ETP Food for Life Finland III Kansallinen seminaari 12:30 Tervetuloa & ETP Food for Life Tilanne tällä hetkellä Anu Kaukovirta-Norja, Seppo Heiskanen/Marleena Tanhuanpää 13:00 Kansallinen tutkimusstrategia Miten muutetaan kansallisiksi ohjelmiksi? (ryhmätyö) Alustus Anu Kaukovirta-Norja 14:00 Kahvitauko 14:20 Ohjelma-aiheiden valinta jatkuu (koko yleisön voimin) 15:00 Foorumin jatko Millaista uutta yhteistyötä elintarviketutkimuskentällä? Minna Isotupa, Food Process Innovations Heikki Manner, ETS/Jovant Oy Jukka Lähteenkorva, Elintarvikekehityksen klusteri/foodwest
ETP Food for Life Finland: Yhteistyöllä voimaa elintarviketutkimukseen Anu Kaukovirta-Norja III Kansallinen seminaari Otaniemi 13.9.2011
ETP Food for Life Finland pähkinänkuoressa Laaja elintarvikealan suomalainen yhteistyöfoorumi Vastaavat elintarvikealan foorumit toimivat yli 35 maassa Elintarviketeollisuusliiton 2-vuotinen hanke Foorumin rahoittajina ETL, Tekes, Elintarvikkeiden tutkimussäätiö ja Sitra TAVOITE: Tuoda elintarvikealan kansalliset vahvuudet näkyviksi ja edelleen parantaa elintarvikealan kansainvälistä kilpailukykyä Toimintamuodot: Koko ketjun infosivut: www.foodforlife.fi Tutkimustulokset tutuksi FOODLE, ovi elintarviketutkimukseen www.foodle.fi Kansallisen elintarviketutkimusstrategian päivitys Yhteydenpito ETP Food for Life -platfomiin
Ovi elintarviketutkimukseen www.foodle.fi Helppokäyttöinen internet-pohjainen palvelu suomalaisen elintarviketutkimustiedon hakuun ja välitykseen Tutkimustulokset helposti ymmärrettävässä muodossa suomeksi ja englanniksi Suomalaiset elintarviketutkijat tiedontuottajina ja helposti löydettävissä: jo yli 400 tutkijaa esillä palvelussa Kehittäjät ja rahoittajat: OSKE-ohjelma, VTT, Uudenmaan liitto, ETL Ylläpitäjä: VTT
Hyvinvoiva kuluttaja Kansallinen elintarviketutkimusstrategia Kestävä ja kannattava tuotanto Kuluttajan arvot, tarpeet ja valinnat Turvallisuus ja jäljitettävyys Tuotannolliset ja logistiset järjestelmät VISIO: Kestävä ja kannattava tuotanto ja hyvinvoiva kuluttaja luovat perustan suomalaisen elintarvikeketjun menestykselle
Kansallinen elintarviketutkimusstrategia: Mihin strategiaa tarvitaan? : Tukemaan kotimaisen elintarvikeketjun toimijoiden liiketoimintaa ja kilpailukykyä Tukemaan uudenlaisten arvoketjujen ja uuden liiketoiminnan syntymistä elintarvikeketjun ja muiden alojen yhtymäkohtiin Varmistamaan osaavan ja pätevän henkilöstön riittävyys elintarvikealalla Varmistamaan tutkimusrahoitus strategian mukaisille painoalueille Välittämään paremmin Suomen tavoitteet EU:ssa ja parantamaan mahdollisuuksia sisällyttää aihealueet EUohjelmiin
Kansallisen tutkimusstrategian painopistealueet Pääpainopistealueet: Kestävä ja kannattava tuotanto Hyvinvoiva kuluttaja Koko ketjun läpi kulkevat, uudistumista ja kilpailukykyä tukevat painopistealueet: Kuluttajan arvojen, tarpeiden ja valintojen ymmärtäminen Turvallisuus ja jäljitettävyys Logistiikka- ja tuotantoketjun järjestelmät Hyvinvoiva kuluttaja Kuluttajien arvot, tarpeet ja valinnat Turvallisuus ja jäljitettävyys Logistiset ja tuotannolliset järjestelmät Kestävä, kannattava ja kilpailukykyinen tuotanto
