ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10245 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 28.02.2012 1. RAPORTOINTIKAUSI Raportointikausi 01.01.2011-31.12.2011 2. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Lapin Letka Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Valtakunnallinen osio Toimintalinja 2 : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä 01.03.2008 Päättymispäivämäärä 31.12.2013 3. PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Projektin vastuuhenkilön nimi Pertti Lakkala Sähköpostiosoite pertti.lakkala@lao.fi Puhelinnumero 0207984111 4. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Tatja Karvonen Sähköpostiosoite tatja.karvonen@lao.fi Puhelinnumero 0207985468 5. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on sukupuolten välisen horisontaalisen ja vertikaalisen segregaation vähentäminen suunnitelmallisesti Lapin koulutus- ja työmarkkinoilla. Hanke edistää sekä naisten että miesten kiinnostusta ja pääsyä perinteisesti vastakkaisen sukupuolen valloittamille aloille. Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta on uudistunut tasa-arvosuunnitteluvelvoitteen osalta vuonna 2005. Laki edellyttää oppilaitoksilta ja yli 30 henkilön työpaikoilta tasa-arvosuunnitelmaa. Hankkeen tavoitteena on edistää lappilaisten oppilaitosten tasa-arvosuunnitteluvelvoitteen noudattamista sekä parantaa olemassa olevien tasa-arvosuunnitelmien laatua. Tavoitteena on myös saada kaikkiin Lapin 21:een kuntaan lain edellyttämä tasa-arvosuunnitelma sekä parantaa kuntatyöntekijöiden tasa-arvotietoisuutta. Lisäksi tavoitteena on pyrkiä tiedottamisen avulla muokkaamaan lappilaisten asenteita ja lisätä tietoutta eri EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/44

ammattialoista erityisesti horisontaalisen ja vertikaalisen segregaation lieventämiseksi muun muassa ohjaushenkilöstön keskuudessa. Lapin yliopiston tutkimuksen tavoitteena on luoda mahdollisimman kattava kuva Lapissa valitsevasta segregaatiosta ja tätä kautta tuoda sukupuolten välisen tasa-arvon huomioivia näkymiä Lapin työ- ja koulutusmarkkinoista. Lisäksi tutkimuksen avulla halutaan tehdä näkyväksi ja purkaa tiedotusvälineiden ja uutisten sekä talouden sukupuolten välistä segregaatiota. Tutkimusteemojen lopputuloksena on tarkoitus valottaa Lapin tulevaisuutta vaihtoehtoisten, sukupuolen huomioivien skenaarioiden avulla. Oppilaitoksista hankkeen kohderyhmänä ovat opetushenkilökunta, vanhemmat ja oppilaat ja kunnista ja kuntayhtymistä työntekijät sekä luottamushenkilöt. Lisäksi kohderyhmänä ovat työttömät työnhakijat, työttömyysuhan alaiset henkilöt ja työvoimatoimiston ohjaus- ja neuvontahenkilöstö sekä työvoimapoliittista koulutusta tarjoavat tahot / kouluttajat ja työpaikkojen rekrytoijat, johtoporras ja työntekijät. Projektin tarpeellisuus on entisestään vahvistunut hankkeen aikana. Tilastot osoittavat segregaation jyrkkyyttä Lapissa, ja hankkeen kenttätyössä on käynyt ilmi, että tasa-arvon edistämistä hidastavat asenteet ovat tiukassa Lapissa. Tasa-arvoa ei nähdä aina tärkeänä tai sen nähdään jo toteutuneen. Tästä kertoo esimerkiksi se, että Lapin Letka -hankkeen laajuus on herättänyt keskustelua sellaisissakin foorumeissa, jotka eivät suoraan liity hankkeen toimintaan. Näissä keskusteluissa on usein todettu, että Lapissa on tällä hetkellä tärkeämpiäkin satsauksen kohteita kuin sukupuolten välinen tasa-arvo koulutuksessa ja työelämässä. Tämä kertoo siitä, että sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä ei nähdä vielä osana laajempaa organisaatioiden kehittämistä, joka parantaa koulutuksen ja työelämän laatua ja samalla myös tuottavuutta. Lapin Letka -hankkeen tavoitteena onkin saada tasa-arvonäkökulma luonnolliseksi osaksi oppilaitosten ja muiden organisaatioiden toimintaa. Vuoden 2011 aikana projektin määrälliset ja laadulliset tavoitteet ovat olleet realistisia ja niiden toteutuminen on saavutettu hyvin. Lisäksi on todettava, että tätä vuotta ei rasittanut ylimääräinen hallinnollinen työ. 6. PROJEKTIN TOTEUTUKSEN JA YHTEISTYÖN ONNISTUNEISUUS Laajan hankkeen onnistuneen toteuttamisen edellytyksenä on, että hankkeen osatoteuttajat sitoutuvat hankkeen toimintaan. Hankkeen hallinnoijan ja osatoteuttajien työnjaosta ja velvollisuuksista on sovittu yhteistyösopimuksissa. Nämä asiat on käyty kaikkien toimijoiden kanssa läpi hankkeen käynnistyessä ja vielä tarvittaessa myöhemminkin. Hankkeen hallinnoija koordinoi hanketta, mahdollistaa hankkeen toimijoille tukiverkoston sekä järjestää hankkeen toimijoille tasa-arvotyötä tukevaa koulutusta. Hankkeen toteuttajat ovat organisoituneet projektiryhmäksi, joka kokoontuu säännöllisesti. Lisäksi emohankkeen työntekijät tukevat, avustavat sekä konsultoivat osatoteuttajia. Hankkeen projektiryhmä kokoontui vuoden 2011 aikana viisi kertaa työkokouksiin, jossa käsiteltiin EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/44

hankkeen toimintaan, opittiin muilta sekä luotiin uutta. Helmikuun kokouksessa Torniossa käsiteltiin kevään toimintaan ja ulkoisen arvioinnin alustavia havaintoja sekä päätettiin yhteisen verkkokurssin suunnittelusta. Huhtikuun kokouksessa Rovaniemellä keskityttiin ulkoisesta arvioinnista nousseisiin kehittämiskohtiin. Elokuussa projektiryhmä sai koulutusta siitä, miten tasa-arvoa voidaan vielä toiminnallisilla menetelmillä eteenpäin sekä jatkettiin ulkoisen arvioinnin tiimoilta nousseiden asioiden käsittelyä erityisesti indikaattorien määrittelyä. Lisäksi Pälvi Rantala avasi tarkemmin media ja sukupuoli-tutkimuksen tuloksia, joiden avulla saatiin laaja ja perusteellinen keskustelu käydyksi. Syyskuussa Päivi Murasen johdolla perehdyttiin kuvabaari-menetelmään sekä kuvasarjan avulla pohdittiin mitkä tekijät tuovat maskuliinisuuden ja feminiinisyyden esille. Projektiryhmä jatkoi myös indikaattorien määrittelyä ja teki oman esityksen ohjausryhmälle. Marraskuussa projektiryhmä kokoontui Kemissä, jossa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijat esittelivät omia opinnäytetöitään tasa-arvoon liittyen. Samalla käytiin läpi tasa-arvonverkkokurssin tilanne. Tämä työskentelytapa on antanut jokaiselle toimijalle mahdollisuuden tavata ja keskustella eteen tulleista tasa-arvon onnistumisista ja haasteista. Säännölliset kokoontumiset sekä vastuunjakaminen eri osatoteuttajille on vahvistanut hankkeen verkostomaista toimintatapaa ja toimijoiden välistä yhteistyötä. Vuoden 2011 aikana oli selvästi havaittavissa se, että kaikille hankkeen toimijoilla on ollut todella paljon annettavaa muille toimijoille. Tämä on osoittanut huiman tasa-arvo osaamisen kehittymisen jokaisen kohdalta. Hankkeen päätoteuttaja tekee tiivistä yhteistyötä myös Lapin Ely -keskuksen ja TE-toimistojen kanssa hankkeeseen liittyvien työvoimapoliittisten koulutusten suunnittelussa. Näitä toimenpiteitä toteutetaan vuosittain eri puolilla Lappia tarpeen mukaan, ja niiden toteutuksesta vastaa Lapin Ely -keskuksessa Koordihanke. Projektin tärkeänä tukiverkostona on toiminut erityisesti päätoteuttajalle Valtava -kehittämisohjelma, joka tukee tasa-arvohankkeiden työtä järjestämällä tasa-arvokoulutusta, projektitapaamisia muiden tasaarvohankkeiden kanssa sekä olemalla mukana hankkeiden järjestämissä avoimissa seminaareissa. Näihin tapaamisiin hankkeen hallinnoija on osallistunut aktiivisesti. Osatoteuttajat ovat osallistuneet Valtavan järjestämiin tilaisuuksiin mahdollisuuksien mukaan. Lahden ammattikorkeakoulussa toteutetaan Tassu-hanketta, joka on yksi Valtava-kehittämisohjelman hankkeista. Lapin Letka on tehnyt vuoden 2011 aikana tiivistä yhteistyötä Tassu-hankkeen kanssa. Yhteisissä tapaamisissa on jaettu hyviä käytäntöjä sekä tuotettiin Muuttuva Maailma-video, joka kertoo tasav. 01/11 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/44

