Helsingin Metallityöväen ammattiosasto ry 5:n jäsenlehti N:o 4 2015 Näitä tarvitaan lisää, jotta Sipilän hallituksen leikkaus- ja pakkolakipolitiikka murretaan. Kuva ay-liikkeen mielenosoituksesta 18.9.2015 Ammattiosaston toimisto on kiinni 23.12.2015-11.1.2016. Sen jälkeen avoinna tiistaisin ja torstaisin klo. 9.30-13.00 ja 14.30-17.00. puhelin nro. 0451398019 Toimiston osoite: Saariniemenkatu 4 00530 Helsinki Toimiston kiinni ollessa yhteydenotot tarvittaessa: Ao:n työntekijä Kari Pekkarinen puh. 0405804573 Ao:n puheenjohtaja Pentti Ruohonen puh. 0415387109 Metalli Vitosen kotisivut ja facebooksivut Uudistetut kotisivut löytyvät osoitteesta www.5.fi Sivuilta löytyy tietoa osastosta ja tapahtumista Facebook sivut: Kirjaudu facebookkiin ja hae Helsingin Metallityöväen ammattiosastoa ja tykkää sivuista, jotta saat sivujen syötteet. Sivuilta löydät ajankohtaisten uutisten lisäksi kokouksiemme ajankohdat ja paikat.
2 Puheenjohtaja Päätoimittaja Pentti Ruohonen Kari Pekkarinen Ei Paniikkia Neuvottelut keskusjärjestöjen välillä kaatuivat työnantajien päätöksellä. Neuvotteluja käytiin pitkälti SAK:n hallituksen syksyllä tekemän esityksen pohjalta, joka piti sisällään työläisen ansioiden ja työttömien turvan heikennyksiä. Sekään ei kelvannut EK:lle. Nyt saatu aikalisä tuli tarpeeseen. Paniikkiratkaisuihin lähtemällä Suomen ja työläisten asemaa olisi vain heikennetty. Nyt ay-liikkeellä on mahdollisuus harkita tilanne uudelleen ja keskittyä työläisten oikeuksien puolustamiseen leikkausten sijaan. Yritysten tila ei ole läheskään niin toivoton kuin julkisuudessa toitotetaan, pystyväthän ne maksamaan koko ajan suuria osinkoja omistajilleen. Pakkolakien kaatamiseenkin ay-liikkeen voima riittää, riittääkö tahto, siitä on kyse. Hallitus ja EK mittaavat nyt suomalaisen ay-liikkeen ryhtiä, sitä on löydyttävä, ja sitä löytyy tarvittaessa. Näytettävä se on kuitenkin vastustajille, puhe tuskin auttaa. Vapaasti tuntemattoman sotilaan Rokan ajatusta tulkiten: Jos lähtee juoksemaan karkuun, saa juosta Pohjanlahdelle saakka, perässä vihollinen tulee Liittokokousvaalit ja liittokokous ensi keväänä Maaliskuussa alkavat Metalliliiton liittokokousvaalit. Ehdokkaita on asetettu jo monilla työpaikoilla ja ammattiosastoissa, myös Metalli Vitosessa. Tammikuun loppuun mennessä ehdokaslistat on oltava valmiina. Metallissa on kaksi merkittävää vaaliliittoa: Yhteistyön vaaliliitto ja Vaikuttajien vaaliliitto. Yhteistyön vaaliliitto on Sosialidemokraattien ympärille koostuva ja Vaikuttajien vaaliliitto Vasemmiston ja sitoutumattomien yhteenliittymä. Kummankin vaaliliiton ehdokkaista enemmistö varmaan on muita kuin puolueiden jäseniä. Näiden kahden kesken todellinen kilpailu paikoista käytäneen tälläkin kertaa, sillä porvarilliset vaaliliitot ja ehdokkaat tuskin nykyisen hallituksen aikana saavat suurta tukea työläisiltä. Liittokokousten edellä nousevat aina näkyviin liiton johdon henkilövalinnat, niin tälläkin kertaa. Sd-ryhmä on jo asettunut Riku Aallon taakse, ilman vastaehdokkaita. Vaikuttajien ykkösmiehen paikkaa tavoittelee tässä vaiheessa kolme ehdokasta. Kaksi heistä esiintyy tässä lehdessä: Terho Ihalainen ja Turja Lehtonen. Raimo Kytömaa, joka on kolmas ehdokas, oli esittelyssä edellisessä lehdessämme. Toukokuussa liittokokouksessa vaikuttajien ryhmässä valinta tehdään heidän ja mahdollisesti vielä jonkun muun välillä. Henkilövalintoja tärkeäpää on kuitenkin kokouksen päätökset jäsenten edunvalvonnasta. Liittokokousten edunvalvontaa koskevat päätökset ovat kuitenkin useimmiten olleet yleisluontoisia ja vähemmän konkreettisia. Tällainen jättää liiton johdolle paljon pelivaraa, ja sitä on käytetty, niin kuin kaikki tietävät. Jäsenillä on vaaleissa valta valita edustajat, jotka tekevät päätökset. Siihen jäsenten päätösvalta onkin viimeisinä vuosikymmeninä jäänyt. Työehtosopimusten hyväksymisessä tai hylkäämisessä jäsenistöä ei ole haluttu kuulla. Tämä on ollut lähinnä Sd-ryhmän linja, Vaikuttajien piirissä jäsenäänestyksillä on monia kannattajia ja siitä on ajoittain äänestettykin liiton hallinnossa. Tuleva liittokokous voi tehdä jäsenten valtaa lisääviä linjauksia, riippuen tietysti sinne valituista edustajista. Liittokokouksen päätösten pitäisi perustua jäseniltä ammattiosastojen kautta tulleisiin esityksiin. Ammattiosastojen esitykset on toimitettava liittoon tammikuun 21. päivänä. Metalli Vitonen päättää esityksistään, ainakin pääosalta, toimikunnassa 12. tammikuuta. Kaikki jäsenemme voivat tehdä ehdotuksia toimikunnalle, joka kokoaa lopulliset esityksemme. Lähettäkää ennen tammikuun 12. päivää osaston sähköpostiin tai kirjeenä esityksiä, kaikki tullaan käsittelemään. Esitysten ei tarvitse olla viimeiseen pilkkuun saakka muotoiltuja, asia ja selvä tavoite riittää. Kantaa ottamalla meillä kaikilla on mahdollisuus parantaa liittomme toimintaa edunvalvojana. Vaiherikas ja monelle vaikea vuosi on päättymässä. Toivotan kaikille jäsenille ja heidän perheilleen hyvää joulua ja parempaa tulevaa vuotta. Päätoimittaja: Kari Pekkarinen puh: 040 580 