PALVELU- JA VUOSISUUNNITELMA. Yhdyskuntalautakunta ja kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta

2019 PALVELU- JA VUOSISUUNNITELMA Yhdyskuntalautakunta ja kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta

Sisällys Johdanto... 1 Lautakuntien tehtävät... 2 Strategiaperusta... 2 Tampereen strategia 2030... 2 Muut ohjelmat ja suunnitelmat... 4 Hankintalinjaukset... 6 Strategiaa toteuttavat toimenpidekokonaisuudet 2019... 9 Toimenpiteiden eteneminen vuonna 2019... 10 Kehitysohjelmien toimenpiteet... 17 Lautakunnan talous... 19 Kaupunkiympäristön suunnittelu... 21 Toiminnan kuvaus... 21 Riskiprofiili... 23 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma... 23 Talous... 23 Suunniteltu palvelutuotanto... 24 Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito... 25 Toiminnan kuvaus... 25 Riskiprofiili... 26 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma... 27 Talous... 27 Suunniteltu palvelutuotanto... 28 Kestävä kaupunki... 29 Toiminnan kuvaus... 29 Riskiprofiili... 30 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma... 30 Talous... 31 Suunniteltu palvelutuotanto... 31 Joukkoliikenne... 32 Toiminnan kuvaus... 32 Riskiprofiili... 33 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma... 33 Talous... 34 Suunniteltu palvelutuotanto... 34 Raitiotie... 36 Toiminnan kuvaus... 36 Toiminnan painopisteet 2019... 36 Talous... 37 Liitteet... 38

Johdanto Lautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma on osa kaupungin strategista johtamisjärjestelmää (kuva), jolla tuetaan toiminnan strategian mukaista suunnittelua, kehittämistä ja johtamista. Palvelu- ja vuosisuunnitelma valmistellaan osana vuosittaista toiminnan ja talouden suunnittelua. Se tarkentaa ja toimeenpanee Tampereen strategiaa, strategiaa täydentäviä ohjelmia ja suunnitelmia sekä vuosittaista talousarviota. Palvelu- ja vuosisuunnitelmaan kootaan keskeiset sisällöt lautakunnan alaista toimintaa ohjaavista strategisista tavoitteista ja linjauksista sekä niitä toteuttavista toimenpiteistä. Lisäksi palvelu- ja vuosisuunnitelma sisältää kuvauksen palveluryhmien ja/tai -yksiköiden toiminnasta ja taloudesta sekä riskiprofiilin ja keskeiset sisällöt henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta. Palvelu- ja vuosisuunnitelmasta raportoidaan lautakunnalle huhtikuun, elokuun ja vuoden lopun tilanteesta. 1

Lautakuntien tehtävät Yhdyskuntalautakunnan tehtävänä on järjestää kaupunkirakenteen kehittämistä kokonaisuutena, kaupunkisuunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa koskevat palvelut sekä viranomaispalvelut. Lautakunta vastaa kestävän kaupunkikehityksen ja ympäristöpolitiikan linjausten ja sitoumusten koordinaatiosta, toimeenpanosta, projektoinnista ja seurannasta. Lautakunnalle kuuluu liikenteen hallinta paitsi ympäristö- ja rakennusjaostolle sekä Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle kuuluvat tehtävät. Lisäksi lautakunnalle kuuluu tulvariskien hallinta sekä yleisen vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueesta määrääminen. Lautakunta toimii lainsäädännön mukaisena viranomaisena edellä mainituissa asioissa. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan tehtävänä on järjestää joukkoliikenne Tampereen kaupunkiseudulla yhteistoimintana kaupunkiseudun kuntien kanssa sekä toimia EU:n palvelusopimusasetuksen sekä kansallisen joukkoliikennelain mukaisena paikallisena toimivaltaisena viranomaisena. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta toimii kuntien hyväksymän yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Tampereen, Kangasalan, Nokian, Oriveden ja Ylöjärven kaupunkien sekä Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kuntien yhteisenä seudullisena joukkoliikenteen viranomaisena Tampereen kaupunginvaltuuston ja -hallituksen alaisuudessa. Kaupunkiympäristön palvelualueen organisaatiossa yhdyskuntalautakunnan järjestämät palvelut jakautuvat kaupunkiympäristön suunnittelun, kaupunkiympäristön rakennuttamisen ja ylläpidon sekä kestävän kaupungin palveluryhmiin. Joukkoliikenteen palveluryhmä toimii Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan valmistelu- ja toimeenpanoyksikkönä. Lisäksi kaupunginhallituksen ohjauksessa toteutettavan raitiotie-kehitysohjelman toimintamenot sisältyvät kaupunkiympäristön palvelualueelle. Strategiaperusta Tampereen strategia 2030 Tampereen strategia on ylin kaupungin toimintaa ohjaava asiakirja ja se luo pohjan kaupungin strategiselle johtamiselle ja kehittämiselle. Strategiassa on määritelty kaupungille visio ja tavoiteltavat tulokset, jotka ilmaisevat, millainen Tampere on vuonna 2030, kun strategia on toteutunut. Strategiassa määritellään myös strategiset painopisteet, valtuustokauden tavoitteet ja mittarit, jotka kertovat, miten strategiaa toteutetaan ja miten strategian toteutumista seurataan. Lisäksi strategiassa määritellään sen toteuttamista tukevat kaupungin toimintatavat. 2

Tampereen strategia 2030 kokonaisuudessaan: https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/talous-ja-strategia/strategia.html Yhdyskuntalautakunnalle ja kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle kohdistuvia strategisia tavoitteita konkretisoidaan pitkän aikavälin toimenpidekokonaisuuksiksi ja näihin liittyviksi vuosittaisiksi toimenpiteiksi luvussa Strategiaa toteuttavat toimenpidekokonaisuudet 2019. Lauri Lylyn pormestariohjelma 2018-2021 on toiminut Tampereen strategian laadinnan pohjana. Syksyllä 2017 pormestariohjelman ne linjaukset ja toimenpiteet, jotka eivät sellaisenaan sisälly strategiaan, koottiin ja kirjattiin vuoden 2018 palvelu- ja vuosisuunnitelmiin. Näitä linjauksia ja toimenpiteitä toteutetaan myös vuoden 2019 palvelu- ja vuosisuunnitelmissa. Listaus ko. lautakuntaa koskevista pormestariohjelman sisällöistä ja arvio niiden toteutusaikataulusta on liitteenä. Talousarviossa asetetaan vuosittain valtuustoon nähden sitovat toiminnan tavoitteet pohjautuvat strategian painopisteisiin ja valtuustokauden tavoitteisiin sekä pormestariohjelmaan. Tavoitteita asetetaan ensisijaisesti toiminnan vaikuttavuudelle ja tuloksille. Alla esitetään lautakunnalle vuodelle 2019 asetetut toiminnan tavoitteet. 3

Valtuustokauden tavoite 2018-2021 Nro Sitova toiminnan tavoite 2019 Tyytyväisyys palveluihin ja niiden saatavuuteen on parantunut Tyytyväisyys palveluihin ja niiden saatavuuteen on parantunut 6 Tyytyväisyys palveluihin on parantunut valituissa kohteissa (joukkoliikenne, rakennusvalvonta, katujen talvikunnossapito) 7 Rakennuslupaprosessin keskimääräinen kesto on lyhentynyt 2 kuukauteen Kaupungin kestävää kasvua on vahvistettu kaavoittamalla 80 prosenttia asuinkerrosalasta joukkoliikennevyöhykkeille ja aluekeskuksiin Energiankulutus on vähentynyt energiatehokkuussopimuksen (2017-2025) mukaisesti 7,5 prosenttia 27 80 % asemakaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu joukkoliikennevyöhykkeille ja aluekeskuksiin 29 Energiankulutus on vähentynyt energiatehokkuussopimuksen mukaisesti 1 %:n Kestävien liikkumismuotojen (kävely, pyöräily ja joukkoliikenne) kulkutapaosuus on noussut valtuustokauden loppuun mennessä 58 prosenttiin (2012=54 %) Kestävien liikkumismuotojen (kävely, pyöräily ja joukkoliikenne) kulkutapaosuus on noussut valtuustokauden loppuun mennessä 58 prosenttiin (2012=54 %) Kaupallinen raitiotieliikenne ensimmäisellä reitillä on aloitettu onnistuneesti 30 Joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 3 % edelliseen vuoteen verrattuna 31 Pyöräilymäärät ovat kasvaneet 2 % edelliseen vuoteen verrattuna 34 Raitiotien osan 1 rakentaminen on edennyt tavoitellun aikataulun mukaisesti Kaupallinen raitiotieliikenne ensimmäisellä reitillä on aloitettu onnistuneesti 35 Raitiotien seudullisesta laajenemisesta ja vaiheistuksesta on muodostunut yhteinen kokonaisnäkemys Raitiotien rakentaminen keskustasta Lentävänniemeen on käynnistynyt 36 Raitiotien osan 2 suunnittelu on edennyt Raitiotieallianssin kehitysvaiheena sekä Hiedanrannan ja Niemenrannan asemakaavoituksena Kaupungin talous on tasapainossa ja talouden tasapainottamisohjelman tavoitteet on saavutettu 42 Työvoimakustannukset ovat vuosisuunnitelman mukaiset Muut ohjelmat ja suunnitelmat Lautakunnan alaista toimintaa ohjaa Tampereen strategian lisäksi joukko muita strategisen tason ohjelmia ja suunnitelmia. Näiden sisältämät toimenpiteet on huomioitu tarvittavin osin palvelu- ja vuosisuunnitelmissa. Ohjelmat ja -suunnitelmat, jotka sisältävät lautakunnan alaista toimintaa koskevia linjauksia ja tavoitteita: Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma PALM 2019 2033 4

Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040 Asemakaavoitusohjelma Kehitysohjelmat: Keskustan kehittämisohjelma, Hiedanrannan kehitysohjelma, Smart Tampere, Raitiotie Kestävä Tampere 2030 - kohti hiilineutraalia kaupunkia -tiekartta -luonnos Maa-ja asuntopolitiikan linjaukset MAL-sopimus Pysäköintipolitiikka Viherpalveluohjelma Tampereen kaupungin maaseutuohjelma 2020 Hulevesiohjelma Yleiskaavoituksen työohjelma Puurakentamisen ohjelma Luonnonsuojeluohjelma Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 5

Hankintalinjaukset Hankintalinjaukset täsmentävät ulkoisten hankintojen roolia toiminnassa sekä ohjaavat lautakunnan alaista hankintatoimintaa ja sen kehittämistä. Hankintalinjaukset myös konkretisoivat, miten hankintatoiminnassa toteutetaan talousarvion kaupunkitasoisia hankintojen periaatteita ja strategisia painopisteitä. Tampereen kaupunki tilaajana edellyttää palveluntuottajan sitoutumista työllistämisehtoon, jonka laajuus on vuosittain 3 % hankintasopimuksen arvosta. Työllistämisehtoa noudatetaan soveltuvin osin kaupunkiympäristön palvelualueen yhdyskuntalautakunnan ja kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan alaisissa hankinnoissa. Vuoden 2019 aikana palvelualueella otetaan käyttöön kestävyyskriteerit, jotka koskevat hankintojen energiankulutusta, kasvihuonekaasupäästöjä sekä materiaalitehokkuutta. Hankintalinjaukset Kaupunkiympäristön suunnittelu Kaupunkiympäristön suunnittelu käyttää monituottajamallin mukaisesti talousarviossa hyväksytyn palvelutilauksen puitteissa ulkoisia tuottajia selvitysten, suunnitelmien ja vaikutusarviointien laadintaan. Yhdyskuntalautakunta on hyväksynyt kilpailutuksen tuloksena valitut puitesopimuskonsultit, joilta suunnitelmien laatimiseen liittyvät tehtävät tilataan pääosin. Erityisen laajat tehtävät tai muut tapauskohtaisesti harkittavat kilpailutetaan erikseen. Palveluryhmän yksiköt ovat tuottaneet itse merkittävän osan suunnitelmista. Infra liikelaitoksen Suunnittelupalvelujen liittäminen vuoden 2017 alusta Kaupunkiympäristön suunnittelun ja Kaupunkiympäristön rakennuttamisen palveluryhmiin vaikutti siihen, että entistä suurempi osuus palvelutilauksen puitteissa hankittavista töistä tilataan ulkopuolisilta tuottajilta. Tuntuva muutos aiempaan verrattuna on Infralta tilattavien kiinteistötoimituksiin liittyvien, ei pakollisten, maastotöiden tilausten väheneminen. Hankkeiden suuren määrän sekä omien resurssien rajallisuuden takia liikennesuunnittelussa, asemakaavoituksessa ja viheralueiden suunnittelussa aiempaa suurempi osuus töistä tilataan ulkoisilta konsulteilta. Omien resurssien työstä kasvava osa on konsulttitöiden ohjausta. Kokonaistaloudellisen edullisuuden näkökulmasta kehityssuunnan vaikutusten tarkastelu on perusteltua. Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito Kuntatekniikan suunnittelu Kuntatekniikan suunnittelu laatii katujen ja yleisten alueiden suunnitelmia sekä tilaa varsinkin suurempiin rakennusprojekteihin ja erikoiskohteisiin suunnittelua alan konsulttitoimistoilta. Oman suunnittelutuotannon osuuden arvioidaan pysyvän ennallaan edellisvuoteen verrattuna eli merkittäviä muutoksia omana työnä tehtävien ja ulkoisilta tuottajilta tilattavien hankintojen määrään ei ole odotettavissa. Ulkoa tilattavissa katujen ja yleisten alueiden suunnitteluhankinnoissa käytetään ensisijaisesti kilpailutuksen tuloksena valittuja ja yhdyskuntalautakunnan hyväksymiä puitesopimuskonsultteja. Laajemmat tehtävät tai muut tapauskohtaisesti harkittavat vaativat tehtävät kilpailutetaan erikseen. Vuonna 2019-2020 kuntatekniikan suunnittelu painottuu Raitiotien osa 2 linjalle. Raitiotien rakentamiseen kiinteästi liittyvien rinnakkaishankkeiden suunnittelu hankitaan allianssin palvelutuottajalta suunnitelmien yhteensopivuuden ja ratkaisujen synergiaetujen takia. Niin omassa tuotannossa kuin hankinnoissakin vastataan kestävän kehityksen tavoitteisiin (mm. ympäristövaikutusten pienentäminen) suunnittelemalla ja suunnitteluttamalla kohteita uusiomaarakenteilla ja hyödyntämällä nykyistä paremmin rakentamisesta syntyviä ylijäämämaita kaupungin muiden rakentamiskohteiden toteutuksessa. 6

Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito Rakentaminen Rakentamisessa keskeisiä periaatteita ovat turvallisuus, taloudellisuus sekä tekninen ja toiminnallinen tarkoituksen mukainen laatu. Harmaata taloutta ei sallita lainkaan. Myös palveluntuottajien taloudelliseen ja tuotannolliseen kyvykkyyteen kiinnitetään huomiota. Rakentamisen ympäristövaikutuksia pyritään hillitsemään esimerkiksi edistämällä rakennusmateriaalien kierrättämistä ja jalostamista sekä vähähiilisillä materiaalivalinnoilla. Maa- ja vesirakentamisessa erilaisten maa- ja kiviainesten kuljetusten määrä on suuri. Logistiikkaa pyritään kehittämään edistämällä toimialan osallistumista maa-ainesten avoimeen ja mobiiliin tietoalustaan Maapörssi. Tällä tavoitellaan maa-ainesten käytön tehostamista ja kuljetusten vähentämistä. Rakentamispalveluiden hankinta perustuu monituottajamalliin. Rakentaminen hankitaan pääasiassa urakkakilpailuiden perusteella. Vuonna 2019 ja 2021 merkittävä määrä raitiotien rinnakkaishankkeista, jotka kiinteästi kytkeytyvät raitiotien rakennustyömaahan, hankitaan raitiotieallianssilta. Tällä tavoitellaan kustannus- ja aikataulusäästöjä sekä työmaan parempaan koordinaatiota ja pienempiä haittoja osallisille. Omalta tuotannolta tilattava rakentamisen arvo 2019 2020 on 10 15 milj. euroa/vuosi (osuus katujen ja puistojen rakentamisesta noin 30 %). Rakentamisen hankinta omalta tuotannolta perustuu puitesopimukseen ja talousarviossa liikelaitoksille asetettujen laadun ja hinnoittelun periaatteisiin. Kilpailutettavien urakoiden koko vaihtelee, mikä mahdollistaa eri kohteisiin monipuolisen urakoitsijatarjonnan. Ratkaisulinjaus mahdollistaa myös uusien yritysten mukaantulon kaupungin rakennusmarkkinoille. Ranta-Tampellaan rakennettavan sillan urakassa kokeillaan perinteiseen urakkaan yhteistoiminnallisia elementtejä, joita on etenkin allianssimallissa pidetty hyödyllisenä. Rakennuttamisessa otetaan huomioon työmaiden lähiympäristö sekä ratkaisujen ja kohteiden elinkaari. Erityisesti rakennusmateriaalinen logistiikkaan, käsittelyyn ja kierrättämiseen kiinnitetään huomiota rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Kunnossapito Palveluiden hankinta perustuu monituottajamalliin. Yleisten alueiden hoito perustuu alueurakointiin, jossa liikenneväylien ja viheralueiden päivittäinen hoito on monivuotinen alueellinen sopimuskokonaisuus. Yleisten alueiden hoidon hankinnasta 2019 2020 ulkoisen tuotannon osuus on 10 20 %. Kilpailutettujen alueurakoiden perusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Yhtenä laatutekijänä on kone- ja kuljetuskaluston vähäpäästöisyys. Liikenneväylien kunnossapitopäällystykset, ulkovalaistuksen kunnossapito ja liikennetelematiikan sekä satamien ylläpito ovat itsenäisiä koko kaupungin kattavia sopimuksia. Ulkovalaistuksen ja liikennevalojen ylläpitotöiden kilpailuttamista innovatiivisena hankintana jatketaan. Kilpailutus on tarkoitus toteuttaa vuonna 2019. Satamien ja eräiden teknisten laitteistojen kunnossapidon sopimuskausi päättyy ja palvelu kilpailutetaan uudelleen. 7

Joukkoliikenne Kestävä kaupunki Liikenne Joukkoliikennepalvelut järjestetään (hankitaan) joukkoliikennelautakunnan palvelutasomäärittelyn mukaisesti. Määrittely ottaa kantaa palvelutarjonnan määrään ja ajalliseen saatavuuteen eri alueilla. Joukkoliikennepalvelut järjestetään Tampereen kaupungin alueella omana tuotantona tai hankitaan yksityisiltä tuottajilta avoimilla tarjouskilpailuilla. Oman tuotannon osalta noudatetaan kaupunginvaltuuston 15.12.2010 hyväksymän TKL:n organisointitavan selvityksen linjauksia sekä KH:n että KH:n liiketoimintajaoston myöhempiä linjauksia asiassa. KH:n liiketoimintajaoston päätöksen 10.11.2015 mukaisesti TKL:n osittaista liikkeen luovutusta ei aktiivisesti valmistella, eikä sitä toteuteta vuosina 2016 2019 ja kyseisellä ajanjaksolla TKL:n minimikoko on 110 autoa. Raitiotien myötä tulevien muutosten jälkeen TKL:n minimikokona pidetään vuoden 2019 jälkeen noin 100 autoa. Järjestettäessä joukkoliikennepalveluita Tampereen kaupungin ulkopuolella liikenne hankitaan pääsääntöisesti yksityisiltä tuottajilta avoimilla tarjouskilpailuilla. Tarjouskilpailuissa toteutetaan monipuolisesti erikokoisia kilpailukohteita. Liikennöintisopimukset yksityisten tuottajien ja oman tuotannon kanssa tehdään saman sisältöisinä. Liikennöintisopimuksiin sisällytetään pääsääntöisesti hyvästä laadusta maksettava rahallinen kannuste ja huonosta laadusta perittävä rahallinen sanktio. Tavoitellaan jatkossa kannustavuuden lisäämistä liikenteen hankinnoissa. Tarjouskilpailuissa edellytetään liikenteessä käytettävän linja-autokaluston täyttävän matkustusmukavuuden, ympäristöominaisuuksien ja turvallisuuden osalta määritellyn perustason. Perustason ylittäviltä osilta näistä tekijöistä saa tarjouskilpailuissa lisäpisteitä. Ehdottomia vaatimuksia ovat esimerkiksi matala lattia ja esteettömyys kaupunkiliikenteessä, riittävä istumaväljyys sekä uudessa kalustossa sähköpyörätuolien kuljetusmahdollisuus, matkustamon jäähdytysilmastointi, moottoritilan automaattinen sammutusjärjestelmä ja turvaohjaamo. Kilpailutetussa liikenteessä kaluston sisä- ja ulkopuoliset pinnat ovat tilaajan käytettävissä joukkoliikenteen markkinointiin. Tuottaja ei saa myydä mainoksia auton sisä- eikä ulkopinnoille. Omassa tuotannossa käytettävä kaluston matkustusmukavuus ja ympäristöominaisuudet määrittelevät tilaaja ja tuottaja yhdessä. ICT-järjestelmät Lippu- ja maksujärjestelmän sekä info-järjestelmän suunnittelu ja hankinta toteutetaan yhteistyössä kuntien omistaman hankintayhtiön, TVV Lippu- ja maksujärjestelmä Oy:n kanssa. Kestävä kaupunki -palveluryhmän eri yksiköt ostavat pääsääntöisesti asiantuntijapalveluita ja normaaliin työhön kuuluvia laitteita ja tarvikkeita. Hankinnat ovat pieniä hankintahinnoiltaan eikä tässä vaiheessa ole vuodelle 2019 nähtävissä kansallisen kynnysarvon ylittäviä hankintoja. Hankinnoissa noudatetaan kestävyyskriteereitä. 8

Strategiaa toteuttavat toimenpidekokonaisuudet 2019 Palvelu- ja vuosisuunnitelmassa lautakunnalle kohdistuvat toiminnan tavoitteet konkretisoidaan toimenpidekokonaisuuksiksi ja toimenpiteiksi. Toimenpidekokonaisuudet kuvaavat, mitä lautakunnan alaisessa toiminnassa pitkällä aikavälillä tehdään, jotta strategiset tavoitteet voidaan saavuttaa. Kukin toimenpidekokonaisuus sisältää yhden tai useamman konkreettisen toimenpiteen. Toimenpidekokonaisuudet ja niihin liittyvät toimenpiteet on esitetty alla olevassa kuvassa. Toimenpiteet voivat olla palveluryhmät tai -yksiköt poikkileikkaavia tai yksittäisen palveluryhmän /-yksikön toteuttamia. Toimenpiteet voivat olla kestoltaan useamman vuoden mittaisia, kuitenkin niin, että niiden toteuttaminen alkaa vuonna 2019. Toimenpiteillä toteutetaan seuraavia linjauksia ja tavoitteita: 1) Tampereen strategian painopisteet ja valtuustokauden tavoitteet, 2) talousarvion 2019 sitovat toiminnan tavoitteet, 3) muiden erillisohjelmien ja -suunnitelmien keskeiset linjaukset ja tavoitteet, 4) palveluverkkoa ja hankintoja koskevat linjaukset sekä 5) talouden tasapainottamisohjelma. Strategiaperusta: Kaupungin kasvu Elävyys, omaleimaisuus ja kaupunkimainen ympäristö Älykkyys ja kestävyys Tyytyväisyys palveluihin Tasapainoinen talous 9

Toimenpiteiden eteneminen vuonna 2019 Toimenpidekokonaisuudet konkretisoidaan alla esitettävissä etenemissuunnitelmissa. Etenemissuunnitelmissa avataan toimenpiteiden toteutuksen eteneminen vuonna 2019. Taulukoissa esitetään lisäksi toimenpiteiden toteuttajat sekä toimenpiteisiin liittyvät mahdolliset mittarit. Jokaisessa toimenpidekokonaisuudessa on esitetty myös kokonaisuuteen liittyvä strategiaperusta sekä näihin liittyvät mittarit. Toimenpiteiden edistymisestä raportoidaan lautakunnalle kolme kertaa vuodessa. Strategiaperustan mittareiden kehittymistä seurataan Tampereen Pulssissa (www.tampereenpulssi.fi). Kasvun mahdollistaminen kestävällä tavalla Strategiaperusta: Kaupungin kasvu Mittarit: Väkiluvun kasvu (nettokasvu), yleiskaavan 2040 mukaisiin aluekeskuksiin ja joukkoliikennevyöhykkeille valtuustokaudella vahvistuvien asemakaavojen asuinkerrosalan osuus Toimenpide Etenemissuunnitelma Toteuttajat Toimenpiteen mahdolliset mittarit Painotetaan joukkoliikennevyöhykkeillä, keskustassa ja aluekeskuksissa sijaitsevien asemakaavojen laatimista Sijoittamalla uudet asunnot ja työpaikat pääosin nykyisen kaupunkirakenteen sisään edistetään yhdyskuntarakenteen ekologista ja taloudellista kestävyyttä. Kaavoitusohjelman laadinnassa huomioidaan tavoitteellisen määrän ja sijainnin toteutuminen sekä monipuolisen asuntotuotannon ja työpaikkojen määrän kasvun mahdollistaminen. Toteutetaan kaavoitusohjelmassa asetettuja tavoitteita vastaava työkanta. Kaupunkiympäristön suunnittelu 80 % kaavoitetusta kerrosalasta yleiskaavassa määritellyllä kasvun vyöhykkeellä Yleiskaavan luonnokset valmistuvat keväällä 2019. Päivitetään kantakaupungin yleiskaava vastaamaan kasvutavoitteita Kantakaupungin yleiskaava 2040 on keskeinen maankäyttöä ohjaava väline. Päivityksen lähtökohtia ovat kaupungin aiempaa suuremmat kasvutavoitteet sekä tavoite hiilineutraalisuudesta vuonna 2030. Vuonna 2017 hyväksyttyyn yleiskaavaan liitetyt päätösponnet (lähijunaliikenteen mahdolliset pysäkkiympäristöt sekä Ruotulan alueen maankäyttö) huomioidaan päivityksessä. Kaupunkiympäristön suunnittelu Varmistetaan kaupungin kestävän kasvun tavoitteiden toteutuminen osana MAL-sopimusta 2020-2023 MAL-sopimuksella ohjataan kaupunkiseudun ja valtion yhteisin toimenpitein kaupunkiseudun maankäyttöä, asuntotuotantoa ja liikennejärjestelmän kehittämistä tehokkaan ja kestävän kaupunkirakenteen suuntaan. Nykyinen MALsopimus on voimassa vuoden 2019 loppuun. Aktiivinen osallistuminen MAL-sopimusvalmisteluun yhdessä kaupunkiseudun kuntien ja valtion kanssa. Kestävää liikkumista tukevien hankkeiden määrittely sopimukseen mahdollisimman suuren vaikuttavuuden saavuttaminen. Esikunta, Joukkoliikenne, Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka 10