Pääpainopistealue 1: Kestävä ja kannattava tuotanto (1/2) Tavoite: kilpailukykyinen, kotimainen raaka-aine sekä tehokkaat, eettiset ja ympäristöystävälliset tuotantotavat ja prosessit korkealaatuinen tuote. Tutkimusaiheet: 1. Kilpailukykyinen, kotimainen raaka-aine; räätälöidyt raaka-aineet Suomessa menestyvien lajikkeiden ja rotujen valinta ja jalostus sekä viljelytekniikoiden ja ruokintatekniikoiden kehittäminen Valikoidusti ja tavoitteellisesti suomalaisten raaka-aineiden erityispiirteiden todentaminen (myös vesi); tavoitteena erityisesti Suomi-brändin kirkastaminen kotimaassa, lähialueilla ja valikoiduilla vientialueilla Kotimaisen, kasviperäisen proteiinilähteen varmistaminen Lisäarvoa tuottavien valmistusaineiden kehittäminen kotimaisista raaka-aineista
Pääpainopistelue 1: Kestävä ja kannattava tuotanto (2/2) 2. Tehokkaat, eettiset ja ympäristöystävälliset tuotantotavat ja prosessit Luomutuotannon potentiaalin ja kannattavuuden selvittäminen Tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantaminen GMO:n ja nanoteknologian mahdollisuuksien selvittäminen (potentiaali, kannattavuus, hyväksyttävyys) Ekotehokkaiden prosessien kehittäminen Tuotantolinjojen joustavan käytön kehittäminen Hävikin vähentäminen prosessiaikaisen seurannan tehostamisella Sivuvirtojen hyödyntäminen ja vaihtoehtoiset käyttömuodot Ympäristövaikutusten mittariston kehittäminen ja standardointi (mm. elinkaarianalyysit) Bioteknisten prosessointikeinojen hyödyntäminen Luonnonmukaisuutta ja E-koodittomuutta tukevien tuotantomenetelmien kehittäminen Mallinnuksen ja simuloinnin tehokas hyödyntäminen prosessien kehityksessä; automaation hyödyntäminen prosessissa ja prosessien seurannassa Elintarvikkeiden ja raaka-aineiden tieto- ja tavaravirran kansallinen ja kansainvälinen kehittäminen ja tieto kulutuksesta takaisin valmistajalle
Pääpainopistealue 2: Hyvinvoiva kuluttaja (1/2) Tavoite: kuluttajan terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen ja sairauksien ennaltaehkäisy sekä ruoan tuoman nautinnon vahvistaminen ja suomalaisen ruokakulttuurin aseman nostaminen. Tutkimusaiheet: 1. Hyvinvointia edistävät elintarvikkeet Ruokavalion yhteisvaikutusten mittaaminen Terveyttä edistävien elintarvikkeiden kehittäminen; ml. terveysväitteet; Ravitsemuksellisen laadun ja fysiologisen vasteen ymmärtäminen ja parantaminen erityisesti hiilihydraattien laadun, tärkkelyksen tilan sekä proteiinien ja rasvan laadun merkitys ja yhteisvaikutukset Ateriarytmin merkitys, aterioiden laadun merkitys Painonhallintaa tukevat tuotteet Terveysvaikutuksen osoittamisessa tarvittavan kliinisen tutkimuksen tarve yleisesti