4573 sähköposti: kari.pekkarinen@sci.fi Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani METALLI VITONEN Saariniemenkatu 4, 00530 Helsinki puh: 045 139 8019 toimisto auki: tiistai ja torstai klo 9.30-13.00 ja 14.30-17.00. Arkipyhien aattona auki klo 13.00 asti. sähköposti: 5@sci.fi www.5.fi Yhdessä olemme vahvoja Yleismaailmallinen tilanne on epävakaampi kuin aikoihin, sodat ja terrorismi uhkaavat rauhaa ja vakautta. Rauha on kuitenkin kaiken ay-toiminnan perusedellytys ja ilman sitä emme voi kehittää työoloja. Täten ay-liikkeen tulee olla myös aktiivinen rauhantyön edistäjä. Sodat ja elinolojen heikkous saa ihmiset hakemaan parempia ja turvallisempia tulevaisuuden näkymiä siirtymällä vakaampiin oloihin. Tämä tuo myös meille vastuun pitää huolta, ettei Suomeen synny kaksia työmarkkinoita, joista toisessa ei noudateta valta väestöä koskevia työehtosopimuksia. On myös taisteltava nykyisten sopimusten tason ja työehtosopimusten yleissitovuuden puolesta, jotta voidaan taata työväestölle kohtuullinen toimeentulo. Paperiteollisuuden ja telakkateollisuuden lasku, euroalueen taantuma ja Venäjän kaupan romahtaminen ovat ajaneet talouden ahdinkoon. Mutta nyt on jo näkyvissä paperitehtaiden sekä telakoiden nousu ja euroalueenkin taantumassa pohja on saavutettu ja suunta on ylöspäin. Kolmen S:n hallituksella on kiire tehdä rakenteellisia tulon siirtoja palkansaajilta eliitille. Työntekijöiden saama osuus varallisuudesta on kokoajan pienentymässä pääomatulojen virratessa omistavalle kansan osalle. Johdon palkkojen kasvu ja yritysten jakamat huippu osingot kertovat selvästi palkanmaksuvaraa löytyvän. Suomea ja palkansaajan asemaa on pystytty tähänkin asti parantamaan solidaarisuudella ja joukkovoimalla. Tämä toimii hyvin tänäänkin: hallitus on jo joutunut perääntymään / vatuloimaan moneen kertaan huomatessaan kansanosien liikehdinnän. Yhdessä olemme vahvoja. Liittokokousvaalit keväällä ovat tärkeät ja pitää saada hyvä äänestysprosentti vaaleissa, sillä elinkeinoelämän keskusliitto seuraa äänestysprosenttia tarkasti. Hyvä äänestysprosentti antaa edustajillemme paremman mandaatin ajaa asioita eteenpäin. Käyttäkäämme äänioikeuttamme saadaksemme hyvät edustajat liittokokoukseen samalla antaen signaalin aktiivisesta ay-liikkeestä EK:lle.
AMMATTIOSASTON SYYSKOKOUKSEN 26.11.2015 JA TOIMI- KUNNAN JÄRJESTÄYTYMISKOKOUKSEN 8.12.2015 TEKEMÄT AMMATTIOSASTON HENKILÖVALINNAT VUODELLE 2016 3 Puheenjohtaja Pentti Ruohonen Sihteeri Sami Heikkinen Taloudenhoitaja Kari Pekkarinen Varapuheenjohtaja Jaro Palmèn Varasihteeri Juhani Ylitalo TOIMIKUNNAN JÄSENET: Grundström Tommi Hasanen Marko Heikkinen Sami Holopainen Jouni Ihander Jan Karttunen Jussi Kontturi Samu Lahtinen Karita Leinonen Juha-Matti Palmèn Jaro Pekkarinen Kari Ruohonen Pentti Segercrantz Hans Timonen Riitta Westman Juho Ylitalo Juhani TOIMIKUNNAN VARAJÄSENET: Anttila Veli Asikainen Antero Back Jari Falck Jari Harmaala Jarmo Hasanen Jouni Huhta Satu Hytönen Erkki Kannisto Pasi Kiljunen Reijo Kupiainen Kalevi Laukkanen Kari Palm Tarmo Sutinen Pasi Uusaro Tommi Työjaosto: Pentti Ruohonen, Sami Heikkinen, Kari Pekkarinen, Jaro Palmèn, Juhani Ylitalo, Jan Ihander ja Karita Lahtinen. Toiminnantarkastajat: Juha Pesola ja Mika Poikolainen. Heidän varamiehensä: Timo Eklund ja Ari Kolehmainen. ALUEKOKOUSADUSTAJAT JA HENKILÖ- KOHTAISET VARAEDUSTAJAT: Ruohonen Pentti, vara Pekkarinen Kari Heikkinen Sami, vara Kannisto Pasi Ihander Jan, vara Ylitalo Juhani Lahtinen Karita, vara Sutinen Pasi Karttunen Jussi, vara Anttila Veli Palmèn Jaro, vara Back Jari Osaston edustajiksi seututoimikuntaan valittiin Pentti Ruohonen ja Sami Heikkinen, varalle Jaro Palmèn ja Juhani Ylitalo. Osaston edustajiksi Malmin Järjestötalon kokouksiin ja heidän varamiehikseen valittiin: Minna Rinki, varalle Sami Heikkinen Veli Anttila, varalle Kari Pekkarinen Riitta Timonen, varalle Kalevi Kupiainen Antero Asikainen, varalle Erkki Hytönen Osaston kirjeenvaihtaja: Kari Pekkarinen. Opintosihteeri Pentti Ruohonen. Nuorisovastaava: Jouni Hasanen. Nuorisojaosto: Jouni Hasanen, Taru Syrjä ja Joanna Salonen. Osaston lehden päätoimittaja: Kari Pekkarinen. Tiedotusjaosto: Kari Pekkarinen, Pentti Ruohonen ja Erkki Hytönen. Veteraanivastaava: Erkki Hytönen Kansainvälisten asioiden ja solidaarisuustoiminnan jaostona toimii työjaosto, joka valitsee kv. vastaavan. Malmin Työväentalo Oy:n kokouksiin osaston edustajaksi ja hänen varamiehekseen valittiin: Veli Anttila ja varalle Pentti Ruohonen Uusi sairauslomalaki Viereisen jutun kirjoittaja, ammattiosaston sihteeri Sami Heikkinen vasemmalla. Oikealla puheenjohtaja Pentti Ruohonen. Molemmilla alkaa vuoden alussa toinen perättäinen vuosi tehtävässään. Hallitus esittää sairaslomalain uudistamista muuttamalla ensimmäinen sairauslomapäivä palkattomaksi ja seuraavista 2-9 päivästä maksettaisiin 80 prosenttia. EK:n mukaan omavastuu on kohtuullinen eikä syöksisi ketään taloudelliseen ahdinkoon. Nykyisellä palkkatasolla ja jatkuvasti kohoavilla elinkustannuksilla monella duunarilla ei ole varaa