aluehallintouudistus voidaan toteuttaa ja sovittaa yhteen mahdollisimman sujuvasti. Selvitystyöryhmä ehdottaa, että lainsäädäntö tulee voimaan porrastetusti alustavan aikataulun mukaan siten, että: vuonna 2017 perustetaan itsehallintoalueiden siirtymä- ja muutoshallinnot, vuoden 2018 aikana muutoshallinnot valmistelevat varsinaisten sote-tehtävien siirtymisen kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoaluille ja vuoden 2019 alusta lukien tehtävät siirtyisivät alueille.
3(23) Tämän toimenpideohjelman tarkoitus on olla ns. yleisohjelma eikä se sisällä kovin pikkutarkkoja yksikkökohtaisia toimenpiteitä. Kuntastrategiaan kirjatut muut toimenpiteet, investointihankkeet ja tavoitteet voivat vaikuttaa tämän toimenpideohjelman sisältöön jatkossa (esim. Tuulirinne, hyvinvointikeskus jne.). 2 SOSIAALIPALVELUT Ruukintiellä on rivitalo, jossa on 8 kpl yksiöitä joihin sosiaalitoimi tekee asukasvalinnat. Ruukintien rivitaloon asukkaat ohjautuvat vaikeiden päihdeongelmien vuoksi, usein kyseessä on häätö ja se, että asuntoa ei muualta saa (luottotiedot, epäsosiaalinen elämäntapa). Ennen Ruukintielle muuttoa, asumisneuvoja (ja/tai aikuissosiaalityöntekijä) tapaa tulevan asukkaan, jonka tarkoituksena on kartoittaa tämän hetkistä elämäntilannetta ja tarvittavia tukipalveluja. Kartoituksessa käydään läpi yleisiä vuokralaista koskevia ohjeistuksia (mm. järjestyssäännöt), ohjataan ja neuvotaan palveluista (päihdetyöntekijän tapaaminen) sekä tarvittaessa muissa asumiseen liittyvissä asioissa. Vuokrasopimukset ovat voimassa määräajan, 6 kk kerrallaan. Asumisneuvoja tekee yhteistyössä aikuissosiaalityöntekijän, sosiaaliohjaajan ja päihdetyöntekijän kanssa säännöllisiä kotikäyntejä Ruukintielle (n. joka toinen kuukausi). Käyntien tarkoituksena on tukea itsenäistä elämistä sekä ohjata asumiseen ja muihin liittyvissä asioissa. Sosiaalitoimi omistaa ja hallinnoi Pajatie 1 as 3 sijaitsevaa yksiötä, joka on perinnöksi saatu asunto ja tarkoitettu nimenomaan sosiaalitoimen asukkaille. Tähän asuntoon on yleensä asutettu nuoria määräajaksi. Ruukintien ja Pajatien yksiöiden vuokrasopimuksia hoitaa jatkossa sosiaalitoimen kanslisti. Tällä hetkellä Pihtiputaalla on yhden hengen talouksia jotka asuvat toimeentulotukinormeista katsottuna liian isoissa ja kalliissa asunnoissa. Isoissa asunnoissa asuvat yhden hengen taloudet häviävät mm. Kelan asumistuissa ja ovat taloudellisesti epäsuotuisessa asemassa henkilöihin, jotka asuvat yksiöissä. Tämän vuoksi sosiaalitoimi tarvitsisi 3 yksiötä vähävaraisille asiakkailleen välitettäväksi. Näiksi asunnoiksi soveltuisivat esim. Riihikodon tiloissa olevat pari yksiötä. Haastavasti asutettaville (jotka eivät sovellu Ruukintie 13:een) tarvittaisiin tulevaisuudessa 2 yksiötä/pienasuntoa lisää. Näiksi asunnoiksi sopisi esim. vanhan terveystalon lisäosa hyvän sijaintinsa ja palveluiden lähietäisyyden vuoksi. Toimeentulotuen ja aikuissosiaalityön näkökulmasta Pihtiputaan kunnan asuntotarjonnassa tulisi olla enemmän yksiöitä ja pieniä kaksioita (max. 43 neliötä). Myös isoista perheasunnoista on ollut ajoittain pulaa (perheissä lapsia 4 tai enemmän). Lastensuojelun näkökulmasta ja kentältä saadun kokemuksen mukaisesti Pihtiputaalaiset lapsiperheet asuvat ahtaasti (perheissä lapsia 4 tai enemmän). Tämä on todettu myös lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa; LANU:ssa. Isojen lapsiperheiden asuttamiseksi tarvitaan luovia ratkaisuja, esim. kahden rivitaloasunnon yhdistämisillä, kun akuuttia tarvetta ilmenee. Kriisiasunnolle ei Pihtiputaalla ole tarvetta, koska tarvittaessa on käytössä Viitasaaren kriisiasunto tai turvakodit.
4(23) Mikäli kunta päättää vastaanottaa kiintiöpakolaisia, vastuu heidän asuttamisestaan on kunnalla. Kunnan tehtävänä on järjestää kiintiöpakolaisille asianmukaiset asunnot yhdessä kunnan vuokra-asuntoyhtiön kanssa. Alkuvaiheessa kiintiöpakolaisten asumis- ja elinkustannuksista vastaa valtio. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kunta huolehtii käytännön asioiden hoitamisesta ja laskuttaa valtiota. Lisää maahanmuuttajien asumispalveluista on luettavissa kotouttamisohjelmasta. 3 PERHE- JA MIELENTERVEYSPALVELUT Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hankintayksikkö kilpailutti vuonna 2012 psykiatriset asumispalvelut (kuntouttava palveluasuminen ja asumispalvelu) vaativalla ja monipolvisella kilpailutuksella, joka sisälsi erilaisia tarjouspyyntöjä. Tähän ostettavaan palveluun kuuluvat kuntouttavat toimet, terapiat ja hoidot, sekä tukipalvelut. Mielenterveyskuntoutujille hankitaan seuraavia palveluja (perusturvalautakunnan päätöksen mukaisesti) tämän kilpailutuksen myötä: 12h asumispalvelu, 12h kuntouttava palveluasuminen, 24h tehostettu asumispalvelu, 24h tehostettu kuntouttava palveluasuminen ja 24h+ tehostettu hoito- ja kuntouttava palveluasuminen. Sopimuskausi on voimassa 1.5.2013-31.12.2016. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus on kokouksessaan 11.11.2015 päättänyt aloittaa uuden psykiatrisen palveluasumisen kilpailuttamisen valmistelun. Mielenterveyskuntoutujien avo-/ laitosasumisen (lyhyen tai pitkän) asumisyksikön valinta tapahtuu osana asiakkaan hoito/ kuntoutumissuunnitelmaa ja se tehdään asiakkaan, hoitotyöntekijöiden ja asumispalvelujen tarjoajan kanssa yhteistyössä. Keskeisesti asumisyksikön valintaan vaikuttaa asiakkaan psyykkinen sairaus (yleensä psykoositasoinen, ja asiakkaan toimintakyky ja sen ennuste). Kun asiakkaiden ikä voi vaihdella 18-vuotiaista vanhuksiin, asumiskuntoutuksen laatua määrittää myös tulevaisuuden hoito- ja kuntoutustarpeet. Työikäisten kohdalla mietitään aina ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksia (koulutus, työkokeilu, työ ym.). Sosiaalisen sopeutumisen harjoittelu on aina tarpeellista ja siinä asumis- ja hoitoympäristö on tärkeä. Psykogeriatrisia palveluja tarvitsevien kuntalaisten määrä on vahvassa kasvussa. Myös heidän erityistarpeisiinsa tulisi alkaa varautua. Maakunnallisesti tarve voisi olla n. 20 henkilölle. Vuoden vaihteessa 2015-2016 Juurikkaniemen sairaala Keuruulla sulkee ovensa ja sieltä lakkautetaan kokonaan yksi osasto. Jäljelle jäänyt osasto 5 siirtyy fyysisesti Keskussairaalan tiloihin. Sairaanhoitopiiri ja Keski-Suomen kunnat järjestävät psykiatrisen palveluasumisen palvelut ostopalveluina yhteensä noin 300 mielenterveyskuntoutujalle. Määrän on arvioitu pysyvän samana vuoteen 2020. Nykyään, kun hoidon suuntaus on avohoitopainotteista ja laitoshoidot lyhyitä, niin kognitiivisten ja toiminnallisten kykyjen menetystä ei enää tapahdu siinä määrin kuin aikaisemmin. Perushoivan ja päivittäisten toimien avun tarpeita tuleekin voimakkaimmin usein vasta vanhuusiässä. Sisällöllisesti asumispalvelut vanhuusiässä voivat mielenterveysasukkaankin kohdalla olla hoiva-, lepo-, virkistys-, ym. -painotteisia, mutta nuorempien ikäryhmissä tarvitaan portaittaisia lääketieteellisiä, psykoterapeuttisia, sosiaalisia ja ammatillisia toimia. Hoidon/ kuntoutuksen sisältö edellyttää monenlaista henkilöstön ammatillista osaamista. Perustietoa psyykkisistä sairauksista ja pulmista tarvitaan aina, mutta enenevässä määrin erityistason tietoa ja taitoa.