Pääpainopistelue 2: Hyvinvoiva kuluttaja (2/2) 2. Hyvinvoinnin ymmärtäminen ja mittaaminen Ruoan tuoman nautinnon mittaaminen ja ymmärtäminen Menetelmien kehittäminen hyvinvoinnin mittaamiseen ja arviointiin Ihmisen ymmärtäminen fyysisenä ja psyykkisenä kokonaisuutena; systeemibiologian hyödyntäminen Painonhallinnan psykologian ymmärtäminen Ruoan ja liikunnan yhteisvaikutukset hyvinvoinnille 3. Viestintä ja media hyvinvoinnin tukemisessa ja hyvinvointia edistävät palvelut Sosiaalisen median ja mobiiliratkaisujen hyödyntäminen 4. Joukkoruokailun hyödyntäminen eri kuluttajaryhmien hyvinvoinnin tukemisessa Minkälainen on hyvä, arjen ruokala-ateria Lasten/työikäisten/vanhusten joukkoruokailun tarpeet ja lisärahoituksen vaikutukset ruoan laatuun
Ketjua leikkaava painopistelue 1: Kuluttajien arvojen, tarpeiden ja valintojen ymmärtäminen Tavoite: Kuluttajien käyttäytymisen ymmärtäminen ja ennakointi sekä kuluttajatrendien ymmärrys Tutkimusaiheita: Kuluttajien toiveiden ja odotusten parempi ymmärtäminen Erityisesti ennakointia helpottavien menetelmien kehittäminen Kuluttajien suhtautuminen tuotantotekniikoihin (luomu, GMO, nanotekniikka, apu- ja lisäaineiden käyttö) Minkälainen on vastuullinen kuluttaja? Vastuullisen kuluttajan arvot ja valinnat Kuluttajat ja sosiaalinen media sosiaalinen media kuluttajien vaikutusvälineenä sosiaalinen media viestintäkanavana kuluttajalle
Ketjua leikkaava painopistealue 2: Turvallisuuden hallinta ja jäljitettävyys Tavoite: jäljitettävyyteen liittyvien ohjausjärjestelmien kehittäminen, uusien turvallisuusriskien hallinta raaka-aineketjussa ja prosesseissa sekä talousveden laadun hallintaan tähtäävien järjestelmien kehittäminen Tutkimusaiheet: Riskienhallinta Kemiallisten riskien tunnistaminen raaka-aineissa ja prosesseissa sekä niiden hallinta Ilmastomuutoksen tuomien haasteiden hallinta eläin- ja kasvitautien osalta Pidentyneiden tuotantoketjujen ja säilyvyysaikojen tuomien riskien hallinta ja mahdollisuudet Uusien teknologioiden riskien arviointi ja hallinta Vesihuoltoverkoston kunto ja elintarvikekäyttöön tulevan talousveden tuoteturvallisuusjärjestelmien kehittäminen Lisäaineiden yhteisvaikutukset Tavaravirtojen tarkastelu tuoteturvallisuuden näkökulmasta Seuranta- ja ohjausjärjestelmien kehittäminen jäljitettävyyteen esim. tietotekniikan ja elektroniikan sovellusten hyödyntäminen Kaupallistaminen: Suomalaisen elintarviketutkimusosaamisen kaupallistaminen
Ketjua leikkaava painopistealue 3: Tuotanto- ja logistiikkaketjun järjestelmät ja menetelmät Tavoite: Koko ketjun tehostaminen ja tuotteen nopea kulku läpi ketjun; ketterien, ketjun kaikkien osapuolten käytössä olevien, joustavaan tuotantoon sopivien ohjaus- ja tiedonkeruujärjestelmien kehittäminen Tutkimusaiheet: Tuotantolinjojen joustavan käytön kehittäminen, tuotannon ketjutus Tiedon joustava kulku, läpinäkyvyys ja jäljitettävyys läpi ketjun Tulevaisuuden jakelukanavat ja -ketjut; kansainväliset ja kansalliset Tietoteknisten ratkaisujen hyödyntäminen, esim. hävikin vähentämiseksi, kuluttajan toiveiden mukaisten ruokien tarjoilemiseksi Tieto- ja tavaravirtojen kehittäminen energiatehokkaammiksi ja kuluttajan arvoja paremmin vastaaviksi (tuoreus, luomu, lähiruoka) Uusien jakelukanavien merkitys ja toiminta, mm.nettitilaukset Kansallisen ruokaomavaraisuuden riskien hallinta