jäädä palkattomasti sairastamaan vaan lain toteutuessa töihin mentäisiin todennäköisesti sairaina. Tutkimusten mukaan sairaana töitä tekevällä on kaksinkertainen riski sairastua esimerkiksi sydäntauteihin, kuin niillä jotka jäävät kotiin lepäämään ja hoitamaan itsensä kuntoon. Uusi laki jakaisi suomalaiset kahteen kastiin, duunareihin jotka joutuisivat tekemään töitä sairaana tai sairastamaan palkattomasti ja toimihenkilöihin joista osa voisi tehdä työnsä kotona etänä palkan juostessa. Jos hallituksen tarkoituksena on vähentää sairauspoissaoloja ja pienentää työnantajien kustannuksia niin asian voisi tehdä viisaamminkin. Esimerkiksi joitakin vuosia sitten työehtosopimukseen kirjattu mahdollisuus sopia paikallisesti omailmoitusjärjestelmän käytöstä vähensi sairauspoissaoloja meidän yrityksessä noin 40 % vuodessa Jos uusi sairauslomalaki menee läpi, niin tulevaisuudessa työntekijän kannattaisi miettiä tarkkaan palaako töihin ennen sairausloman päättymistä. Jos tauti ottaisikin takapakkia, niin palkasta leikattaisiin taas omavastuuosa. Ajatus, että sairauspoissaolot vähenevät rankaisemalla rahallisesti työntekijöitä, on järjenvastainen. Jos työpaikoilla esiintyy enemmän sairauspoissaoloja kuin keskimäärin muualla niin todennäköisesti työpaikalla on suurempia ongelmia, joihin voidaan puuttua parhaiten esimerkiksi työterveyslaitoksen avustuksella. Voi tietenkin olla, ettei hallituksen ja EK:n tavoitteena ole poissaolojen vähentäminen vaan tehdä jälleen tulonsiirto työntekijöiden pussista työnantajien kukkaroon. Sami Heikkinen
4 Liittosihteeriehdokas Terho Ihalainen Olen asettunut tulevassa Metallityöväen Liiton liittokokouksessa liittosihteeriehdokkaaksi. Kotoisin Savon sydämestä, Siilinjärveltä. Naimisissa, 46 vuotias kahden aikuisen tyttären isä, sekä 1 vuotiaan tyttölapsen onnellinen isoisä. Harrastuksiini kuuluu erilaiset pallopelit, kalastus sekä penkkiurheilu. Työhistoria ennen liittoon töihin tuloa on kertynyt erilaisista alan sekä puusepänteollisuuden töistä. Metallialalla koneistajana sekä asentajana yli 20 vuotta. Aiemman työhistoriani kautta olen saanut toimia myös Savon Ammatti ja Aikuisopistolla alan ammattitutkintojen näyttötöiden valvojana, täten kokemusta kertynyt myös ammatillisesta koulutusjärjestelmästä. Politiikassa olen toiminut Vasemmistoliiton edustajana Siilinjärvellä, sekä PohjoisSavon maakunnassa: Kunnanhallituksen jäsen Kunnanvaltuuston sen varajä- Sosiaalilautakunnan jäsen Metalliliiton palvelukseen siirryin syksyllä 2011. Tällä hetkellä työnimikkeenä on sopimusasiantuntija. Pohjois-Savon valtuuston jäsen Olen toiminut työhistoriani aikana erilaisissa luottamustehtävissä 90 luvun alkupuolelta lähtien: Yhden kerran ehdokkaana Eduskuntavaaleissa Samesor Oy:n pääluottamusmies 14 vuotta Ammattiosasto 60 ry:n puheenjohtaja 10 vuotta Metallin Piiritoimikunnan jäsen/ puheenjohtaja Metallin Aluetoimikunnan jäsen Metallin Liittovaltuuston ja Liittotoimikunnan varajäsen Metallin Liittokokousedustaja SAK:n aluetoimikunnan jäsen Maakunta- Puoluekokousedustaja Työnantajat voimiensa tunnoissa Työnantajat ovat ulostuloissaan kyseenalaistaneet muun muassa ay- jäsenmaksujen verovapauden ja työehtosopimusten yleissitovuuden, Työnantajat suosittelevat pakkosovittelulainsäädännön käyttöönottoa sekä tuntuvampia sakkoja ja korvausvastuuta laittomien lakkojen ehkäisemiseksi Ruotsin mallin mukaisesti. Tämä kaikki on osa hallituksen pakkolakiesityksien siivellä tullutta rummutusta ay-liikettä vastaan. SAK:n tekemä vastatarjous pakkolakien välttämiseksi oli sellainen, josta työnantajan ei olisi uskonut kieltäytyvän, näin kuitenkin kävi. Työrauhan takaaminen nolla palkankorotuksilla ja työnantajamaksujen alennuksilla. Tätä voisi verrata lottovoittoon työnantajalle, tämäkään ei kelvannut! Posti oli ajautua työnantajien koekentäksi Media on osoittanut olevansa sopimuskiistoissa työnantajan puolella. Tästä parhaana esimerkkinä oli postissa ollut tilanne. En ole etsimälläkään löytänyt lehdistöstä lausuntoja taikka kannanottoja postin työntekijöiden puolesta. Miksi aina pienipalkkainen työntekijä ja sen joukon puolia pitävä ayliike on uhka yhteiskuntarauhalle? Miksi aina huonot yritysjohtajat saavat vain lisää etuja ja palkkaa, vaikka ovat tehneet kalliitakin virheratkaisuja? Posti olisi halunnut työntekijöiden tulevaisuudessa olevan superihmisiä ylipitkineen työpäivineen, laajojen raskaiden jakelualueiden hallitsijoita pienellä palkalla. Postilaisen 2000 euron kuukausipalkkako muka kaataa Suomen? Lisien leikkauksella ja ehtoja muu- toinkin heikentämällä, oletetaan työntekijän jaksavan antaa parastaan ja sitoutuvan työhön. että työehtosopimus on aina sopimus, jossa molemmat osapuolet valvovat etujaan. Työntekijät yhteiskun- Paikallinen sopiminen nan rakentajana ja kriisilauseke. Työntekijät ovat panostaneet yhteiskunnan ja työttömyyden hoitamiseen vuoden 2008 jälkeen oman ostovoimansa heikennyksillä. Ostovoima on käytännössä heikentynyt neljä vuotta perätysten. Tämä jos mikä on panostusta yhteiskunnan eteen. Äärimaltilliset