arvon kehittymisessä Suomessa 1300 -luvulta nykypäivään. Lapin kesäyliopiston keskeisin tavoite on edistää lappilaisten kuntien lakisääteisten tasa-arvosuunnitelmien valmistusta ja olemassa olevien suunnitelmien kehittymistä. Tasa-arvosuunnittelu on kehittynyt huomattavasti Lapin kunnissa, sillä hanke on ollut tähän mennessä tekemisissä noin kymmenen kunnan kanssa. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa hyödynnettiin käytännön tasa-arvotyössä projektin aikana tuotettuja kokonaisuuksia. Vuonna 2011 painopiste oli kansainvälisten opiskelijoiden tasa-arvotietoisuuden lisäämisessä. Alkuvuodesta tuotettu koulutuspaketti käytiin läpi kaikkien syksyllä 2011 aloittaneiden kansainvälisten opiskelija ryhmien kanssa. Toinen tärkeä edistysaskel otettiin valtavirtaistamisen suhteen: tasa-arvonäkökulma saatiin osaksi opettajatutoreiden koulutusta, joka toteutuu keväällä 2012. KTamk:n saatiin myös tasa-arvotyöryhmä aloittamaan tasa-arvosuunnittelutyötä. Rovaniemen ammattikorkeakoulussa on vuoden aikana keskitytty oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelman tekemiseen sekä aikaansaamaan laajempi keskustelukulttuuri tasa-arvosta. Ramkissa on lisätty myös tiedottamista Lapin Letka hankkeessa tapahtuvasta toiminnasta. Koulutusalojen tiimeissä on kerrottu Lapin Letka hankkeen ajankohtaisista asioista. Lisäksi on pyydetty henkilökunnalta kommentteja oppilaitoksen toiminnalliseen tasa-arvosuunnitelmaan. Humanistisen ammattikorkeakoulun Tornion kampuksen toimet tasa-arvon edistämiseen ovat painottuneet markkinoinnin kehittämiseen siten, että yhteisöpedagogikoulutus kiinnostaisi yhä enenevissä määrin myös miesopiskelijoita. Peräpohjolan opistolla on kehitetty myös markkinointia sekä jatkettu tasaarvosuunnitelman tekemistä. Lapin liitossa ja Sallan kunnassa on työskennelty henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman parissa. Lapin yliopisto on vuoden aikana tutkinut monesta eri näkökulmasta sitä, miten sukupuoli vaikuttaa alueella. 7. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankkeen nettisivut löytyvät osoitteista www.lapinletka.fi ja www.aivansamamulle.fi. Sivuille on kerätty tietoa hankkeen toiminnasta ja tasa-arvosta yleisemmin. Erityisesti sivuilla käsitellään tasa-arvon toteutumista ja tasa-arvon edistämistä Lapissa. Sivuja on hyödynnetty tehokkaasti myös erilaisten kampanjoiden alustana. Sivuilla on ollut käyntejä vuoden 2011 aikana 2846. Aivan Sama Mulle- facebook sivuja on myös päivitetty säännöllisesti ja jokaista päivitystä käy keskimäärin katsomassa noin 200 henkilöä. Hanke oli esillä tammikuussa Oulussa kuntien henkilöstöasioista vastaaville suunnatussa EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/44

työmarkkinaseminaarissa. Hanke pyöritti tasa-arvorulettia ja jakoi tasa-arvosuunnitteluun liittyviä esitteitä Oulun ja Lapin alueen kuntien työntekijöille ja luottamushenkilöille. Tilaisuudessa sovittiin että Lapin Letka hanke on mukana suunnittelemassa vuoden 2012 työmarkkinaseminaaria, joka järjestetään Rovaniemellä. Vuoden 2012 työmarkkinaseminaarin järjestelyt tehtiin kuitenkin niin, että sukupuolen tasa-arvoon liittyvää teemaa ei tullut aihepiiriksi. 7.1 Uutiset ja mielipidekirjoitukset Tammikuussa Lapin Ammattiopiston Käpyset-lehdessä oli juttu LAOn tasa-arvosuunnitelman valmistumisesta ja Lapin Kansassa oli uutinen Lapin Letkan työvoimapoliittisesta koulutuksesta, jossa miehet kouluttautuvat lähihoitajiksi. Helmikuussa Lapin Kansa julkaisi uutisen Naisjohtajat- syynissä selvityksestä ja Sodankylässä alkavasta naisille suunnatusta valmentavasta koulutuksesta kaivosalalle sekä yleisemmän uutisen seksuaalisesta häirinnästä työpaikoilla. Uutiset saatiin aikaan Lapin Letkan tiedotteilla ja pitämällä yhteyttä toimittajiin. Kevään yhteishaun aikana LAOn koulutuksesta oli Lapin Kansassa uutinen, jossa käsiteltiin sitä miten tyttökin pärjää kuljetusalan töissä. Lapin Radio uutisoi maaliskuussa hankkeen eduskuntavaalien tasa-arvovaalikoneen tuloksista. Maaliskuun Hullu Akka -tilaisuudesta oli Lapin Kansassa seuraavana päivänä uutinen, jossa kerrottiin muun muassa kuinka tapahtumalle oli sosiaalinen tilaus. Kuriirissa ja Koillissanomissa oli uutiset Posion kunnan tasa-arvosuunnitelman valmistumisesta. Nämäkin uutiset saatiin aikaan tiedotteen ja henkilökohtaisen yhteydenoton avulla toimittajaan. Maaliskuussa lappilaisille kansanedustajaehdokkaille järjestetystä tasa-arvovaalipaneelista oli uutinen Pohjolan Sanomissa. Toukokuussa Lapin Kansa julkaisi uutisen Sodankylässä olleesta Lapin Letkan työvoimapoliittisesta koulutuksesta, josta neljä naista on lähtenyt suorittamaan kaivosalan perustutkintoa ja loput odottavat tuloksia siitä, ovatko päässeet rikastamokoulutukseen. Kesäkuussa suunniteltiin toimittajatapaaminen Lapin yliopiston tutkimuksen ympärille, mutta tilaisuus jouduttiin perumaan osallistujapulan vuoksi. Tämän jälkeen aiheesta lähetettiin tiedote, jossa kerrottiin miten työllisyysperusteiset investointituet ja pk-yritysten kehittämistuet jakaantuvat miehille ja naisille - Lapin miehet saivat yli 27 miljoonaa euroa ja naisille herui vain rapiat 67 000 euroa. Tiedotteen pohjalta Lapin Kansa julkaisi uutisen. Heinäkuussa hankkeessa kirjoitettiin mielipidekirjoitus sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta tuoreen EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 5/44

hallitusohjelman koulutuspolitiikkaa koskevista linjauksista. Kirjoituksessa esitettiin, että opinto-ohjaukseen laadittaviin laatukriteereihin tulisi sisällyttää myös tasa-arvonäkökulma. Kirjoitus julkaistiin Lapin Kansassa sekä Kuntalehdessä (nro 9). Elokuussa Lapin yliopiston media-analyysin tuloksista järjestettiin tiedostus/taustatilaisuus. Paikalla oli toimittajia Lapin Kansa -lehdestä sekä Lapin Radiosta (YLE). Tilaisuudessa käytiin varsin vilkasta keskustelua sukupuolesta ja tasa-arvosta mediassa. Lapin Kansassa julkaistiin lehdistötilaisuuteen pohjautuva uutinen ja Uusi Rovaniemi lehdessä julkaistiin lehdistötiedotteeseen perustuva uutinen. Lapin Radion uutisissa kuultiin tohtoritutkija Pälvi Rantalan haastattelu useaan otteeseen 23.8. aikana. Lisäksi Lapin Radion www-sivuilla julkaistiin uutinen aiheesta, ja sen pohjalta käytiin keskustelua. Projektisuunnittelija Anna Sorro on myös kirjoittanut Lapin kansassa syyskuussa julkaistun mielipidekirjoituksen Tavallisesta tytöstä presidentiksi yhdessä projektisuunnittelija Heli Kiemungin kanssa. Lokakuussa Pohjolan Sanomissa, Journalistiliiton ja Suomalaisen naisliiton internet-sivuilla oli Pälvi Rantalan tutkimuksesta uutinen. 7.2 Muu tiedottaminen Sodankylän ja Posion tasa-arvosuunnitelmiin kirjattuja tavoitteita Tasa-arvoa koskevan asenneilmaston kehittäminen.sukupuoliroolien tiedostaminen on viety eteenpäin yhteistyössä mainostoimiston kanssa suunnitellulla tasa-arvokampanjalla. Kampanjassa on laadittu kuntien wc-tiloihin suunniteltuja julisteita, joissa herätellään omia työntekijöitä havaitsemaan tehtävien sukupuolittuminen sekä se, miten eläköitymisen seurauksena avautuvat työpaikat tehtävästä riippumatta soveltuvat sekä naisille että miehille. Julisteet jaettiin Sodankylään syksyn aikana ja kampanja on tarkoitus laajentaa muihinkin Lapin kuntiin. Julisteita toimitettiin Sodankylään oli noin 20-40 kappaletta. Vuoden aikana Ylitorniossa ja Savukoskella päätettiin, että yksi keino tiedottaa tasa-arvosuunnitelmasta on ottaa käyttöön wc-tiloihin suunnitellut julisteet. Posiolla kampanja on päätetty toteuttaa vuonna 2012. Hankkeen ulkoisessa arvioinnissa yhtenä suosituksena oli kehittää sisäistä ja ulkoista tiedottamista. Osatoteuttajien kanssa on käyty tarkempia keskusteluja siitä mistä tiedottamisesta kukin vastaa. Hanke on laatinut projektitoimijoille tiedottamisen prosessikaavioita, joita voidaan hyödyntää tehtäessä sisäisiä tiedotussuunnitelmia ja hoidettaessa ulkoista viestintää. Hankkeen osatoteuttajat ovat tehneet omiin tarpeisiin vastaavat sisäiset tiedotussuunnitelmansa. Osatoteuttajien sisäinen tiedottaminen on ollut pääsääntöisesti organisaatioiden intrassa. Emohanke on käyttänyt sisäisessä tiedottamisessa Lapin ammattiopiston ja matkailuopiston Viikkotiedotteita. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 6/44