5(23) Kunnan on (valtionosuuslain, mielenterveyslain, terveydenhuoltolain ja sosiaali-huoltolain mukaan) järjestettävä tarpeelliset asumispalvelut ja niihin liittyvät tarvittavat perus- ja erityistason hoitopalvelut joko itse tuottaen tai ostopalveluina. Palvelujen hintatason (maksujen) tulisi olla enintään palvelujen tuottamisen kulujen tasoisia. Lisäksi laadullisesti ja maksuiltaan ostopalvelujen tulisi vastata kunnan omia palveluja. Näin sekä henkilöstö että kuntapäättäjät joutuvat jatkossakin tekemään hyvin laatu- ja hintatietoisia ratkaisuja. Mielenterveyskuntoutus toimii portaittaisella menetelmällä, jonka mukaan asumis-palvelujen tarpeen ratkaisee kuntoutujan sairauden vaihe ja toimintakyky. Eri tasoja voidaan kuvata seuraavasti: 1. Päivätoiminta pyrkii tukemaan omassa kodissa asuvan mielenterveys-kuntoutujan arjen hallintaa. Kuntoutuja käy päivätoiminnassa ja osallistuu yhteisön tehtäviin ja kuntouttavaan toimintaan esim. harjoittelemalla ruuanvalmistusta ja pyykinpesua ja osallistumalla ryhmätoimintoihin. Päivätoiminta tekee yhteistyötä mielenterveystoimiston, kotihoidon, yksityisen palvelukodin, sairaalan, seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa. Päivätoiminnassa on kaksi tukiasuntoa intervallikäyttöön tarkoitettuna. Asunnot ovat tarkoitettu kuntoutujille, jotka tarvitsevat tukea esim. hetkellisesti psyykkisesti vaikeassa elämäntilanteessa tai väliportaana sairaalan ja kodin välillä. 2. Kotikuntoutus (Tehko) on tarkoitettu kuntoutujalle, joka pystyy asumaan itsenäisesti, mutta tarvitsee hoitoa, ohjausta ja opastusta jokapäiväisissä toiminnoissaan. Hänellä voi olla esim. voimakkaita pelkotiloja, jotka rajoittavat hänen elämäänsä ja sosiaalista osallistumistaan. 3. Kuntoutumiskodin palveluja käyttävät ne kuntoutujat, jotka eivät tässä sairauden vaiheessa toimintakyvyltään pysty asumaan omassa kodissaan. Tämä tarve saattaa olla hyvinkin lyhytkestoista tai pitkäkestoista. Kuntoutumiskodilla työntekijä on päivisin klo 8.00 16.00. Rinnalla voidaan käyttää tarvittaessa muita palveluja, esim. kotipalvelu ja yöpartio. Kuntoutumiskodissa siis on asiakasvirtausta sisään ja ulospäin. Pihtiputaalla ei ole kuntoutumiskotia. Pihtipudas on käyttänyt Viitasaaren kuntoutumiskeskus Miekun palveluja kuntalaiselleen. 4. Palvelukodin palveluja käyttävät ne kuntoutujat, jotka tarvitsevat tuetumpaa asumisympäristöä, hoitoa, monialaista kuntoutusta ja ohjausta. Pihtiputaalla on yksityinen, pääasiassa psykiatriseen asumiskuntoutukseen panostanut yritys, jolta kunta ostaa palveluja. Kunnan oman mielenterveyskeskuksen työntekijät laativat yhteistyössä asiakkaan ja hänen tarvitsemiensa eritysosaajien kanssa asiakkaalle kuntoutussuunnitelman, joka ohjaa kuntouttavaa toimintaa palvelukodissa. Kuntoutussuunnitelmaa tarkastetaan sovitusti, alku- tai muutosvaiheessa hyvinkin lyhyissä ajanjaksoissa. Pihtiputaan kunta on vuositasolla hankkinut keskimäärin kahdellekymmenelle henkilölle palvelukotipalvelua. Jokaisen mielenterveyskuntoutujan kohdalla laaditaan kuntoutumissuunnitelma, missä kartoitetaan hänen tavoitteensa ja tarpeensa kuntoutumistaan ajatellen. Jokaiselle pyritään luomaan mahdollisuus siirtyä jossain vaiheessa omaan kotiin. Psykiatrisessa hoitotyössä toimitaan asiakaslähtöisesti erityisosaamista vaativana tiiminä.