palkkaratkaisut sekä panostukset työttömien jäsenten asemaan. Neljän vuoden ostovoiman laskun kääntöpuolena on ollut työnantajalle annetut helpotukset kelamaksun ja yhteisöveron laskun muodossa. Unohtaa ei myöskään voi eläkeratkaisua, jolla työuria pidennettiin. Vuoden 2008 jälkeen sovittujen palkkaratkaisujen oleellisena osana, jolla sopimukset on työntekijöille myyty, on nimenomaan ollut panostukset työttömien asemaan. Olemme työnantajien mielestä ei liike kun emme suostu kaikkeen mitä he esittävät. Kuitenkin hekin ymmärtävät, Uusimpana hallituksen kaavailemista esityksistä liittyy paikalliseen sopimiseen työpaikoilla, sekä siihen sisällytettävään kriisilausekkeeseen. Vahvimpana jo vuosikymmeniä työnantajan käytössä ollut kriisilause, TYÖSOPIMUSLAKI 5 luku LOMAUTTAMINEN. Tämä lause tarkoittaa palkan maksamisen keskeyttämistä. Ajatella, työnantajan ei tarvitse maksaa ollenkaan palkkaa. Mielestäni tätä lain kohtaa työnantajat ovat käyttäneet osittain jopa perusteettomasti ja häikäilemättömästi hyväksi työaikajoustoina. Siis pelkästään joillakin työpaikoilla, työaikajoustoina. Terho Ihalainen Sopimusasiantuntija Metallityöväen Liitto ry Kuva vasemmalla: Ammattiosaston pikkujoulujuhlaan 28.11. kuului perinteiseen tapaan puheenjohtajan tervehdyspuhe. Ruohonen yksin tyhjällä tanssiparketilla ja porukka kuuntelee tarkkavaisena. Kuva oikealla: Arvonta alkaa. Päävoitto, juhlakori on vielä onnettaren selän takana ja puheenjohtaja kertoo arvonnan sääntöjä. Mikrofonia pitelee illan esiintyjä ja karaoken vetäjä Esa Zuban, mies Hietalahden telakalta ja telakan osaston puheenjohtaja. Arvonta oli siis luotettavissa käsissä ja kaikki voitot jaettiin hyvässä järjestyksessä.
5 Kuka ihmeen Turja Lehtonen? Mistä sana Turja tulee ja mitä se tarkoittaa, kysytään minulta usein, kun esittelen itseni. Erilaisten kirjojen mukaan se tarkoittaa Lapin noitaa ja Tuonelan jokea, minkä kerrottuani seuraa yleensä hiljaisuus. Todellisuudessa olen tavallinen 45-vuotias perheellinen mies, jonka kotipaikka on Turku, vaikka olen työskennellyt Helsingissä jo vuodesta 1999. Kotipaikkani on kuitenkin minulle erittäin tärkeä, sillä kun olen Turussa, tiedän olevani vapaalla. Siellä saan kerättyä voimia, joita totisesti Helsingissä eri koitoksissa tarvitsen. Perheeseeni kuuluu vaimoni Mia ja poikamme Pekka sekä kaksi portugalinvesikoiraurosta. Harrastuksiin työni ei hirveästi aikaa jätä, mutta aina kun sitä on, suuntaan veneilemään Turun saaristoon. Työhistoriani olen tehnyt Valmet Paperikoneilla, joka sittemmin muuttui Metsoksi ja on taas tänään Valmet. Siellä toimin luottamusmiehenä, työhuonekunnan puheenjohtajana sekä olin globaalin johtoryhmän henkilöstöedustajana. Tämän ohella olin aktiivisesti mukana AO 49:n toiminnassa sen kaikilla portailla, jopa neljä kuukautta siellä töissäkin 1996. Järjestötyö on kiehtonut minua hyvin nuoresta asti. Erilaisissa järjestöissä olen toiminut teini-iästä lähtien, mistä vuosien varrella kehittyi minulle myös ammatti. Helsinkiin minut toivat valinta vuonna 1999 Vasemmistonuorten pääsihteeriksi ja 2001 Metallityöväen Liiton työehtotoimitsijaksi. Vuodesta 2001 olen toiminut useissa tehtävissä Metalliliitossa, tällä hetkellä Metallin Vaikuttajien ryhmänvetäjänä ja sopimusasiantuntijana. Mikäli haluat tutustua tarkemmin siihen, kuka olen ja mitä elämäni varrella olen tehnyt, käy katsomassa kotisivuni www.turja.net. Metallityöväen tulevaisuudessa Liitto Metallin Vaikuttajat Koen, että liitollamme on todella vahva asema tämän päivän yhteiskunnassa ja tätä asemaa meidän tulee kaikin voimin vaalia tulevaisuudessa. Saattaa olla, että ajoittain tämä vahva asema ei näy jäsenistöön asti ja tässä näen meillä olevan suuria haasteita. Pitää muistaa, ettei liitto ole mitään ilman jäseniään. Jos jäsenet eivät tiedä mitä liitto tekee, eivät he tunne sitä omakseen. Liiton pitää myös kuunnella jäsenistöä. Tätä jäsenistön kuuntelemista olen viime vuodet tehnyt ja paljon. Vierailut työpaikoilla ja ammattiosastojen tilaisuuksissa ovat antaneet itselleni valtavasti ja toivon, että olen voinut myös avata jäsenistölle sitä, missä ja miksi eri asioissa on toimittu. Tätä vuoropuhelua pitää kaikkien liiton palkollisten lisätä, jotta pysymme mahdollisimman hyvin ajan hermolla siitä, missä kentällä mennään. Näin saamme myös jäsenemme sitoutumaan tavoitteisiimme. Metallityöväen Liiton liittokokous vuonna 2012 ja sen Vaikuttajaryhmä valitsi minut ryhmänvetäjäksi. Tehtävä ei ole ollut helppo ottaen huomioon ajan haasteet yhteiskunnassa, jossa oikeistovoimat ovat jyllänneet. Tuolloin 2012 lupasin, että haluan tehdä tätä työtä avoimemmin ja enemmän yhteistyössä ryhmän aktiivien kanssa. Osassa uskon onnistuneeni ja paljon on vielä parannettavaa, etenkin tiedottamisessa, vaikka siinäkin on edetty. Ihmiset kentältä ovat käyneet kysymässä minulta, olenko halukas jatkamaan tehtävässä. Tähän olen vastannut myöntävästi. Miksi haluan jatkaa? Uskon, että minulla on vielä paljon annettavaa tälle ryhmälle. Uskon myös, että yhä paremmalla yhteistyöllä kentän aktiivien