Hanke on luonut Youtube- kanavan, jonne on koottu kaikki hankkeessa tähän mennessä tuotetut videot. Videot löytyvät osoitteesta: http://www.youtube.com/user/lapinletka 7.1 Projektin mahdollinen internet-osoite www.lapinletka.fi 8. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Hankkeen yksi ongelma on ollut se, että ohjausryhmän kokouksia on ollut vaikea saada päätösvaltaiseksi. Ohjausryhmän jäsenet ovat omassa työssään erittäin kiireisiä ihmisiä ja sen vuoksi kymmenen ihmisen aikataulujen sovittaminen yhteen on ollut todella haasteellista. Hankkeen näkökulmasta olisi hyvä, jos ohjausryhmän jäseniksi tulisi sellaisia henkilöitä, jotka pystyvät ja ehtivät osallistumaan kolme kertaa vuodessa kokouksiin. Tätä ongelmaa on pyritty ratkaisemaan muun muassa järjestelmällä kokoukseen videoneuvotteluyhteys, mutta se ei lisännyt osallistumismahdollisuuksia. Kaikissa organisaatioissa, joissa halutaan edistää tasa-arvoa, on erityisen tärkeää johdon sitouttaminen tasaarvotyöhön. Jos johto ei ole asiassa mukana, tasa-arvotyö jää helposti pienen porukan sisäiseksi puuhasteluksi, jolla ei ole laajempia vaikutuksia. Laki edellyttää tasa-arvosuunnitelmia niin oppilaitoksilta kuin yli 30-henkilöä työllistäviltä työyhteisöiltä. Tasa-arvosuunnitelman olemassa olo ja sen säännöllinen päivittäminen täyttävät lain edellytykset, mutta eivät takaa tasa-arvon edistymistä. Hankkeessa on ollut havaittavissa, että osa organisaatioista ajattelee lakisääteisen tasa-arvosuunnitelman riittävän tasa-arvon edistämiseen. Tällöin voidaan tulla sellaiseen tilanteeseen, jossa asiat näyttävät paperilla hyvältä, mutta todellisuus on aivan toista. Olisi hyvä, jos organisaatioissa ymmärrettäisiin syvällisen tasa-arvotyön alkavan vasta tasa-arvosuunnitelman hyväksymien jälkeen. Hankkeella oli tavoitteena olla mukana tammikuussa 2012 Educa-messuilla, mutta tapahtuman järjestäjä ei pystynyt sovittamaan puheenvuoro messu- aikatauluihin. Hankkeen ulkoisessa arvioinnissa pyydettiin arvioitsijaa tuottamaan yhteistyössä hankkeen kanssa indikaattoreita. Syksyn 2011 aikana kävi ilmi, että indikaattorien määrittelyä vaikeuttaa erityisesti se, että koulutuksen tilastot ja tilastoinnin perusteet tehdään eri organisaatioissa valtakunnan tasolla. Lisäksi oppilaitosten oppilastilastointiohjelmat eivät tue sukupuolinäkökulmasta tuotettua tilastointia. Näistä haasteista huolimatta projektiryhmä teki esityksensä ohjausryhmälle seurattavista indikaattoreista ja toimenpiteistä, joilla voidaan edistää tasa-arvon liittyvien indikaattorien kehittymistä. Ohjausryhmä teki lokakuussa 2011 päätökset esityksen mukaan. 8.1. Oppilaitoksissa ilmenneet ongelmat ja suositukset Sallan koulutoimessa tasa-arvosuunnitelman etenemisen kannalta koettiin takaisku, kun sen laatimisesta EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 7/44

vastaava henkilö vaihtoi työnantajaa. Korkeakoulukenttä on ollut koko vuoden 2011 suurten muutossuunnitelmien kohteena. Tämä on heijastunut myös tasa-arvon edistämiseen sekä hyvässä että huonossa valossa. Hyvää on ollut se, että opetus- ja kulttuuriministeriö on vaatinut ammattikorkeakouluilta liitettäväksi raporttiin oppilaitoksen toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman. Tämä on tarkoittanut sitä, että ammattikorkeakoulujen johto on halunnut päivittää tai tehdä uudet oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelmat. Toisaalta se näkynyt niin, että muiden toimenpiteiden edistäminen on jäänyt useassa ammattikorkeakoulussa muiden isompien ja tärkeämpien asioiden varjoon. 8.2 Kunnissa havaitut ongelmat ja suositukset Joissakin Lapin kunnissa ongelmaksi on muodostunut johdon sitoutumattomuus ja kiinnostuksen puute tasaarvotyöhön. Toinen hankaloittava tekijä on ajanpuute. Pienimmissä kunnissa on muitakin lakisääteisiä suunnitelmia tekemättä. Lisäksi koetaan jossakin määrin avuttomuutta edistää tasa-arvoa (esim. palkkaus). Suositeltavaa on johdon sitouttaminen, tasa-arvon edistämisen tärkeyden osoittaminen, koulutus ja tasaarvotyön liittäminen osaksi työpaikan muuta toimintaa. Suurimmaksi ongelmaksi on noussut syksyn aikana kunnissa avuttomuus edistää tasa-arvoa. Tasa-arvon edistämisen kannalta keskeisiin asioihin kuten palkkaukseen tai segregaation purkamiseen on hyvin vaikeaa vaikuttaa työnantajatasolla. Työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyvät kysymykset pienten lasten osalta eivät puolestaan ole monessakaan Lapin pienessä kunnassa ajankohtaisia työpaikan korkeasta keski-iästä johtuen. Tasa-arvotyön edistymistä on hidastunut muutamissa lappilaisissa kunnissa se, että tasa-arvoasioista vastaavien henkilöiden tehtävät ovat olleet eri syistä täyttämättä pitkänkin aikaa tai henkilöt ovat vaihtuneet useaan otteeseen. 8.3 Valtavirtaistamisen ongelmat ja suositukset Valtavirtaistamisen haasteisiin on törmätty, vaikka monella saralla onkin saatu asioita erinomaisesti eteenpäin. Valtavirtaistaminen on tasa-arvon edistämisen strategia, jolla sukupuolinäkökulma ja tasa-arvo sisällytetään kaikkeen toimintaan. Tasa-arvon edistäminen ei ole siis mikään erillinen asia, vaan se tulisi sisällyttää kaikkeen toimintaan ja päätöksentekoon. Ihannetilanteessa tasa-arvon valtavirtaistaminen on erinomaista valmistelua ja päätöksentekoa. Hankkeen aikana kaikki hanketoimijat ovat pyrkineet edistämään omassa organisaatiossaan tasa-arvon valtavirtaistamista. Ensimmäinen valtavirtaistamista hidastanut seikka on ollut se, että monessa organisaatiossa on ns. hakattu kiveen erilaiset työryhmät ja valmistelukoneistot, joihin hankkeen työntekijän on ollut vaikea päästä mukaan. Tässä on auttanut se, että hankkeen työntekijät ovat määrätietoisesti esittäneet toiveet päästä EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 8/44