6(23) 2012 534404 2013 510206 2014 431759 (Kuvio 1) PIHTIPUTAAN KUNTOUTUJAT, JOTKA ASUMISPALVELUISSA, 31.12.2014 TILANNE Pihtipudas Lievestuore Mänttä Suolahti Pieksämäki Kinnula Yhteensä 13 hlöä 1 hlö 1 hlö 1 hlö 1 hlö 1 hlö 18 hlöä
7(23) 4 VAMMAISPALVELUT Suomessa arvioidaan olevan 35 000 40 000 kehitysvammaista Kehitysvammaisten laitoshoidossa oli vuonna 2010 noin 2 000 henkilöä, tilapäishoitopaikkana laitosta käytti noin 400 kehitysvammaista. Kehitysvammaiset ovat heterogeeninen ryhmä. Tämä asettaa haasteita sekä kehitysvammaisten asumisen että palvelujen järjestämiselle. Kehitysvammaisten asumisen ja palveluiden järjestämisessä pyritään siihen, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin kehitysvammaisen (ja hänen perheensä) tarpeita. Osa kehitysvammaisista ei tarvitse lainkaan apua elämänsä järjestämiseen ja osa tarvitsee koko elämänsä ajan toisen ihmisen apua. Palveluita järjestävien organisaatioiden näkökulmasta kehitysvammaisten asumisen ja palveluiden järjestäminen riippuu lisäksi paikallisista olosuhteista ja paikallisesta palvelurakenteesta. Valtioneuvosto teki 21.1.2010 periaatepäätöksen ohjelmaksi kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosina 2010 2015. Kehitysvammaisten asumisohjelman (Kehas) tavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaiselle henkilölle yksilöllinen asuminen, joka vahvistaa heidän osallisuuttaan ja yhdenvertaisuuttaan yhteisössä ja yhteiskunnassa. Kehitysvammaisten asumisohjelmalla toteutetaan kansallisesti ja kansainvälisesti hyväksyttyjä linjauksia vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja itsenäisen elämän turvaamisesta. Vammaisilla henkilöillä on oikeus elää yhteisössä ja tehdä samanlaisia valintoja kuin muutkin ihmiset eikä heitä tule pakottaa erityisiin asumisjärjestelyihin. Asumisen esteettömyys ja turvallisuus sekä toimivat palvelut ovat avainasemassa arvioitaessa vammaisten henkilöiden itsenäisen elämän edellytyksiä (Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta) Päämääränä on, että vuoden 2020 jälkeen kukaan ei asu laitoksessa. Laitosasumisen lakkauttaminen edellyttää, että laitoshoitoa korvaavia yksilöllisiä palveluja on olemassa kunnissa. Keskeisiä periaatteita ovat myös tietoisuuden lisääminen vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksista sekä hallinnonalojen välinen yhteistyö. Periaatepäätöksen tavoitteena on määritellä asumisohjelman seuraava vaihe ja linjata erityisesti laitosasumisen asteittaisen lakkauttamisen toimenpiteet sekä asumisen tukemiseksi tarvittavien palvelujen kehittäminen. Muina keskeisinä periaatteina ovat tietoisuuden lisääminen vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksista, vammaisten henkilöiden oikeuksien ja itsemääräämisen kunnioittaminen, palvelujen ja lähiyhteisöjen kehittäminen, organisaatioiden toimintakulttuurien kehittäminen, laadunvalvonta ja -seuranta sekä hallinnonalojen välinen yhteistyö. Kehitysvammaisten asumisohjelmalla toteutetaan käytännössä kansallisesti ja kansainvälisesti hyväksyttyjä linjauksia vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja itsenäisen
8(23) elämän turvaamisesta. Perustuslaissa ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa on määritelty lähtökohdat vammaisten henkilöiden laitosasumisen lakkauttamiselle. Sopimuksen artikla 19 edellyttää, että vammaisilla henkilöillä on oikeus valita, missä ja kenen kanssa he asuvat eivätkä he ole velvoitettuja käyttämään tiettyjä asumisjärjestelyjä. Riittävillä palveluilla ja tukitoimilla varmistetaan, että vammaiset henkilöt saavat tarvitsemansa tuen voidakseen elää ja osallistua yhteisössä muiden kansalaisten tavoin. Keskeisinä koko väestöä koskevina valtakunnallisina sosiaali- ja terveyspoliittisina tavoitteina ovat asiakaskeskeisyyden vahvistaminen, hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen. Kehitysvammaisten yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaaminen liittyy moniin hallitusohjelmaan sisältyviin lainsäädännön uudistuksiin, kuten sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistukseen, vammaislainsäädännön uudistamiseen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuiden uudistamiseen ja selkeyttämiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen. Periaatepäätöksen toimenpiteet kytkeytyvät myös vammaisten ja iäkkäiden henkilöiden palvelujen rakenteen uudistamiseen, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön vahvistamiseen sekä valtioneuvoston asuntopoliittiseen ohjelmaan. Hallitus on sitoutunut jatkamaan meneillään olevaa kehitysvammahuollon rakennemuutosta ja kehittämään palveluja, jotka mahdollistavat myös vaikeimmin vammaisten henkilöiden asumisen lähiyhteisössä. Hallitusohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota pitkäaikaisen laitoshoidon vähentämiseen, henkilökohtaisen avun kattavuuteen, kotipalvelujen saatavuuteen sekä apuvälinepalveluihin. Vammaisten henkilöiden kannalta merkittävä asia on myös hallitusohjelmaan sisältyvä omaishoidon tuen kehittäminen. Ympäristöministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton yhdessä laatima kuntakirje on osoitus valtionhallinnon ja kuntahallinnon sitoutumisesta saada aikaan muutos kehitysvammaisten asumiseen ja elämiseen kansalaisina ja kuntalaisina. Tämä tarkoittaa asuntojen tarjoamisen lisäksi yhteisöllisten ja lähipalvelujen vahvistamista, jonka seurauksena nykyisen kaltaisesta laitoshoidosta luovutaan. Ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö seuraavat, koordinoivat ja ohjaavat valtioneuvoston asettamien tavoitteiden saavuttamista käytettävissään olevilla informaatio-, resurssi- sekä viime kädessä normiohjauksen keinoilla (Kehitysvammaisten asuminen, Uusi reformi 2010 2015, THL raportti 11/2011) Tilanne Wiitaunionissa: Wiitaunionissa viimeinen pitkäaikainen laitoshoito päättyi v. 2012 henkilön muutettua Wiitalinnaan. Lyhytaikaista laitoshoitoa on ostettu psyykkisiin kriisitilanteisiin, sekä kuntoutusjaksojen ajaksi vaikeavammaisille henkilöille. Lokakuussa 2015 maakunnan alueella tehtiin kuntakysely laitoshoidon käytöstä, koska tilastojen valossa laitoshoitovuorokausien määrä on kasvanut. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, johtuuko kasvusuuntaus tilastointitavasta, joka ei erittele pitkäaikaista ja lyhytaikaista laitoshoitoa. Wiitaunionissa vammaisten asuntoja asumispalveluyksiköissä on tarjolla seuraavasti:
9(23) Wiitalinna 34 asuntoa Metsäkoto 8 asuntoa Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön Savivuoren asunnot 15 asuntoa. Wiitaunionin alueella kehitysvammaisten ympärivuorokautisen asumisen tarve on turvattu huomioiden palveluntarve myös tulevaisuudessa. Pihtiputaan kehitysvammaisten asumisen suunnittelun kannalta työryhmässä esiin tuotiin vahvana päättäjien näkemys, jonka mukaan pihtiputaalaiset kehitysvammaiset tulisi lähtökohtaisesti hoitaa Pihtiputaalla. Tämä kanta on linjannut mm. Wiitalinnan asukasvalintaa niin, että Wiitalinnaan ei varattu pihtiputaalaisille kehitysvammaisille asuntoja, vaan kotoutettiin ostopalveluissa olevia viitasaarelaisia kehitysvammaisia. Palveluntarve tulevaisuudessa: Palveluntarvetta kuvaa kehitysvammaisten ikääntyminen. Yleinen tulevaisuuden näkymä on, että Pihtiputaalla kehitysvammaisten määrä tulee vähenemään seuraavan 10 vuoden kuluessa. Tuki-ja palvelusuunnitelmista kootun arvion perusteella sekä asiakasrekisteristä saatujen tietojen valossa Pihtiputaalla on tällä hetkellä 15 sellaista kehitysvammaista, jotka asuvat omaisten luona tai perhehoidossa. Heistä arviolta 5 tulee tarvitsemaan hyvin todennäköisesti paikan asumispalvelun piirissä seuraavan 5-10 vuoden sisällä. Iäkkäiden kehitysvammaisten osalta luonnollista poistumaa tulee tapahtumaan ja paikkoja sitä kautta vapautumaan. Oleellista on se, että missä vaiheessa tulee tarve ympärivuorokautiseen valvontaan, koska sitä ei ole Pihtiputaalla kehitysvammaisille tarjolla. Jos ympärivuorokautisen palvelun tarve on ikääntymisestä aiheutuvaa ja henkilön katsotaan olevan iältään vanhuspalveluiden asiakas, voidaan ympärivuorokautinen asuminen järjestää myös sosiaalihuoltolain perusteella vanhuspalveluna. Jos taas ympärivuorokautisen asumisen tarve johtuu vammaisuuden mukanaan tuomasta tarpeesta, palvelu on järjestettävä vammaispalvelu- tai kehitysvammalain mukaisena. Palvelutuotannon näkökulmasta ratkaisevaa edelleen on, järjestetäänkö Pihtiputaalla ympärivuorokautista asumista vai ostetaanko ympärivuorokautinen asumispalvelu yhteistoiminta-alueelta. Tarkoituksenmukaista on myös kehittää vaihtoehtoisia malleja, kuten tuettua asumista ja perhehoitoa seutukunnalla. Wiitaunioni on mukana ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoidon pilottihankkeessa, jossa palvelua koordinoidaan maakunnallisesti. Kuntien yhteisen koordinaattorin toimesta mm. ylläpidetään rekisteriä vapaista perhehoitopaikoista, järjestetään lakisääteinen valmennus ja tuki perhehoitajille. Tulevaisuuden kehitysvammaisten ja vammaisten asumispalveluja linjaa pitkälle myös SOTE-ratkaisu. Wiitaunioni on ollut tiiviisti mukana maakunnallisessa SOTE-valmistelussa vammaispalvelun työryhmässä, jossa on visioitu ja suunniteltu vammaispalveluja maakunnallisina palveluina sekä mm. valmisteltu maakunnallista vammaisstrategiaa. Osana Keski-Suomen SOTE 2020 -hanketta. päivitetään Keski-Suomen alueellinen suunnitelma kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ja palvelujen turvaamisesta 2013 2020, ns. KEHAS 2 -ohjelman suunnitelma, joka valmistuttuaan linjaa palveluiden järjestämistä maakunnassa. Asuntojen muutostyö Vammaispalvelulain 9 :n mukaan kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Muutostöiden avulla
10(23) mahdollistetaan vaikeavammaisen henkilön mahdollisimman itsenäinen suoriutuminen omassa asunnossaan. Wiitaunionissa asunnonmuutostyöt toteutetaan teknisen toimen kanssa yhteistyössä kilpailutetun yrittäjän toimesta. Tavoitteena on saada kunnalle asunnonmuutostöihin yhteistyökumppaniksi taho, jolla on osaamista esteettömyyskorjauksiin. Vaikeavammaisella henkilöllä on myös mahdollisuus itse teettää asunnonmuutostyö valitsemallaan urakoitsijalla. Vammaispalvelulain nojalla ei toteuteta peruskorjausluonteisia remontteja, ainoastaan vamman kannalta välttämättömiä muutoksia, jotka mahdollistavat asumisen kotona.
11(23) Ehdotus malliksi maakunnan lähi- ja erityispalveluista (Kuvio 2) 5 VANHUSPALVELUT Pihtiputaalla vanhusten asumispalvelua järjestetään tällä hetkellä Palvelukeskus Sopukassa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla. Palvelukeskus Sopukassa asumispalveluissa on kaksi kunnan omistamaa osastoa; Poimulehti ja Vaapukka, johon 1.2.2014 yhdistettiin Purolan osasto. Lisäksi Palvelukeskus Sopukassa on yksi vanhustenkoti ry:n omistuksessa oleva osasto; Lepola. Lepola, Poimulehti ja Vaapukka ovat ryhmäkoteja. Lepolan ja Poimulehden asukkaiden hoivasta vastaa yhteinen henkilöstö. Yhteensä vuorossaan kyseisillä osastoilla on aamulla kolme ja illassa kaksi hoitajaa. Yönajan turvaa pääsääntöisesti kotihoidon yöhoitaja. Lepolan ja Poimulehden asukkaat selviävät päivittäisistä toimistaan pääsääntöisesti yhden hoitajan avustamana. Vaapukassa henkilöstöä on (Vaapukan siivessä) sekä aamu- että iltavuorossa kaksi. Lisäksi osastolla on oma yöhoitaja. Vaapukan siiven asukkaana voi olla vanhuksia, jotka tarvitsevat avustamiseen kaksi hoitajaa yhtä aikaa. Purolan siivessä henkilöstöä on aamussa kolme, illassa kaksi ja yöllä yksi. Asukkaat ovat pääsääntöisesti sellaisia, että tarvitsevat kaksi avustajaa. Syynä asumispalvelujen piiriin tulolle on asukkaan liikuntarajoitteet tai muistin heikkeneminen. Asukkaat, joilla on liikuntarajoitteita voivat liikkua osastoilla apuvälineiden turvin esim.