kanssa meillä on mahdollisuus tehdä ryhmästämme vielä vahvempi osa Metalliliittoa kuin mitä se on nyt. Tässä tehtävässä ei lunasteta pikavoittoja lupaamalla asioita, joita ei pysty toteuttamaan, vaan työ vaatii pitkäjänteisyyttä. Sen uskallan sanoa, että tämä ryhmä on näkynyt ja kuulunut paremmin liitossa kuin aikaisemmin ja se on meidän kaikkien Vaikuttajien ansiota, niin kentällä kuin toimistollakin. Olen huono kehumaan tai nostamaan itseäni. Rakastan tekemääni työtä ja jäsenistön valitsemat liittokokousryhmän edustajat päättävät, olenko toiminut viimeiset vuodet oikein tai väärin. Itse luotan siihen, että teot puhuvat puolestani. Luonnollisesti toivon liittokokousryhmän ihmisten tämän nähneen. Toivon kuitenkin kaikkien meidän nyt keskittyvän siihen, että teemme parhaan mahdollisen ehdokasasettelun ja sen jälkeen jokainen vaalityötä ehdokkaittemme eteen. Ellemme pärjää vaaleissa, on se huono asia Vaikuttajille, mutta ennen kaikkea se on huono asia liiton jäsenistölle. Kuten olen monesti todennut, ME Metallin Vaikuttajat olemme liiton omatunto ja jäsenten ääni liitossa. Tästä tulee myös vaalisloganimme: SINUN ÄÄNESI LIITOSSA. Tämän kirjoituksen myötä haluan toivottaa vilkasta vaalityötä sekä teille ja läheisillenne oikein hyvää joulua ja Vaikuttavaa uuttavuotta 2016! Terveisin Turja Lehtonen Metallin Vaikuttajat Ryhmänvetäjä Toimikunnan jäseniä vasemmalta: Jarmo Harmaala, Juha-Matti Leinonen, Pasi Kannisto, Veli Anttila, Antero Asikainen ja Jan Ihander
6 AMMATTIOSASTON TOIMINTASUUNNITELMA 2016 YLEISTÄ Vuosi 2016 alkaa edellisen vuoden tapaan talouden osalta matalasuhdanteessa. Euroopan maiden talouskasvun nousu on hidasta ja pankkien tukemiseen kulutetut sadat miljardit vaikeuttavat talouden nousuun saamista myös Suomessa. Kysyntä tärkeimmillä vientimarkkinoilla lisääntyy hitaasti, mikä kotimaisten investointien matalan tason kanssa näkyy alan tuotannon ja työllisyyden heikkona kehityksenä. Epävarmuutta Suomen talouden kehitykseen tuo myös maan hallituksen kulutuskysyntää heikentävä leikkauspolitiikka ja avoin riidanhaku ay-liikkeen kanssa. Pääoman nopeiden voittojen saalistelu ja voittojen piilottaminen veroparatiiseihin on yhteiskunnan taloudenhoidon sekä työllisyyden uhkana koko ajan. EU:n ja USA:n asettamat Venäjän pakotteet vielä syventävät taantumaa monilla aloilla. Pääkaupunkiseudulla alan työllisyys tullee säilymään toimintavuoden aikana suunnilleen ennallaan. Positiivista alan työllisyyden osalta on ollut Hietalahden telakan aseman paraneminen uuden omistajan ansiosta. Uhkana telakan ja sen alihankkijoiden työllisyydelle on kuitenkin Venäjälle kohdistetut pakotteet, joiden jatkosta päättää USA ja EU. Suurten ikäluokkien eläköityminen jatkuu vielä ja tarjoaa työtilaa nuoremmille, mutta epävarmana aikana työnantajat eivät palkkaa uutta väkeä. Pakolliset, eläkkeelle siirtyneitä korvaavat työpaikat ovat usein pätkätöitä, vuokratyötä ja määräaikaisia töitä jotka lisäävät eriarvoisuutta ja epävarmuutta työpaikoilla. Kevään 2015 eduskuntavaalien tuloksena synnytetty oikeistohallitus tulee leikkaamaan yhteiskunnallisia palveluja, joka vääjäämättä johtaa taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoistumisen lisääntyminen. JÄSENMÄÄRÄ JA TALOUS Ammattiosaston jäsenmäärä pysyy suunnilleen ennallaan, vaikka joitakin yrityksiä muuttaa pois Helsingistä. Jäsenmäärä 2016 on noin 1450. Osaston tulojen arvioidaan pysyvän vuoden 2015 tasolla, vaikka vuoden aikana yleisesti talous näyttää hiukan kohentuvan. Toisaalta ansioiden nousu jäänee vähäiseksi. Ammattiosaston tulot ja menot ovat tasapainossa ja jäsenten palvelujen ja muun toiminnan taso voidaan säilyttää ainakin nykyisellään. EDUNVALVONTA Toimintavuonna on Metalliliiton liittokokous ja sitä edeltävät liitokokousvaalit. Ammattiosasto tekee liittokokoukselle jäsenten oikeuksia ja työehtoja parantavia esityksiä. Myös äänestysaktiivisuuden kohottaminen kuuluu edunvalvontaan, kun jäsenet osallistuvat aktiivisesti, antaa se vahvan viestin liiton sisälle ja myös ulkopuolisille, jäsenten halusta kehittää edunvalvontaa. Työpaikkojen edunvalvontaan ja työpaikkayhteyksien hoitamiseen panostetaan työpaikkakäynneillä ja sähköistä yhteydenpitoa kehittämällä. Osaston työpaikat ovat valtaosin pieniä, muutaman jäsenen työpaikkoja, joiden työntekijöiden edunvalvontaan kiinnitetään erityisesti resursseja. Järjestäytymisen nostamiseksi alueellamme tiedottamista hoidetaan myös uusiin ja ennen järjestäytymättömiin työpaikkoihin. Edunvalvonnan parantamiseksi panostetaan luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen valintaan työpaikoilla ja työhuonekuntien perustamiseen työpaikoille joissa se on mahdollista. Työpaikkojen luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja muille aktiiveille järjestetään kokouksia ja koulutustilaisuuksia. Myös työhuonekuntien toimikunnille suunnattua koulutusta järjestetään tarvittaessa. Syksyllä 2016 ovat luottamusmiesvaalit, joissa pyritään luottamusmiesten saamiseen kaikille osaston vähänkin suuremmille työpaikoille. Toimikunnan