työryhmiin mukaan. Valitettavasti tähän vaikuttaa liian paljon yksittäisen ihmisen omat asenteet tasa-arvoon. Ne henkilöt, jotka näkevät tasa-arvossa vielä parantamisen varaan, ovat avanneet ovet. Toisaalta taas ne henkilöt, jotka suhtautuvat välillä hyvinkin kriittisesti tasa-arvoon, eivät ole ovia aukoneet. Toisena tärkeänä syynä siihen, miksi eteneminen joissakin organisaatiossa on hidasta tai jopa vaivalloista, johtuu tasa-arvotiedon puutteesta. Tasa-arvoa ei osata ottaa huomioon, koska oma tieto taito on sen suhteen vaillinaista. Tästä näkökulmasta asia on erittäin ymmärrettävää. Asia korjaantuu sillä, että tasa-arvotietoa saadaan laajemman joukon tietoon esimerkiksi koulutuksissa. Jotta valtavirtaistaminen saadaan etenemään laajemmin, vaatii se siis pinttyneiden asenteiden putsaamista, yleisen tasa-arvotietoisuuden lisäämistä muun muassa koulutuksen keinon sekä antamalla lisää valmiuksia tehdä tasa-arvotyötä. Lapin Letka on pyrkinyt erityisesti koulutuksilla, konsultoinneilla sekä kampanjoilla lisäämään lappilaisten tietoa ja osaamista tasa-arvokysymyksissä, jotta valtavirtaistaminen voisi edetä monissa organisaatioissa. 8.4 Tutkimuksen kautta tulleet suositukset Lappilaisessa mediassa sukupuoli ja tasa-arvo tuntuvat edelleen olevan ristiriitaisia, tunteita herättäviä ja vaikeitakin asioita. Asenteet ovat kenties muuttumassa, mutta ainakin lehdistölle järjestetyssä tilaisuudessa sekä tietenkin itse aineistossa näkyvät varsin konservatiiviset, jopa vihamieliset asenteet suhteessa tasaarvokysymyksiin. Ongelmana onkin, miten tutkimuksen keinoin voisi herättää keskustelua positiivisessa hengessä siten, että ensinnäkin toimittajat lähtisivät pohtimaan omaa työtään ja asenteitaan, ja toisaalta, miten lukijoita, lappilaisia, heräteltäisiin tiedostamaan tasa-arvokeskusteluun liittyvät monet haasteet ja mahdollisuudet. Medialle järjestetyt koulutus- ja tiedotustilaisuudet ovat myös jatkossa hyödyllisiä. Keinoina voisi suositella käytettävän muitakin kuin perinteistä luennointia kuten hankkeen aikana onkin jo tehty. Esimerkiksi taidelähtöisten menetelmien avulla voi vaikeitakin asioita käsitellä syyllistämättä, ja tuoda näkyväksi erilaisia näkökulmia. Yliopiston tutkimusosuus on tuonut selvästi esille sen, että sukupuolten välinen tasa-arvo ja segregaation purkaminen eivät ole ainoastaan tekemisissä yksilöllisten valintojen vaan yhtälailla rakenteellisten, valtaan ja hallintaan liittyvien käytäntöjen ja toistojen kanssa. Tämän ovat osoittaneet muun muassa hakkeessa tehdyt tutkimukset investointiavustusten jakaantumisesta naisten ja miesten alojen kesken (Merenheimo 2011), lappilaisen elinkeino- ja toimialarakenteen hierarkioista (Kari-Björkbacka 2009; 2011), media-aineiston analyysi (Rantala 2011) sekä tällä hetkellä kommentointikierroksella oleva SUVAUS työvoimapoliittisista toimenpiteistä Lapissa. (Kari-Björkbacka 2011). Tutkimuksen ymmärtäminen yhtenä tasa-arvotyön keinona vaatii vielä jäsennystä ja roolin etsimistä, johon kiinnitämme jatkossa huomiota. Tutkimustyö voi olla hitaampaa ja vaatii pitkäjänteisempää työskentelyä kuin perinteinen kehittämisenä ymmärretty työ. Kuitenkin nyt jo saavutettujen tutkimustulosten perusteella EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 9/44

voi olettaa, että sillä tulee jatkossa olemaan painoarvoa tasa-arvotyön tekemisessä, sillä ilman tämän hankkeen tutkimusosuutta, sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvien rakenteellisten, vallan ja hallinnan käytäntöjen ja toistojen näkyväksi tekemisen työtä ei olisi aloitettu. 9. PROJEKTIN TOIMINTA JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 9.1 Horisontaalisen segregaation purkaminen 9.1.1 Oppilaitosten markkinoinnin kehittämisen malli Lapin Letkassa on kehitetty malli oppilaitosten markkinoinnin kehittämiseen sukupuolinäkökulmasta. Ne hankkeen toteuttajat, jotka ovat oppilaitoksia, saavat hankkeen aikana vuosittain tietyn budjetin markkinoinnin kehittämiseen. Markkinointia kehitetään eri oppilaitosten aloilla, jotka ovat segregoituneet. Oppilaitokset ovat suunnitelleet ja toteuttaneet erilaisia markkinointikampanjoita segregaation purkamiseksi, ja lisäksi he ovat tuottaneet materiaalia, joka jää pysyvästi heidän käyttöönsä. Markkinointikampanjoissa on hyödynnetty esimerkiksi sosiaalista mediaa ja mainostilaa Internetissä. Markkinointikampanjoiden yhteydessä on tuotettu esimerkiksi juliste-, esite- ja videomateriaaleja, jotka eivät vanhene varsinaisen kampanjan päätyttyä. Lisäksi on voitu kehittää tai uudistaa olemassa olevia markkinointituotteita kuten esitteitä paremmin sukupuolinäkökulman huomioiviksi. Oppilaitosten markkinoinnin kehittämisen mallissa on ollut oleellista segragaation purkamiseen tähtäävät ratkaisut, joita on suunniteltu yhdessä Lapin Letkan, oppilaitoksen opettajien ja markkinoinnista vastaavien toimijoiden sekä mainostoimiston kanssa. Markkinointitoimenpiteitä varten on myös haastateltu opiskelijoita ja työnantajien edustajia, jotta markkinointi vastaisi todellista arkea työelämässä, oppilaitoksessa ja opiskelijoiden elämässä. Tällä tavoin markkinoinnista on saatu mahdollisimman realistista, mutta myös alalla vähemmistönä olevan sukupuolen kiinnostuksen herättävää. Markkinoinnin ajatuksena onkin ollut lisätä oikeaa tietoa alasta ja avata samalla mahdollisuuksia kaikille alasta kiinnostuneille rohkaisemalla myös vähemmistösukupuolen edustajia. Toteutetut markkinointikampanjat eivät ole myöskään jääneet yksittäisiksi tapauksiksi, vaan niitä on kehitetty ja kokeiltu vuosittain. Tämä on mahdollistanut uusien toimintatapojen kehittämisen ja kokeilemisen sekä uudentyyppisten materiaalien tuottamisen. Hankkeen päätyttyä nämä toimintatavat ja materiaalit jäävät oppilaitosten käyttöön edelleen kehitettäviksi ja hyödynnettäviksi. Niiden mukana oppilaitoksen markkinointiin on tuotu sukupuolinäkökulma entistä vahvemmin, mikä jää elämään oppilaitoksen normaaleihin jokapäiväisiin markkinointikäytäntöihin. 9.1.2 Toimenpiteet eri oppilaitoksissa segregaation purkamiseen Kevään AMK-yhteishaun aikana hanke toteutti Ystävänpäiväkortti-kampanjan. Kaikki Lapissa asuvat, vuonna 1990 syntyneet nuoret saivat kortin. Kortin sisältö kannusti nuoria miettimään miten on tehnyt oman elämänsä aikana valintoja. Lisäksi nuori pystyi lähettämään Ystävänpäivänkortin, jossa hän sai tarjota EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 10/44