Viihtyisä ja turvallinen kaupunki Strategiaperusta: Elävyys, omaleimaisuus ja kaupunkimainen ympäristö Mittarit: Katuturvallisuusindeksi, turvallisuuskysely (sis. koettu turvallisuus) Toimenpide Etenemissuunnitelma Toteuttajat Toimenpiteen mahdolliset mittarit Otetaan käyttöön viherkerroin -menetelmä asuinalueiden suunnittelussa Tiivistyvässä kaupungissa puistojen ja viheralueiden pinta-alat eivät kasva. Viherkerroinmenettely on työkalu asuinalueiden viihtyisyyden ja ekologisuuden kehittämisessä. Viherkerrointyökalua pilotoidaan soveltuvissa keskisuurissa ja suurissa käynnistyvissä asumisen asemakaavoissa. Viherkertoimen tavoitetaso on määritelty ja pihasuunnittelu kytketään osaksi pilottikohteiden asemakaavavaiheen suunnittelua. Kaupunkiympäristön suunnittelu Parannetaan kävelyn edellytyksiä ja koettua turvallisuutta Asumisen suosio täydentyvässä kaupunkirakenteessa kasvaa. Kävelyn olosuhteet asuinympäristössä ovat paitsi liikenteellinen, myös asuinpaikan viihtyisyyteen ja vetovoimaisuuteen vaikuttava tekijä. Kävelyn ja kaupunkielämän toimenpideohjelman ja seurantaohjelman laatiminen. Asuinalueiden 30 km/h nopeusrajoitusalueiden toteutus etenee Järvensivun, Ikurin ja Vehmaisten alueella. Järvensivun alue suunnitellaan osallistuvan suunnittelun menetelmin yhdessä asukkaiden kanssa. Jalankulkualueiden ulkovalaistuksen laadun parantaminen alueen käyttö- ja energiasäästötavoitteet huomioiden. Kaupunkiympäristön suunnittelu Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito 2-3 kpl nopeusrajoitusalueita toteutettu Toteutettujen valaistuskohteiden määrä ja laajuus Edistetään luontoympäristöjen ja viheralueiden virkistyskäyttöä Kattavan ja toiminnallisesti monipuolisen viherverkon merkitys korostuu yhdyskuntarakanteen tiivistyessä. Laaditaan luontovirkistys- ja luonnonhoitopalveluita koskeva toimenpideohjelma alkuvuoden 2019 aikana. Mahdollistetaan asukkaiden omaehtoinen osallistuminen viheralueiden kunnossapitoon 1-3 kokeilualueella. Luonnonhoidon työryhmä, jossa ovat edustettuina ympäristösuunnittelu, kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka, viheralueet ja hulevedet, kunnossapito sekä liikunta- ja nuorisopalvelut. Kaupunkiympäristön suunnittelu, Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito 11

Liikennejärjestelmä ja liikkumisen palvelut Strategiaperusta: Älykkyys ja kestävyys Mittarit: Joukkoliikenteen matkustajamäärän kehitys Matkamäärä / asukas (Tampere), Pyöräilijöiden määrät laskentapisteissä Toimenpide Etenemissuunnitelma Toteuttajat Toimenpiteen mahdolliset mittarit Joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen Tampereen seudun joukkoliikennejärjestelmä nostetaan seuraavalle laatutasolle vastaanottamaan tavoitteiden mukainen osuus kaupunkiseudun päivittäisessä liikkumisessa ratikkaliikenteen käynnistymiseen 2021 mennessä. Linjasto 2021 Joukkoliikenteen ohjauskeskus hanke Lähijunaliikenteen Nokia-Tesoma-Tampere-Orivesi-Lempäälä -pilotti. Linjasto 2021 päätöksenteko keväällä 2019 ja sen jälkeen käynnistyvä joukkoliikenneinfran suunnittelu ja toteutus. Joukkoliikenteen häiriönhallinnan ja tiedottamisen kehittämisen suunnitelma keväällä 2019 ja päätös operaatiokeskuksesta syksyllä 2019. Suunnitelma ja päätös lähijunaliikenteen Nokia-Tesoma- Tampere-Orivesi-Lempäälä -pilotin käynnistämisestä ja Tesoman seisakkeen rakentamisesta niin, että liikenne voi käynnistyä 2020. Joukkoliikenne, Kaupunkiympäristön suunnittelu sekä Rakennuttaminen ja ylläpito Joukkoliikenne, Tampereen raitiotie Oy Joukkoliikenne, Kaupunkiympäristön suunnittelu, Rakennuttaminen ja ylläpito. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkipyöräjärjestelmän määrittely Tampereen strategia painottaa pyöräilyn lisäämistä. Kaupunkipyöräjärjestelmä osana kestävien liikkumismuotojen kokonaisuutta tukee sujuvia liityntämahdollisuuksia joukkoliikenteen palveluihin. Selvitetään kaupunkipyörien toimintamallit ja tehdään päätös selvityksen pohjalta. Tavoitteena toimiva kaupunkipyöräjärjestelmä vuonna 2020. Kaupunkiympäristön suunnittelu / liikennesuunnittelu, Joukkoliikenne, Tampereen raitiotie Oy Liikkumisen palvelujen ja matkaketjujen kehittäminen Mahdollistetaan liikkumisen palvelujen syntyminen älykkäällä maksu- ja infojärjestelmillä. Varmistetaan matkaketjujen toteutuminen yhteensopivan lippujärjestelmän lisäksi myös infraa kehittämällä. Joukkoliikenteen ICT-palvelujen kehityspolku hyväksytään 1/2019. Päätös joukkoliikennelipun kytkemisestä muihin liikkumispalveluihin sekä tapahtumien pääsylippuihin keväällä 2019. Laaditaan toimenpidesuunnitelma keskeisimpien pysäkkien saavutettavuuden parantamiseksi. Joukkoliikenne, Tietohallinto Kaupunkiympäristön suunnittelu, Joukkoliikenne Kaupunkiseudun kuntayhtymä, Kaupunkiympäristön suunnittelu, Joukkoliikenne Kaupunkiympäristön suunnittelu, Smart Tampere Etuudet mahdollistavan palvelun latausmäärät sekä järjestelmässä olevien suojatieylitysten lukumäärä 12

Valmistellaan kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma (SUMP Sustainable Urban Mobility Plan SUMP on strateginen suunnitelma, jossa tarkastellaan ihmisten liikkumistarpeita paremman elämänlaadun näkökulmasta. Parannetaan joukkoliikenteen liityntäyhteyksiä ja matkaketjuja Canemure-projektissa Toteutetaan polkupyöräilijöiden liikennevaloetuuksia C-ITS teknologiaa hyväksi käyttäen Kaupunki osallistuu aktiivisesti älyliikenteen kehittämiseen osallistumalla kokeiluhankkeisiin ja tarjoamalla yrittäjille mahdollisuuksia kokeilujen käynnistämiseen (täydennys Yla 11.12.2018 279). Hyväksytään SUMP:n toimenpidekokonaisuudet kevään 2019 aikana. Suunnitelmassa esitetään pitkän aikavälin visio, tavoitteet ja toimenpideohjelma. Liikkumisvalintoihin vaikuttavien toimenpiteiden vaikuttavuutta pilotoidaan erilaisilla kokeiluilla. Kaupunkiympäristön suunnittelu Hiilineutraali Tampere Strategiaperusta: Älykkyys ja kestävyys Mittarit: CO2 -päästöjen määrä, CO2 -päästöt / asukas, energiakulutustiedot Toimenpide Etenemissuunnitelma Toteuttajat Toimenpiteen mahdolliset mittarit Liikenteen päästöjen vähentäminen Vertaillaan joukkoliikenteen vaihtoehtoisia käyttövoimia päästövähennysten näkökulmasta. Edistetään vähäpäästöisen liikenteen kasvun edellytyksiä. Toteutetaan joukkoliikenteen vaihtoehtoisten päästövähennyskeinojen vertailu. Verrataan käyttövoimavaihtoehtojen vaikuttavuutta mahdollisiin palvelutasoon tehtäviin ratkaisuihin. Tulosten pohjalta tehdään toimenpidelinjauksia. Selvitetään ratkaisut sähköautojen latauspisteverkoston laajentamiseen ja kaupungin sähköautokannan lisäämiseen. Toteutetaan sähköbussien käyttökokemusten selvitys. Tehdään jatkolinjaukset tulosten pohjalta. Joukkoliikenne, Kestävä kehitys, Kestävä Tampere 2030 - ohjelma Kaupunkiympäristön suunnittelu, Joukkoliikenne, Kestävä Tampere 2030 -ohjelma ja eri yhteistyökumppanit 13

Hiilineutraalin yhdyskuntarakentamisen edistäminen Edistetään alueiden suunnittelua tavoitteena hiilineutraalius. Edistetään materiaalien säästöä kaupunki-infran rakentamisessa. Otetaan käyttöön massatasapainon toimintatavat maamassojen kierrätyksen lisäämiseksi (maapankki, massakoordinaattori, kaavojen massatarkastelut). Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito, Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue (Hiedanranta-ohjelma, Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka) Maamassojen kierrätysmäärät Hiilen sidonnan turvaaminen ja lisääminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Tehdään ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma. Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito, Elinvoiman palvelualue (Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka), Konsernihallinto (mm. riskienhallinta) Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden edistäminen Energiatehokkuuden parantaminen on keskeinen keino ilmastonmuutoksen hillitsemisessä Toteutetaan Hiedanrannan alueen energiaratkaisun kokonaissuunnitelma Ulkovalaistuksen uusiminen energiaa säästävämmäksi LED-tekniikkaa hyödyntämällä Kestävä Tampere 2030 -ohjelma Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue (Hiedanranta-ohjelma) Yhteistyökumppanit (yritykset, yliopistot, tutkimuslaitokset) Energian tuotantotietojen tilanne Ulkovalaistuksen energian kulutus kwh Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito Sujuvat palvelut ja palveluprosessit Strategiaperusta: Tyytyväisyys palveluihin Mittarit: Tyytyväisyys palveluihin ja niiden saatavuuteen Toimenpide Etenemissuunnitelma Toteuttajat Toimenpiteen mahdolliset mittarit Sujuvoitetaan palveluprosesseja asiakaslähtöisesti Sujuvilla prosesseilla varmistetaan toiminnan tehokkuus ja palvelujen laatu. Sujuvoitetaan rakennuslupaprosessia, tavoitteena kuukauden keskimääräinen lupaaika. Varmistetaan sujuvat rajapinnat ja toimintaprosessit peruskaupungin ja johtoyhtiöiden välillä Varmistetaan sujuvat rajapinnat ja työnjako Infra Liikelaitoksen mahdollisen yhtiöittämisen yhteydessä Kaupunkiympäristön suunnittelu/rakennusvalvonta Esikunta, Rakennuttaminen ja ylläpito, Kaupunkiympäristön suunnittelu, Johtoyhtiöt Esikunta, Rakennuttaminen ja ylläpito, Kaupunkiympäristön suunnittelu, Infra Liikelaitos R-lupien keskimääräinen käsittelyaika Eri osapuolten tyytyväisyys prosessien toimivuuteen 14

Parannetaan tiedonhallintaa maankäytön prosesseissa Tiedonhallintaa kehittämällä mahdollistetaan tiedolla johtamisen kehittyminen, tuetaan prosessien automatisointia ja vapautetaan työaikaa tiedon etsimisestä arvoa tuottavaan työhön. Edistetään toiminnan prosessien sujuvuutta Systemaattisella työn ja toiminnan ohjauksella helpotetaan prosessien työnkulkujen noudattamista ja edistetään sujuvaa ja korkealaatuista palvelutasoa. Otetaan tietomallipohjaiset prosessit käyttöön valituissa suunnittelu- ja rakentamiskohteissa. Kehitetään ja otetaan käyttöön tietomallintamisen toimintatapoja ja kehitetään hankkeiden tiedonhallintaa. Luodaan toimintamalli kaupunkimallidatan tilaamiseen, hallintaan ja jakeluun. Kokeillaan toiminnanohjauksen järjestelmiä eri yksiköissä ja tehdään päätös käyttöönoton aikataulusta Toteutetaan tarveselvitys joukkoliikenteen prosessien automatisoinnin kehittämisestä. Kootaan sähköisten järjestelmien kokonaisuus hallintamielessä yhteen. Esikunta, Kaupunkiympäristön suunnittelu, Rakennuttaminen ja ylläpito, Kehitysohjelmat (Hiedanranta, Keskusta, Raitiotie) Kaupunkiympäristön suunnittelu / kaupunkimittaus Kaupunkiympäristön suunnittelu, Joukkoliikenne Joukkoliikenne Rakennuttaminen ja ylläpito, esikunta Vaikuttavat hankinnat ja talouden tasapaino Strategiaperusta: Tasapainoinen talous Mittarit: Tilikauden tulos, konsernitulos, lainamäärä / asukas, konsernilainamäärä / asukas Investointien tulorahoitus %, omistaja-arvon kehitys (yhtiöarvo + osinkokehitys), tasapainottamisohjelman tavoitteiden toteutuminen, hankintojen tehokkuusindeksi Toimenpide Etenemissuunnitelma Toteuttajat Toimenpiteen mahdolliset mittarit Talouden tasapainottamisohjelman toteuttaminen Talouden tasapainottamisohjelmassa on esitetty suunnitelma ja toimenpiteet kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Toteutetaan talouden tasapainottamisohjelmaan kirjatut toimenpiteet. Palvelualue Palvelualueen toimintakate on vuosisuunnitelman mukainen Hankintaprosessin kehittäminen Hankintaprosessin kehittämisellä parannetaan hankintojen johtamista ja tuloksellisuutta. Uudistetaan TKL:n tuotantosopimus vuosille 2021-2028 (työnjaon uudistaminen, kannustinjärjestelmä, yhteistyön tiivistäminen, kokonaisetu). Joukkoliikenne, Esikunta, palvelualueet, Palveluryhmät, Kestävä Tampere 2030 -ohjelma, Kestävän kehityksen yksikkö Hankintatoiminnan tuottavuus 15