12(23) rollaattori, pyörätuoli tai ovat kokonaan vuoteeseen hoidettavia. Poimulehden ja Vaapukan osaston (Vaapukan ja Purolan siivet) ovissa on sähkölukitukset, joka mahdollistaa sen, että asukkaana voi olla liikkuva ja hyvin huonomuistinen henkilö. Lepolaan sen sijaan ei voi sijoittaa asukasta, joka pyrkii karkailemaan, koska sen ulko-ovessa ei ole sähkölukitusta. Terveyskeskuksen vuodeosastolla asumispalveluiden piirissä on pääsääntöisesti vuoteeseen hoidettavia. Tällä hetkellä Pihtiputaalla on asukkaita tehostetussa palveluasumisessa Lepolassa 10, Poimulehdessä 8 vakinaista ja 4 vuorohoitopaikkaa sekä Vaapukassa 24 (Vaapukan siipi 12 ja Purolan siipi 12); yhteensä 42 + 4 vuorohoito asukasta. Pitkäaikaislaitoshoitopaikkoja sairaalan vuodeosastolla on 18. Lisäksi on ostopalveluissa 4 asukasta ja asumispalveluiden palvelusetelillä 1 asukas. Pihtiputaalla on asumispalveluiden piirissä nykyisellään (Lepola, Poimulehti, Vaapukka, terveyskeskuksen vuodeosasto ja yksityiset palveluntuottajat) 5 alle 75-vuotiasta ja 60 yli 75-vuotiasta asukasta. Tilastokeskuksesta saatujen tietojen mukaan voidaan ennustaa, että Pihtiputaalaisia yli 65-vuotiaita on 43, yli 75-vuotiaita 200 ja yli 85-vuotiaita 134 henkilöä enemmän vuonna 2040 kuin vuonna 2015 (taulukko 1). Vastaavalla ajalla dementoituneiden määrä kasvaa 49 henkilöllä (taulukko 2). 2015 2020 2025 2030 2035 2040 65-1160 1209 1267 1273 1264 1203 75-563 570 649 704 757 763 85-157 168 192 205 260 291 Taulukko 1 (Väestöennuste 2015-2040; vuodelta 2012) 2015 2020 2025 2030 2035 2040 65-74 22 23 22 21 18 16 (4 %) 75-84 45 44 50 55 55 52 (11 %) 85-55 59 67 72 91 102 (35 %) YHT. 121 126 140 147 164 170 Taulukko 2 (Muistisairaiden ennuste vuosille 2015 2040) Postinumeroiden mukaan laskettuna yli 65-vuotiaiden henkilöiden (hlö)/talouksien (kpl) määrä vuonna 2015 jakautuu kyläkunnittain seuraavasti: Alvajärvi 68 hlö/54 kpl Muurasjärvi 161 hlö/135 kpl Korppinen 48 hlö/38 kpl Peninki 46 hlö/37 kpl Elämäjärvi 61 hlö/53 kpl Kärväsjärvi 48 hlö/38 kpl kyläkunnilla asuu yht. 432 hlö (37,93 % kaikista kunnan yli 65-vuotiaista asukkaista) Vastaavasti keskustan alueella asuu 707 hlö (62,07% kunnan yli 65-vuotiaista asukkaista)
13(23) yhteensä yli 65-vuotiaita on 1139 henkilöä (n. 26,5% kunnan asukkaista) ennuste yli 65-vuotiaiden määrästä on 1160 henkilöä (v. 2015), 1209 henkilöä (v. 2020), 1267 henkilöä (v. 2025) ja 1273 henkilöä (v. 2030). Valtakunnallisen suosituksen mukaisesti ennuste on, että 5-6% yli 75-vuotiaista katsotaan olevan tehostetun palveluasumisen piirissä ja 3% pitkäaikaislaitoshoidon tarpeessa. Pitkäaikaislaitoshoidon tarvitsijoiden määrän suositus laskee mahdollisesti tulevaisuudessa 2%:n. Edellä mainittuja laskentatapoja käyttäen Pihtiputaan tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaislaitoshoidon ennustettu tarve on seuraavanlainen: Tehostettu palveluasuminen (5-6% yli 75-vuotiaista, laskentaperusteena käytetty taulukon 4 lukuja). Vuosi Paikat (pyöristetty lähimpään kokonaislukuun) 2015 28-34 2020 29-34 2025 32-39 2030 35-42 2035 38-45 2040 38-46 Tehostetun palveluasumisen lisäys vuodesta 2015 vuoteen 2040 on 10-12 paikkaa. Kun katsotaan Pihtiputaan tämän hetken tilanne, niin laskennallisesti paikkoja tehostetussa palveluasumisessa pitäisi olla 28-34. Tällä hetkellä tehostetussa palveluasumisessa on asukkaita 47 + 4 vuorohoitopaikkaa (Lepola, Poimulehti, Vaapukka ja yksityiset palvelun tuottajat). Heistä kuitenkin kaksi on alle 75-vuotiasta. Pitkäaikaislaitoshoito (3%, 2% ja 1% yli 75-vuotiaista, laskentaperusteena käytetty taulukon 4 lukuja). Vuosi Paikat (pyöristetty lähimpään kokonaislukuun). 2015 17 11 6 2020 17 11 6 2025 19 13 6 2030 21 14 7 2035 23 15 8 2040 23 15 8 Pitkäaikaislaitoshoidon lisäys vuodesta 2015 vuoteen 2040 on 6 (3 %) paikkaa. Mikäli tavoite on, että 1-2 % yli 75-vuotiaista on tulevaisuudessa laitoshoidon piirissä, niin paikkojen lisäystarvetta ei ole. Tällä hetkellä pitkäaikaislaitoshoidossa on 18 paikkaa/asukasta (Terveyskeskuksen hoivaosasto). Heistä kuitenkin kolme on alle 75-vuotiasta. Yhteistyössä Pihtiputaan Kiinteistöpalvelu oy:n / Timo Kemppaisen kanssa on listattu Pihtiputaan kunnan alueella olevia kerros- ja rivitalo huoneistoja, joissa voisi olla vanhusten asumiseen soveltuvia asuntoja.
14(23) Takapellontie 16, Takapellontie 18, Rajatie 26, Rajatie 28 on kaikkiaan 20 huoneistoa. Asunnot ovat kunnan omistamia rivitaloasuntoja noin 1.5 km päässä keskustasta. Asunnoissa asuu kaikenikäisiä vuokralaisia. Jatkossa näihin asuntoihin keskitettäisiin vanhusasukkaita. Yhdessä asunnossa on jo invavarustus. Puistotie (Valorinne): 68 asuntoa Veteraanitalot: 9 asuntoa, käyttämätöntä tonttia jäljellä Kisatie 1 (Lepola): 5 yksiötä, 4 kaksiota Niinikankaantie 2-4: 2 kerrostaloa (3krs), joista toisessa 22 asuntoa ja toisessa 14, yhteensä 36 huoneistoa, hissittömiä Pihtilinna: 22 omistusasuntoa, kerrostalo (3krs), hissitön Muurasjärven Eläketalot Peningissä As oy Mäntyrivi Elämäjärven rivitalo: 11 asuntoa Alvajärven eläketalo Jatkossa asuntojen vapautuessa etusijalla olisi vanhusasiakkaat. Vuokraus voitaisiin järjestää, joko normaalilla vuokrasopimuksella tai välivuokraus-järjestelmällä vanhuspalvelujen käyttöön. 6 OPISKELIJA-ASUNNOT Pihtiputaan opiskelija-asuntolayhdistys ry:n vuokratut asunnot lukuvuonna 2015-2016 Asunto-osoite huoneita neliöitä Koulutie 5-11 A 1 2 54 Koulutie 5-11 A 2 2 58½ Koulutie 5-11 A 3 3/4 77 Koulutie 5-11 B 4 2 56 Koulutie 5-11 B 5 2 58½ Koulutie 5-11 B 6 3/4 77½ Koulutie 5-11 C 7 1 35 Koulutie 5-11 C 8 3/4 77 Koulutie 5-11 C 9 3/4 76½ Koulutie 5-11 D 10 1 37 Koulutie 5-11 D 11 2 57 Niinikankaantie 2A4 1 36 Niinikankaantie 2C17 2 60 Niinikankaantie 4 A 5 2 60 Niittytie 1 A 3 2 58 Niittytie 1 B 5 2 58 Kalliotie 19 C 13 1 36 YHTEENSÄ Asuntoja käytössä 17 kpl Vuokrasopimusten määrä 30 kpl
15(23) Tavoitteena on säilyttää lukion vetovoima kuntarajojen ulkopuolella vähintään nykyisellä tasolla, mistä syystä opiskelija-asuntojen tarve säilyy nykyisenä. Koska Pihtiputaan lukion säilyminen näyttää todennäköiseltä yli 10 vuoden aikaennusteella, ja samalla lähialueilla lukioverkko voi harventua, ulkopaikkakuntalaisten opiskelijoiden asuntotarve voi kasvaakin nykyisestä. Tästä syystä ja mahdollinen Riihikodon talon C muuttaminen opiskelija-asuntokäyttöön on tarkoituksenmukaista. Samalla opiskelija-asuntojen keskittäminen pienentää ja helpottaa vuokraustoiminnan aiheuttamaa työmäärää niin hallinnossa kuin ylläpidossakin. 