työssä edunvalvontaasiat ovat tärkeällä sijalla ja toimikunnan kokouksissa käsitellään työpaikkojen tilanteita, sekä järjestetään koulutustilaisuuksia joihin kutsutaan työpaikkojen luottamushenkilöitä ja jäseniä. Ammattiosaston lehdessä tullaan käsittelemään edunvalvontaan liittyviä asioita ja lähivuosien tavoitteita. Metallin Helsingin seuturyhmän toimintaa kehitetään edelleen edunvalvontatyöhön suuntautuvaksi yhteistyössä alueen muiden osastojen kanssa. OSASTON JÄRJESTÖTYÖ JA ORGANISAATIO Osasto jatkaa toimintavuonna jäsenhankinta- ja järjestämistyötä toimintaalueellaan. Toimikunta päättää toimintatavoista vuoden alussa. Osastoa ja sen toimintaa tehdään tunnetuksi oman jäsenistön keskuudessa lehdessä, sähköisissä medioissa ja tapahtumissa. Keskustelua ammattiosastorakenteen eheyttämiseksi Helsingissä jatketaan osasto 77 kanssa ja pyritään saamaan mukaan myös muut alueen osastot. Osaston toimikunta tulee kokoontumaan säännöllisesti kerran kuukaudessa, heinäkuu poisluettuna. Toimikunnan apuna toimivat eri jaostot ja vastaavat. Toimikunnan kokoukset ovat avoimia kaikille jäsenille. Erityisesti työpaikkojen luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen paikallaoloa korostetaan. Taloudenhoitoa ja tehtävävastuita selkeyttävän osaston talousohjesäännön käyttöä jatketaan. Jaostojen toiminnassa tavoitteena on käsitellä toimikunnan kokouksia perusteellisemmin oman sektorinsa asioita ja saada mukaan toimintaan uusia jäseniä. Toimikunnan työjaostossa tarvittaessa valmistellaan kokouksissa käsiteltäviä asioita ja suunnitellaan osaston toimintaa. Toimikunta tulee kautensa alussa täsmentämään ja toimintakalenterin. Työhuonekunnat ja työpaikkojen luottamushenkilöt hoitavat työpaikallaan edunvalvontaan kuuluvia tehtäviä ja tarvittavaa kokous-, koulutus- ja virkistystoimintaa. Ammattiosaston toimikunta on tarvittaessa mukana työpaikan toiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä. Ammattiosaston veteraanijaosto järjestää kokouksia, matkoja ja muuta toimintaa eläkkeellä oleville jäsenille. NUORISOTOIMINTA Nuorisotoiminnassa keskitytään työpaikkojen nuorten jäsenten saamiseen osaston järjestämiin tapahtumiin ja työpaikoilla tapahtuvaan toimintaan. Nuoret osallistuvat pääkaupunkiseudun ay-nuorisotoimintaan ja laajemminkin koko maan n nuorisotapahtumiin. Nuorisojaosto tekee yksityiskohtaisen oman toimintasuunnitelmansa. KOULUTUS Opinto- ja koulutustoiminnassa järjestetään yleisesti työehtoja ja edunvalvontaa käsittelevää koulutusta, mutta tarvittaessa myös tietyille kohderyhmille suunnattua koulutusta. Osasto tulee järjestämään ilta-, päivä-, ja tarvittaessa myös viikonloppukursseja. Kurssien aiheet ja ajankohdat näkyvät tarkemmin toimintakalenterissa. Koulutusta järjestetään myös seuturyhmän kautta yhdessä Helsingin muiden n osastojen kanssa. Ammattiosasto ohjaa jäseniään osallistumaan aluejärjestön, Metallin ja SAK:n järjestämään koulutukseen sekä muihin tilaisuuksiin. Opintojaosto tekee kaudelle yksityiskohtaisen toimintasuunnitelman vuoden alussa. VIESTINTÄ Ammattiosasto julkaisee toimintavuonna jäsenlehteä 4 numeroa. Lehti postitetaan jäsenille kotiin. Lehti lähetetään myös yhteistyöjärjestöille ja sitä jaetaan alueen työpaikoilla. Ammattiosaston kotisivuja käytetään nopeaan tiedottamiseen ja markkinoidaan niitä jäsenille. Ammattiosaston tiedotuksessa lisätään sähköpostiviestintää parantamalla sähköpostituslistojen kattavuutta. Facebook sivujen käyttöä jatketaan ja tehdään niitä tunnetuksi jäsenille. Kotisivujen, fasebookin ja sähköpostin avulla viestinnän reaaliaikaisuutta parannetaan ja kehitetään viestinnän kaksisuuntaisuutta. Tiedotuksen erityistehtävä on lisätä jäsentemme äänestysaktiivisuutta liittokokousvaaleissa. Sääntömääräisistä kokouksista ja muista ammattiosaston tapahtumista tiedotetaan oman lehden, kotisivujen ja fasebook sivujen lisäksi Ahjossa sekä luottamusmies- ja yhdysmiesverkoston kautta jäsenille. VIRKISTYS Vappua osasto juhlistaa perinteisesti avoimien ovien päivällä. Ammattiosasto järjestää teatteri- ja/ tai konserttitilaisuuksia vuoden aikana. Marras- joulukuussa järjestetään pikkujouluristeily jäsenistölle. Jäseniä kehotetaan ottamaan huomioon myös Metalliliiton ja Hki-Uma alueen tarjoama virkistystoiminta. JÄRJESTÖTEHTÄVÄT JA YHTEISTYÖ Ammattiosasto toimii koko maassa yhteistyössä muiden n osastojen kanssa jäsenistön vaikutusvallan lisäämiseksi ay-liikkeessä ja perusjärjestöjen yhteistyön voimistamiseksi liiton sisällä. Erityisesti ns. n isojen osastojen yhteistoimintaa jatketaan yhteisten edunvalvonta-asioiden ajamiseksi. Osasto osallistuu aktiivisesti n Helsingin seuturyhmän ja liiton aluejärjestön toimintaan. Liittorajat ylittävän osastojen yhteisen toiminnan kehittämiseksi osasto tekee yhteistyötä paikallisessa ja laajemmassakin vaikuttamisessa eri liittojen osastojen kanssa Yhteistyötä jatketaan myös muiden työväenjärjestöjen, rauhan- ja solidaarisuusjärjestöjen ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta ajavien kansalaisjärjestöjen ja liikkeiden kanssa.