Käynnistetään kapan hankintatoiminnan kehittämisprojekti. Otetaan käyttöön kestävyyskriteerit palvelualueen hankinnoissa (energiankulutus, kasvihuonekaasupäästöt, materiaalitehokkuus. Hulevesiomaisuuden hallinnan kehittäminen Toimintamallin kehittäminen Tampereen Veden ja kaupungin välille, mm. hulevesikustannusten eriyttäminen ja talouden seuranta. Kaupunkiympäristön suunnittelu/viheralueet ja hulevedet, Rakennuttaminen ja ylläpito, Tampereen Vesi Liikelaitos Kiinteistövero- ja rakennusrekisterin perusparantaminen projektin toteuttaminen Rakennusrekisteritietojen laadun ja oikeellisuuden parantamisella edistetään rekisteritietojen hyödynnettävyyttä ja kiinteistöverotuottojen kasvua Korjataan rakennusrekisteritietoja kiinteistöverotuottojen kasvattamiseksi ja rekisterin laadun parantamiseksi Rakennusvalvonta, Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka Rekisteriin korjattujen kiinteistöjen määrä, projektin myötä syntynyt kiinteistöveron kasvu 16

Kehitysohjelmien toimenpiteet Kehitysohjelmat ovat laajoja, usein kahta tai kaikkia kolmea palvelualuetta yhdistäviä kokonaisuuksia, joilla toteutetaan kaupungin merkittäviä strategisia muutoksia. Kaupunginhallitus päättää kehitysohjelmien hyväksymisestä ja ohjaa niiden toteuttamista. Kaupunginvaltuusto päättää kehitysohjelmien resursoinnista talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Vuonna 2019 kehitysohjelmia ovat Viiden tähden keskusta, Hiedanranta, Raitiotie, Elinvoima- ja kasvupalveluiden allianssimalli sekä Smart Tampere. Vuodelle 2019 esitetty kehitysohjelma Vetovoimainen elämyskaupunki on kaupunginhallituksen käsiteltävänä vuoden 2019 alussa. Kehitysohjelmista Viiden tähden keskusta, Hiedanranta, Smart Tampere, Elinvoima- ja kasvupalveluiden allianssimalli sekä Vetovoimainen elämyskaupunki ovat elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtajan vastuulla. Raitiotie on kaupunkiympäristön palvelualueen johtajan vastuulla. Kehitysohjelmia toteutetaan yhteistyössä palvelualueiden kanssa. Yhdyskuntalautakunnan ja kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan alaisessa toiminnassa tehdään erityisesti yhteistyötä seuraavien kehitysohjelmien keskeisten toimenpiteiden toteuttamisessa: Raitiotie Rakentamisen aikaisten haittojen lieventäminen yhteistyössä yrittäjien ja sidosryhmien kanssa. Raitiotien toteutushankkeen viestinnän ja sidosryhmäyhteistyön kokonaisuuden koordinointi. Valtionavun neuvotteleminen osan 2 suunnitteluun ja seudulliseen yleissuunnitteluun. Seudullinen yleissuunnitelman laatija on kilpailutettu. Yleissuunnittelu käynnissä yhdessä kehyskuntien kanssa. Raitiotiejärjestelmän käyttöönotto kaupungin näkökulmasta. Kohderyhmänä mm. kuntalaiset ja yritykset. Smart Tampere Tiivistetään yhteistyötä palvelualueiden ja konsernihallinnon välillä palveluiden digitalisoimiseksi ja työskentelytapojen uudistamiseksi (kehityskohteiden valinnat, omistajuuksista sopiminen ja riittävä resursointi) [Digiohjelma] Luodaan keinoja palveluiden digitalisoimisen ja työskentelytapojen uudistamisen kokonaiskuvan seurantaan ja ohjaamiseen [Digiohjelma] Määritellään yhdessä eri toimijoiden kanssa keskeiset eri teemojen liiketoimintapilotit [Ekosysteemiohjelma] Käynnistetään sovitut projektit ja jatketaan meneillään olevia projekteja suunnitelmien mukaisesti [Ekosysteemiohjelma] Toteutussuunnitelma jalkautetaan kaupungin yksiköiden ja sidosryhmien kanssa [Kestävä Tampere - ohjelma] Kestävän liikkumisen toimenpiteitä toteutetaan yhteistyössä kaupungin yksiköiden, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa [Kestävä Tampere -ohjelma] Kiinteistöjen energiatehokkuutta parannetaan alkavissa ja jo käynnistyneissä projekteissa [Kestävä Tampere -ohjelma] Älykkäitä energiajärjestelmiä kehitetään Hiedanrannassa, keskustassa ja Vuoreksessa [Kestävä Tampere -ohjelma] 17

Elinvoima- ja kasvupalveluallianssi Mallinnetaan yhteistyöalustoilla toteuttavat kuntien elinvoimapalveluihin liittyvät työllisyyspalvelut. Viiden tähden keskusta Ranta-Tampellan rakentaminen etenee ja Viinikanlahden hankekehitys on käynnistetty kehitysohjelman tavoitteiden mukaisesti. Asemakeskuksen ja asemanseudun kehittäminen etenee MAL-sopimuksen mukaisesti yhteistyössä valtion kanssa ja Kansi ja Areena -hankkeen toteuttaminen etenee suunnitellusti. Keskustan länsiosan vetovoimaa vahvistavat keskeiset hankkeet etenevät, avainhankkeina Kunkun Parkki, Näsikallion eritasoliittymä, Särkänniemi-Mustalahti ja Keskustori. Hiedanranta Vaitinaron vesistötäytölle saadaan vesilupa ja täyttö käynnistetään. Vaitinaron eritasoliittymän suunnittelu- ja toteutusaikataulu varmistetaan. Ensimmäiset asemakaavat ovat valmistuneet ja hyväksytty kaupunginvaltuustossa. 18

Lautakunnan talous Yhdyskuntalautakunnan vuoden 2019 vuosisuunnitelmaesityksessä on noudatettu kaupunginvaltuuston 23.4.2018 hyväksymää talouden tasapainottamisohjelmaa. Lisäksi vuosisuunnitelmaesitykseen sisältyy kaupunginhallituksen kehyspäätöksen liitteenä esitetyt toimenpiteet. Vuosisuunnitelmaesitys sisältää talousohjelman tasapainottamistoimenpiteitä yhteensä 3,15 milj. euroa, josta tulojen lisäyksiä 1,55 milj. euroa ja menojen vähennyksiä 1,60 milj. euroa. Merkittävimmät tulojen lisäykset kohdistuvat asemakaavoitustulojen sekä pysäköintimaksutulojen kasvattamiseen. Merkittävimmät menojen vähennykset kohdistuvat toiminnan tehostamiseen digitaalisia palveluja lisäämällä. Kaupungin talousohjelmaan sisältyviä kaupungin yhteisten erien säästöjä on yhdyskuntalautakunnalle kohdistettu 0,09 milj. euroa. Tarkemmat summat ja kuvaukset toimenpiteistä on esitetty palvelu- ja vuosisuunnitelman liitteenä olevassa taulukossa. Toimenpiteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle sekä lauta- ja johtokunnille palvelu- ja vuosisuunnitelmien raportoinnin yhteydessä. Kaikille yksiköille asetetuista hallinto- ja henkilöstöetuuksien säästötavoitteista raportoidaan keskitetysti. Vuosisuunnitelmassa on huomioitu lisäksi kaupunginvaltuuston 19.11.2018 tekemä 0,2 milj. euron lisäys kaavoituksen toteuttamiseksi yksityiselle maalle (KV 19.11.2018 216). Talousarvion ja vuosisuunnitelman toimintakatteen välillä on eroa 0,077 milj. euroa johtuen työttömyysvakuutusmaksun alentumisesta. Vuosisuunnitelmassa maksun alennus kohdennetaan toimintayksiköille konsernijohtajan päätöksellä 30.11.2018 181. 19

Yhdyskuntalautakunta Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2017 VS 2018 TA 2019 VS 2019 Myyntitulot 9 420 9 369 8 683 8 683 Maksutulot 7 509 11 824 13 568 13 568 Tuet ja avustukset 121 110 1 243 1 243 Vuokratulot 467 648 648 648 Muut toimintatulot 3 126 3 461 3 449 3 449 Toimintatulot yhteensä 20 644 25 412 27 591 27 591 Valmistus omaan käyttöön 23 480 15 080 12 080 12 080 Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot -12 058-12 990-14 175-14 175 Henkilösivumenot Eläkemenot -2 862-2 861-2 966-2 966 Muut henkilösivumenot -565-576 -584-507 Palvelujen ostot -54 126-48 328-43 533-43 533 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 962-1 996-2 012-2 012 Avustukset -482-352 -237-237 Vuokramenot -1 624-2 175-2 890-2 890 Muut toimintamenot -339-214 -474-474 Toimintamenot yhteensä -50 537-54 412-54 792-54 715 Toimintakate -29 894-29 000-27 201-27 124 Rahoitustulot ja -menot 1 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset -39 159-45 165-45 570-45 570 Tilikauden tulos -69 052-74 166-72 771-72 694 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 700 700 700 700 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 0 0 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -68 352-73 466-72 071-71 994 Investoinnit (1 000 euroa) TP 2017 VS 2018 TA 2019 VS 2019 Investointimenot -66 546-82 457-60 210-60 210 Rahoitusosuudet 611 33 0 0 Pysyvien vastaavien luovutustulot 9 088 0 0 0 VS18 investointimenot sisältää hulevesiviemäriverkon -14,9 milj. euroa Yhdyskuntalautakunta Käyttötalous (1 000 euroa) TP 2017 VS 2018 TA 2019 VS 2019 Yhdyskuntalautakunta (pl. erikseen sitovat erät) -27 902-26 211-24 097-24 020 Hiedanranta-kehitysohjelma, toimintakate -531-660 -660-660 Viiden tähden keskusta -kehitysohjelma, toimintakate -195-600 -500-500 Raitiotie, toimintakate -1 266-1 529-1 529-1 529 Smart Tampere, toimintakate 0 0-415 -415 Investoinnit (1 000 euroa) TP 2017 VS 2018 TA 2019 VS 2019 Yhdyskuntalautakunta, nettoinv. (pl. erikseen sitovat erät) -46 269-62 224-48 832-48 832 Rantaväylän tunneli, nettoinvestoinnit -8 286 0 0 0 Hiedanranta-kehitysohjelma, nettoinvestoinnit -49-500 -1 420-1 420 Viiden tähden keskusta -kehitysohjelma, nettoinvest. -11 330-19 700-9 958-9 958 20

Kaupunkiympäristön suunnittelu Toiminnan kuvaus Palvelukokonaisuuteen kuuluvat yleiskaavoitus, asemakaavoitus, liikennejärjestelmän suunnittelu, viheralueet ja hulevedet, rakennusvalvonta ja kaupunkimittaus. Kaupunkisuunnittelussa luodaan fyysisen ympäristön osalta edellytykset palveluiden, asumisen ja elinkeinoelämän rakentamiselle sekä näitä palvelevan yhdyskuntatekniikan, liikennejärjestelmän ja viheralueiden toteuttamiselle tasapainoisen ja kestävän yhdyskuntarakenteen tavoitteiden mukaisesti. Maankäytön hallinnan kokonaisprosessin kehittäminen on palveluryhmälle keskeinen, jatkuva hanke. Kehittämisellä pyritään toiminnan sujuvuuteen, ennustettavuuteen sekä merkittäviin ajallisiin säästöihin. Kokonaisprosessin mahdollistamien hyötyjen täysimääräinen toteutuminen edellyttää toimintatapojen kehittämistä kaupunkisuunnittelun palvelukokonaisuuden sisällä sekä sujuvien yhteistyömallien luomista rajapinnoille. Tärkeä osa kehittämistä on aktiivinen osallistuminen Maankäytön digitalisointi (MAD) -projektiin. Maankäytön suunnittelua keskeisesti ohjaavan kantakaupungin yleiskaavan päivityksen luonnokset valmistuvat keväällä 2019. Huomioon otetaan kaupungin aiempaa suuremmat kasvutavoitteet sekä kaupunginvaltuuston yleiskaavan 2040 hyväksymiseen liitetyt päätösponnet (lähijunaliikenteen mahdolliset pysäkkiympäristöt sekä Ruotulan alueen maankäyttö). Yleiskaavan suunnittelutyö toteutetaan tietomallipohjaisesti. Vuonna 2019 valmistuvat myös pohjoisen suuralueen strategisen yleiskaavan sekä Kämmenniemen yleissuunnitelman luonnokset. Asemakaavaprosessia vakioidaan hyödyntäen laadittua laatukäsikirjaa, joka sisältää prosessin sekä asiakirjojen ohjeet ja mallit. Vireille tulon ja valmisteluvaiheen yhdistävää kevennettyä asemakaavaprosessia käytetään selkeissä hankkeissa, joissa suunnitteluratkaisu on lähtökohtaisesti kiistaton. Kaavoitusohjelmaan priorisoidaan hankekokonaisuus, joka vastaa kaupunkistrategiassa asetettuja tavoitteita. Kaavavarannon kasvun varmistamiseksi painopiste työkannassa asetetaan rakentamismahdollisuuksia tuottaviin kaavahankkeisiin. Asemakaavoituksen painopistealueita ovat erityisesti raitiotien lähialueet sekä keskustan ja aluekeskusten kohteet. Raitiotien osalta kohteena ovat keskustasta Lentävänniemeen ja Lielahteen kulkevan osuuden edellyttämät asemakaavatyöt. Keskustan merkittävä kohde on Särkänniemen alue ympäristöineen, useita täydennyskohteita sijoittuu mm. Tammelaan. Kaleva ja Hervanta täydentyvät, kohteet sijoittuvat tulevan raitiotien varrelle. Työpaikkojen määrän kasvulle luodaan edellytyksiä Aitovuoren ja Lahdesjärven alueilla. Palvelu- ja tuotantotiloille luodaan sijoittumismahdollisuuksia myös monitoimintaisille alueille keskustassa ja keskuksissa. Kaavoituksella mahdollistetaan monipuolisen asuntotuotannon toteutuminen huomioimalla kohtuuhintaisen rakentamisen ja myös pienimuotoisten asuintalojen tuotannon, mm. rivitalotuotannon edistämisen tarpeet. Laajin pientaloaluekohde on Västinginmäki. Hiedanrannan-Lielahden yleissuunnitelman pohjalta käynnistetään asemakaavoitus Hiedanrannan ydinalueilla ensimmäisillä asemakaavoilla, joilla osoitetaan tiloja sekä asumiselle että toimitiloille ja kaupallisille palveluille. Särkänniemen kehityssuunnitelmien edetessä, Mustanlahden matkustajalaivasatamassa edellytetään sataman käytön turvaaminen matkustajasatamana sekä nykyisen palvelutason ylläpito. Satamaa kehitettäessä on otettava huomioon maisema, luonnonarvot, rakennettu ympäristö, kulttuurihistorialliset arvot ja perinteet siten, kuin ne ovat Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 kirjattu. Särkänniemen Näsinneula (55) ja Mustanlahden satama ja satama-alue (56/1ja 2) ovat merkitty maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (täydennys Yla 11.12.2018 279). Liikennejärjestelmäsuunnittelussa jatketaan raitiotien ja siihen liittyvien rinnakkaishankkeiden suunnitelmien laatimista. Pääpaino tulee olemaan raitiotien 2. vaiheen Pyynikintori - Lentävänniemi suunnittelussa, 21