7 YLEINEN ASUNTOTOIMI 7.1 Vuokrataloyhtiö Kiinteistö Oy Pihtiputaan Vuokra-asunnot Yhtiö on 100 prosenttisesti kunnan omistama tytäryhtiö. Pääosa asunnoista (237kpl) sijaitsee Pihtiputaan keskustassa ja lähialueilla, lisäksi yksi rivitalo (11asuntoa) sijaitsee Elämäjärven kylällä. Kiinteistö Oy Pihtiputaan Vuokra-asunnot remontoi vuosittain noin 10 prosenttia asuntokannasta eritasoisin korjauksin pienistä pintaremonteista laajoihin huoneistosaneerauksiin. Isompien saneerausten yhteydessä on mahdollista harkita asuntojen muuttamista pohjaltaan pienemmiksi tai suuremmiksi tarpeen mukaan, mikäli yhtiön talous sen mahdollistaa. Asunnoista kaksi on invavarusteltua asuntoa. Nykyisellään asunnot jakautuvat seuraavasti: 1h+k 28kpl 2h+kk(+s) 46kpl 2h+k(+s) 121kpl 3h+k(+s) 48kpl 4h+k(+s) 5kpl 7.2 Pihtiputaan kunta / suoraomisteiset asunnot Pihtiputaalla on tehty 2000 luvun alkupuolella kiinteistönpidon kehittämissuunnitelma, jossa linjattiin myös poismyytävät ja purettavat kiinteistöt. Linjauksena oli, että asuntokohteista suurin osa tullaan myymään ja myös osakkeet myydään sitä mukaa kun ne vapautuvat. Tässä alla vielä kunnan suorassa omistuksessa olevat kohteet ja perässä maininta kuka asuntoa välittää nyt sekä maininta linjauksesta joka tehtiin kiinteistönpidon kehittämissuunnitelman yhteydessä: Riihitie talot A-B yksiö 3kpl talousjoht. säilyy kunnalla kaksio 7kpl talousjoht. säilyy kunnalla Riihitie talo C solu/yksiöt 8kpl ei toimintaa säilyy kunnalla Paloasema yksiö 1kpl talousjoht. säilyy kunnalla kaksio 2kpl talousjoht säilyy kunnalla Kunnantalon asunto kaksio 1kpl talousjoht. säilyy kunnalla Koulutien rivitalot asuntoja n.30kpl opiskelija-asunnot säilyy kunnalla Peltoniemi A-B yksiö 8kpl sos.toimi säilyy kunnalla Osakkeet yhteensä yksiö 2kpl talousjoht. myydään kaksio 6kpl talousjoht. myydään
16(23) yksiö 1kpl sos.toimi säilyy/lahjoitus kolmio 1kpl talousjoht. myydään Kirkkotie 21 kolmio 2kpl MTT säilyy kunnalla Mainlahdentie 12 yksiö 1kpl sos.toimi myydään Viitasaarentie 87 kaksio 1kpl talousjoht. myydään Väinölä Muurasjärvi yksiö 2kpl talousjoht. myydään kaksio 1kpl talousjoht. myydään ns. Terveystalo yksiö 2kpl talousjoht. myydään/säilyy kaksio 2kpl talousjoht myydään/säilyy liiketila 1kpl talousjoht. myydään/säilyy Kunnalla säilyviä asuntokohteita saneerataan tarpeen mukaan vuokralaisten vaihtuessa. Osa kohteista voidaan ottaa pois myynti- ja purkulistoilta, mikäli näille löytyy asianmukaista käyttöä kunnalta itseltään 7.3 Asumispalvelut ja kaavoitus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 5 :n mukaan kaavoituksen tulee edistää turvallisen, terveellisen, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista. Nämä tavoitteet ovat myös Pihtiputaan taajamayleiskaavan, asemakaavoituksen ja muun maankäytön suunnittelun lähtökohtana. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää mm. asumisen (myös asumispalveluiden) sijaintia lähellä palveluita, kattavia viheralueverkostoja ja riittäviä lähivirkistysalueita. Asumisen ja palveluiden tulee sijoittua myös turvallisen liikenneympäristön ja kevyen liikenteen reittien ulottuvilla. Kaavoituksen tavoitteena on myös erilaisten asumismuotojen ja erilaisten toimintojen sekoittuminen ja edellytysten luominen virikkeelliselle elinympäristölle. Asumispalveluiden toimenpideohjelmaa 2016-2021 tullaan hyödyntämään osana taajamayleiskaavan lähtöainestoa (vireille vuoden 2016 alussa). Siinä alueiden käyttötarkoituksia ja laajennustarpeita sekä täydennysrakentamisen mahdollisuuksia tullaan arvioimaan myös asumispalvelutarpeiden näkökulmasta. Tarvittaessa laaditaan myös asemakaavan muutoksia asumisen ja asumispalveluiden tarpeisiin. Näistä esimerkkinä on vuoden 2015 lopulla vireille tuleva Tuulirinteen ympäristön asemakaavan muutos, jolla tarkastellaan erilaisia ratkaisuja senioriväestön asumisen ja palveluiden tarpeisiin terveyskeskuksen ja keskustapalveluiden läheisyydessä. Tausta-aineistona on myös tämä toimenpideohjelma. Kaavoitukseen sisältyvä erilaisten asumistarpeiden huomioiminen, asumisen monimuotoisuuden lisääminen sekä elinkaariajattelu ja ympäristön esteettömyys ovat tekijöitä, jotka edistävät yhdenvertaisuutta, sujuvaa arkea ja kestävää taajamakehitystä. 8 PIHTIPUTAAN VANHUSTENKOTIYHDISTYS RY Pihtiputaan vanhustenkotiyhdistyksellä on 68 huoneistoa, jotka jakautuvat seuraavasti: Valorinne, Puistotie 15 1h+kk 44 kpl 2h+k (+s) 6 kpl Lisäksi yhteiskäytössä kerhohuone, sauna ja varastotiloja
17(23) Metsäkoto (Veteraanitalo), Puistopolku 6 1h+kk 5 kpl 2h+kk 4kpl Lisäksi on kaksi erillistä yhteistilaa, pesutupa, hoitohuone, sauna ja varastotiloja. Lepola, Kisatie1 1h 5kpl 2h+kk 4kpl 9 TALOUDEN NÄKÖKULMA 9.1 Sosiaalipalvelut Asumisneuvojatoiminnalla on saatu tehokkuutta myös vaikeasti asutettavien henkilöiden asumisen järjestämiseen moniammatillisessa yhteistyössä. Kriisiasunto on ollut vähällä käytöllä ja näin ollen siitä voidaan luopua. Tarvittaessa on mahdollista käyttää Viitasaaren kriisiasuntoa. Asuntoja tarvitaan jatkossa lisää eri asiakasryhmille. Myös olemassa olevaa asuntokantaa tulee pitää kunnossa saneerauksin. (Katso myös kohta visio / missio) 9.2 Perhe- ja mielenterveyspalvelut Ostopalveluissa pihtiputaalaisia mielenterveyskuntoutujia on tällä hetkellä 20. Määrärahoja mielenterveyskuntoutujien ostopalveluihin on vuodelle 2016 esitetty 510 000 euroa. Kustannustehokasta ja ennalta ehkäisevää työtä toteutetaan päivätoiminta Happy Day:n ja Tehkon (psykiatrinen tehostettu kotihoito) aktiivisella toiminnalla. 9.3 Vammaispalvelut Pihtiputaalaisia henkilöitä on vammaispalvelun ostopalvelujen piirissä tällä hetkellä 13. Ostopalveluihin on vuodelle 2016 budjetoitu 718 967 euroa. Ostopalvelujen tarve on kasvanut, koska Pihtiputaalla ei ole ympärivuorokauden valvottua asumispalvelua kehitysvammaisille. Mikäli Pihtiputaalle järjestetään yöhoitoa Metsäkotoon, olisi mahdollista ostopalveluista kotiuttaa ainakin kolme henkilöä, jolloin ostopalvelumenot pienenisivät n. 155 000 euroa, mikä riittäisi kattamaan yöhoidon järjestämisestä aiheutuneet kustannukset. Talouteen vaikuttaa myös se, että kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille on tarjolla mielekästä ja virikkeellistä työ- ja päivätoimintaa. Toiminnalla on selkeä ennaltaehkäisevä vaikutus suhteessa erikoissairaanhoidon tarpeeseen. Työkeskus tukee myös mm. ikäihmisten kotona asumista tuottamalla ruohonleikkuu- ja pihanharavointipalvelua kuntalaisille. 9.4 Vanhuspalvelut Asuntojen korjaus- ja muutostyöt kuuluvat pääsääntöisesti kiinteistön omistajan, asukkaan ja/tai vuokranantajan vastuulle. Joissakin tapauksissa kunta voi harkinnanvaraisesti avustaa vammaispalvelulain mukaisissa muutostöissä.