Pakkaus koko elintarvikeketjulle tärkeä elementti Tutkimustarpeet Pakkausmateriaalit Elintarvikekelpoisuus ja jäljitettävyys Biopohjaiset pakkausmateriaalit Hallitusti kaasuja läpäisevät materiaalit Rasvan, kosteuden ja kaasujen siirtymistä ehkäisevät kerrokset ja niiden materiaalit (bio-barrierit) Vaikutukset pakkaustekniikoihin Vaikutukset turvallisuuteen ja logistisiin ratkaisuihin Ympäristövaikutukset Muovimateriaalinen komponenttien migraatio vs tuoteturvallisuus o Pakkaus, viestintä ja kuluttaja uudet pakkausmerkinnät ja niiden ymmärrettävyys tiedon tuominen painetun älykkyyden avulla Pakkauksen keinot houkutella ja viihdyttää Kuluttajan odotukset pakkauksen suhteen Käytettävyys ja toiminnallisuus Pakkauksen avattavuus ja suljettavuus Sopiva pakkauskoko Pakkauksen sopivuus logistiikkaketjuun ja säilytykseen Uudet jakeluketjut ja haasteet pakkauksille
Toimenpide-ehdotukset 1 Elintarvikealan kansallisen innovaatiojärjestelmän toimijoiden yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääminen Ministeriöiden välinen elintarvike- ja hyvinvointipoliittinen ohjelma hajanaisen hallinnon ja ohjauksen selkiyttämiseksi ; Ministeriötason (MMM/TEM/STM) ohjauksen yhtenäistäminen koko elintarvikeketjun kattavaksi toimintatavaksi perustetaan Elintarvikepoliittinen työryhmä, jossa eri ministeriöiden edustajat ja kutsutut asiantuntijat ohjaavat elintarvikeketjun alaan kuuluvia asioita kokonaisuutena Elintarvikepoliittinen työryhmä on myös tämän strategian toimeenpanoa valvova toimielin Osaamiskeskusohjelmien päättyessä vuonna 2013 elintarvikealan innovaatiojärjestelmän toimijoiden työnjaon ja tehtävien arviointi ja tutkimustulosten ja tiedon siirtoa entistä paremmin tukevan kehittämisorganisaatiomallin rakentaminen (vastuu elintarviketutkimuksen osalta: Elintarvikepoliittinen työryhmä ) Pk-sektorin neuvonnan ja tutkimusavun kehittäminen ja jatkaminen
Toimenpide-ehdotukset 2 Tiedonsiirron ja vuorovaikutuksen lisääntyminen teollisuuden, tutkimuksen ja tiedonsiirto-organisaatioiden kesken Tutkijoiden ja teollisuuden keskustelun ja vuorovaikutuksen lisääminen säännöllisillä tapaamisilla (vastuu ETP Food for Life Finland) tutkijoita teollisuuteen ja päinvastoin vaihtojärjestelmiä tehostettava (vastuu ETL:n tutkimustoimikunta) ETP Food for Life Finland platformin toiminnan jatkaminen ja kehittäminen (ETL) Kehittäjä- ja tiedonsiirto-organisaatioiden ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyön kehittäminen EUhankkeissa ja niiden valmistelussa (vastuu ETP Food for Life Finland)
Toimenpide-ehdotukset 3 Tutkimusrahoituksen turvaaminen valituille painopistealueille Rahoittajien välisten yhteisten elintarviketutkimusohjelmien rakentaminen ( Elintarvikepoliittinen toimikunta sekä rahoittajat (Tekes, MMM, SA)) Tekesin uusien rahoitustyökalujen hyödyntäminen: teollisuus ja tutkimuslaitokset yhteiset aloitteet esikilpailullisista tutkimusaiheista Tekesille elintarviketutkimus(ohjelma)kokonaisuuksien rahoittamiseksi Tekesin uudistuvan käytännön mukaisesti ja uusien