jota tehdään yhdessä Raitiotieallianssin kanssa. Kestävän liikkumisen suunnitelman (SUMP) laatimista jatketaan. Keskustan ja Hervannan välisen korkeatasoisen pyöräväylän suunnittelua jatketaan. Selvitetään kaupunkipyörien toimintamallit ja tehdään päätös selvityksen pohjalta. Kävelyn ja kaupunkielämän toimenpidesuunnitelma laaditaan ja sen mukaisesti edistetään mm. opastussuunnitelmien sekä kävelyreittien parantamisella keskustassa. Asuinalueiden 30 km/h aluenopeusrajoitusalueiden ja liikenteen rauhoittamistoimenpiteiden suunnittelua jatketaan osallistavan suunnittelun menetelmin. Erityisesti suojatieturvallisuutta ja koululaisten turvallista liikkumista edistetään. Keskustan katujen osalta ovat 2019 tärkeimpinä suunnittelukohteina Keskustori ja Tammerkosken länsipuolinen Keskustakehän sisällä sijaitseva alue. Asemanseudun ja Tullin alueen suunnittelu jatkuu. Pysäköintipolitiikassa ohjelmoitujen toimenpiteiden suunnittelu jatkuu. Uusien alueiden infran suunnittelua tehdään laajasti, asuntokatujen saneeraussuunnittelussa keskitytään akuutteihin johtosaneerauksiin. Merkittäviä kohteita ovat Paasikivenkadun suunnittelu ja Hiedanrannan katujen suunnittelu. Pirkanmaan Ely-keskuksen kanssa jatketaan 2018 käynnistynyttä aluevaraussuunnitelmaa Paasikiventien Santalahden ja Lielahdenkadun väliselle osuudelle. Keskeisin osa on Vaitinaron eritasoliittymän suunnittelu ja Hiedanrannan kytkeytyminen alueeseen. Liikenteen hallinnan osalta edistetään liikenteen datalähteiden hyödyntämistä paremmaksi liikenteen reaaliaikaiseksi tilannekuvaksi ja uusiksi operoinnin työkaluiksi. Automaattiliikenteen edistämisessä tehdään suunnitelmaa ja älyliikenteen kehittämistä ja yhteistyötä jatketaan ITS Factoryn kautta. Tampereen kansallisen kaupunkipuiston valmistelu etenee. Lisäksi laaditaan viherrakenneselvityksiä ja suunnitelmia täydennysrakentamisen ja asemakaavoituksen tueksi. Peruskorjauskohteita sijoittuu mm. Hervantaan. Viherpalveluohjelmien mukaisesti toteutetaan peruskorjauksia ja leikkipaikkojen poistoja. Viherkerroin -menetelmää kehitetään ja sen käyttöä pilotoidaan soveltuvissa asumisen asemakaavoissa. Hulevesien osalta vuoden 2019 tehtäviä ovat hulevesiomaisuuden hallinnan kehittäminen. Hulevesiohjelma päivitetään vastaamaan uudistunutta vastuujakoa ja suunnitteluperiaatteita tarkennetaan erityisesti herkkien vesistöjen suojelun osalta. Suunnitelmallinen hulevesijärjestelmien kunnossapito aloitetaan. Vesihuoltoa kehitetään sidosryhmäyhteistyössä päivitetyn vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisesti. Tampereen yhdyskuntalautakunta vastaa hulevesien hallinnan kokonaisuudesta mukaan lukien huleveden viemäröinti. Hulevesien hallinnasta kunnalle aiheutuvat kustannukset katetaan hulevesimaksulla. Hulevesimaksu määräytyy yhdyskuntalautakunnan päätöksen mukaisesti kiinteistön pinta-alan ja käyttötarkoituksen mukaan. Kaupunkimittauksessa on tuloksekkaasti sujuvoitettu suunnittelun lähtötietojen keräämisprosesseja ja kehitetty kiinteistönmuodostuksen toimintaprosesseja. Kehitystyön avulla mm. kiinteistötoimitusten käsittelyaikoja on pystytty lyhentämään merkittävästi. Asiakaspalvelussa kehitetään menettelyjä, joilla lisätään asiakkaan valintamahdollisuuksia valita haluamiensa palvelujen laajuus. Rakennusvalvontaan ja asemakaavoitukseen liittyviä prosesseja kehitetään. Maankäytön digitalisointi (MAD) -projektissa edistetään maankäytön prosessin kokonaisvaltaista digitalisaatiota. Maankäytön prosesseihin liittyvän paikkatiedon, datan, järjestelmien ja toiminnan muodostaman kokonaisuuden hallinta- ja kehittämistehtävät ulottuvat koko palvelualueen toimintaan. Rakennusvalvonnassa Lupapiste.fi-palvelu on käytössä rakennus- ja toimenpidelupien käsittelyssä sekä rakennustarkastuksen prosessissa. Sähköisen toimintakulttuurin laajentaminen edellyttää toimintaprosessien jatkuvaa kehittämistä. Rakennusvalvonnan lupien saannin nopeuttamiseksi on käynnissä Lean-periaatteen mukainen henkilöstövetoinen kehityshanke. Rakennusvalvonta koordinoi Kitara-hanketta, jossa virheellisten ja puuttuvien rekisteritietojen korjauksella pyritään kasvattamaan merkittävästi kaupungin kiinteistöverotuottoja. 22

Riskiprofiili Kaupungin voimakas ja tavoitteellinen kasvu merkitsee suunnittelutehtävien lisääntymistä. Prosessien ja työskentelytapojen kehittämisen lisäksi tarvitaan tehtävien priorisointia. Kaupunkiympäristön suunnittelun palveluryhmässä kaikkien esimiesten työajasta pääosa käsittää merkittävää asiantuntijatyötä. Tämä vaikuttaa henkilöjohtamisen ja toimintatapojen uudistamisen osalta paineisiin työajan käytössä. Kouluttautumiseen ja toiminnan kehittämiseen on vaikeaa irrottaa aikaa kasvaneen työmäärän puitteissa. Teknisten ja hallinnollisten tehtävien jakautuminen koko henkilöstölle merkitsee suunnittelutyön pirstaloitumista ja tuottavuuden heikkenemistä. Erityisosaamisen hyödyntäminen näiden tehtävien hoitamisessa on taloudellisesti perusteltu kehityssuunta. Kohtuullinen työmäärä sekä edellytysten varmistaminen keskittyneeseen työskentelyyn ovat työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen kannalta keskeisiä kehitettäviä asioita. Tietojärjestelmien toimivuudessa toistuvat häiriöt nähdään riskinä, joka vaarantaa tuloksellisen toiminnan ja aiheuttaa hallitsemattomia aikataulupaineita sekä heikentää työhyvinvointia. Toimivat tietojärjestelmät mahdollistavat toiminnan tehokkuuden, prosessien ja toimintatapojen kehittämisen ja hyvän työntekijäkokemuksen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma TP 2017 VS 2018 VS 2019 Palkalliset henkilötyövuodet (htv) 133 142 144 Kaupunkiympäristön suunnittelun palveluryhmän henkilöstöllä on erittäin vahvaa monialaista asiantuntemusta kaupunkisuunnittelun toimintakentästä. Henkilöstön vaihtuvuus on vuoden 2018 aikana ollut suurta. Vaihtuvuus on tuonut sekä haasteita työmäärästä selviämiseen että uudistumista palveluryhmään liittyneiden henkilöiden työpanoksen tuomana. Osaavien asiantuntijoiden rekrytointi on ollut joissain tapauksissa erittäin vaikeaa, erityisesti useiden digiosaajien siirtyminen pois kaupungin palveluksesta on tuottanut haasteita. Digitalisaatio mahdollistaa ja toisaalta myös edellyttää prosessien ja toimintatapojen kehittämistä. Lisäksi suunnittelua ohjaava lainsäädäntö on jatkuvassa muutostilassa. Muutokset korostavat tarvetta varmistaa jatkuvasti ajantasainen ammatillisen osaamisen taso. Aiempaa painokkaammin nousee esiin osaamisen varmistaminen ilmastotietoisuuteen ja kestävän kehityksen edistämiseen liittyen. Kaupungin voimakkaan kasvun aiheuttamaan työmäärien lisääntymiseen voi liittyä työn laatuun ja henkilöstön jaksamiseen liittyviä uhkia. Henkilöstön työkuorman tasaamiseen ja toiminnan häiriöttömyyteen pyritään koko palveluryhmän töiden kokonaisohjelmointia kehittämällä. Talous Talouden tasapainottamisen keskeiset keinot ovat asemakaavoituksen painottaminen kaupungin maalle ja lisärakennusoikeuteen, digitaalisten palveluiden lisääminen ja mallipohjaisen suunnittelun hyödyntäminen sekä viranomais- ja muiden taksojen korottaminen (rakennus- ja muut luvat, katutilamaksut). Palveluryhmän vuosisuunnitelmassa on huomioitu kaupunginvaltuuston 19.11.2018 tekemä 0,2 milj. euron lisäys kaavoituksen toteuttamiseksi yksityiselle maalle (KV 19.11.2018 216). 23

Suunniteltu palvelutuotanto Kaupunkiympäristön suunnittelu *) Käyttötalous Investoinnit, netto VS 2019 VS 2019 Yleiskaavoitus -1 043 Asemakaavoitus -2 831 Liikennejärjestelmän suunnittelu -1 282-200 Viheralueet ja hulevedet -1 408-378 Rakennusvalvonta -1 876 Kaupunkimittaus -3 064 Oma tuotanto yhteensä -11 504-578 Yleiskaavoitus -414 Asemakaavoitus -1 532 Liikennejärjestelmän suunnittelu -1 403 Viheralueet ja hulevedet -760-22 Rakennusvalvonta -12 Kaupunkimittaus -452 Muu tuotanto yhteensä -4 572-22 Yhteensä -16 076-600 *) Ei sisällä tukipalvelujen vyörytysosuuksia Palveluryhmän talous Käyttötalous (1 000 euroa) *) TP 2017 VS 2018 TA 2019 VS 2019 Toimintatulot 4 943 10 327 11 464 11 464 Toimintamenot *) -15 477-17 090-16 700-16 677 Toimintakate -10 534-6 763-5 236-5 213 *) Sisältää tukipalvelujen vyörytysosuudet Investoinnit (1 000 euroa) TP 2017 VS 2018 TA 2019 VS 2019 Investointimenot -698-16 399-600 -600 Sitovat erät Käyttötalous (1 000 euroa) TP 2017 VS 2018 TA 2019 VS 2019 Kaupunkiympäristön suunnittelu, toimintakate (pl. erikseen sitovat erät) -9 808-5 503-4 076-4 053 Hiedanranta-kehitysohjelma, toimintakate -531-660 -660-660 Viiden tähden keskusta -kehitysohjelma, toimintakate -195-600 -500-500 Investoinnit (1 000 euroa) TP 2017 VS 2018 TA 2019 VS 2019 Kaupunkiympäristön suunnittelu, nettoinvestoinnit (pl. erikseen sitovat erät) -698-15 899-500 -500 Hiedanranta-kehitysohjelma, nettoinvestoinnit 0 0-100 -100 24

Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito Toiminnan kuvaus Palvelukokonaisuuteen kuuluvat katujen ja yleisten alueiden toteutussuunnittelu ja rakennuttaminen, kunnossapidon järjestäminen ja satamapalvelut. Kadut, aukiot, viheralueet ja satamat rakennetaan vuosisuunnitelman investointiohjelman mukaisesti. Tehtävänä on rakennuttaa kaava- ja viheralueohjelmia sekä peruskorjauksia toteuttavan investointiohjelman kohteet mahdollisimman edullisesti ja laadukkaasti hyödyntämällä tehokkaasti sekä kaupungin omia että yksityisiä palveluntuottajia. Yleisten alueiden rakentamisinvestoinnit teetetään hankekohtaisilla urakkasopimuksilla. Palvelualueelle kuuluvat lisäksi katutilavalvonnan viranomaistehtävät, jotka sisältävät muun muassa yleisillä alueilla tapahtuvien töiden lupien myöntämisen ja niiden valvonnan sekä romuajoneuvoihin liittyvän viranomaistoiminnan. Pysäköinninvalvonnan tehtävänä on valvoa pysäköintiä ja pysäyttämistä koskevien säännösten noudattamista sekä määrätä pysäköintivirhemaksuja ja muita seuraamuksia pysäköintivirheiden ja joutokäyntirikkomusten johdosta. Toiminta keskittyy lähivuodet poikkeuksellisen suurien rakennushankkeiden suunnitteluun, toteuttamisen hallintaan ja käyttöönottoon. Suuria hankkeita ovat esimerkiksi raitiotien osan 1 rakentaminen ja osan 2 suunnittelu, Kansi-Areenan rakentaminen, Sulkavuoren keskuspuhdistamon rakentaminen putkiverkostoineen. Rakentamisen volyymin kasvu on nostanut maltillisesti rakennusurakkahintoja. Varovaisesti arvioiden urakkahinnat voivat hieman myös alentua kohteissa, joihin on useita tarjoajia. Kilpailutilanne on kokonaisuutena edelleen kohtuullinen vaikka yksittäisissä työlajeissa onkin huomattavia hintojen nousua tapahtunut ja edelleen näköpiirissä. Ruskon maanvastaanottopaikan sulkeminen on merkinnyt kustannuksien nousua erityisesti kaupungin itäisillä rakennuskohteilla. Tilannetta pyritään parantamaan korvaavilla maantäyttökohteilla, kuten meluvalleilla. Toimintayksiköiden yhteistyöllä pyritään löytämään korvaavia kohteita ja toimintamalleja. Raitiotien rakentamisen yhteydessä rakennetaan lukuisia katu- ja aluekohteita, jotta katuympäristö olisi raitiotien liikenteen alkaessa mahdollisimman valmis. Tärkeimpiä kohteita vuonna 2019 ovat Hämeensillan rakentaminen uudelleen pohjoisen puoliskon osalta, Hämeenkadun jalkakäytävät itä- ja länsipäässä, Hervannan ja Muotialan yhdistävä pyöräilyn laatukäytävä, Santalahden ja Etelä-Hervannan uusien alueiden rakentaminen. Lisäksi käynnistetään Ojala-Lamminrahkan rakentaminen ja jatketaan rakentamista Niemenrannassa ja Vuoreksessa. Ylläpidon laatutavoitteena on käyttäjätarpeisiin perustuva tyydyttävä laatu, ajankohta ja olosuhteet sekä kustannukset huomioiden. Talouden tasapainottamistoimenpiteistä huolimatta yleisten alueiden ylläpidon laatu pyritään säilyttämään pääosin nykyisellä tasolla. Keinona on tuottavuuden paraneminen suhteessa käytettävissä olevaan rahoitukseen ja yleiseen kustannusten nousuun. Kunnossapidon työn laajuus kasvaa muun muassa uusien ja muuttuvien alueiden takia. Uusia alueita ovat esimerkiksi Ranta-Tampella, Niemenranta, Härmälänranta ja Vuoreksen uudet osa-alueet. Raitiotie-hankkeeseen ja sen rinnakkaishankkeisiin kuulumattomien infrastruktuurihankkeiden käynnistämistä vältetään työmaan läheisyydessä. Samoin konsernitasolla vältetään muiden yhdyskuntarakenteellisten töiden käynnistämistä työmaan läheisyydessä. Samaan aikaan myös asunto- ja toimitilarakentaminen on vilkasta, mikä pyritään ottamaan myös rakennushankkeissa huomioon. Talouden sopeuttamisen edellyttämiä säästöjä pyritään saavuttamaan muun muassa katuvalojen led-tekniikkaan siirtymisen tuottamilla säästöillä ja kilpailutettujen alueurakoiden sopimusten täytäntöönpanolla. Yleisten alueiden siisteyttä pyritään ylläpitämään kohdistamalla puhtaanapito keskeisiin alueisiin sekä suuriin kaupunkitapahtumiin. 25

Digitalisaation hyödyntämisen painopiste on tietomallipohjaisen suunnittelun lisääminen omassa ja ostopalveluissa. Kaupungin ja sidosryhmien investointihankkeiden yhteisen tietokannan käyttöönottoa jatketaan hanke- ja toteutussuunnittelussa sekä itse rakentamisessa. Esimerkiksi Ojala-Lamminrahkan alueen kuntatekniikan suunnittelu toteutetaan ensisijaisesti tietomallipohjaisesti. Tampereen kaupunki osallistuu suurien kaupunkien ja valtion muodostamaan tilaajakonsortioon, joka yhdessä palvelutuottajien kanssa kehittää uudenaikaista hankkeiden kustannussuunnittelun järjestelmää. Infraomaisuuden hallintajärjestelmiä kehitetään. Tietojärjestelmien avulla voidaan jakaa tietoa myös kaupunkilaisille, mikä huomioidaan kehitystyössä. Lupa- ja valvontaprosessin digitalisointiprojekteilla parannetaan asiakaspalvelua. Satamatoiminnassa venepaikkojen digitaalisen vuokrausjärjestelmän on suunniteltu olevan tuotantokäytössä pienvenesatamissa. Toimintamallia on tarkoitus laajentaa kattamaan myös puistoalueilla oleville soutuvenerannoille. Infrakohteiden suunnittelussa ja rakennuttamisessa panostetaan kiertotalouden edistämiseen. Tähän liittyen kokeillaan uusioainesten käyttöä soveltuvissa Tampereen kaupungin infrarakentamiskohteissa. Tavoitteena on ympäristölle ja ihmisille turvallisia ratkaisuja käyttämällä vähentää hiilijalanjälkeä ja saavuttaa säästöä rakentamisen kustannuksissa. Ratkaisuilla on lisäksi mahdollista tuottaa infrarakenteille pidempi ja roudattomampi elinkaari. Riskiprofiili Palveluryhmän riskiarvioinnissa keskeiset tunnistetut riskit ovat olleet suuri isojen rakennushankkeiden määrän hallinta sekä osaavan henkilöstön rekrytoinnit. Suuri määrä valmistelussa ja toteuttamisessa oleva isoja rakennushankkeita on tarkoittanut monimutkaista hankkeiden suunnittelun ja rakentamisen ohjausta sekä lukuisten eri hankkeiden keskinäistä koordinaatiota eri toimijoiden kanssa. Osa hankkeista on kaupungin omassa ohjauksessa. Valmistelussa ja käynnissä on myös lukuisia merkittäviä hankkeita, joiden ajoittamisesta ja toteuttamisesta vastaavat yksityiset toimijat tai yhtiöt. Näiden kaikkien hankkeiden koordinaatiossa kaupungilla on suuri rooli. Hankkeiden koordinaatioon on syvennytty huolellisesti. Kaupungin liikenneverkko on erittäin pahoin kuormittunut lukuisten keskustan rakennustyömaiden takia. Tällöin pienetkin häiriöt rakennustyömaan toteuttamisessa aiheuttavat ruuhkaa. Ruuhkassa myös liikenneonnettomuudet aiheuttavat järjestelmän toimivuudelle ongelmia. Kaupunki on ohjauksessaan olevin keinoin pyrkinyt siirtämään mahdollisimman paljon ei-strategisia hankkeita 2021 jälkeiseen aikaan ydinkeskustan alueella. Silloin käyttöönotettavan raitiotien odotetaan parantavan ihmisten liikkumisen välityskykyä merkittävästi. Riskienarvioinnissa myös riittävä asiantuntijaresurssin varmistaminen monimutkaisten hankkeiden ohjaukseen on tunnistettu merkittäväksi riskiksi. Suuri rakennushankkeiden määrä on edellyttänyt rakennuttamisen asiantuntijoiden lisärekrytointia. Rekrytoinnit eivät ole onnistuneet rakennusalan korkeasuhdanteen takia. Kuntateknisen suunnittelun erikoisasiantuntijoiden rekrytoinnit ovat osoittautuneet myös vaikeiksi. Kriittistä asiantuntijaresurssia on paikattu ostopalvelulla vaikka useassa tapauksessa oma pätevä henkilökunta olisikin paras ratkaisu hankkeiden ohjaustehtävissä. 26

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma TP 2017 VS 2018 VS 2019 Palkalliset henkilötyövuodet (htv) 53 58 59 Keskeinen muutos henkilöstön osaamisessa liittyy uudistuvien tietojärjestelmien kehittämiseen ja tehokkaaseen käyttöön. Palveluryhmän henkilöstöllä on erinomainen asiantuntemus palveluryhmän teknisissä asioissa mutta erityisesti murros tietomallipohjaiseen suunnitteluun ja rakennuttamiseen edellyttää merkittävää toimintatapojen muutosta ja uuden oppimista. Uudet toimintatavat osaltaan hieman pienentävät kasvavan kaupungin tarvetta lisähenkilöstön rekrytointiin. Palveluryhmä osallistuu rajapintaselvityksen tekemiseen valmistelussa olevan Tampereen Infra osakeyhtiön ja palveluryhmän tehtävien järjestämiseen. Selvityksen pohjalta tehtävät ratkaisut voivat edellyttää muutoksia palveluryhmän henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan. Talous Talouden tasapainottamisen keskeiset keinot ovat yleinen, kaikkien ei kiireellisien kunnossapitotehtävien lykkääminen sekä rajoitettu laatutason alentaminen. Ei kiireellisiä kunnossapitotöitä, joita voidaan talouden tasapainottamiseksi lykätä, ovat esimerkiksi yksittäiset vialliset katuvalolamput tai epäsiistit kadun kalusteet. Kunnossapitotoimenpiteiden lykkääminen sisältää riskin, joka toteutuessaan aiheuttaa säästöä suuremmat lisäkustannukset myöhemmin. Talouden sopeuttamiseksi viheralueiden hoidon kustannuksia pienennetään hoitoluokkaa alentamalla etenkin lähivirkistysalueilla. Toteutetut alueurakoiden uusimmat kilpailutukset tuottavat arvioilta 20 % kustannussäästön kohteessa. Talouden tasapainottamisen kannalta merkittävin heikennys on ollut rakentamissa syntyvien maksullisten ylijäämämaan sijoituspaikkojen täyttyminen. Ylijäämämaat joudutaan kuljettamaan kauemmaksi ja alueen maksutulot menetetään, mikä on kaupungille epätaloudellista. Korvaavia paikkoja on etsitty ja toimintamalleja uudistetaan, mutta ratkaisevaa läpimurtoa ongelmaan ei ole kyetty löytämään. Vuonna 2019 valmistellaan pysäköintivirhemaksun korotusehdotus sisäministeriölle ja katu- ja muilla yleisillä alueilla tehtävistä töistä perittäviä maksuja koskeva taksa päivitetään. 27

Suunniteltu palvelutuotanto Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito *) Käyttötalous Investoinnit, netto VS 2019 VS 2019 Rakennuttaminen -16 995-10 800 Kuntatekniikan suunnittelu -325-502 Yleisten alueiden ylläpito ja valvonta -1 098 Pysäköinninvalvonta -590 Oma tuotanto yhteensä -19 008-11 302 Rakennuttaminen -9 027-46 110 Kuntatekniikan suunnittelu -385-2 198 Yleisten alueiden ylläpito ja valvonta -65 Pysäköinninvalvonta -243 Muu tuotanto yhteensä -9 720-48 308 Yhteensä -28 728-59 610 *) Ei sisällä tukipalvelujen vyörytysosuuksia Palveluryhmän talous Käyttötalous (1 000 euroa) TP 2017 VS 2018 TA 2019 VS 2019 Toimintatulot 13 175 12 375 12 776 12 776 Toimintamenot * -27 562-29 028-28 997-28 951 Toimintakate -14 387-16 653-16 221-16 175 *) Sisältää tukipalvelujen vyörytysosuudet Investoinnit (1 000 euroa) TP 2017 VS 2018 TA 2019 VS 2019 Investointimenot -65 848-65 948-59 610-59 610 Rahoitusosuudet 611 33 0 0 Pysyvien vastaavien luovutustulot 9 088 Sitovat erät Käyttötalous (1 000 euroa) TP 2017 VS 2018 TA 2019 VS 2019 Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito, toimintakate (pl. erikseen sitovat erät) -14 387-16 653-16 084-16 038 Smart Tampere, toimintakate 0 0-137 -137 Investoinnit (1 000 euroa) TP 2017 VS 2018 TA 2019 VS 2019 Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito, nettoinvestoinnit (pl. erikseen sitovat erät) -45 571-45 715-48 332-48 332 Rantaväylän tunneli, nettoinvestoinnit -8 286 0 0 0 Hiedanranta-kehitysohjelma, nettoinvestoinnit -49-500 -1 320-1 320 Viiden tähden keskusta -kehitysohjelma, nettoinvest. -11 330-19 700-9 958-9 958 28