18(23) Muutoin asuntojen saneerauksiin (myöskään esteettömyys ja tukivälineet) ei tällä hetkellä saa avustuksia kunnan rahoituksella. Sen sijaan voi olla mahdollista saada valtiolta erilaisia korjausavustuksia. Näistä valtion avustuksista tietoa löytyy tarkemmin ympäristötoimelta ja rakennustarkastajalta. Pihtiputaan Kiinteistöpalvelu oy:n vastuulla on Pihtiputaan vuokrataloyhtiön kiinteistöjen normaaliin kulumiseen liittyvät korjaukset. Talonmiespalvelut / kiinteistönhoito asiakkaiden kotiin järjestetään ostopalveluna (maksajana asiakas) tai palvelusetelillä (osittain kunta, osittain asiakas). Tulevaisuudessa suunnitelmana on kunnan omistamien yksittäisten ja yksityisten asuntojen kartoittaminen ja niiden mahdollinen saneeraus tarvittaessa eri asiakasryhmien käyttöön, esim. sivukylien vanhusten omat asunnot. Apuvälineenä asuintilan ja - ympäristön toiminnallisuuden mittauksessa voidaan käyttää erilaisia esteettömyyden mittareita sekä vanhustyön keskusliiton korjausneuvojan apua. Kunnan näkökulmasta sopivien asuntojen riittävyys eri asiakasryhmille on oleellinen asia. Jo olemassa olevissa kiinteistöissä ja niiden ympäristöissä pitää tehdä muutostöitä, esimerkiksi kerrostaloihin (3 kpl) pitäisi rakentaa hissejä. Yhden hissin rakentamiskustannukset ovat noin 150 000-300 000. Kustannuksiin on mahdollista hakea valtionavustusta Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA:lta, jotka voivat korvata jopa 50% kustannuksista. Ostopalveluissa Pihtiputaalaisia vanhusasiakkaita on neljä. Määrärahoja vanhusten asumispalveluiden ostopalveluihin on vuodelle 2016 esitetty 103 860 euroa. Lisäksi on esitetty 40 685 euroa asumispalveluiden palveluseteliin. Hyvä työ- ja päiväkeskus toiminta ja ennaltaehkäisevä tuki tuo säästöjä. 10 HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA 10.1 Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluiden osalta asumisneuvojan rooli korostuu. Tähän saakka sitä on voitu toteuttaa osana ARA:n rahoittamaa hanketta. Toimintamalli on kuitenkin hyväksi todettu, jonka vuoksi sitä pyritään jatkamaan hankkeen päättymisen jälkeenkin. 10.2 Perhe- ja mielenterveyspalvelut Päivätoiminta Happy Day:n ja Tehkon ammattitaitoinen henkilöstö ovat avainasemassa näiden palvelujen tuottamisessa. Päivätoiminannassa psykiatrinen sairaanhoitaja vastaa toiminnasta yhteisöllisyyden periaatteiden mukaisesti. Tehkon psykiatrinen sairaanhoitaja vie hoitotyön kuntoutujan kotiin ja työ on usein akuuttiin tarpeeseen vastaava työtä. Yhteistyö mm. kotihoidon kanssa, asiantuntija-apua antaen, on oleellinen osa mielenterveyskuntoutujan arkea.
19(23) 10.3 Vammaispalvelut Henkilöstön näkökulmasta merkittävää on, järjestetäänkö mahdollinen yöhoito kunnassa omana toimintana vai ostopalveluna. Omana toimintana yöhoidon järjestäminen tarkoittaa kolmen ohjaajan toimen lisäystä asumispalveluun. Vammaisten henkilöiden kotona asumista tukee mielekäs päiväaikainen toiminta työkeskuksessa. Työkeskuksen ohjaajien antama säännöllinen tuki sekä työ- ja päivätoiminnan tuoma säännöllisyys elämäntapoihin (vuorokausirytmi, ruokailu jne.) edistävät kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien elämänhallintaa. Työkeskuksessa tuleekin jatkossakin olla mahdollisuus riittävään henkilöstöön, jotta toimintaa voidaan kehittää niin, että se palvelee asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita. Mm. avotyönohjaaminen on toimintamuoto, johon tarvitaan alussa runsaasti ohjaajan työpanosta, mutta se myös mahdollistaa jatkossa kehitysvammaisen avotyöllistymisen ja parhaassa tapauksessa tuetun työllistymisen. 10.4 Vanhuspalvelut Palvelua tarvitsevan asiakkaan kotona asumista tulisi tukea mahdollisimman pitkään. Ns. palvelukampus-ajattelu ja keskitetty kotihoito mahdollistaisivat henkilökunnan optimaalisen käytön, koska paljon asiakkaita asuisi samalla alueella. Henkilökunnalle jäisi enemmän aikaa asukkaille, kun aikaa säästyisi matkoista. Myös asukkaiden hoitaminen helpottuu, kun palvelut olisivat lähellä. Lisäksi päiväkeskustoiminnan ja keskitetyn saunapalvelun avulla huonokuntoisempia asiakkaita voisi pitää päivähoidossa, jolloin kotihoidon työntekijöiden työaikaa jää uusille asiakkaille. Viriketoiminta olisi kuntouttavaa, jolloin voitaisiin pitää iäkkäitä mahdollisimman pitkään toimintakykyisinä omissa kodeissaan. Tarvittavan ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys on toiminnan kannalta välttämätöntä. Tulevaisuudessa henkilöstön saanti voi olla vaikeaa. Kotihoidon henkilöstön nykyinen määrä on 21,5 hoitajaa, 3 sairaanhoitajaa ja seniorineuvoja (yht. 25,5). Alla olevaan taulukkoon on laskettu kotihoidon henkilöstön määrä voimassa olevien valtakunnallisten suositusten mukaan: 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Hoitaja 23,2 24,18 25,34 25,46 25,28 24,06 Sairaanhoitaja 3,48 3,63 3,80 3,82 3,79 3,61 Yhteensä 26,68 27,81 29,14 29,28 29,07 27,67 (Taulukko 3) Nykyinen suositus on 2 kotipalvelutyöntekijää / 100 / yli 65v. ja 3 sairaanhoitajaa / 1000 / yli 65v. Tulevaisuudessa kotihoidon henkilöstön pieni lisäys erityisesti fysioterapian tai toimintaterapian suuntaan tuo ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa näkökulmaa työhön. Lisäksi kotihoitoa