ystävälleen ammattia. Kortin saanut ohjattiin Lapin Letkan nettisivuille tutustumaan rohkean valinnan tehneisiin. Rovaniemen-, Kemi-Tornion ja Humanististen ammattikorkeakoulujen Lapin Letkan koordinaattorit tuottivat tähän liittyen materiaalia nettisivuille. Lisäksi korttia jaettiin lappilaisille muille nuorille helmikuun alussa eri tilaisuuksissa. Tässä vaiheessa hanketta oppilaitosten markkinoinnin kehittämisessä on arvioitu hankkeessa aiemmin toteutettujen toimenpiteiden onnistuneisuutta ja välittömiä vaikutuksia esimerkiksi hakijatilastojen avulla. Peräpohjolan opiston ja Humakin osalta mieshakijoiden määrä on selvästi lisääntynyt Lapin Letka - hankkeeseen liittyneiden markkinointikampanjoiden ansiosta. Yksi keskeinen tavoite HUMAK:in Tornion kampuksella on ollut miespuolisten opiskelijoiden lisääminen yhteisöpedagogi-koulutuksessa. Tämän vuoksi markkinointia tähän liittyen on lisätty. Miespuoliset opiskelijatutorit ovat käyneet markkinoimassa tutkintoa varuskunnissa ja ammatillisen toisen asteen oppilaitosten miesvaltaisilta aloilta valmistuville. Lisäksi on suunniteltu ja toteuttu yhteishakumarkkinointi sosiaalisen median kautta. Samalla tuotettiin markkinointiseinä, jota voidaan käyttää messuilla ja erilaisissa tapahtumissa. Peräpohjolan opistolla on tarkistettu olemassa olevat markkinointimateriaalit. Oppilaitokselle suunniteltiin ja toteutettiin messuseinäke, joka puhuttelisi erityisesti mieshakijoita. Syksyllä käyttöön otettu seinäke herätti paljon keskustelua ja sain osakseen myös jonkin verran kriittistä palautetta. Saatua palautetta on käyty läpi mainostoimiston kanssa läpi. Peräpohjolan opisto on myös uudistanut pääsykokeitaan, jotta ne ottavat paremmin huomioon molemmat sukupuolet. Lapin ammattiopistossa käynnistettiin markkinointiyhteistyö LAO/Puutarha-alan kanssa. Toukokuussa tehtiin puutarhataloutta opiskeleville pojille kysely, jossa tiedusteltiin miten he olivat päätyneet opiskelemaan alaa ja mitä tulisi tehdä, että alalle saataisiin enemmän miehiä. Vastaava kysely uusittiin elokuussa kaikille puutarhatalouden perustutkinnon aloittaneille opiskelijoille. Vastausten perusteella voitiin todeta, että puutarha-alan tehtäviä tai opiskelumahdollisuuksia ei tunneta kovinkaan hyvin. Lisäksi alaa pidetään jossain määrin naisten alana eivätkä pojat osaa tarkastella sitä itselleen realistisena vaihtoehtona. Markkinointi puutarha-alalla käynnistetään syksyn 2011 aikana kyselyistä saatuja tuloksia hyödyntäen. Pääpaino tulee olemaan tiedottamisessa ja väärien mielikuvien muokkaamisessa. Lisäksi suunniteltiin ja toteutettiin infotilaisuus rovaniemeläisten 8- luokkalaisten vanhemmille syyskuussa järjestettävillä Sadonkorjuumarkkinoilla. Hyvät kokemukset Sadonkorjuumarkkinoilla johtivat siihen, että samantapainen infotilaisuus järjestettiin Metsäruusun joulumarkkinoilla. Lapin yläluokkien opoille lähetettiin joulukuun esittelytilaisuudesta jo etukäteen erityisesti miehiin vetoava tiedote. Tämä tilaisuus tavoitti satoja miehiä. Lisäksi yhdessä puutarha-alan opettajien ja opiskelijoiden kanssa suunniteltiin käsikirjoitus ja kuvattiin videomateriaali alaa esittelevään Mun valinta-videoon. Videossa on luonnollisesti huomioitu sukupuolinäkökulma. Video valmistuu keväällä 2012. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 11/44

Syksyn aikana käynnistettiin myös talvella 2012 toteutettavan Road Show-markkinointikiertueen suunnittelu. Kiertueen aikana Puutarha-alan opettaja ja joukko oppilaita jalkautuu Lapin yläkouluille esittelemään alaansa toiminnallisilla, erityisesti mies miehiä kiinnostavilla tavoilla. Tavoitteena on toiminnallisin keinoin esitellä ja tehdä tutuksi puutarha-ala. Lapin Letkalla oli marraskuussa Rovaniemellä järjestettävillä koulutusmessuilla oma osasto. Osastolla haastettiin ihmisiä pohtimaan sukupuolen merkitystä koulutusvalinnoissa ja kannustettiin valintojen tekemiseen omista lähtökohdista. Keskustelun lisäksi työkaluina olivat Neutral Space-tasa-arvopeli, Järjestä ammatit-tehtävä ja Ohjaako olettamus valintojasi-video. 9.1.3 Oma valinta videot Hanke on tehnyt neljästä eri ammattialasta Oma valinta videot. Videot on tehty yhteistyössä alan opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Osa videoista on tuotettu yhteistyössä Uratakomo hankkeen kanssa. Videoilla kerrotaan siitä millaista opiskelu on pintakäsittely-, sosiaali- ja terveys-, talonrakennus-, sekä ajoneuvoasentaja-alalla. Kaikki nämä videot ovat nähtävissä Lapin Letkan Youtube-kanavalla osoitteessa: http://www.youtube.com/user/lapinletka 9.1.4 Työvoimapoliittiset koulutukset Lapin Letka toteuttaa yhdessä Lapin ELY-keskuksen Koordi-hankkeen kanssa työvoimapoliittisia koulutuksia, joilla pyritään purkamaan horisontaalista segregaatiota ja edistämään sukupuolinäkökulman huomioimista opetuksessa. Koulutusten suunnitteluun osallistuvat Lapin Letka ja Koordi-hankkeen lisäksi paikalliset TE-toimistot. Koulutusten hallinnoinnista vastaa Koordi-hanke. Koulutukset on suunnattu alalla vähemmistönä olevalle sukupuolelle.naisvaltaisilla aloilla, kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, koulutukset on suunnattu miehille. Miesvaltaisten alojen kohdalla, kuten esimerkiksi rakennusalalla, koulutukset on suunnattu naisryhmille. Tällä tavoin on ainakin hakijamäärien valossa onnistuttu madaltamaan hakeutumiskynnystä perinteisesti vastakkaisen sukupuolen valloittamalle alalle. Tämä ilmenee vertailtaessa vähemmistösukupuolelle suunnattujen koulutusten hakijamääriä aikaisemmin toteutettuihin sekaryhmien hakijamääriin. Osaltaan vähemmistösukupuolen suuremmat hakijamäärät selittyvät varmasti tehostetulla markkinoinnilla, johon Lapin Letkalla on ollut mahdollisuus vaikuttaa. Neljässä vuosina 2008-2010 välillä käynnistyneessä koulutuksessa keskeyttämisiä on tullut ainoastaan Kemissä toteutetussa miehille suunnatussa sosiaali- ja terveysalan valmentavassa koulutuksessa. Tässäkin tapauksessa syy keskeyttämiseen kaikkien viiden opiskelijan kohdalla oli positiivinen. Opiskelijat tulivat valituksi sosiaali- ja terveysalan perustutkintokoulutukseen, joka alkoi ennen kuin ko. valmentava koulutus ehti loppua. Varovaisena johtopäätöksenä voidaankin vetää, että jokin koulutusten sisällöissä tai ryhmäkoostumuksissa on ehkäissyt keskeyttämisiä. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 12/44

Sisällöltään koulutuksen eivät poikkea merkittävästi ns. tavanomaisista työvoimapoliittisista koulutuksista, vaan ero syntyy enemmänkin pienistä yksityiskohdista. Ennen jokaisen koulutuksen käynnistymistä Lapin Letka hanke järjestää koulutuksen sille osalle henkilöstöä, joka vastaa koulutuksen käytännön toteuttamisesta. Koulutus sisältää keskusteluja tasa-arvosta ja sukupuolisensitiivisestä opetuksesta sekä hyväksi havaituista käytännöistä. Merkittävin anti lienee ollut niillä ennakkoluulottomilla keskusteluilla siitä, mitä aloittavan mies- tai naisryhmän opetuksessa tulisi huomioida. Lapin Letka hanke tekee koulutuksesta riippuen yhden tai useamman vierailun kussakin typo-koulutuksessa. Vierailun yhteydessä opiskelijoille teetetään ns. aloituskysely sekä pyydetään suostumus myöhemmin toteuttavaan seurantatietojen keräämiseen. Opiskelijoilta kysytään puoli vuotta koulutuksen päättymisen jälkeen heidän työmarkkinastatustaan, jolla tiedolla voidaan arvioida koulutuksen pitkäaikaisia vaikutuksia horisontaalisen segregaation kannalta. Koulutukset ovat saaneet positiivista palautetta eri tahoilta. Hankkeen aikana toteutettuja malleja on suunniteltu toteutettavan myös kansallisella rahalla järjestettävissä työvoimakoulutuksissa. Itä-Lapin alueella käynnistyi 2011 ensisijaisesti miehille suunnattu sosiaali- ja terveysalalle valmentava koulutus, jossa hyödynnettiin Rovaniemellä käynnissä olevan, vastaavan koulutuksen mallia. Koulutukseen osallistui kolme miestä ja heistä kaksi jatkoi sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon. Vuosien 2008-2011 välillä toteutetut työvoimapoliittiset koulutukset ovat seuraavat: Rakennusalan perustutkinto naisille (Ylitornio 2009-2011) Miehiä hoiva-alalle (valmentava koulutus, Rovaniemi 2009) Lähihoitajakoulutus miehille (Rovaniemi 2010-2012) Sosiaali- ja terveysalalle ohjaava koulutus miehille (Kemi 2010-2011) Naisia talonrakennusalan tehtäviin (valmentava koulutus, Rovaniemi 2011) Kaivosalan valmentava koulutus naisille (Sodankylä 2011) Näistä koulutuksista on tehty yhteenveto, jossa analysoidaan tarkemmin järjestettyjä koulutuksia. 9.2 Tasa-arvosuunnittelun kehittyminen 9.2.1 Oppilaitosten toiminnalliset tasa-arvosuunnitelmat Lapin ammattiopiston tasa-arvosuunnittelua on kehitetty toteuttamalla tasa-arvosuunnitelmassa määriteltyjä toimenpiteitä. Tasa-arvoon liittyvistä toimenpiteistä laadittiin hyväksytyn suunnitelman mukaisesti toimintaohjeet henkilöstön eri toimijoille, joiden työnkuvaan tehtävät kuuluivat. Alkuvuodesta 2011 toimintaohjeita on käyty läpi Apeko ja Tykepa -tiimien ja viestintätyöryhmän kanssa. He ovat käynnistäneet toimenpiteet omalta osaltaan. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 13/44