Kestävä kaupunki Toiminnan kuvaus Palveluryhmä vastaa Tampereen kaupungin ympäristö- ja ilmastopolitiikan ja kestävän kehityksen linjausten valmistelusta, johtamisesta, koordinaatiosta ja seurannasta sekä ympäristönsuojelun, jätehuollon ja ympäristöterveyden viranomaistehtävistä. Ympäristö- ja ilmastoasioiden vaikutusten koskettaessa yhä suuremmassa määrin koko kaupunkiorganisaatiota hiilidioksidipäästöistä sisäilmanlaatuun ja luonnon monimuotoisuuden varmistamiseen palveluryhmän asiantuntijuutta tarjotaan koko kaupungin eri yksiköiden hyödynnettäväksi enenevässä määrin. Palveluryhmässä on viisi yksikköä: ympäristöterveyden, ympäristön suojelun, jätehuollon ja kestävän kehityksen yksiköt sekä uusi Kestävä Tampere 2030 -linjausten toteutuksesta vastaava ohjelmayksikkö. Kestävä kaupunki -palvelukokonaisuuden v. 2019 toiminnan painopiste on valtuuston hyväksymien ympäristöpolitiikan ja kestävän kehityksen Kestävä Tampere 2030 -linjausten kaupunkikonsernia koskevan toimenpideohjelman laatiminen ja sen toteutuksen aloittaminen. Linjauksia toteutetaan kaupunkistrategian mukaisesti koko kaupungissa ml. kaikki palvelualueet, liikelaitokset ja konserniyhtiöt sekä asukkaat, alueen yritykset ja kolmassektori. Kaupungin hankinnoissa edistetään ja otetaan käyttöön kestävyyskriteerit. Näistä kokonaisuuksista vastaavat kestävän kehityksen yksikkö ja Kestävä Tampere 2030 -ohjelmayksikkö. Ympäristötiedon keräämistä jatketaan, sen hallintaa kehitetään ja sen hyödyntämistä päätöksenteon tueksi vahvistetaan palveluryhmän tasolla. Jätehuollon yksikkö vastaa seitsemäntoista Pirkanmaan kunnan (Tampereen kaupunkiseudun kahdeksan kunnan sekä Hämeenkyrön, Ikaalisten, Juupajoen, Mänttä-Vilppulan, Parkanon, Pälkäneen, Ruoveden, Sastamalan entisen Mouhijärven ja Suodenniemen osalta sekä Virtain) jätehuoltoviranomaisen tehtävistä. Päättävä elin on kuntien yhteinen jätehuoltolautakunta. Jätehuollon yksikön kustannukset sisältyvät asiakkailta perittävään jätemaksuun. Jätehuollon yksikön toiminnalla luodaan puitteet toimivalle ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavalle jätehuollolle. Jätehuollon yksikön vuoden 2019 toiminnan painopisteitä ovat jätehuollon palvelutason määrittely ensimmäistä kertaa toimialueelle sekä jätehuoltomääräysten päivittäminen. Palvelutason määrittelyn yhteydessä linjataan, millaisia jätehuoltopalveluita kuntalaisille ja kiinteistöille tarjotaan, miten turvataan riittävä jätehuollon palvelutaso ja varmistetaan jätemaksujen kohtuullisuus. Työ pohjautuu alkuvuonna 2019 valmistuvaan jätestrategiaan. Samalla päivitetään myös toimialueen jätehuoltomääräykset erityisesti kunnallisen lietteenkuljetuksen tuomien muutosten ja jätteiden erilliskeräyksen tehostamisen vuoksi. Vuonna 2019 jatketaan yksikön toimintaprosessien ja asianhallinnan sujuvoittamista ja digitalisointia sekä sähköisen asioinnin kehittämistä, mitkä kaikki yhdessä parantavat asiakaspalvelua ja lyhentävät käsittelyaikoja. Ympäristönsuojelun viranomainen on yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaosto. Se huolehtii kuntien ympäristöhallintolain (64/1986) 6 :n mukaisesti viranomaisen hoidettaviksi laissa ja sen nojalla säädetyistä tehtävistä, ympäristönsuojelun suunnittelusta ja kehittämisestä, ympäristönsuojelua koskevasta tiedottamisesta ja valistuksesta sekä ympäristönsuojeluun liittyvän neuvonnan ja ohjauksen järjestämisestä. Käytännön ympäristöviranomaisen työtä toteuttaa ympäristönsuojelun yksikkö. Tehtävänä on myös edistää viranomaisten välistä yhteistyötä ympäristönsuojelussa ja huolehtia ympäristön tilan seurannasta sekä siihen liittyvistä selvityksistä ja tutkimuksista. Valvontasuunnitelma päivitetään v. 2019 ja sen pohjalta laaditaan valvontaohjelma. Aloitetaan luonnon monimuotoisuuden toimintaohjelman ja vesiensuojeluohjelman laadinta yhteistyössä eri tahojen kanssa. Jatketaan luonnonsuojeluohjelman toteutusta sekä vesistöjen tilan ja ilman laadun seurantaa. Pohjavesien laadun 29

tarkkailu nostetaan uudeksi osaksi ympäristön tilan seurantaa ja tavoitteena on saada yhteisten pohjavesialueiden osalta myös muut kaupunkiseudun kunnat osallistumaan tarkkailuun. Edistetään rata- ja liikennemelukohteiden suojauksia yhteistyössä muiden palveluryhmien kanssa. Luonnonhoidon ja virkistyskäytön vaatimien rakenteiden ja toimenpiteiden toteuttamis- ja kunnossapitovastuut määritellään kaupunkitasolla. Ympäristövastuullisia toimintatapoja edistetään läpi kaupunkiorganisaation ja panostetaan erityisesti yhteistyöhön kaupunkiympäristön suunnittelun kanssa. Ympäristöterveys tuottaa seudullisen ympäristöterveydenhuollon lakisääteiset tehtävät kahdeksan kunnan toiminta-alueella. Tampere toimii isäntäkuntana ja päättävä elin on yhdyskuntalautakunnan alueellinen ympäristöterveydenhuollon jaosto. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluu terveydensuojelu, elintarvikkeiden, tupakkalain, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta sekä eläinlääkäripalvelut. Tampereen ympäristöterveyden sektorit ovat elintarvikevalvonta, terveydensuojeluvalvonta ja eläinlääkintähuolto. Ympäristöterveydenhuollon valvonta toteutetaan Tampereen ympäristöterveyden valvontasuunnitelman 2015-2019 mukaisesti. Valvonta on riskiperusteista. Valvontakeinot ja valvonnan kohdentaminen valitaan siten, että valvonta on mahdollisimman vaikuttavaa. Ympäristöterveydenhuollon valvonnan vaikuttavuutta edistetään valvonnan tehokkaalla kohdentamisella, arviointi- ja ohjauskäynneillä, valvonnan maksullisuuden edistämisellä, tietojärjestelmien kehittämisellä ja hyödyntämisellä sekä valvonnan näkyvyyden varmistamisella. Yksittäisinä painopistealueina ovat talousvesi, sisäilma ja terveydelliset olosuhteet sekä vaikuttavuus suunnittelussa ja päätöksenteossa. Riskiprofiili Palveluryhmän merkittävimmiksi uhkiksi on tunnistettu tietojärjestelmien toimivuus, digiturvallisuus ja henkilöstön työhyvinvointi toimintaympäristön jatkuvasti muuttuessa ja työkuorman kasvaessa. Mahdollisuutena nähdään digitalisaation hyödyntäminen palveluissa. Toiminnan ja palveluiden sujuvuuden varmistamiseksi palveluryhmässä viedään eteenpäin tietojärjestelmien toimivuuteen liittyvää jatkuvuussuunnittelua, panostetaan henkilöstön työhyvinvointiin huolehtimalla osaamisen kehittämisestä, työturvallisuudesta ja työkuorman tasaamisesta. Avoimen datan käyttöä yhteisenä tietopohjana edistetään ja kehitetään yhteisiä toimintatapoja yhteistyössä muiden palveluryhmien ja toimijoiden kanssa. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma TP 2017 VS 2018 VS 2019 Palkalliset henkilötyövuodet (htv) 75 77 85 Henkilökunnan osaaminen on ihmisten elinympäristöön liittyvissä asioissa laaja-alaista ja kattavaa. Ammatillisen osaamisen taso on korkea. Haasteita osaamisen varmistamiselle tuovat tutut eläköityminen ja ammatilliset kapeikot. Kasvavana haasteena on ympäristö- ja ilmastoasioiden merkityksen kasvaminen koko inhimillisen toiminnan alueella, mikä luo paineita uudenlaisille osaamisille sekä lisää nykyisten resurssien käyttöä yli voimavarojen. Palveluryhmän osaamisen kehittämisessä korostuvat ammatillinen osaaminen, kyky johtaa muutosta ja toimia muutoksen keskellä sekä vuorovaikutus- ja viestintäosaaminen. Työhyvinvoinnin kannalta keskeistä on huolehtia henkilöstön jaksamisesta ja työyhteisöllisyydestä. 30

Henkilöstön lisäys vuonna 2019 johtuu pääasiassa Smart Tampere -ohjelman projektihenkilökunnan siirtymisestä elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelta sekä uusista projekteista. Talous Talouden tasapainottamisen keskeiset keinot ovat toiminnan tehostaminen niin digitalisaatiota hyödyntäen kuin muutenkin, tilaratkaisut sekä Kestävä Tampere 2030 -ohjelman osalta tulevien projektien kriittinen arviointi strategisten tavoitteiden ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Suunniteltu palvelutuotanto Kestävä kaupunki *) Käyttötalous VS 2019 Kestävä yhdyskunta -749 Ympäristönsuojelu -1 182 Ympäristöterveys -3 333 Jätehuoltoviranomainen -257 Oma tuotanto yhteensä -5 521 Kestävä yhdyskunta -818 Ympäristönsuojelu -337 Ympäristöterveys -371 Jätehuoltoviranomainen -75 Muu tuotanto yhteensä -1 601 Yhteensä -7 122 *) Ei sisällä tukipalvelujen vyörytysosuuksia Käyttötalous (1 000 euroa) TP 2017 VS 2018 TA 2019 VS 2019 Toimintatulot 2 512 2 710 3 351 3 351 Toimintamenot *) -6 126-6 763-7 566-7 558 Toimintakate -3 614-4 053-4 215-4 207 *) Sisältää tukipalvelujen vyörytysosuudet Investoinnit (1 000 euroa) TP 2017 VS 2018 TA 2019 VS 2019 Investointimenot 0-110 0 0 Sitovat erät Käyttötalous (1 000 euroa) TP 2017 VS 2018 TA 2019 VS 2019 Kaupunkiympäristön suunnittelu, toimintakate (pl. erikseen sitovat erät) -3 614-4 053-3 937-3 929 Smart Tampere, toimintakate 0 0-278 -278 31

Joukkoliikenne Toiminnan kuvaus Joukkoliikenteen palveluryhmä toimii Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan valmistelu- ja toimeenpanoyksikkönä. Lautakunnan tehtävänä on järjestää joukkoliikenne Tampereen kaupunkiseudulla yhteistoimintana kaupunkiseudun kuntien kanssa sekä toimia EU:n palvelusopimusasetuksen sekä kansallisen joukkoliikennelain mukaisena paikallisena toimivaltaisena viranomaisena. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta toimii Tampereen, Kangasalan, Nokian, Oriveden ja Ylöjärven kaupunkien sekä Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kuntien yhteisenä seudullisena joukkoliikenteen viranomaisena Tampereen kaupunginvaltuuston ja -hallituksen alaisuudessa. Tampereen kaupunkiseudulla joukkoliikenteen järjestämistapa muuttui 30.6.2014 alkaen. Muutos perustui EU:n palvelusopimusasetukseen ja sen mukaisesti laadittuun vuonna 2009 voimaantulleeseen joukkoliikennelakiin. Lain tultua voimaan seutuliikenteen linjaluvat muuttuivat siirtymäajan liikennesopimuksiksi, jotka päättyvät 30.6.2014 alkaen vaiheittain 2019 loppuun mennessä. Pääosa siirtymäajan sopimuksista on päättynyt vuoden 2016 loppuun mennessä. Jäljellä oleviin siirtymäajan liikenteisiin liittyvä seutulippujärjestelmä ylläpidetään palvelukokonaisuuden kautta koko kaupunkiseudulla. Vuoden 2019 aikana valmistellaan seuraavaa joukkoliikenteen viranomaistoiminnan hallinnollista muutosta, maakuntauudistusta, jonka myötä Pirkanmaan ELY-keskuksen joukkoliikenneviranomaistoiminnot siirtyisivät nykyisten suunnitelmien mukaisesti tulevaan maakuntaan vuoden 2021 alusta. Lähtökohtana valmistelussa on vuosien 2017-2018 suunnittelutyö, jonka mukaisesti kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomainen keskittyisi kaupunkimaisen joukkoliikennepalvelun järjestämiseen kaupunkiseudun ytimessä ja maakunnan joukkoliikenneviranomainen maaseutumaisen joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten yhteensovittamiseen koko maakunnan alueella. Vuoden 2019 liikennepalvelun suunnittelussa on otettu huomioon raitiotierakentamisen vaikutuksia palvelutarjontaan. Raitiotien ja muiden kohteiden työmaat hidastavat erityisesti ydinkeskustan alueella joukkoliikenteen liikennöintiä 4-6 minuuttia suuntaansa. Runkolinjojen osalta tätä liikenteen hidastumista on kompensoitu lisäämällä linjoille autoja. Osittain näillä lisäyksillä on kyetty parantamaan myös palveluja, mutta suurelta osin niillä parannetaan liikenteen täsmällisyyttä. Muilla linjoilla hidastumisen vaikutuksia on kompensoitu aikataulumuutoksilla, mikä on merkinnyt osittain vakiominuuttiaikatauluista luopumista. Talouden tasapainotustoimien johdosta asiakasmaksuja korotettiin 3.1.2019 alkaen 5-6 prosenttia. Korotukset kohdistettiin pääosin 2 vyöhykkeen lippujen hintoihin ja näin ne kohdistuivat parhaiten Tampereen joukkoliikennetuen osuuteen. Matkustajamäärän ennustetaan kasvavan vaikka taksojen korotus vähentääkin kysyntää. Talousarvio 2019 ei mahdollista liikennetarjonnan lisäämistä syksyn 2018 tasosta ja kaupungin kasvusta aiheutuva palvelujen lisäystarve on hoidettava karsimalla liikennettä vähäisemmän kysynnän alueilta ja ajankohtina. Seutuliikenteen osalta tehdään pienehköjä parantamistoimenpiteitä eri puolilla kaupunkiseutua. Merkittävimmät lisäykset toteutetaan Kangasalta Teiskontien kautta Tampereelle suuntautuvaan liikenteeseen. Joukkoliikenteen lippu- ja maksu- sekä infojärjestelmää kehitetään vuoden 2019 aikana vastaamaan liikennepalvelulain vaatimuksia ja mahdollistamaan erilaisten liikkumispalvelujen ja tapahtumien kytkeminen paremmin osaksi joukkoliikennettä. Tampereen seudun joukkoliikennejärjestelmää kehitetään seuraavalle laatutasolle vastaanottamaan tavoitteiden mukainen osuus kaupunkiseudun päivittäisessä liikkumisessa. Vuoden 2019 aikana päätetään rai- 32