20(23) tehostetaan mm. käyttämällä hyödyksi mahdollisia teknisiä apuvälineitä sekä työntekijän että asukkaan näkökulmasta, keskittämällä tukipalvelut palvelusetelille ja päiväkeskuksen toiminnan kehittämisellä. Vanhuspalveluissa huomioidaan työskentelyssä ns. kuntouttava työote kaikissa työpisteissä. 11 VISIO/MISSIO 11.1 Sosiaalipalvelut Sosiaalitoimi tarvitsee noin 3 yksiötä lisää vähävaraisille välitettäväksi. Näiksi asunnoiksi sopisivat Riihikoto A ja B taloissa olevat pari yksiötä. Näiden yksiöiden siirtäminen sosiaalitoimen välitettäväksi tapahtuisi siinä vaiheessa kun nykyiset vuokrasopimukset noissa asunnoissa päättyvät. Haastavasti asutettaville tarvitaan 2 pienasuntoa/yksiötä lisää. Näiksi ehdotetaan vanhan terveystalon lisäosaa, mikäli se on saneerattavissa asuntokäyttöön. Terveystaloa on saneerattu v. 2014-2016 ulkovuoren ja vesikaton osalta. Matalan siiven (ent. liiketila) peruskorjaukseen ja muutostyöhön tulee varata määrärahaa suunnitelmajaksolla (2016-2021). Toimeentulotuen ja aikuissosiaalityön näkökulmasta tarvitaan yleensäkin enemmän yksiöitä ja peniä kaksioita (max. 43 neliötä). Myös isoista perheasunnoista on ajoittain pulaa (lapsia 4 tai enemmän). Lastensuojelun näkökulmasta lapsiperheet asuvat ahtaasti (lapsia 4 tai enemmän). Isojen lapsiperheiden asuttamiseksi tarvitaan luovia ratkaisuja esim. kahden rivitaloasunnon yhdistämistä. Toivotaan, että myös vuokrataloyhtiö huomioisi nämä tarpeet tulevissa remonteissa/saneerauksissa ja kunnan puolelta näitä muutostöitä tarvittaessa avustettaisiin. Lahjoituksena saatu osake säilytetään ja pidetään tilapalvelun toimesta riittävillä kunnostuksilla hyvässä kunnossa. Myös Ruukintien asunnot pidetään tilapalvelun toimesta kunnossa. Vanhan peltoniemen talon osalta tilanne on auki, tarvittaessa rakennus voidaan myydä purettavaksi. Mainlahdentien asunnon osalta on tehty päätös, ettei kiinteistöä kunnosteta. Ko kiinteistö on kunnan myyntilistalla. Kriisiasunnolle ei ole tarvetta. Käytössä ovat Viitasaaren kriisiasunto ja turvakodit. 11.2 Perhe- ja mielenterveyspalvelut Kirkkotie 21 (Paritalo Mäkirinne), Päivätoiminta Happy Day, toimii tällä hetkellä viisi päivää viikossa. Talon toisessa päässä on tukiasunnot (2 kpl) intervallipaikkalaisille ja visiona on saada tehostettua näiden paikkojen käyttöä. Sekä päivätoiminnan että tukiasuntojen käyttö edellyttää täysipäiväistä työntekijää. Visiona on saada intervallit pyörimään 7pv/viikko kotihoidon,
21(23) kokemusasiantuntijan ja/tai kolmannen sektorin tuella. Edellytys toiminnalle on myös, että Kinnula ostaa kyseistä palvelua. Kirkkotie 21 on kunnostettu ja osin muutostöin saneerattu päivätoiminnan näkökulmasta toimivaksi sisäosiltaan, mutta kiinteistön kunnossa pysyminen tulee varmistaa jatkossakin ja varata määrärahaa myös piha-alueiden kunnostukseen ja ylläpitoon. Maakunnallisesti ajatellaan, että psykiatrinen hoitotyö suuntautuu jatkossa yhä enemmän avohoitoon päin ja kuntoutujan kotona tapahtuvaan kanssakäymiseen moniammatillisesti. 11.3 Vammaispalvelut Yöhoidon järjestäminen: Vammaispalvelun näkökulmasta Pihtiputaan vanhustenkotiyhdistyksen kiinteistö, jossa asumispalvelua nykyisin tuotetaan, on toimiva ja asiakaspaikkoja on riittävästi. Perusturvalautakunnan ja tiimien talousarvioseminaarissa syksyllä 2015 linjattiin tulevaa niin, että siinä vaiheessa, kun asukaspaikkoja vapautuu niin, että muualla sijoitettuja pihtiputaalaisia kehitysvammaisia olisi mahdollista kotiuttaa ostopalveluista omaan kuntaan, selvitetään mahdollisuus yöhoidon järjestämiseen. Yöhoito on edellytys sille, että enemmän hoitoa ja valvontaa tarvitsevia henkilöitä voidaan kotouttaa. Talousarvioseminaarissa päättäjiltä tulleen ohjeistuksen mukaan yöhoitoa järjestetään siinä vaiheessa, kun se on taloudellisesti kannattavaa. Yöhoidon järjestymisen edellytyksenä on myös Metsäkodin kiinteistön sprinklaus. Perhehoidon kehittäminen: Pihtiputaalla ei tällä hetkellä ole kehitysvammaisille perhehoitajia. Kunta on mukana maakunnallisessa perhehoidon hankkeessa, jossa tavoitteena on saada seutukunnalle lisää ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitajia. Kunnassa on kaikkiaan seitsemän valmennettua perhehoitajaa ikäihmisille. Maakunnallisen pilottihankkeen aikana on päivitetty perhehoidon toimintaohje yhtenäiseksi koko maakunnan alueella. Maakunnallinen koordinointi on tuonut selkeyttä ja mahdollistaa jatkossakin uusien perhehoitajien valmennuksen maakunnassa. Hanke järjestää vuosittain valmennuksen sekä ikäihmisten että kehitysvammaisten perhehoitajiksi aikoville. Tavoitteena on, että kunnassa on selkeä toimintamalli ja perhehoitomyönteinen päätöksenteko, joka mahdollistaa perhehoitajien tuen sekä koulutuksen. Maakunnallisen yhteistyön hyödyntäminen jatkossakin on perusteltua jo Sote-ratkaisun pohjalta. Tuetun asumisen kehittäminen: Osa lapsuudenkodista muuttavista ja itsenäistymisvaiheessa olevista kehitysvammaisista voisi asua omissa asunnoissaan ja saada sinne tarvittavan arjen tuen, jos palvelua olisi tarjolla. Pihtiputaalla tuetun asumisen ohjaajaa kehitysvammaisille ei ole. Tavoitteena tarpeesta riippuen on järjestää tuettua asumista Pihtiputaalle yhteistyössä Viitasaaren kanssa tai hyödyntäen esimerkiksi sosiaalihuoltolain mukaisia tukitoimia ja sosiaaliohjaajan työpanosta. 11.4 Vanhuspalvelut Vanhuspalveluissa on työstetty alueellista vanhuspalvelustrategiaa, johon on määritelty alueelliset tavoitteet vanhuspalveluiden palvelurakenteen strategisiksi tavoitteiksi. Nämä samat tavoitteet Pihtiputaan näkökulmasta ovat alla olevassa taulukossa. Strateginen tavoite on kotona asumisen lisääminen yli 75-vuotiaiden asukkaiden ryhmässä ja tehostetun palveluasumisen sekä