Rovaniemen ammattikorkeakoulussa tehtiin keväällä 2010 Webropol kysely sukupuolten välisestä tasaarvosta sekä opiskelijoille että henkilökunnalle. Edellä mainitun kyselyn tulokset ovat olleet pohjana laadittaessa tasa-arvosuunnitelmaa. Lisäksi on hyödynnetty erilaisia RAMKin tilastoja mm. hakeneista ja keskeyttäneistä sukupuolinäkökulmasta. Tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on koota tarkoituksenmukaiset tavat, jotka edistävät tasa-arvoa Rovaniemen ammattikorkeakoulussa. Yhtenä tavoitteena on ollut myös henkilökunnan ja opiskelijoiden tasa-arvotietoisuuden lisääminen Rovaniemen ammattikorkeakoulussa. Henkilökunnan keskuudessa kyselyn tulokset aiheuttivat vilkasta keskustelua ja pohdintoja siitä, miten tasaarvoa RAMK:ssa voisimme yhdessä kehittää ja viedä eteenpäin. Syksyllä 2011 tasa-arvosuunnitelma oli lähes valmis ja se tullaan vahvistamaan keväällä 2012. Kemi-Tornio ammattikorkeakoulun rehtori nimitti loppuvuodesta 2011 tasa-arvotyöryhmän tuottamaan ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelman tammikuun 2012 loppuun mennessä. Työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 14.12. Hankekoordinaattori toimii työryhmän vetäjänä. Peräpohjolan Opiston toiminnallista tasa-arvosuunnitelmaa on laadittu tasa-arvotyöryhmässä. Keväällä 2011 toiminta ei toteutunut suunnitelman mukaan, mutta syksyllä prosessi lähti käyntiin. Sallassa on tavoitteena laatia oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelmaan. Oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelmaa varten on jo aiemmin kerätty tilastot ja tehty kysely, mutta mm. henkilöstövaihdosten vuoksi työ keskeytyi keväällä 2011. 9.2.2 Henkilöstöpoliittiset tasa-arvosuunnitelmat ja niiden päivittäminen Koulutuskuntayhtymä Lappian tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman osalta sovittiin vs. hallintojohtaja Pertti Liljan kanssa, että sosionomiopiskelija Sirpa Jokelainen-Klemetti tekee osana opinnäytetyötään tasaarvokyselyn koulutuskuntayhtymän henkilöstölle. Toukokuussa toteutettiin Webropol-kysely koulutuskuntayhtymä Lappian henkilöstölle. Kyselyn pohjana oli Lapin ammattiopistossa toteutettu tasaarvokysely. Kysely on osa Lappian tasa-arvoa käsittelevän opinnäytetyön empiirisen aineiston hankintaa. Kysely mahdollisti yhteistyöneuvottelut Lappian myös talouspäällikön kanssa, joka vastaa myös henkilöstöhallinnosta. Tämän kyselyn tulosten perusteella päivitettiin Lappian tasa-arvosuunnitelma. Tämän jälkeen koulutuskuntayhtymä Lappian tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa mainitusta tasaarvovaltuutetun tehtävästä käytiin keskusteluja henkilöstöpäällikön, työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelupäällikön kanssa. Sallassa päivitetään olemassa olevaa suunnitelmaa Lapin Kesäyliopiston avustuksella. Lisäksi Sallan tasaarvotyöryhmästä kolme jäsentä kävi syksyllä Turussa Kuntaliiton järjestämässä koulutuksessa. Koulutuksessa työryhmän yhteinen ymmärrys tasa-arvosta vahvistui. Matkan aikana aloitettiin kehittää Sallassa käyttöön otettavia tasa-arvon laatutasoja. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman päivittämisestä tehtiin päätös YT-toimikunnassa kevään aikana. Yt-toimikunta toimii kuntayhtymän tasa-arvotyöryhmänä. Hanke EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 14/44

järjesti koulutuksen toimikunnalle henkilöstöpoliittisesta tasa-arvosuunnitelmasta. Kuntayhtymän työntekijöille tehtyyn työolobarometriin lisättiin muutama kysymys sukupuolten välisestä tasa-arvo ja taustamuuttujaksi otettiin sukupuoli. Työolobarometrin tulokset toimivat tasa-arvosuunnitelman pohjana. Palkanlaskennasta vastaavat henkilöt suorittivat palkkakartoituksen. Päivitetty tasa-arvosuunnitelma hyväksyttiin omalta osaltaan YT-toimikunnassa joulukuussa. Rovaniemen kaupungin päivitetty tasa-arvosuunnitelma hyväksyttiin loppuvuodesta. Lisäksi hanke on käynyt esittelemässä tasa-arvosuunnittelua Ranualla, jonka vaikutuksesta kunnassa aiotaan päivittää tasa-arvosuunnitelmat ja heille on tavoitteena järjestää tasa-arvokoulutusta. Hanke on myös tukenut Rovaniemen kaupungin tasa-arvotyötä osallistumalla työryhmän kokouksiin. Lapin yliopiston uusi tasa-arvosuunnitelma valmistui ja hyväksyttiin syksyn 2011 loppuneljänneksellä. Se perustuu henkilöstölle ja opiskelijoille suunnattuun kyselyyn sekä noudattaa toiminnallisen tasaarvosuunnitelman periaatteita. Suunnitelman työstämiseen Lapin Letka hankkeesta osallistuivat professori, tutkimuksen johtaja Merja Kinnunen ja tutkija Irmeli Kari-Björkbacka yhdessä muun tasa-arvotoimikunnan kanssa. Lisäksi Lapin liitossa on jatkettu tasa-arvosuunnitelman tekemistä. 9.2.3 Tasa-arvosuunnitelmien laatiminen lappilaisissa kunnissa, joista ne puuttuvat Keväällä 2011 on valmistunut hankkeen vaikutuksesta lakisääteiset tasa-arvosuunnitelmat Posiolle ja Sodankylään, joista ne ovat aikaisemmin puuttuneet. Ylitorniossa suunnitelma valmistui loppuvuodesta ja Savukoskella suunnitelmaa laaditaan parhaillaan. Ennen hanketta Lapissa oli 9 kuntaa, jotka eivät olleet käynnistäneet tasa-arvosuunnittelua nyt enää 3 (Muonio, Utsjoki ja Pelkosenniemi). Muonion ja Utsjoen kanssa yhteistyötä on viritelty vuoden aikana. Näissä kunnissa työ ei ole edennyt, koska kunnanjohtajat ovat siirtyneet syksyn 2011 aikana muihin tehtäviin. Lappilaisten kuntien tasa-arvosuunnitelmissa on asetettu tavoitteita segregaation purkamiseen. Segregaatiota on myös pyritty purkamaan lisäämällä erityisesti kuntien tasa-arvotyöryhmien tietoisuutta asiasta. Tilaisuuksissa on tuotu esille myös hankkeessa tuotettua tutkimustietoa ja käsitelty ajankohtaisia tasaarvokysymyksiä. Valtavirtaistamisesta on hyviä esimerkkejä; tasa-arvotyöryhmänä toimii jo olemassa oleva työryhmä ja tasa-arvosuunnitelmien toimenpiteitä esimerkiksi työhyvinvoinnin osalta yhdistetään työpaikoilla muutenkin menneillään oleviin työhyvinvointihankkeiden toimintaan. Tasa-arvosuunnitelman valmistumisen jälkeen Posiolla on puolestaan keskitytty valmistuneiden suunnitelmien jalkauttamiseen. Tätä työtä on tuettu järjestämällä kuntiin tasa-arvokoulutusta sekä konsultaatiota. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 15/44