7 Mitä mieltä Kari Pekkarinen on? Kari Pekkarisen tuntevien ja hänen kanssaan tekemisiin joutuneiden mielipiteet jakautuvat melkoisesti sen mukaan, mikä näkemys heillä on asioista. Kari on ollut aktiivinen ammattiliitossa nuoresta pitäen ja hänellä on vankka kokemus toiminnasta erilaisissa tilanteissa. Työntekijöiden työehdot ja valtakunnan hyvinvointipalvelut on ammattiyhdistysliike rakentanut omalla toiminnallaan, Kari sanoo. Ei aina yksin, vaan monesti työväenpuolueiden kanssa yhteisvoimin. Porvarit ovat olleet aina vastaan ja vain pakon edessä joutuneet hyväksymään parannukset. Hallituksen arvostelija Kun ay-liike on osittain vankina pitkässä sopimuksessa, niin pieni- ja keskituloisten pärjääminen riippuu hallituksen ja eduskunnan päätöksistä. Siksi vasemmiston ei ilman painavaa syytä tule jättäytyä pois päätöksenteosta. Puhdas porvarihallitus ei taatusti ole köyhemmän kansan puolella. Sipilä, Stubb ja Soini näyttävät olevan luokkaa luupäisempiä oikeistolaisia ja hakevat EK:n tuella avointa riitaa ayliikkeen, siis palkansaajien kanssa. Uusliberalismin ihmeitä tekevään voimaan uskoen he julistavat leikkausten välttämättömyyttä, vaikka taloudesta jotain oikeasti ymmärtävät tiedemiehet kuinka todistavat, ettei SSS-troikan keinoilla maata nosteta. Kyse on politiikasta ja yrityksestä ottaa valtaa ay-liikkeeltä niin paljon kuin se luovuttaa sitä, uskoo Kari. Leikkaukset eläkeläisiltä, lapsiperheiltä, opiskelijoilta, tutkimuksesta, jne. on helpompi viedä läpi, jos merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja ei osallistu keskusteluun. Hallituksen ministerit vaativat työttömät tunniksi tai pariksi päivittäin palkattomaan palvelukseen rangaistuksena työpaikan menetyksestä. Suunnitelmaa ihmisten nöyryyttämiseksi nimitetään aktivoimiseksi ja auttamiseksi pysymään työkykyisenä. Jos tiedot ovat vähääkään totta, ja miksi eivät olisi, on ammattiyhdistysliikkeen sanottava ministerille: EI ONNISTU. Verotuksen uudistaja Kansalaisten enemmistö on kaikissa tutkimuksissa vaatinut yhteiskunnan palvelujen turvaamista, vaikka veroja ja maksuja korottamalla. Ammattiyhdistysliike on ollut turhan hiljaa verojen kierrosta. Veronmaksajina ja työläisinä löydämme parempiakin Kuva Metalli Vitosen 70-vuotis juhlasta 1981. Pekkarinen kuvassa alhaalla vasemmalla. Silmälasipäinen veteraani pöydän toisella puolella, neljäs alhaalta, näyttää olevan Edvin Salonen, Metallityöväen Liiton entinen toinen puheenjohtaja ja todella merkittävä vaikuttaja liiton toiminnassa sodan jälkeisinä vuosikymmeninä. malleja. Harmaa talous vie veroneuvos Markku Hirvosen mukaan vuosittain 4,5 5,5 miljardia euroa verotuloja. Päättäjät laittakoot sen kuriin ennen kuin tulevat tavallisen kuluttajan kukkarolle. Laitetaan pääomat saman verokohtelun alaiseksi palkkatulojen kanssa ja saadaan pari miljardia yhteiseen pottiin. Palautetaan omaisuusvero suurille omaisuuksille progressiivisena, jolla lisätuloa kertyisi pari sataa miljoonaa. Myös valtion tuloveroa pitää korottaa. Ehkä se yhteiskunnan saamien lisätulojen ohella vähentäisi yrityseliitin innokkuutta palkita toisiaan miljoonien eurojen kannustimilla, arvelee Pekkarinen. Ay-liikkeen toimien arvostelija riittämätöntä Keskusjärjestöjen sopimuksen positiivinen kohta on työttömien karenssin lyhentäminen ja työttömille 300 euron ansaintamahdollisuus kuukaudessa ilman päivärahan leikkausta. Työttömyysturvaan tuleva pienikin korjaus on tarpeellinen, mutta sitä ei saa koplata työehtojen heikentämiseen. Yksityiskohtana vuoden 2014 palkkaratkaisussa kannattaa huomioida yhden tavoitteen läpimeno. Olemme vaatineet kaikille samansuuruista euromääräistä korotusta. Nyt se kirjattiin keskusjärjestöjen sopimukseen: 20 euroa lisää kuukaudessa ensimmäiselle kaudelle. Eli jos korotus on kyllin pieni, niin se voi olla sama kaikille palkansaajille. Ay-johdon myötäeläytyminen yritysten ongelmiin, jotka eivät johdu palkkatasosta, on käytännössä vienyt ay-liikkeen mahdollisuudet vaikuttaa tulonjakoon. Työntekijöiden taloudellisen aseman kehittyminen lähivuosina on muiden kuin ay-liikkeen vallassa. Sopiminen hinnalla millä hyvänsä ei kannata. Ammattiyhdistysliikkeen perustehtävä on huolehtia jäsentensä eduista, siihen se voi joutua käyttämään järjestövoimaa. SAK:n hallitus teki jo liian pitkälle EK:n ja Sipilän linjauksia myötäilevän tarjouksen, joka sekään ei kelvannut. Metallityöväen Liiton vaikuttaja Vuoden 1987 liittokokous teki jäsendemokratian kannalta merkittävän päätöksen. Se on osoittautunut huonoksi päätökseksi, vaikka itsekin muiden mukana tuolloin hyväksyin sen, tunnustaa Pekkarinen. Liiton sääntöihin lisättiin valtuustolle oikeus hyväksyä sopimukset ja säännöistä poistettiin hyväksymismenettelynä ollut pakollinen jäsenäänestys tai piirikokousedustajien käsittely. Jäsenäänestys jäi ensisijaiseksi vaihtoehdoksi, ja on sitä edelleenkin, mutta sitä ei ole käytetty. Muutoksen tarpeellisuutta perusteltiin silloin tulopoliittisten sopimusten tiukalla aikataululla, johon oli vaikea saada jäsenäänestys mahdutettua. Kyseessä piti olla kiireellisissä tapauksissa sopimusten tekemistä helpottava tekninen muutos. Lopputulos on kuitenkin ollut se, että liiton johto ja hallinto eivät enää halua antaa jäsenten päättää omista työehdoistaan, kun siihen eivät säännöt pakota. Vaikka liittokokouksien päätöksissä on paljon asioita, joita ei ole kovin helppo neuvotella työnantajien tai maan hallituksen kanssa, alimpien sopimuspalkkojen korottaminen on liitolta aitoa edunvalvontaa ja merkittävää