tiotien käyttöönoton myötä toteutettavasta joukkoliikennelinjastosta sekä mahdollisesta vuonna 2020 käynnistyvästä lähijunaliikenteen Nokia-Tampere-Orivesi-Lempäälä -pilotista. Joukkoliikenteen häiriönhallinnan kehittämisestä tehdään suunnitelma. Raitiotieliikenteen käyttöönoton valmistelua jatketaan vuonna 2019. Joukkoliikenne kilpailuttaa yhteistyössä Tampereen raitiotie Oy:n kanssa ratikan liikennöitsijän vuoden 2019 alkupuoliskolla. Hankintapäätöksen jälkeen käyttöönoton valmistelua jatketaan yhdessä valitun liikennöitsijän kanssa. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi toteutetaan vaihtoehtoisten päästövähennyskeinojen vertailua tulevien toimenpiteiden pohjaksi. Riskiprofiili Palveluryhmän merkittävimmiksi uhkiksi on tunnistettu kehittämisen resurssien vähäisyys, tietojärjestelmien toimivuus ja tiedonkulku sekä kaupungin voimakas kasvu. Kaupungin voimakas kasvu yhdessä kehittämisen resurssien vähäisyyden kanssa kuormittaa henkilöstöä ja vaikuttaa työhyvinvointiin negatiivisesti. Kehittämistä toteutetaan tällä hetkellä yhteistyökumppaneiden kanssa, mikä lisää asiantuntijuutta ja osaamista toimintaan, mutta edellyttää verkostojen ohjaamisen osaamista. Tietojärjestelmien toistuvat häiriöt vaarantavat tuloksellisen toiminnan ja kuormittavat henkilöstöä. Joukkoliikenteen asiakkaille kohdistettuja tietojärjestelmiä ollaan uudistamassa ja uudistuksella tavoitellaan vaikuttavampia digipalveluja, joilla on myös toiminnan talouden kannalta vaikuttavuutta. Kehittyneet tietojärjestelmät nähdään mahdollisuutena, jotka vapauttavat resurssia rutiineista kehittämiselle. Järjestelmien uusimisvaiheeseen liittyviä riskejä on tunnistettu ja niiden hallintaan on kiinnitetty huomiota. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma TP 2017 VS 2018 VS 2019 Palkalliset henkilötyövuodet (htv) 21 22 22 Palveluryhmän henkilöstön toimialan osaaminen on erittäin hyvällä tasolla. Digitalisaation eteneminen, lainsäädännön muutokset sekä kaupungin kasvu ja ratikan käyttöönotto vuonna 2021 lisäävät työmäärää ja edellyttävät prosessien ja työtapojen kehittämistä. Uudistuminen ja kehittyminen edellyttävät johtamisen selkeyttä, toimintatapojen kriittistä arviointia, yhteistyötä ja tiedonkulun sujuvuutta. Vuonna 2019 palveluryhmän osaamisen kehittämisen painopisteet ovat ammatillisessa osaamisessa, esimiesosaamisessa, johtoryhmätyöskentelyssä sekä verkostojen johtamisessa ja niissä toimimisessa. Työhyvinvoinnin osalta kiinnitetään erityistä huomiota työmäärien hallintaan ja työympäristön toimivuuteen. 33

Talous Joukkoliikennelautakunnan vuoden 2019 vuosisuunnitelmaesityksessä on noudatettu kaupunginvaltuuston 23.4.2018 hyväksymää talouden tasapainottamisohjelmaa. Lisäksi vuosisuunnitelmaesitykseen sisältyy kaupunginhallituksen kehyspäätöksen liitteenä esitetyt toimenpiteet. Vuosisuunnitelmaesitys sisältää talousohjelman tasapainottamistoimenpiteitä yhteensä 1,50 milj. euroa, josta tulojen lisäyksiä 0,94 milj. euroa ja menojen vähennyksiä 0,56 milj. euroa. Tulojen lisäykset kohdistuvat pääsylipputulojen kasvattamiseen matkalippujen hintoja korottamalla. Menojen vähennykset kohdistuvat vähäliikenteisten linjojen optimointiin. Tarkemmat summat ja kuvaukset toimenpiteistä on esitetty palvelu- ja vuosisuunnitelman liitteenä olevassa taulukossa. Toimenpiteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle sekä lauta- ja johtokunnille palvelu- ja vuosisuunnitelmien raportoinnin yhteydessä. Kaikille yksiköille asetetuista hallinto- ja henkilöstöetuuksien säästötavoitteista raportoidaan keskitetysti. Vuosisuunnitelmassa on huomioitu lisäksi kaupunginvaltuuston 19.11.2018 tekemä 0,1 milj. euron lisäys Pispalanharjun joukkoliikennetarjonnan järjestämiseen (KV 19.11.2018 216). Talousarvion ja vuosisuunnitelman toimintakatteen välillä on eroa 0,005 milj. euroa johtuen työttömyysvakuutusmaksun alentumisesta. Vuosisuunnitelmassa maksun alennus kohdennetaan toimintayksiköille konsernijohtajan päätöksellä 30.11.2018 181. Suunniteltu palvelutuotanto Joukkoliikenne Määrä VS2019 Yksikkö VS2019 Hinta VS2019 Käyttötalous VS2019 Sopimusliikenne * 9 350 000 linjakilometria 0,8377 7 832 475 000 linjatuntia 31,556 14 989 37 120 autopäiviä 159,7 5 928 Tilaaja kokonaishinta 1 448 Oma tuotanto yhteensä 30 198 Sopimusliikenne * 36 692 - liikennepalvelut 12 670 000 linjakilometria 0,69 8 742 537 000 linjatuntia 30,5 16 379 41 440 autopäiviä 135 5 594 - liikenneosto 1 517 - muut palvelut 840 - lippuostot 620 - TRO:n hallintovastike 780 - tukipalvelut 869 - tukipalvelut ICT 1 351 Seutuliikenne ** 200 - lippuostot 200 Muu tuotanto yhteensä 36 892 Yhteensä 67 090 34

Joukkoliikennelautakunta Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2017 VS 2018 TA 2019 VS 2019 Myyntitulot 44 251 44 501 48 612 48 612 Tuet ja avustukset 3 809 4 168 3 908 3 908 Muut toimintatulot 602 520 620 620 Toimintatulot yhteensä 48 662 49 189 53 140 53 140 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot -742-764 -828-828 Henkilösivumenot Eläkemenot -130-131 -147-147 Muut henkilösivumenot -34-32 -38-33 Palvelujen ostot -60 626-62 989-64 984-64 984 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -23-8 -8-8 Vuokramenot -203-180 -972-972 Muut toimintamenot -94-103 -119-119 Toimintamenot yhteensä -61 853-64 207-67 095-67 090 Toimintakate -13 191-15 018-13 955-13 950 Rahoitustulot ja -menot 2 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset 0 0 0 0 Tilikauden tulos -13 189-15 018-13 955-13 950 Investoinnit (1 000 euroa) TP 2017 VS 2018 TA 2019 VS 2019 Investointimenot 0-1 200-1 200-1 200 Sitovat erät Käyttötalous (1 000 euroa) TP 2017 VS 2018 TA 2019 VS 2019 Joukkoliikennelautakunta, toimintakate -13 251-15 018-13 855-13 950 Investoinnit (1 000 euroa) TP 2017 VS 2018 TA 2019 VS 2019 Joukkoliikennelautakunta, nettoinvestoinnit 0-1 200-1 200-1 200 35

Raitiotie Toiminnan kuvaus Kaupunginhallitus päätti 3.10.2016 perustaa raitiotien kehitysohjelman. Raitiotie on kaupungin strategiassa joukkoliikenteen kärkihankkeena. Raitiotien kehitysohjelma toteuttaa valtion ja kehyskuntien kanssa tehtyjä sopimuksia kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteesta ja liikennejärjestelmästä sekä koordinoi peruskaupungin toimintaa raitiotiehankkeessa. Kaupunkiympäristön palvelualueen vastuulla on raitiotiehankkeessa maankäytön suunnittelu, liikennesuunnittelu, katujen ja yleisten alueiden rakennussuunnittelu, rakennuttaminen ja ylläpito sekä joukkoliikenteen suunnittelu, tilaaminen, maksuliikenne, tiedotus ja matkustajainformaatio. Kaupunginvaltuusto päätti 7.11.2016, että kaupunki toteuttaa Tampereen raitiotien toteutussuunnitelman osan 1 Hervanta keskusta Tays mukaisen raitiotiehankkeen. Raitiotiejärjestelmän toteutusmalliksi valittiin osakeyhtiö ja Tampereen Raitiotie Oy on perustettu. Raitiotieinfran pääurakoitsijat ja suunnittelijat sekä raitiovaunujen toimittaja ja ylläpitäjä on valittu, eli kaikki merkittävimmät kilpailutukset on tehty. Raitiotie rakennetaan kahdessa osassa. Ensimmäisen osan rakentaminen on käynnistynyt useista kohdista vuoden 2017 alussa. Tavoitteena on, että raitiotien koeliikenne alkaa vuoden 2020 alussa. Kaupallinen liikenne keskustasta Hervantaan ja Taysille on tavoitteena aloittaa vuonna 2021. Osan 2 kehitysvaihe on tavoitteena käynnistää vuonna 2018 ja rakentaminen vuonna 2021. Toteutussuunnitelman tavoiteaikatauluna on, että raitioliikenne Pyynikintorilta Lentävänniemeen alkaa vuonna 2024. Toiminnan painopisteet 2019 Raitiotien kehitysohjelman painopisteenä vuonna 2019 korostuu osan 2 suunnittelu ja jatkolinjojen yleissuunnittelu. Tavoitteena on, että valtuustolla on päätöksentekovalmius osan 2 rakentamisesta lokakuussa 2020. Vuoden 2019 keskeisenä tavoitteena on nostaa suunnitteluvalmiutta siten, että seudullisen selvityksen mukaisista tulevaisuuden raitiotielinjoista saadaan määritettyä riittävät kaavalliset varaukset. Raitiotieallianssin osan 1 rakennustyöt etenevät vilkkaana. Raitiotien kehitysohjelma tukee rakentamista toimin, joihin kaupungin muulla organisaatiolla, Tampereen Raitiotie Oy:llä ja Raitiotieallianssilla ei ole resursseja. Vuonna 2019 raitiotien rakentamisen rinnalla etenee raitiovaunujen suunnittelu ja valmistus, valitaan raitiotiejärjestelmän operaattori, kilpailutetaan katostoimittaja sekä valmistellaan raitiotiejärjestelmän käyttöönottoa. Kehitysohjelman keskeisiä toimenpiteitä vuodelle 2019 ovat: 1. Rakentamisen aikaisten haittojen lieventäminen yhteistyössä yrittäjien ja sidosryhmien kanssa. 2. Raitiotien toteutushankkeen viestinnän ja sidosryhmäyhteistyön kokonaisuuden koordinointi. 3. Valtionavun neuvotteleminen osan 2 suunnitteluun ja seudulliseen yleissuunnitteluun. 4. Seudullinen yleissuunnitelman laatija on kilpailutettu. Yleissuunnittelu käynnissä yhdessä kehyskuntien kanssa. 5. Raitiotiejärjestelmän käyttöönotto kaupungin näkökulmasta. Kohderyhmänä mm. kuntalaiset ja yritykset. 36

Talous Kehitysohjelmat *) Käyttötalous VS 2019 Raitiotie -283 Oma tuotanto yhteensä -283 Raitiotie -1 217 Muu tuotanto yhteensä -1 217 Yhteensä -1 500 Käyttötalous (1 000 euroa) TP 2017 VS 2018 TA 2019 VS 2019 Toimintatulot 9 Toimintamenot *) -1 309-1 529-1 529-1 529 Toimintakate -1 300-1 529-1 529-1 529 *) Sisältää tukipalvelujen vyörytysosuudet 37

Liitteet Talousohjelman toimenpiteet vuodelle 2019, liite 1 Hankintasuunnitelma, liite 2 Pormestariohjelman toimenpiteet, liite 3 Rakentamiskohteet 2019, kartta, liite 4 Rakennusohjelma 2019, hankelista, liite 5 38