9.2.4 Tasa-arvosuunnitelmien konsultointi Lapin Kesäyliopiston ensisijainen toimintatapa on konsultoida ja kouluttaa lappilaisten kuntien työntekijöitä siten, että he pystyvät omatoimisesti laatimaan lain edellyttämän henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman ja edistämään tasa-arvoa omassa organisaatiossa. Lapin Letka -hanke on ollut tukena Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman laadintaprosessissa ja on osallistunut Peräpohjolan Opiston vastaaviin prosesseihin. Lapin Letka -hanke on jakanut näiden neljän eri oppilaitoksen tasa-arvotyöryhmien kokouksissa tasa-arvosuunnitelmatyössä havaittuja hyviä käytäntöjä ja kokemuksia sekä konsultoinut. Lisäksi hanke on konsultoinut Lapin Liiton henkilöstöä koskevaa tasaarvosuunnitelmaprosessia. Työtä jatketaan jalkauttamalla suunnitelmat käytäntöön. 9.2.5 Tasa-arvosuunnitelmien jalkauttaminen Kunnissa on asetettu tavoitteita muun muassa Tasa-arvoa koskevan asenneilmaston kehittämisestä Sukupuoliroolien tiedostamisesta. Näitä tavoitteita on muun muassa jalkautettu yhteistyössä mainostoimiston kanssa suunnitellulla tasa-arvokampanjalla. Kampanjassa on laadittu kuntien wc-tiloihin suunniteltuja julisteita, joissa herätellään omia työntekijöitä havaitsemaan tehtävien sukupuolittuminen sekä se, miten eläköitymisen seurauksena avautuvat työpaikat tehtävästä riippumatta soveltuvat sekä naisille että miehille. Julisteita jaetaan yhteen kuntaan noin 20-40 kappaletta. Lapin ammattiopistossa eri tiimit ovat vastanneet yhteistyössä hankkeen kanssa siitä, että asettuja tavoitteita on viety käytäntöön ja näin ne ovat saavuttaneet kohderyhmänsä. 9.3 Tutkimustiedon avulla käytännön menetelmiä 9.3.1 Lapin yliopiston tutkimus Investointiavustus- tutkimus Yliopistossa valmistui huhtikuussa investointiavustus- tutkimus, jonka keskeisin tulos liittyi käytäntöihin, joiden myötä naisten yritykset jäävät tuen ulkopuolelle. Investointiavustusten myöntöperusteet kytkeytyvät EU-ohjelmiin ja niiden tulee olla yhteensopivia ohjelmien toimintalinjojen kanssa. Lisäksi Suomen kilpailulainsäädännöstä johtuen toimialan rakenne määrittää mahdollisuudet rahoitukseen. Täydellisen kilpailun markkinoilla, joilla on monta tuottajaa ja monta ostajaa, toimivilla on heikot mahdollisuudet saada tukea. Kilpailulainsaadännöstä johtuen monopolituottajilla on hyvät mahdollisuudet saada tukea. Tästä syystä tuen saannin ehdoksi alueella muodostuu alueella kilpailun puuttuminen, ei niinkään liikeidean uutuus. Näistä reunaehdoista ja rakenteista johtuen naisten yritykset (kauppa, sosiaali- ja terveys-, kauneusala) jäävät tuen ulkopuolelle, sillä ne ovat EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 16/44

pieniä ja kilpailu alalla on vahvaa. Toinen rakenteellinen tekijä, joka määrittää naisten ja miesten toimintamahdollisuuksia on se, että työllistämiseen tähtäävä julkinen työllisyysperusteinen investointiavustus on lain mukaan rajattu ainoastaan seuraaviin tarkoituksiin: rakentaminen, kunnossapito, perusparannus, laajentaminen, rakenteellisesti uudelleen järjestäminen tai muu investointi. Sukupuoli ja tilastot- tutkimus Yliopistossa on myös selvitetty segregaatiota kuvaavien tilastojen olemassaoloa. Sukupuolen mukaan tehtyjä tilastoja löytyy muun muassa tilastokeskuksen sivustoilta n. 200 kappaletta koskien työelämää, työttömyyttä, palkkoja, koulutusta, ammatteja uravalintoja. Alueen ja sukupuolen mukaan tehdyt tilastot ovat harvinaisempia. Jatkossa keskitytään saamaan ja tuottamaan näitä lisää. Yliopisto on selvittänyt muun muassa sukupuolen mukaista segregaatiota TOL 2002 ja TOL 2008 mukaisesti sekä analysoinut niiden eroavaisuuksia ja seuraamuksia. Alustavan havainnon mukaan uusi toimialaluokitus häivyttää sukupuolten välistä työelämän segregaatiota. Tähän vaikuttaa muun muassa se, että nykyisessä (TOL 2008) toimialaluokituksessa on yhdistetty työllistäviä, vahvasti sukupuolen mukaan segregoituneita toimialoja yhdeksi laajaksi toimialaksi. Lapissa perinteisesti ja TOL 2002: n mukaisesti suurin työllistäjä on ollut naisvaltainen terveydenhuolto ja sosiaaliala. Uuden toimialaluokituksen mukaisesti sukupuolen ja alueen yhdistävää tietoa alasta ei ole enää saatavilla. Tämä vaikeuttaa alueen naisvaltaisimman ja työllistävimmän alan seuraamista segregaation purkamisen näkökulmasta. Molemmat tehdyt tutkimukset ovat esimerkkejä siitä, kuinka rakenteisiin liittyvällä niin sanotulla sukupuolineutraalilla toiminnalla on sukupuolten mukaisia seuraamuksia. Molemmat rakenteisiin liittyvät käytännöt määrittelevät sukupuolten paikkoja ja toimintaa hierarkisoimalla toimialoja (vertikaalinen segregaatio) sekä häivyttämällä horisontaalisen segregaation näkyvyyttä tilastoinnin keinoin. Sukupuoli ja media- tutkimus Lapin yliopiston tekemässä media-aineiston sisällönanalyysissä on kiinnitetty huomiota pieneltä tuntuviin mutta silti merkittäviin asioihin, kuten esimerkiksi otsikointiin, naisia ja miehiä kuvaavien ilmausten ja adjektiivien valintaan, sukupuolittuneisiin käsitteisiin jne. Tutkimuksessa perehdyttiin hankkeen aikana kerättyyn media-aineistoon, joka käsittää yhteensä 579 juttua vuosilta 2008-2011.Lähtökohtana on ajatus, että media ei vain kuvaa todellisuutta, vaan on myös vahvasti mukana luomassa erilaisia sukupuolittuneita käytäntöjä. Tutkimustiedon avulla kerätyn tiedon välittämiseksi, jakamiseksi ja käytäntöön saattamiseksi järjestettiin tiedotustilaisuus toimittajille. Myös hankkeen tuotokset tukevat sitä, että tulokset tulisivat mahdollisimman laajaan käyttöön ja auttaisivat niin media-alan tekijöitä kuin lukijoitakin havaitsemaan sukupuolittuneita käytänteitä mm. sanomalehdissä. Journalismia sukupuolittuneena ammatillisena käytänteenä tutkineet Sinikka Torkkola ja Iiris Ruoho (2010, 36) esittävät, että media osallistuu omilla kerrontatavoillaan ja näkökulmillaan myyttien luomiseen. Myytit EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 17/44

ja rakenteet taas eivät muutu vain vaihtamalla tekijän sukupuolta. Esimerkiksi naispuoliset toimittajat eivät välttämättä tee naisista vähemmän stereotyyppisiä kuvia kuin miespuoliset toimittajat. Suomalaisessa yhteiskunnassa elää vahvasti oletus tasa-arvosta, jopa sukupuolineutraaliudesta. Ehkä juuri tällaiset myytit osaltaan rajoittavat kykyä nähdä journalismi muuna kuin viattomana tiedonvälittäjänä (Ruoho & Torkkola 2010, 78). Monissa toimituksissa sukupuolittuneita käytäntöjä tunnistetaan ja niitä tietoisesti puretaan. Esimerkiksi jakoa niin sanottuihin naisten ja miesten aiheisiin pyritään tietoisesti rikkomaan: miespuoliset toimittajat kirjoittavat päivähoidosta ja naispuoliset armeijasta. Toimituksissa myös seurataan naisten ja miesten esiintymistä jutuissa, ja naisten määrää ja näkyvyyttä pyritään lisäämään. (Ruoho & Torkkola 2010, 129.) Monessa hankkeen keräämässä aineiston jutussa sukupuolta pohditaan, mutta yhdessäkään ei miespuolinen kirjoittaja pohdi omaa sukupuoltaan toimittajan työn näkökulmasta. Tämäkin aineisto siis uusintaa käsitystä siitä, että miehet eivät ole tottuneet käsittelemään kriittisesti maskuliinisuutta ja reflektoimaan itseään organisaation edustajina (ks. Ruoho & Torkkola 2010, 105). Muuta Lisäksi Lapin yliopistossa on kerätty Lappilainen tasa-arvo ja segregaatio teemasta aineistoa ja keskitytty tunnistamaan sukupuolen kannalta keskeisiä indikaattoreita. Lähinnä on keskitytty tilastokeskuksen tuottamaan materiaaliin. Sen tulokset toimivat pohja-aineistona muille teemoille. Yliopistossa on myös kerätty aineistoa, joka koski sukupuolen mukaista työttömyyttä Lapissa ja erityisesti Itä-Lapissa. Analyysin pohjalta on valmistumassa työvoimapoliittisten toimenpiteiden sukupuolivaikutusten arviointi Lapissa ja Itä- Lapissa. Syyskuussa aloitettiin yliopistossa Rakenteisiin, alueeseen ja käytäntöihin kätkeytyvä valta ja sukupuoli, tutkimusteema II. Teema käynnistyi keräämällä sukupuolenmukaista tilastotietoa Lapin työssäkäynnistä ja toimialoista. Alustavien tulosten pohjalta kirjoitettiin esitelmä Sukupuoli yhteiskunnassa seminaariin, joka järjestettiin 11.11.2011 Tampereella. Esitelmä ja sen pohjana oleva selvitys yhtäältä valotti lappilaisen elinkeinoelämän hierarkioita sukupuolten näkökulmasta ja toisaalta pohti tutkimusta tasa-arvotyön mahdollisuutena. Esitelmä ja sen pohjana oleva selvitys jäsensivät tutkimusta yhtenä tasa-arvotyön keinona. Työ jatkuu vielä seuraavalla raportointikaudella. Tutkimusteema I:n liittyen sukupuolen ja alueen keskeisiä indikaattoreita on kerätty ja niistä on tiedotettu ja keskusteltu Tilastokeskuksen järjestämässä seminaarissa syys-lokakuun vaihteessa 2011. Teema I:n tarkoituksena on kerätä aineistoa koko uuden sopimuskauden ajan. Sen tulokset toimivat pohja-aineistona muille teemoille. Tutkimusteema II:n liittyen käynnistettiin suunnittelu seminaarista, jonka aiheena tulee olemaan raha ja sukupuoli. Seminaarin suunnittelu jatkuu alkuvuodesta 2012 ja se on tarkoitus järjestää keväällä 2012. Marjaana Peltolan kandidaatin työ valmistuu alkuvuodesta 2012. Työ käsittelee Lapin Letka-hankkeessa järjestettyä työvoimapoliittista koulutusta - Mies lähihoitajana. Tulosten levittäminen tehdään vuoden 2012 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 18/44