n jäsenten keskinäisen tasa-arvon kannalta. Harmaan talouden poistaminen, vuokratyövoiman työehtojen parantaminen ja työttömyysturvan sekä työeläkkeiden tason säilyttäminen edes nykyisellään ovat vielä määrätietoista kamppailua vaativia asioita. Ostovoiman ja reaaliansioiden parantamisessa ei viivettä voi enää hyväksyä, vaan ne on oltava seuraavan sopimuskierroksen ehdottomina vaatimuksina, joilla Suomen kotimainen kysyntä saadaan parantumaan. Vuosiloman pidentäminen viikolla voi olla pidemmän ajan vaativa prosessi, mutta siitäkin päätökset ja asteittainen liikkeelle lähtö on tultava. H. Timonen Lehden yhden hengen toimituksen kommentti juttuun: Olen liittokokousvaaleissa ehdokkaana ja monet veteraanimme ovat tukeneet minua. Kiitokset siitä heille. Lehden periaate on, että jokainen jäsenemme saa kirjoittaa lehteemme, jos juttu on asiallinen ja mahtuu lehteen. Siitä pidän kiinni. Päätoimittajana oli kuitenkin hiukan erikoinen tilanne laittaa lehteen juttua itsestään. Kari Pekkarinen
8 Kari Pekkarinen Tampereella 13.11. Metallin osastojen kokouksessa jouduttiin toteamaan suurimpien haasteiden työntekijöiden edunvalvonnan kannalta olevan tällä hetkellä: Työttömyysturvan ja palkasaajien työehtojen säilyttämisen, ammattiyhdistysliikkeen edunvalvontatoiminnan turvaamisen ja kansantaloutta heikentävän veronkierron estämisen. Kaikissa näissä hallitus on työntekijöitä vastaan. Kokouksen mielestä ay-liikkeen ei tule perääntyä ihmisten etujen puolustamisessa, vaan koko voimallaan toimia hyvinvointivaltion säilyttämiseksi. Metalli Vitosen veteraanit Alla kokouksen kannanotto Metalliliiton valtuustolle. METALLITYÖVÄEN LIITON LIITTOVALTUUSTOLLE 1.12.2015 Tampereella 13.11.2015 kokoontunut n ammattiosastojen kokous esittää kantanaan liittovaltuustolle: Kokouksen mielestä liittovaltuuston tulisi päättää, että Metalliliitto ei ole mukana neuvotteluissa yhteiskuntasopimuksesta, jos siinä heikennetään työntekijöiden palkka- tai työehtoja tai huononnetaan miltään osin nykyistä työttömyysturvaa. SAK:n hallituksen syyskuun lopulla tekemä esitys kriisisopimuksesta tulisi hylätä valtuustossa siltä osin kuin siinä tavoitellaan ostovoiman ja työttömyysturvan alentamista. Nämä lisäisivät toimeentulotuen tarvetta ja vähentäisivät työvoimaa palveluissa. Yhteiskunnan vastuut kasvaisivat ja työttömyys lisääntyisi. Hallituksen ja EK:n taktiikka selvästi on esittää mittava määrä huononnuksia ja hakea ay-liikkeen puolustuksesta heikkoja kohtia saadakseen palkansaajien rivit hajalle, ja sitä kautta osan heikennyksistä ns. yhdessä sovituiksi. Postin työriita osoitti erittäin selvästi, että hallitus ajaa aktiivisesti heikennyksiä työntekijöiden palkkoihin ja työehtoihin. Osan niistä Pau pystyi torjumaan neuvotteluissa, pitkälti muiden liittojen, erityisesti AKT:n tuella. Mielestämme valtuuston pitää tässä työmarkkinatilanteessa päättää myös Metalliliiton nostavan valmiuttaan järjestövoiman käyttöön, niin että sitä voidaan käyttää tilanteen vaatiessa nopeastikin. Sipilän hallituksen ja EK:n tavoite on heikentää ay-liikettä. Nyt se on kuitenkin tuonut, turvattomuuden lisääntyessä, lisää jäseniä liittoihin. Valtuuston tulisi päättää, että Metalliliitto ei peräänny jäsentensä oikeuksien puolustamisessa, vaikka se johtaisi avoimeen konfliktiin, liitto on jäseniä varten. Metalli Vitosen veteraanit kokoontuvat kevät- ja syyskaudella joka toinen maanantai. Tämä kuva on kokouksesta 16.11.2015 jolloin vieraana oli Paavo Arhinmäki Veteraanien kokoukset 2016 alkavat 4.1. maanantaina klo. 13.00 ammattiosaston toimistolla. Seuraava kokous on 18.1. klo. 13.00 toimistolla. Kummankin kokouksen alustaja on vielä varmistamatta. Maanantaina 1. helmikuuta klo. 13.00 kokoukseen toimistolle tulee alustajaksi Vitosen oma mies, Olavi Lipponen. Lipponen toimi Metalli Vitosen puheenjohtajana 1976-1979. Monet veteraaneista muistavat varmasti Ollin, ja 1.2. on tilaisuus jutella Ollin kanssa 60 ja 70 luvun tapahtumista osastossamme, ja tietysti kaikesta muustakin maailmalla ja Suomessa tapahtuneesta. Seuraavat kokoukset ovat 15. ja 29. helmikuuta, ilmoitukset vierailijoista laitetaan Ahjo lehteen. Erkki Hytönen, Metalli Vitosen veteraanien puheenjohtaja Mielestämme valtuuston tulee selkeästi todeta, että valtiontalouden suurin ongelma on laiton ja osin laillinen verojenkierto sekä harmaa talous, joiden vuoksi valtio menettää vuosittain miljardeja verotuloja. Verotuksen reijät on tukittava, vaikka se koskisi muiden rikkaiden ohessa myös joitakin hallituksen ministerejä. Työntekijöitä suojaavien lakien ja säädösten, sekä sopimusten rajoja joudutaan todennäköisesti mittaamaan myös oikeudessa hallituksen pakkolakihankkeiden johdosta. Vaikka nykyisten lakien ja sopimusten mukaan työntekijäpuoli pärjäisikin, tulee pyrkiä estämään ennakkoon työntekijöiden ja ay-liikkeen oikeuksia uhkaavat lait ja sopimukset. Ammattiosastojen mielestä valtuuston tulee ottaa selkeä kielteinen kanta EU:n ja USA:n neuvotteluissa olevaan TTIP-sopimukseen sen sisällään pitämien työntekijöiden oikeuksien vaarantamisen ja ylikansallisten yhtiöiden vallan kasvattamisen takia. Kokouksen valtuuttamina: Virva-Mari Rask, os.7 Raimo Kytömaa, os.49 Reijo Nylander, os.49 Kari Purmonen, os.58 Juhani Kouhia, os.58 Kari Pekkarinen, os.5 Paavo Arhinmäki veteraanijaoston Pentti Karvinen ja Anneli Halonen veteraanien joululounaalla ravintolalaiva Wäiskissä vieraana. Veteraanijaosto toivottaa kaikille Metalli Vitosen jäsenille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!