arvoverkostojen rakentaminen niiden ympärille (ETL:n tutkimustoimikunta, yhdessä ETP Food for Life Finlandin ja tutkimuslaitosten kanssa) Mm. Pakkauksiin ja pakkaamiseen liittyvän laajan tutkimusohjelman rakentaminen (ETL:n tutkimustoimikunta, yhdessä ETP Food for Life Finlandin ja tutkimuslaitosten kanssa, pakkauksia valmistava teollisuus, lääketeollisuus) Keskustelu kliinisen tutkimuksen rahoitusmahdollisuuksista (ETL:n tutkimustoimikunta, ETP Food for Life Finland, rahoittajat yhdessä) Pk-sektorin tutkimusrahoituksen turvaaminen
Toimenpide-ehdotukset 4 Tulevaisuuden osaamisen varmistaminen elintarvikeketjussa Yliopistotasoisen elintarvikealaan liittyvän koulutuksen kehittäminen ja yhteistyön tiivistäminen tutkimuslaitosten kanssa sekä yhtenäistäminen ja koordinointi AMK-tasoisen koulutuksen kanssa (yliopistot ja tutkimuslaitokset sekä Elintarvikepoliittinen työryhmä ) Prosessiteknologian osaamisen kehittäminen (yliopistot ja tutkimuslaitokset) Strategian päivittäminen jatkossa (ETL:n tutkimustoimikunta ja ETP Food for Life Finland) Toteutumisen tarkastelu vuosittain ja tiedotteen laatiminen onnistumisista Toimintaympäristön muutosten tarkastelu ja tarvittaessa päivitys
Ryhmätyöt NIMILAPPU kertoo ryhmän numeron Ryhmän tulee nimetä 1-2 tärkeintä tutkimusaihetta, josta pitäisi muodostaa laaja tutkimusohjelma ja perustella valinnat Lisäksi ryhmän tulee miettiä, mitä toimijoita tarvitaan mukaan (myös elintarvikeketjun ulkopuolelta) Millä tavoin valittu tutkimusaihe nostaa suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä? Jokainen ryhmä valitsee raportoijan Kahvia voi ottaa joustavasti työn aikana, muistitikulle tallennettu esitys valmiina klo 14.15
Ryhmä 1 Ryhmätyön yhteenveto (1/2) Aihe 1: Uudet ei-eläinperäiset proteiini-innovaatiot Lähteenä palkokasvit, sivuvirrat, uudet viljafraktiot, vaihtoehtoiset proteiinintuottotavat (esim. mikrobit) Perustelut: Eläinperäinen proteiini loppuu eikä ole ekotehokasta, eettiset näkökulmat Ketä mukaan: Koko ketju! Vaatii myös kuluttajan hyväksynnän (makukysymykset) Miten edistää Suomen elintarviketeollisuuden kilpailukykyä: uudet proteiinipohjaiset innovaatiot tuontiproteiinin korvaaminen kotimaisella kasviproteiinilla
Ryhmä 1 Ryhmätyön yhteenveto (2/2) Aihe 2: Tuoteturvallisuuden hallinta tulevaisuuden elintarvikeketjussa Perustelut: Tulevaisuuden haasteena tilanne, jossa kuluttajat vaativat vähemmän lisäaineita, mutta kauppa pitkiä säilytysaikoja; lisäaineiden vähentämisen vaikutukset ja niiden korvaaminen Ilmastonmuutoksen tuomat haasteet puhdas vesi kotimainen etu Ketä mukaan: Koko ketju (alkutuotanto vähemmän) Miten edistää Suomen elintarviketeollisuuden kilpailukykyä: Luonnonmukaisuustrendi on vahva kuluttajien keskuudessa Ennakoidaan tulevaisuuden riskejä Vientituotteissa turvallisuus on suuri riski; ohjelmalla ratkaisuja siihen