puolella. 9.3.2 Opetuksen ja T&K&I yhdistäminen hanketoiminnassa Lapin Letkalle on ollut tekeillä kaksi opinnäytetyötä, sosionimiopiskelija Sirpa Jokelainen-Klemetin opinnäytetyö Lappian tasa-arvosuunnitelman kehittämisestä tasa-arvokyselyn pohjalta ja niin ikään sosiaalialan opiskelijoiden Anni Lauhikarin ja Liisa Ylevän opinnäytetyö, jossa tekniikan naisopiskelijat ja sosiaali- ja terveysalan miesopiskelijat kuvittavat digitarinoilla omaa vähemmistöasemaansa toisen sukupuolen valtaamalla koulutusalalla. Sirpa Jokelainen-Klemetin opinnäyte työ valmistui vuoden lopussa. Lauhakarin ja Ylevän opinnäyte työ valmistuu keväällä 2012. 9.3.3 Selvitykset Lappilaisten kuntien tasa-arvosuunnitelmat Vuonna 2008 hankkeessa on selvitetty kuinka monella lappilaisella kunnalla on voimassa oleva henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma ja millaisia ovat voimassa olevat tasa-arvosuunnitelmat. Tämän selvityksen mukaan vuonna 2008 Lapin kunnista 12 (57 %) oli laatinut lain edellyttämän tasaarvosuunnitelman. Lisäksi valitettavan moni suunnitelma jää ylimalkaiseksi julistukseksi tavoiteltavasta sukupuolten välisestä tasa-arvosta, eikä konkreettisia toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi ole suunnitelmiin juurikaan kirjattu. Näyttää siltä, että tasa-arvosuunnitelman merkitystä naisten ja miesten välisen tasa-arvon kehittämistyökaluna ei ole vielä täysin oivallettu. Tasa-arvosuunnitelma kannattaa tehdä paitsi lain velvoitteesta myös sen monien positiivisten vaikutusten vuoksi. Tasa-arvosuunnitelmalla voidaan lisätä työhyvinvointia ja työntekijöiden kokemusta oikeudenmukaisuuden toteutumisesta. Tasa-arvoinen työpaikka houkuttelee osaavaa työvoimaa ja luo myös modernia organisaatiokuvaa. Miehet ja naiset sekä kuntademokratia Vuonna 2009 hanke selvitti miten lappilaisten kuntien luottamuselinten puheenjohtajuudet jakaantuvat miesten ja naisten kesken. Lapin kuntien luottamuselinten puheenjohtajuudet ovat edelleen miesten hallinnassa. Tehdyn selvityksen mukaan 75 %:a (155) puheenjohtajista on miehiä ja vain 25 %:a (50) naisia. Naisten osuus on noussut muutaman prosentin viime kunnallisvaalikauden lopusta. Naisten osuus puheenjohtajina on vielä pienempi vaikutusvaltaisilla paikoilla, valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajina. Puheenjohtajapaikat näyttävät jakaantuneen myös tyypillisinä pidettävien nais- ja miesvaltaisten alojen mukaisesti. Kaikki teknisten lautakuntien puheenjohtajat ovat miehiä. Sivistys- ja koulutuslautakunta ovat ainoat lautakunnat, joissa naispuheenjohtajat ovat enemmistönä. Naisjohtajat syynissä Vuonna 2010 Lapin kesäyliopistosta valmistui selvitys siitä, mikä on tällä hetkellä naisjohtajien osuus Lapin EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 19/44

kunnissa ja kuntayhtymissä. Selvityksen kohteena oli nimenomaan kuntien ja kuntayhtymien johtoryhmiin kuuluvien henkilöiden sukupuoli sekä heidän hallinnon ala, joka kertoo työskentelevätkö naiset ja miehet perinteisesti omalle sukupuolelle tyypillisten alojen johtajina. Selvityksen tuloksia peilataan viimeisen kahden vuoden aikana tehtyihin rekrytointeihin: kuinka paljon naisia ja miehiä on ylipäätään hakenut johtotehtäviin ja kuinka suuri osuus valituksi tulleista on naisia ja miehiä. Selvityksen perustella voidaan todeta, että miehet ovat enemmistönä Lapin kuntien (58 %) ja naiset Lapin kuntayhtymien (52 %) johtoryhmissä. Vaikka naisia ja miehiä on kohtuullisen tasaisesti johtoryhmissä, voidaan naisten osuutta johtotehtävissä kuitenkin pitää pienenä suhteutettuna naisten osuuteen kuntien ja kuntayhtymien työntekijämääristä. Lapin kuntien johtoryhmään kuuluvien naisjohtajien osuus (42 %) on pienempi kuin naistenjohtajien osuus kunnissa valtakunnallisesti (54 %). Ero ei silti välttämättä tarkoita sitä, että Lapin kuntien johtoryhmissä olisi naisia muuta maata vähemmän, sillä naisjohtajien valtakunnalliseen lukuun on laskettu myös muut kuin johtoryhmään kuuluvat johtohenkilöt ja mitä korkeammalle hierarkiassa noustaan, sitä pienempi naisten osuus tyypillisesti on. Valtakunnallisesti tarkasteltuna naisten osuus Lapin kuntien johtoryhmään kuuluvista henkilöistä on hyvä, sillä naisten osuus kaikista johtotehtävistä toimivista on vain kolmannes. Lapin kunnista naisjohtajia on eniten johtoryhmässä Kittilässä ja Muoniossa, joissa on myös naiskunnanjohtajat. Naisia toimii Lapissa kunnanjohtajina selvästi harvemmin kuin muissa johtoryhmätasoisissa tehtävissä. Johtotehtävät ovat muutenkin jakaantuneet vahvasti sukupuolen mukaan sekä kunnissa että kuntayhtymissä. Miesten osuus on suhteettoman suuri hierarkian yläpäässä, kuntien ja kuntayhtymien johtajissa ja toisaalta naiset ja miehet työskentelevät korostuneesti omalle sukupuolelle tyypillisten alojen johtajina. Lapin kunnissa kaikki tekniset johtajat ovat miehiä, sosiaali- ja sivistysjohtajista puolestaan enemmistö on naisia. Kuntayhtymien johtoryhmistä naisten osuus on keskimääräistä suurempi naisvaltaisessa terveydenhuollossa, jonka johtoryhmiin kuuluvista hoitajista ja ohjaajista kaikki ovat Lapissa naisia. Selvityksessä tuli ilmi, että miehet ovat hakeneet naisia useammin kuntien johtotehtäviin. Johtotehtäviin hakeneista 58 % oli miehiä ja 42 % naisia. Jakauma on lähes sama kuin kuntien johtoryhmien sukupuolijakauma tällä hetkellä. Kunnanjohtajaksi miehet pyrkivät selvästi naisia useammin, mutta sivistysja kehittämisjohtajaksi hakeneista noin puolet oli naisia ja puolet miehiä. Naisten osuus tehtävään valituksi tulleista on hieman hakeneiden naisten osuutta suurempi (47 %). Kaiken kaikkiaan naisten osuuden nousu johtotehtävissä vaatisi kuitenkin lisää naishakijoita. Erityisesti kunnan- ja kuntayhtymien johtajiksi tarvittaisiin lisää naishakijoita. Miesten asema johtotehtävissä näyttää tällä hetkellä vakaalta hakijoiden sukupuolijakauman perusteella. Miestyöntekijöitä tarvittaisiin kuitenkin muillekin hierarkian tasoille kuin johtoon. Miehiä kaivattaisiin erityisesti esimerkiksi hoiva-alalle lieventämään työntekijäpulaa. Vastaavasti naisia tarvittaisiin tekniselle puolelle sekä työntekijöiksi että johtotehtäviin. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 20/44