Ryhmä 2 Kotimaiseen raaka-aineeseen pohjautuva kestävä tuotanto Ympäristö vaikutusten arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta ja mittarien valinta tarkemmin Turvallisuus: Elintarvikkeen/tuotantoketjun mikrobiologinen ja kemiallinen turvallisuus. Tutkimuksesta elintarvikealan imagoa tukevaa tietoa positiivinen viestintä kuluttajalle Suomalaisen raaka-aineen arviointi- tutkiminen ja vertaaminen- kotimaiset raaka-aineet - imagon parannus, paranee kotimaan markkinoilla sekä kv-markkinoilla Ennakointi ja ennakoinninhallinta/prosessi Turvallisuus, alan yhteinen etu, globalisaatio ja ilmastonmuutos, riskinarviointi perusteista Prosessien herkkyys raaka-aine vaihteluille? Vesi kestävä ja tehokas tuotanto Kuluttaja tiedotus ja viestintä; e.g. lähiruoka Raaka-aine lähtöisesti kansalaisten hyvinvointi (terveyden ylläpitäminen)- painonhallinta ja sitä tukevat tuotteet (yhteistyössä alan muiden rahoittajien kanssa) Toimijat elintarviketeollisuus, tutkimuslaitokset, kansalaisjärjestöt, sosiaaliset verkostot, kehittäjä organisaatiot, rahoittajat
Ryhmä 3 Ryhmätyön yhteenveto Kuluttajan ruokaan liittyvät arvot, asenteet, tarpeet ja uskomukset - asiantuntijan merkitys? - viestinnän kanavat & teknologiat - viestin & kansanterveydellisen hyödyn (STM/THL) yhteys - ennakointi kestävä kehitys (termi ok?) - luonnollisuus, lähiruoka, E-koodittomuus? - raaka-aineiden arvostus - turvallisuus, jäljitettävyys, (eläinten) hyvinvointi - bioprosessointi (sivuvirrat, pakkaaminen)
Ryhmä 4 Ryhmätyön yhteenveto Valitut aihealueet: 2. Hyvinvoiva (kuluttaja) ihminen - elämäntapa- ja hyvinvointikysymys on tärkeä elämäntapasairauksien ennaltaehkäisyssä - virtuaalimaailman ratkaisut käyttöön - systeemibiologian hyödyntäminen - ihmisen ymmärtäminen laajana kokonaisuutena (fyysinen, psyykkinen, henkisenä ja sosiaalinen) - ruokavalion fysiologiset vaikutukset ja merkitys hyvinvoinnille - joukkoruokailu on hyvä saada mukaan - innovaatiot, emootit, ravitsemussuositukset, lääketiede, tavat, sosiaalinen media ja vastuullisuuskysymykset hyvinvoinnin ristiaallokossa -> monikulttuurinen tutkimustarve - kuluttajan arvojen ymmärtäminen - tutkimusyhteistyö: VTT, HYO, I-SYO, TYO, THL
Ryhmä 4 Ryhmätyön yhteenveto Valitut aihealueet: Talousvesi Kotimainen kasviperäinen proteiinilähde on tärkeä Kuluttajan arvojen muuttuminen Luomu Arvostuskysymys Tulevatko ryytimaat takaisin?
Ryhmä 5 Ryhmätyön yhteenveto Vaihtoehtoiset kotimaiset proteiinipitoiset raaka-aineet Lajikkeiden kehitys Härkäpapu, lupiini, kaura, rypsi Jatkojalostus ja käyttö Ketterät prosessit Sekä ingredientit ja lopputuotteet Biodiversiteetti, perinteisten lajikkeiden hyödyntäminen Kotimaiset vaihtoehdot vesiniukkojen alueiden raakaaineille Toimijat Laajasti koko ketju: alkutuotanto jalostus prosessoiva teollisuus - kuluttajat
Ryhmä 6 Ryhmätyön yhteenveto tehokkaat, eettiset ja ympäristöystävälliset tuotantotavat, prosessit ja logistiikkaketju Proteiinilähteet Sivuvirrat Uudet kasviperäiset proteiinilähteet Prosessointitavat: e-koodittomuus ja luonnonmukaisuus Ekotehokkaat järjestelmät Veden käyttö Logistiikka ja tietovirrat Kuluttajan arvojen ja tarpeiden valintojen ymmärtäminen Ennakointia helpottavien menetelmien kehittäminen